Seurattu SDK 846/2023 saakka.

29.6.2021/617

Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan valtion rahoituksen myöntämiseen hyvinvointialueesta annetussa laissa (611/2021) tarkoitettujen hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien kustannusten kattamiseen. Lakia ei kuitenkaan sovelleta hyvinvointialueiden kustannusten kattamiseen sellaisissa tehtävissä, joiden rahoituksesta on erikseen muualla säädetty tai muualla laissa säädetyn nojalla valtion talousarviossa erikseen määrätty.

Lakia sovelletaan myös Helsingin kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvien hyvinvointialueiden tehtävien rahoitukseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetussa laissa (615/2021) tarkoitettujen HUS-yhtymän järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien rahoitus katetaan Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin tämän lain nojalla saamalla rahoituksella.

Tätä lakia ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa.

2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) laskennallisella kustannuksella 13 ja 21 §:ssä tarkoitettua hyvinvointialueille maksettavaa valtion rahoituksen euromäärää;

2) perushinnalla hyvinvointialueen valtion rahoituksen perusteena olevien laskennallisten kustannusten perusteena käytettävää asukaskohtaista laskennallista perustetta tai määräytymisperusteiden asukaskohtaista hintaa;

3) varainhoitovuodella sitä kalenterivuotta, jolle valtion rahoitus myönnetään;

4) asukastiheydellä asukasmäärää neliökilometrillä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopussa; asukastiheyden perusteella määräytyvien laskennallisten kustannusten laskennassa käytetään sosiaali- ja terveydenhuollon osalta maapinta-alaa ja pelastustoimen osalta kokonaispinta-alaa;

5) vieraskielisellä henkilöä, joka on ilmoittanut väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 3 §:ssä tarkoitettuun väestötietojärjestelmään äidinkielekseen muun kielen kuin suomen, ruotsin tai saamen kielen;

6) kaksikielisellä hyvinvointialueella sellaista hyvinvointialuetta, jonka alueeseen kuuluu erikielisiä kuntia tai vähintään yksi kaksikielinen kunta;

7) saamenkielisellä henkilöä, joka on ilmoittanut väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain 3 §:ssä tarkoitettuun väestötietojärjestelmään äidinkielekseen saamen kielen.

Hyvinvointialueen asukasmäärä määräytyy Tilastokeskuksen väestörakennetilaston varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun tietojen mukaan.

2 luku

Valtion rahoituksen periaatteet

3 §
Valtion rahoitus hyvinvointialueille

Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, yliopistosairaalalisän, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja pelastustoimen riskitekijöiden perusteella siten kuin jäljempänä tarkemmin säädetään. Näiden määräytymistekijöiden osuudet lain voimaantulovuotta edeltävänä vuotena ovat seuraavat:

Osuus hyvinvointialueiden rahoituksestaprosenttia
Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä97,727, josta
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve79,156
Asukasmäärä13,046
Asukastiheys1,458
Vieraskielisyys1,944
Kaksikielisyys0,486
Saamenkielisyys0,013
Saaristoisuus0,110
Yliopistosairaalalisä0,543
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen0,972
Pelastustoimi yhteensä2,273, josta
Asukasmäärä1,477
Asukastiheys0,114
Riskitekijät0,682
(23.3.2023/446)

L:lla 446/2023 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.1.2024. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja pelastustoimen riskitekijöiden perusteella siten kuin jäljempänä tarkemmin säädetään. Näiden määräytymistekijöiden osuudet lain voimaantulovuotta edeltävänä vuotena ovat seuraavat:

Osuus hyvinvointialueiden rahoituksestaprosenttia
Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä97,715, josta
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve79,589
Asukasmäärä13,117
Asukastiheys1,466
Vieraskielisyys1,954
Kaksikielisyys0,489
Saamenkielisyys0,013
Saaristoisuus0,110
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen0,977
Pelastustoimi yhteensä2,285, josta
Asukasmäärä1,486
Asukastiheys0,114
Riskitekijät0,686
(8.7.2022/700)

Edellä 1 momentissa mainittujen määräytymistekijöiden osuudet muuttuvat vuosittain määräytymistekijöiden ja hyvinvointialueiden tehtävämuutosten perusteella kohdistuvan rahoituksen muutosten mukaisesti.

