Seurattu SDK 903/2022 saakka.

26.8.2021/797

Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain (756/2021) nojalla:

1 luku

Viranomaiset ja niiden tehtävät

1 §
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman hallintoviranomaisen tehtävät

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman hallintoviranomainen vastaa Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä ja varainhoitosäännöistä sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista varainhoitosäännöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1060, jäljempänä yleisasetus, hallintoviranomaiselle säädettyjen tehtävien lisäksi:

1) ohjelman ja sen muuttamista koskevan perustellun pyynnön toimittamisesta Euroopan komissiolle;

2) seurankomitealta hyväksynnän saatuaan sellaisen ohjelman muutoksen tekemisestä, joka ei ole merkitykseltään huomattava eikä muuta ohjelmalle osoitettavan julkisen rahoituksen kokonaismäärää;

3) moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti ohjelman hallinto- ja valvontajärjestelmän perustamisesta ja toiminnasta;

4) ohjelmaa koskevan arviointisuunnitelman laatimisesta, arviointien suorittamisesta ja arviointikertomusten esittämisestä Euroopan komissiolle;

5) ohjelman vuotuisen tuloksellisuuden tarkastelun valmistelusta ja lopullisen tuloksellisuuskertomuksen laatimisesta Euroopan komissiolle;

6) tiedotus- ja viestintätoimenpiteiden täytäntöönpanosta yleisasetuksen 48 artiklan mukaisesti sekä seurantakomiteaa koskevien tietojen julkaisemisesta mainitun asetuksen 38 artiklan mukaisesti;

7) ohjelman menojen varmentamisen perustana olevan riskiarvioinnin kokoamisesta.

2 §
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman kirjanpitotoiminnon tehtävät

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman kirjanpitotoimintoa hoitava viranomainen vastaa yleisasetuksessa kirjanpitotoiminnosta vastaavalle säädettyjen tehtävien lisäksi:

1) julkisen rahoitusosuuden peruuttamisesta ohjelmasta sääntöjenvastaisten menojen johdosta;

2) maksuennusteiden ja muiden taloudellisten tietojen toimittamisesta Euroopan komissiolle;

3) sääntöjenvastaisuusilmoitusten sekä petosepäilyjen toimittamisesta Euroopan komissiolle ja Euroopan petostentorjuntavirastolle;

4) siitä, että Euroopan komissiolle toimitettavasta tilityksestä jätetään pois välimaksupyyntöön tilivuoden osalta aiemmin sisältyneitä menoja, joiden laillisuuden ja asianmukaisuuden arviointi on kesken, ja että tukikelpoiset menot sisällytetään seuraavaa tilivuotta koskeviin välimaksupyyntöihin menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden ratkettua.

3 §
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman välittävää toimielintä koskevat vaatimukset

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman välittävän toimielimen on:

1) täytettävä yleisasetuksen liitteen XI mukaiset hallinto- ja valvontajärjestelmän keskeiset vaatimukset sille siirrettyjen tehtävien osalta;

2) välittävän toimielimen tehtäviä hoitaessaan noudatettava Euroopan unionin ja kansallista lainsäädäntöä sekä niihin perustuvia varojen osoittamispäätöksessä asetettuja varojen käytön ehtoja;

3) ylläpidettävä sekä noudatettava hallinto- ja valvontajärjestelmänsä kuvausta;

4) eriytettävä tuen myöntäminen, maksaminen ja paikan päällä tehtävät varmennukset sekä jatkotoimenpiteet moitteettoman varainhoidon periaatteiden edellyttämällä tavalla.

Välittävän toimielimen ollessa itse hankkeen tuen saajana hankkeen toteuttaminen tulee eriyttää 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetuista tehtävistä.