Kullekin hyvinvointialueelle myönnetään valtion rahoituksena euromäärä, joka saadaan laskettaessa yhteen 13 §:ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset ja 21 §:ssä tarkoitetut pelastustoimen laskennalliset kustannukset.

Valtio voi myöntää hyvinvointialueelle valtiontakauksia siten kuin siitä hyvinvointialueesta annetun lain 3 luvussa, sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021) 34 §:ssä tai muutoin erikseen säädetään.

4 §
Hyvinvointialueen päätösvalta rahoituksen käytössä

Hyvinvointialue päättää saamansa valtion rahoituksen kohdentamisesta tehtäviensä hoitamiseen.

Hyvinvointialueella on oikeus periä asiakas- ja käyttömaksuja järjestämiensä palvelujen käytöstä siten kuin siitä erikseen säädetään sekä päättää maksutulojen käytöstä.

Hyvinvointialueen lisärahoitukseen liitettävistä ehdoista säädetään 11 §:ssä. Hyvinvointialueen lainanottovaltuudesta säädetään hyvinvointialueesta annetun lain 15 §:ssä, investointisuunnitelmasta mainitun lain 16 §:ssä sekä arviointimenettelystä mainitun lain 122–124 §:ssä.

5 §
Valtion rahoituksen perusteena olevat kustannukset

Valtion rahoituksen perusteena käytetään hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen käyttökustannuksia, rahoituskustannuksia sekä suunnitelman mukaisia poistoja ja arvonalentumisia. Käyttökustannuksina ei pidetä hankintoihin sisältyvää arvonlisäveroa lukuun ottamatta sellaisten hankintojen arvonlisäveroa, joista ei saa tehdä vähennystä arvonlisäverolain (1501/1993) 114 §:n mukaisesti. Huomioitavista käyttökustannuksista vähennetään vuosikohtaisesti hyvinvointialueiden asiakas- ja käyttömaksut sekä muut toiminta- ja rahoitustuotot.

6 §
Valtion rahoituksen taso

Valtion rahoituksen taso kullekin varainhoitovuodelle perustuu hyvinvointialueiden edellisen vuoden laskennallisiin kustannuksiin. Valtion rahoituksen tasoa korotetaan vuosittain siten kuin 7–10 §:ssä säädetään.

Pelastustoimen rahoituksen tason korottamiseen ei kuitenkaan sovelleta 7 §:ää.

7 §
Palvelutarpeen muutoksen huomioon ottaminen

Valtion rahoituksen tasoa varainhoitovuodelle määritettäessä palvelutarpeen muutos otetaan huomioon siihen määrään asti, että käyttökustannusten vuosittainen kasvu vastaa 80 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen arvioidusta vuosittaisesta kasvusta, joka on seuraava:

1) 1,02 prosenttia vuonna 2023;

2) 1,05 prosenttia vuonna 2024;

3) 1,07 prosenttia vuonna 2025;

4) 1,02 prosenttia vuonna 2026.

(8.7.2022/700)

Edellä 1 momentissa tarkoitettu arvio palvelutarpeen vuosittaisesta kasvusta perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimukseen. Palvelutarpeen arvioidusta vuosittaisesta kasvusta säädetään vähintään neljän vuoden välein.