4 §
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman välittävän toimielinten tehtävät

Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman välittävän toimielimen tehtäviä ovat:

1) hakuilmoituksen julkaiseminen, hankkeiden valinta, tukipäätökset, tuen maksamista koskevat päätökset, takaisinperintäpäätökset ja muita jatkotoimenpiteitä koskevat päätökset;

2) tiedotus ja viestintä yleisölle, hakijoille ja tuen saajille toimialueellaan;

3) hankkeiden seuranta ja tuen saajien seurantaan liittyvien tietojen ajantasaisen tallennuksen varmistaminen alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta annetun lain (757/2021), jäljempänä rahoituslaki, 50 §:ssä tarkoitettuun tietojärjestelmään;

4) yleisasetuksen 74 artiklan 1 kohdan mukaiset hallinnolliset tarkastukset ja paikan päällä tehtävät varmennukset sekä niihin liittyvän riskiarvioinnin laatiminen;

5) hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksen ja siihen kuuluvan petosriskiarvioinnin laatiminen;

6) tehokkaiden ja oikeasuhtaisten petostenvastaisten toimenpiteiden ja menettelyiden käyttöönotto, joissa otetaan huomioon tunnistetut riskit;

7) tarkastuksissa ja 4 kohdassa tarkoitetuissa tarkastuksissa ja varmennuksissa tehtyjen havaintojen selvittäminen, sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen sekä asianmukaisten ilmoitusten tekeminen poliisiviranomaiselle ja petostentorjuntatoimenpiteisiin ryhtyminen;

8) sääntöjenvastaisuusilmoitusten toimittaminen ja tilivuoden vahvistaminen kirjanpitotoiminnolle;

9) hallintoviranomaisen avustaminen seurantakomiteatyössä, ohjelman vuotuisen tuloksellisuuden tarkastelun valmistelussa ja lopullisen tuloksellisuuskertomuksen laatimisessa;

10) yleisasetuksen liitteeseen XI perustuva raportointi hallintoviranomaiselle.

5 §
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman välittävän toimielimen tehtävien hoitaminen maakuntien liitoissa

Hallintoviranomainen kokoaa maakuntien liitoille kuuluvat 4 §:ssä tarkoitetut tehtävät siten, että:

1) Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen maakuntien liittojen tehtävät kootaan Uudenmaan liittoon;

2) Lapin, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan, Pirkanmaan ja Etelä-Karjalan maakuntien liittojen jatkotoimenpiteitä koskevat tehtävät kootaan Pohjois-Pohjanmaan liittoon.

Hallintoviranomainen kokoaa maakuntien liitoille kuuluvat 4 §:n 1 momentin 2 ja 9 kohdassa tarkoitetut tehtävät kestävän kaupunkikehittämisen yhdennetyn suunnitelman osalta Pirkanmaan liittoon.

6 §
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman välittävän toimielimen tehtävien hoitaminen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa

Välittävän toimielimen tehtävien hoitamisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa säädetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1373/2018) 6, 9, 11 ja 14 §:ssä ja 16 §:n 1 momentissa sekä valtakunnallisten teemojen välittävän toimielimen tehtävien hoitamisesta mainitun asetuksen 16 §:n 2 momentissa.

7 §
Alueiden uudistumisen neuvottelukunnan kokoonpano

Alueiden uudistumisen neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii työ- ja elinkeinoministeriön edustaja. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina alueiden kehittämisen toteuttamiseen keskeisesti osallistuvat ministeriöt. Lisäksi neuvottelukunnassa ovat edustettuina maakuntien liitot ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä aluehallintovirastot, Suomen Kuntaliitto ry, tärkeimmät työmarkkinajärjestöt ja elinkeinojärjestöt, ympäristöjärjestöt ja sukupuolten tasa-arvoa edistävät järjestöt sekä saamelaiskäräjät. Lisäksi neuvottelukuntaan nimitetään jäseniä, jotka edustavat suuria kaupunkeja ja muita kuntia. Kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmää, maaseutupolitiikan neuvostoa ja saaristoasiainneuvottelukuntaa edustavat asianomaiset ministeriöt.

Neuvottelukunnan jäseniksi nimitettävien tulee olla henkilöitä, jotka edustavat organisaationsa toimialaa tai tehtäviä kattavasti.