8 §
Kustannustason muutoksen huomioon ottaminen

Valtion rahoituksen tasoa varainhoitovuodelle määritettäessä kustannustason muutos otetaan huomioon hyvinvointialueiden hintaindeksin mukaisesti. Kustannustason muutosta laskettaessa otetaan huomioon hyvinvointialueiden edellisen vuoden laskennalliset kustannukset, palvelutarpeen muutos sekä toteutuneiden kustannusten jälkikäteinen tarkistus. (8.7.2022/700)

Hyvinvointialueiden hintaindeksiä laskettaessa yleisen ansiotasoindeksin painokerroin on 0,60, kuluttajahintaindeksin 0,30 ja hyvinvointialuetyönantajan sosiaaliturvamaksujen vuotuisen muutoksen 0,10. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin hyvinvointialueindeksin laskennasta.

9 § (20.5.2022/354)
Tehtävämuutosten huomioon ottaminen

Valtion rahoituksen tasoa varainhoitovuodelle määritettäessä otetaan 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla täysimääräisesti huomioon hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvien tehtävien laajuuden tai laadun muutos, jos se aiheutuu asianomaista tehtävää koskevasta laista tai asetuksesta, lakiin tai asetukseen perustuvasta valtion viranomaisen määräyksestä tai valtion talousarviosta. Valtion rahoitusta voidaan korottaa tai alentaa tehtävien laajuuden tai laadun muutoksen perusteella. Tehtävien laajuuden tai laadun muutos voi perustua valtion talousarvioon siltä osin kuin hyvinvointialueen tehtäviä koskevasta lainsäädännöstä ei muuta aiheudu.

10 §
Toteutuneiden kustannusten huomioon ottaminen

Valtion rahoituksen tasoa varainhoitovuodelle määritettäessä otetaan huomioon vuosittain jälkikäteen hyvinvointialueiden Valtiokonttorille toimittamien tilinpäätöstietojen mukaiset 5 §:ssä tarkoitetut kustannukset (toteutuneet kustannukset) varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta siten, että kyseisen vuoden laskennallisten kustannusten ja toteutuneiden kustannusten erotus lisätään rahoitukseen tai vähennetään rahoituksesta.

Toteutuneiden kustannusten huomioon ottaminen perustuu 1 momentissa tarkoitetun varainhoitovuoden laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotukseen, joka tarkistetaan 8 §:n 1 momentin mukaisesti sen varainhoitovuoden kustannustasoon, jolle tarkistus tehdään. Laskennassa huomioidaan 1 momentissa tarkoitetun varainhoitovuoden laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotuksen muutos sitä edeltävään varainhoitovuoteen nähden sekä mainitussa momentissa tarkoitetulle varainhoitovuodelle tehty jälkikäteinen tarkistus. (8.7.2022/700)

11 §
Hyvinvointialueen lisärahoitus

Jos rahoituksen taso muutoin vaarantaisi perustuslain 19 §:n 3 momentissa tarkoitettujen riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen tai perustuslain 7, 15 ja 20 §:ssä tarkoitettuihin perusoikeuksiin liittyvien pelastustoimen palvelujen järjestämisen, hyvinvointialueella on oikeus saada 2–4 luvussa säädetyn lisäksi valtiolta rahoitusta se määrä, joka on tarpeen mainittujen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi (lisärahoitus) ottaen huomioon hyvinvointialueen edellytykset järjestää muut lakisääteiset tehtävät.

Lisärahoitus myönnetään valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta. Lisärahoitusta koskevaan päätökseen voidaan 1 momentissa säädetyn varmistamiseksi ottaa palvelujen vaikuttavuutta, laatua, määrää tai järjestämisen tehokkuutta koskevia ehtoja.

Lisärahoituksen myöntämisestä ja maksamisesta säädetään 26 §:ssä.

12 §
Valtionavustus

Hyvinvointialueelle voidaan myöntää valtionavustusta valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti.

3 luku

Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien rahoitus

13 §
Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten perusteet

Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset muodostuvat laskemalla yhteen tulot, jotka saadaan kertomalla terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon perushinnat 14 §:ssä tarkoitetuilla hyvinvointialuekohtaisilla palvelutarvekertoimilla ja hyvinvointialueen asukasmäärällä.

Edellä 1 momentissa saatuun summaan lisätään hyvinvointialueen asukasmäärän, vieraskielisyyden, asukastiheyden, kaksikielisyyden, saamenkielisyyden, saaristoisuuden, yliopistosairaalalisän sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusteella määritellyt laskennalliset kustannukset. (23.3.2023/446)

L:lla 446/2023 muutettu 2 momentti tulee voimaan 1.1.2024. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Edellä 1 momentissa saatuun summaan lisätään hyvinvointialueen asukasmäärän, vieraskielisyyden, asukastiheyden, kaksikielisyyden, saamenkielisyyden ja saaristoisuuden sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusteella määritellyt laskennalliset kustannukset.

Terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelujen käyttöä kuvaaviin tarpeisiin perustuvien laskennallisten kustannusten määrittelyssä käytetään seuraavia tehtäväkohtaisia painotuksia:

Terveydenhuolto 58,86 prosenttia
Vanhustenhuolto19,75 prosenttia
Sosiaalihuolto21,39 prosenttia
(8.7.2022/700)

Edellä 3 momentissa tarkoitetut tehtäväkohtaiset painotukset muuttuvat hyvinvointialueiden uusien ja laajenevien tehtävien perusteella kohdistuvan rahoituksen muutosten mukaisesti. Tehtäväkohtaisista painotuksista säädetään vähintään kolmen vuoden välein.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään vuosittain seuraavaa varainhoitovuotta varten asukaskohtaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon perushinnasta sekä 14–20 ja 20 a §:ssä tarkoitettujen määräytymistekijöiden perushinnoista. (23.3.2023/446)

L:lla 446/2023 muutettu 5 momentti tulee voimaan 1.1.2024. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Valtioneuvoston asetuksella säädetään vuosittain seuraavaa varainhoitovuotta varten asukaskohtaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon perushinnasta sekä 14–20 §:ssä tarkoitettujen määräytymistekijöiden perushinnoista.

14 §
Terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekerroin

Hyvinvointialueen terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimet lasketaan terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelujen tarvetta ja kustannuksia kuvaavien sairauksiin ja sosioekonomisiin tekijöihin perustuvien tarvetekijöiden ja niiden painokertoimien sekä 13 §:n 3 momentissa tarkoitettujen tehtäväkohtaisten painotusten perusteella. Tarvetekijät ja niiden painokertoimet ovat tämän lain liitteenä.

Terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimien perusteella määräytyvät laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelujen käyttöä kuvaavan tarpeen perushinta hyvinvointialueen asukasmäärällä ja kyseisellä palvelutarvekertoimella.

Terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimia määriteltäessä käytetään terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon sairauksiin ja sosioekonomisiin tekijöihin perustuvista tarvetekijöistä Digi- ja väestötietoviraston, Eläketurvakeskuksen, Kansaneläkelaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Tilastokeskuksen tietoja varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta. Jos tietoja varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta ei ole käytettävissä, kertoimen määrittelyssä käytetään uusimpia käytettävissä olevia tietoja.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuista palvelujen tarvetta ja kustannuksia kuvaavista tarvetekijöistä ja niiden painokertoimista säädetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimukseen perustuen vähintään neljän vuoden välein. Painokertoimet säädetään lisäksi valtioneuvoston asetuksella hyvinvointialueiden tehtävämuutoksen yhteydessä ottamalla painokertoimissa huomioon tehtävämuutoksesta aiheutuva laskennallinen vaikutus.