Neuvottelukunta voi kuulla asiantuntijoita. Ahvenanmaan maakuntaa koskevia asioita käsiteltäessä, neuvottelukunta kuulee Ahvenanmaan maakunnan edustajaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö päättää muutoksista neuvottelukunnan jäsenistössä. Asioiden valmistelua varten neuvottelukunta voi asettaa jaostoja.

8 §
Aluekehittämisen toteuttamiseen osallistuvat keskeiset ministeriöt

Työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi keskeisiä aluekehittämisen toteuttamiseen osallistuvia ministeriöitä ovat:

1) liikenne- ja viestintäministeriö;

2) maa- ja metsätalousministeriö;

3) opetus- ja kulttuuriministeriö;

4) sisäministeriö;

5) sosiaali- ja terveysministeriö;

6) ulkoministeriö;

7) valtionvarainministeriö;

8) ympäristöministeriö.

9 §
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman seurantakomitean kokoonpano, sihteeristö ja toimikausi

Seurantakomitean kokoonpanoon sovellettavasta kumppanuusperiaatteesta säädetään yleisasetuksen 8 artiklassa. Seurantakomitean jäseniksi nimitetään edustajia ainakin ministeriöistä, ohjelman täytäntöönpanoon osallistuvista muista valtion viranomaisista, maakuntien liitoista ja niiden jäsenkunnista, keskeisistä työmarkkina- ja elinkeinojärjestöistä sekä kansalaisyhteiskuntaa edustavista järjestöistä. Työ- ja elinkeinoministeriö päättää muutoksista seurantakomitean jäsenistössä. Seurantakomitea voi kutsua tarpeellisia asiantuntijoita.

Seurantakomitea toimii ohjelmakauden sulkemiseen asti.

Seurantakomitea nimeää sihteeristön ja määrää sille tehtävät. Sihteeristössä ovat edustettuina tasapuolisesti seurantakomitean jäsenistössä olevat ohjelman täytäntöönpanoon osallistuvat viranomaiset. Sihteeristön tehtävänä on hoitaa seurantakomitean asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä.

10 §
Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman valtakunnallisen teeman johtoryhmä

Valtakunnallista teemaa varten asetetun johtoryhmän tehtävänä on huolehtia valtakunnallisen teeman strategisesta ohjaamisesta sekä seurata, arvioida ja muutoin tukea teeman toteutumista. Johtoryhmä voi tehdä myös ehdotuksen rahoitettavista hankkeista toimivaltaiselle välittävälle toimielimelle. Johtoryhmä seuraa, että Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman valtakunnallinen ja alueellinen toiminta täydentävät ja tukevat toisiaan valtakunnallisessa teemassa.

Johtoryhmän kokoonpanosta päättää valtakunnallisen teeman vastuuministeriö. Johtoryhmässä tulee kuitenkin aina olla välittävän toimielimen edustaja.

Johtoryhmä voi tehdä välittävälle toimielimelle esityksen valtakunnallisen teeman hankehaussa käytettävistä täydentävistä valintaperusteista ja tarvittaessa hakukohtaisista painopisteistä. Hallintoviranomainen vahvistaa seurantakomitean hyväksymät valintaperusteet.

11 §
Maakunnan yhteistyöryhmän toimikausi ja kokoonpano

Maakunnan yhteistyöryhmän jäsenet nimitetään kunnanvaltuuston toimikaudeksi ja Lapin maakunnassa saamelaiskäräjien jäsen saamelaiskäräjien toimikaudeksi.

Maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtajan tulee olla kuntalain (410/2015) 69 §:n mukainen valtuuston valitsema luottamushenkilö. Maakunnan yhteistyöryhmä nimeää keskuudestaan kolme varapuheenjohtajaa. Maakunnan liittoon toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa oleva henkilö voidaan valita maakunnan yhteistyöryhmän jäseneksi.