15 §
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin

Hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin lasketaan hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaa ja toiminnan tulosta kuvaavien indikaattoreiden perusteella. Molempien osuuksien painoarvo kertoimen laskemisessa on 50 prosenttia.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusteella määräytyvät hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perushinta hyvinvointialueen asukasmäärällä sekä hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimella.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerrointa laskettaessa käytetään Tilastokeskuksen väestörakennetilaston tietoja asukasmääristä varainhoitovuotta edeltävästä vuodenvaihteesta sekä Kansaneläkelaitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Tilastokeskuksen ja työ- ja elinkeinoministeriön tilastotietoja varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta sekä sitä edeltäneeltä vuodelta. Kertoimen määrittelyssä käytetään uusimpia käytettävissä olevia tietoja. Jos tietoa ei ole lainkaan saatavilla, saa hyvinvointialue kyseisen tiedon osalta laskennassa alimman mahdollisen arvon.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen määrittelyssä käytettävistä indikaattoreista, niiden painokertoimista sekä laskennassa käytettävistä tilastotiedoista.

15 §:ää sovelletaan 1.1.2026 lähtien.

16 §
Sosiaali- ja terveydenhuollon asukastiheyskerroin

Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon asukastiheyskerroin lasketaan jakamalla koko maan keskimääräinen asukastiheys hyvinvointialueen asukastiheydellä. Kerrointa laskettaessa käytetään Tilastokeskuksen väestörakennetilaston tietoja asukasmääristä varainhoitovuotta edeltävästä vuodenvaihteesta sekä Tilastokeskuksen tietoja maapinta-alasta.

Asukastiheyden perusteella määräytyvät hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty sosiaali- ja terveydenhuollon asukastiheyden perushinta hyvinvointialueen asukasmäärällä ja sosiaali- ja terveydenhuollon asukastiheyskertoimella.

17 §
Vieraskielisyys

Vieraskielisyyden perusteella määräytyvät hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla vieraskielisyyden perushinta hyvinvointialueen vieraskielisten määrällä. Vieraskielisten määrää määritettäessä käytetään Tilastokeskuksen väestörakennetilaston tietoja vieraskielisten määrästä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneeltä vuodelta.

18 §
Kaksikielisyys

Kaksikielisyyden perusteella määräytyvät hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla kaksikielisen hyvinvointialueen ruotsinkielisten asukkaiden määrä kaksikielisyyden perushinnalla. Ruotsinkielisten asukkaiden määrä määräytyy Tilastokeskuksen väestörakennetilaston varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun tietojen mukaan.

19 §
Saaristoisuus

Saaristoisuuden perusteella määräytyvät hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla hyvinvointialueen saaristossa asuvien asukkaiden määrä saaristoisuuden perushinnalla. Saaristossa asuvilla asukkailla tarkoitetaan hyvinvointialueen niitä asukkaita, jotka asuvat saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 9 §:ssä tarkoitetun saaristokunnan saaristossa. Hyvinvointialueen saaristossa asuvien asukkaiden määrä määräytyy Tilastokeskuksen väestörakennetilaston varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun tietojen mukaan.

20 §
Saamenkielisyys

Saamenkielisyyden perusteella määräytyvät hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla sen hyvinvointialueen, jossa sijaitsee saamelaisten kotiseutualueen kuntia, saamenkielisten asukkaiden määrä saamenkielisyyden perushinnalla. Hyvinvointialueen saamenkielisten asukkaiden määrä määräytyy Tilastokeskuksen väestörakennetilaston varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden lopun tietojen mukaan.

20 a § (23.3.2023/446)
Yliopistosairaalalisä

Yliopistosairaalalisä otetaan huomioon Uudenmaan hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin osalta sekä niiden hyvinvointialueiden osalta, joissa on sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 34 §:ssä tarkoitettu yliopistollinen sairaala.

Yliopistollisen sairaalan perusteella määräytyvät hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla yliopistosairaalan perushinta hyvinvointialueen asukkaiden määrällä.

L:lla 446/2023 lisätty 20 a § tulee voimaan 1.1.2024.

4 luku

Pelastustoimen tehtävien rahoitus

21 §
Pelastustoimen laskennallisten kustannusten perusteet

Hyvinvointialueen pelastustoimen laskennalliset kustannukset muodostuvat kertomalla asukaskohtainen pelastustoimen perushinta hyvinvointialueen asukasmäärällä ja lisäämällä tuloon pelastustoimen asukastiheyden ja riskitekijöiden perusteella määritellyt laskennalliset kustannukset.

Asukasmäärään, asukastiheyteen ja riskitekijöihin perustuvien laskennallisten kustannusten määrittelyssä käytetään seuraavia painotuksia:

Asukasmäärä65 prosenttia
Asukastiheys5 prosenttia
Riskitekijät30 prosenttia

Valtioneuvoston asetuksella säädetään vuosittain seuraavaa varainhoitovuotta varten hyvinvointialueiden pelastustoimen asukaskohtaisesta perushinnasta, 22 §:ssä tarkoitetusta asukastiheyden perushinnasta ja 23 §:ssä tarkoitetusta riskitekijöihin perustuvasta perushinnasta.

22 §
Pelastustoimen asukastiheyskerroin

Hyvinvointialueen pelastustoimen asukastiheyskerroin lasketaan jakamalla koko maan keskimääräinen asukastiheys hyvinvointialueen asukastiheydellä. Kerrointa laskettaessa käytetään Tilastokeskuksen väestörakennetilaston tietoja asukasmääristä varainhoitovuotta edeltävästä vuodenvaihteesta sekä Tilastokeskuksen tietoja kokonaispinta-alasta.

Asukastiheyden perusteella määräytyvät hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty pelastustoimen asukastiheyden perushinta hyvinvointialueen asukasmäärällä ja pelastustoimen asukastiheyskertoimella.

23 §
Pelastustoimen riskikerroin

Hyvinvointialueen pelastustoimen riskikerroin perustuu pelastustoimen järjestämisestä annetun lain (613/2021) 3 §:ssä tarkoitettuihin pelastustoimen palvelutasoa määrittäviin kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin tarpeisiin ja onnettomuus- tai muihin uhkiin. Pelastustoimen riskikertoimen määrittämiseksi hyvinvointialue jaetaan yhden neliökilometrin suuruisiksi ruuduiksi, joille kullekin Tilastokeskus laskee riskitason. Riskitason perusteella riskiruudut jaetaan neljään riskiluokkaan I, II, III ja IV. Pelastustoimen riskikerroin lasketaan jakamalla hyvinvointialueen riskiruututiheys koko maan riskiruututiheydellä. Riskikertoimen laskennassa otetaan huomioon ne riskiruudut, joiden Tilastokeskuksen laskema tai joilla tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella määräytyvä riskiluokka on I ja II tai joiden painokerroin ruudulla sijaitsevan riskikohteen tai sillä harjoitetun toiminnan perusteella on 1. Kerrointa laskettaessa käytetään Tilastokeskuksen väestörakennetilaston tietoja asukasmääristä varainhoitovuotta edeltävästä vuodenvaihteesta.

Riskikertoimen perusteella määräytyvät hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty pelastustoimen riskikertoimen perushinta hyvinvointialueen asukasmäärällä ja pelastustoimen riskikertoimella.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin riskiruutujen riskitason laskennasta, pelastustoimen riskikertoimen määrittelyssä käytettävistä tekijöistä ja niiden painokertoimista. Riskikertoimen tekijöistä ja niiden painokertoimista säädetään vähintään neljän vuoden välein.

5 luku

Valtion rahoituksen hallinnointi, myöntäminen ja maksaminen

24 §
Valtion rahoituksen hallinnointi

Valtiovarainministeriö valmistelee yhteistoiminnassa hyvinvointialueen lakisääteisistä tehtävistä vastaavien ministeriöiden kanssa hyvinvointialueen lakisääteisten tehtävien muutosten vaikutukset valtion rahoituksen perusteisiin valtion talousarvion valmistelua varten.