Maakunnan yhteistyöryhmässä ovat edustettuina:

1) alueen kunnat ja maakunnan liitto sekä Lapin maakunnassa saamelaiskäräjät;

2) ohjelmia rahoittavat valtion viranomaiset ja muut yhteistyöryhmän tehtävien kannalta merkittävät valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot;

3) alueen kehittämisen kannalta keskeiset tahot kuten työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjä, kansalaisyhteiskuntaa kuten ympäristö-, tasa-arvo- ja syrjimättömyyden edistämistä edustavia järjestöjä sekä muita alueen erityispiirteiden kannalta keskeisiä tahoja.

12 §
Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö ja tehtävät

Maakunnan yhteistyöryhmän valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä hoitaa sihteeristö, joka koostuu alueen maakunnan liiton ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä tukea myöntävien viranomaisten edustajista.

Sihteeristön tehtävänä on seurata ja sovittaa yhteen valmisteluvaiheessa maakunnan alueella rahoitettaviksi ehdotettuja hankkeita, joita voidaan rahoittaa kansallisen alueiden kehittämisen varoista sekä Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan rahastojen, maaseuturahaston ja meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston varoista, ja raportoida niistä yhteistyöryhmälle.

2 luku

Ohjelmatyö ja yhteistyömenettelyt

13 §
Aluekehittämispäätöksen valmistelu, sisältö, toimeenpano ja seuranta

Aluekehittämispäätöksen valmistelee työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä muiden ministeriöiden, maakuntien liittojen ja muiden aluekehittämisen kannalta keskeisten tahojen kanssa. Aluekehittämispäätös valmistellaan hallituskauden ensimmäisen vuoden loppuun mennessä.

Aluekehittämispäätös sisältää ainakin kehittämisen tavoitteet ja niiden tarkemman kuvauksen, linjaukset tavoitteiden toteuttamiseksi eri hallinnonaloilla, arvion kehittämiseen suunnattavista voimavaroista sekä laadulliset ja määrälliset seurantatiedot toimenpiteiden toteutumisen ja aluekehitysvaikutusten mittaamiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriö laatii yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa toimenpiteiden täsmentämiseksi hallituskauden kuluessa päivitettävän toimeenpanosuunnitelman, jossa kuvataan tarkemmin eri hallinnonalojen toimet.

Aluekehittämispäätöksen ja sen toimeenpanosuunnitelman valmistelua, toimeenpanoa ja seurantaa ohjaa alueiden uudistumisen neuvottelukunta.

14 §
Maakuntaohjelman sisällön rakenne, valmistelu ja aikataulu

Maakuntaohjelman tulee sisältää alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetun lain (756/2021), jäljempänä toimeenpanolain 25 §:n 1 momentin aluekehittämisen tavoitteiden ja niiden toimeenpanon määrittelemiseksi ainakin seuraavat asiat:

1) arvio maakunnan ja sen osien, erityisesti saaristo-, maaseutu- ja kaupunkialueiden sekä Lapin maakunnassa saamelaisten kotiseutualueen, kehittämisen tarpeista ja mahdollisuuksista, perustuen maakunnan liiton ja muiden aluekehittämiseen osallistuvien tahojen yhteiseen ennakointityöhön;

2) arvio edellisen maakuntaohjelman sekä maakunnassa toteutettujen muiden ohjelmien vaikuttavuudesta;

3) kehittämisen tavoitteet ja painopisteet sekä niiden toteuttamiseksi laadittavat keskeiset suunnitelmat ja yhteistyösopimukset sekä kuvaus kehittämistoimien yhteensovittamisesta ja niiden toteuttamisen yhteistyöstä;

4) ohjelman toteutumisen ja vaikuttavuuden seurantaa varten tarvittavat määrälliset ja laadulliset mittarit;

5) suunnitelma ohjelman rahoituksesta sisältäen arvion valtion, Euroopan unionin, kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoituksesta;

6) kuvaus maakuntaohjelman valmistelusta ja siihen osallistuneista tahoista.

Maakuntaohjelma hyväksytään toimeenpanolain 25 §:n 2 momentin mukaisesti kunnanvaltuuston toimikauden alkamisvuotta seuraavan vuoden aikana. Maakuntaohjelmaa voidaan tarkistaa kokonaan tai osittain aluekehittämispäätöksen perusteella ja tarvittaessa muulloinkin.

15 §
Alueiden kehittämisen keskustelut

Valtioneuvoston edustajina keskusteluissa ovat käsiteltävien aiheiden kannalta keskeiset ministeriöt ja valtion muita viranomaisia. Alueelta keskusteluun osallistuvat maakunnan liitto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä muut aluekehittämisen kannalta keskeiset organisaatiot.

Keskustelujen lopputuloksena on asiakirja, jossa kuvataan valtioneuvoston ja alueen näkemys aluekehityksen tilannekuvasta sekä johtopäätökset toimintaedellytyksistä ja kehittämisen painopisteistä. Osana asiakirjan tilannekuvaa voidaan kuvata maakunnan älykkään erikoistumisen strategiaa sekä kansallisen ja alueellisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhteensovittamista. Asiakirjaan kirjattujen johtopäätösten toteutumista seurataan ainakin seuraavan alueiden kehittämisen keskustelujen yhteydessä.

Alueiden kehittämisen keskustelujen valmistelua ja toimeenpanoa sekä keskustelujen seurantaa ohjaa alueiden uudistumisen neuvottelukunta.

16 §
Kestävä kaupunkikehittämisen suunnitelma ja johtoryhmä

Kestävää kaupunkikehittämistä tukevien yhdennettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi tehtävä suunnitelma muodostuu yhteistyösopimuksista työ- ja elinkeinoministeriön ja kaupunkien välillä.

Toimeenpanolain 30 §:n 1 momentissa tarkoitetun johtoryhmän jäsenet ovat kaupunkien edustajia. Jäsenistä päättää yhteistyösopimuksen sopimuspuolena oleva kaupunki tai kaupungit.

Johtoryhmä tekee välittävälle toimielimelle esityksen rahoitettavien hankkeiden valinnasta. Maakunnan liiton harkintavallasta kestävän kaupunkikehittämisen hankkeiden rahoittamisessa säädetään rahoituslain 10 §:ssä.

3 luku

Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien hallinnointi

17 §
Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman valvojaa koskevat vaatimukset

Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman valvojan on:

1) täytettävä Interreg-asetuksen 46 artiklan mukaiset vaatimukset sille siirrettyjen tehtävien osalta;

2) täytettävä Interreg-ohjelman tai Interreg-ulkorajaohjelman valvojalle asettamat vaatimukset;

3) noudatettava Euroopan unionin ja kansallista lainsäädäntöä;

4) ylläpidettävä sekä noudatettava hallinnointiprosessinsa kuvausta;

5) noudatettava työ- ja elinkeinoministeriön ohjeita;

6) noudatettava hallintoviranomaisen antamia ohjeita ja osallistuttava hallintoviranomaisen valvojille kohdistamiin koulutuksiin.

Valvojana toimivan maakunnan liiton on eriytettävä kansallisen vastinrahoituksen myöntäminen ja jatkotoimenpiteet moitteettoman varainhoidon periaatteiden edellyttämällä tavalla valvojan tehtävistä.

Jos valvojana toimiva maakunnan liitto on itse hankkeen tuen saajana, hankkeen toteuttaminen tulee eriyttää valvojan tehtävistä.

18 §
Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman valvojan tehtävät

Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman valvojan tehtävänä on:

1) tehdä yleisasetuksen 74 artiklan mukaiset hallinnolliset tarkastukset ja paikan päällä tehtävät varmennukset sekä laatia valvontaraportti Interreg-ohjelman tai Interreg-ulkorajaohjelman edellyttämällä tavalla;

2) laatia hallinnointiprosessin kuvaus.

Interreg-ohjelmassa tai Interreg-ulkorajaohjelmassa voidaan antaa valvojalle myös muita välttämättömiä tai 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun hallinnollisen tarkastuksen tekemiseen välittömästi liittyviä tehtäviä.

19 §
Hallinnollisen tarkastuksen määräaika

Valvojan on tehtävä hallinnollinen tarkastus kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tuen saaja on toimittanut kaikki tarkastusta varten tarpeelliset asiakirjat valvojalle. Jos Interreg-ohjelmassa tai Interreg-ulkorajaohjelmassa on asetettu tätä lyhyempi määräaika hallinnollisen tarkastuksen tekemiselle, noudatetaan sitä.