25 §
Valtion rahoituksen myöntäminen ja maksaminen

Valtiovarainministeriö myöntää hyvinvointialueelle valtion rahoituksen hakemuksetta varainhoitovuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa valtion rahoituksen hyvinvointialueelle kuukausittain viimeistään kuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Varainhoitovuoden tammikuussa ja kesäkuussa maksetaan molempina 2/12 koko vuoden rahoituksesta ja muina kuukausina jäljelle jäävä rahoitus yhtä suurina erinä. Valtiovarainministeriö toimittaa palvelukeskukselle 1 momentissa tarkoitettujen euromäärien maksamista varten tarpeelliset tiedot. (8.7.2022/700)

26 §
Lisärahoituksen myöntäminen ja maksaminen

Edellä 11 §:ssä tarkoitettua lisärahoitusta myönnetään hyvinvointialueen hakemukseen perustuen tai valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön tai sisäministeriön aloitteesta. Lisärahoituksesta päättää valtioneuvosto.

Valtiovarainministeriö asettaa 1 momentissa tarkoitetun lisärahoitusta koskevan päätöksen valmistelua varten valmisteluryhmän, johon valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö sekä asianomainen hyvinvointialue nimeävät edustajansa. Valmisteluryhmän tehtävänä on arvioida lisärahoituksen edellytyksiä, tarvittavan lisärahoituksen määrää sekä hyvinvointialueelle asetettavia ehtoja. Arviointi perustuu hyvinvointialueen taloutta ja toimintaa koskevan tiedon perusteella tehtyyn kokonaisarvioon.

Lisärahoitus maksetaan viipymättä sen jälkeen, kun siitä on päätetty, seuraavan 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun maksuerän yhteydessä.

27 §
Saamatta jääneen etuuden suorittaminen

Jos oikaisuvaatimuksen tekemiselle 30 §:ssä säädetyn määräajan kuluttua ilmenee tietoja, jotka eivät ole olleet aikaisemmin tiedossa ja hyvinvointialueelta on tämän vuoksi jäänyt saamatta valtion rahoitusta, joka olisi lain mukaan kuulunut sille, on saamatta jäänyt euromäärä suoritettava hyvinvointialueelle. Suoritettavalle määrälle on maksettava korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukainen vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtion rahoitus olisi tullut maksaa.

Jos saamatta jääneen valtion rahoituksen merkitys on vähäinen ja sen maksamisesta aiheutuvat menot olisivat epäsuhteessa verrattuna asian taloudelliseen merkitykseen, ei rahoitusta kuitenkaan makseta.

Valtiovarainministeriö voi päättää, että saamatta jäänyt valtion rahoitus maksetaan myöhemmin seuraavan valtion rahoituksen yhteydessä.

28 §
Perusteettoman edun palauttaminen

Jos hyvinvointialue on saanut perusteettomasti tässä laissa tarkoitettua valtion rahoitusta, on valtiovarainministeriön määrättävä liikaa saatu määrä palautettavaksi. Palautettavasta määrästä peritään korkolain 3 §:n 2 momentin mukainen vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtion rahoitus on maksettu.

Jos palautettava valtion rahoitus on vähäinen taikka jos palauttamista tai koron perimistä on pidettävä kohtuuttomana, voidaan rahoitus jättää määräämättä palautettavaksi.

Valtiovarainministeriö voi päättää, että palautettava rahoitus vähennetään myöhemmin seuraavan valtion rahoituksen yhteydessä.

29 §
Suoritusvelvollisuuden raukeaminen

Velvollisuus suorittaa saamatta jäänyt valtion rahoitus tai palauttaa perusteettomasti saatu rahoitus raukeaa viiden vuoden kuluttua sen varainhoitovuoden päättymisestä, jona valtion rahoitus olisi tullut suorittaa tai on suoritettu.