20 §
Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien valvoja

Interreg-ohjelmien valvojina Suomessa toimivat Uudenmaan liitto ja Lapin liitto niissä ohjelmissa, joissa hallinnollisia tarkastuksia ei suorita hallintoviranomainen.

Uudenmaan liitto toimii valvojana Interreg Central Baltic-, Interreg Baltic Sea Region-, Urbact- ja Interact-ohjelmissa.

Lapin liitto toimii valvojana Interreg Aurora-, Interreg Northern Periphery and Arctic- ja Interreg Europe -ohjelmissa.

Muiden kuin 2 ja 3 momentissa mainittujen Interreg-ohjelmien valvojana toimii Uudenmaan liitto.

Interreg-ulkorajaohjelmien valvojana toimii Lapin liitto niissä ohjelmissa, joissa hallinnollisia tarkastuksia ei suorita hallintoviranomainen.

21 §
Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallisen vastinrahoituksen hallinnoinnin vaatimukset

Maakunnan liiton on Interreg-ohjelman ja hallintoviranomaisen on Interreg-ulkorajaohjelman kansallista vastinrahoitusta hallinnoidessaan:

1) noudatettava Euroopan unionin ja kansallista lainsäädäntöä sekä varojen osoittamispäätöksessä asetettuja varojen käytön ehtoja;

2) ylläpidettävä sekä noudatettava hallinnointiprosessinsa kuvausta;

3) eriytettävä tuen myöntäminen, maksaminen ja paikan päällä tehtävät varmennukset sekä jatkotoimenpiteet moitteettoman varainhoidon periaatteiden edellyttämällä tavalla.

Jos maakunnan liitto on itse hankkeen tuen saajana, hankkeen toteuttaminen tulee eriyttää kansallisen vastinrahoituksen hallinnointitehtävistä.

22 §
Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallisen vastinrahoituksen hallinnointiin liittyvät tehtävät

Maakunnan liiton tehtäviä Interreg-ohjelman ja hallintoviranomaisen tehtäviä Interreg-ulkorajaohjelman kansallisen vastinrahoituksen hallinnoinnissa ovat:

1) hakumenettely, tukipäätökset, tuen maksamista koskevat päätökset, takaisinperintäpäätökset ja muita jatkotoimenpiteitä koskevat päätökset;

2) tiedotus ja viestintä hakijoille ja tuen saajille ohjelma-alueella;

3) hallinnointiprosessin kuvauksen ja petosriskiarvioinnin laatiminen;

4) tehokkaiden ja oikeasuhtaisten petostenvastaisten toimenpiteiden ja menettelyiden käyttöönotto, joissa otetaan huomioon tunnistetut riskit;

5) tarkastushavaintojen selvittäminen, niiden asianmukainen käsittely sekä asianmukaisten ilmoitusten tekeminen poliisiviranomaiselle ja petostentorjuntatoimenpiteisiin ryhtyminen;

6) kansalliseen vastinrahoitukseen liittyvien tietojen ajantasainen seuranta ja tallennus rahoituslain 50 §:ssä tarkoitettuun tietojärjestelmään.

23 §
Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen hallinnointi

Interreg Central Baltic-, Interreg Baltic Sea Region- ja Urbact-ohjelmien kansallisen vastinrahoituksen hallinnointi kootaan Uudenmaan liittoon.

Interreg Aurora-, Interreg Northern Periphery and Arctic- ja Interreg Europe -ohjelmien kansallisen vastinrahoituksen hallinnointi kootaan Lapin liittoon.

Muiden Interreg -ohjelmien kansallisen vastinrahoituksen hallinnointi kootaan Uudenmaan liittoon.

Hallintoviranomainen vastaa kansallisen vastinrahoituksen hallinnoinnista Interreg-ulkorajaohjelmissa.

4 luku

Voimaantulo

24 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2021.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.