6 luku

Muutoksenhaku

30 §
Oikaisuvaatimus

Jos hyvinvointialue on tyytymätön päätökseen valtion rahoituksen tai hyvinvointialueen lisärahoituksen myöntämisestä, saamatta jääneen etuuden suorittamisesta tai perusteettoman edun palauttamisesta, hyvinvointialueella on oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä päätöksen tehneelle viranomaiselle oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).

31 §
Muutoksenhaku

Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

7 luku

Erinäiset säännökset

32 §
Valtion rahoituksen määräytyminen siirrettäessä kunta toiseen hyvinvointialueeseen

Jos kunta siirretään toiseen hyvinvointialueeseen, laajentuvan hyvinvointialueen valtion rahoitus lasketaan hyvinvointialueeseen siirretyn kunnan osalta niiden tietojen perusteella, jotka ovat muutoksen voimaantulovuonna supistuvan hyvinvointialueen valtion rahoituksen perusteena.

8 luku

Voimaantulo

33 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.

Lain 15 §:ää sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2026. Vuosina 2023–2025 lain 3 §:n 1 momentin mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusteella määräytyvä osuus hyvinvointialueiden rahoituksesta määräytyy asukasmäärän mukaisesti.

Lain 7 §:ssä tarkoitettu vuosittainen palvelutarpeen kasvun arvio, 13 §:n 3 momentissa tarkoitetut terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon tehtäväkohtaiset painotukset sekä 14 §:ssä tarkoitetut terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon tarvetekijät ja niiden painokertoimet tarkistetaan ensimmäisen kerran vuoden 2023 rahoituksesta lukien.

34 §
Hyvinvointialueiden koko maan valtion rahoituksen tason määräytyminen vuosina 2023 ja 2024

Hyvinvointialueiden valtion rahoituksen koko maan taso vuonna 2023 perustuu kunnilta hyvinvointialueille siirtyvien 5 §:ssä tarkoitettujen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien kustannusten vuoden 2022 kuntien Tilastokeskukselle toimittamien talousarviotietojen perusteella laskettuun yhteismäärään, johon tehdään 7–9 §:ssä tarkoitetut tarkistukset. (20.5.2022/354)

Edellä 1 momentissa tarkoitettu koko maan valtion rahoituksen taso tarkistetaan kunnilta siirtyvien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen lakisääteisten tehtävien kustannusten osalta vuoden 2022 kuntien Valtiokonttorille toimittamien palvelukohtaisten tilinpäätöstietojen perusteella. Vuoden 2022 talousarviotietoihin ja tilinpäätöstietoihin perustuvien kustannusten erotus otetaan huomioon korjaamalla 6 §:ssä tarkoitettuja vuoden 2023 laskennallisia kustannuksia.

Vuoden 2024 rahoituksen perusteena on 2 momentissa tarkoitettu vuoden 2023 tarkistettu koko maan rahoituksen taso. Vuodesta 2024 lukien rahoitukseen lisätään 20 a §:ssä tarkoitetun yliopistosairaalalisän rahoittamiseksi 3 §:n 1 momentin mukainen yliopistosairaalalisän osuus. (23.3.2023/446)

L:lla 446/2023 muutettu 3 momentti tulee voimaan 1.1.2024. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Vuoden 2024 rahoituksen perusteena on 2 momentissa tarkoitettu vuoden 2023 tarkistettu koko maan rahoituksen taso.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitetun hyvinvointialueiden rahoituksen laskennallista kohdentamista koskevasta menettelystä, laskelmia koskevien tietojen keräämisestä ja laskelmien tarkistamisesta.

35 § (3.3.2023/292)
Siirtymätasaus

Hyvinvointialueen rahoituksessa otetaan huomioon siirtymätasauksena laskennallisten kustannusten mukaisen rahoituksen ja hyvinvointialueen alueen kuntien toteutuneiden kustannusten erotus siten kuin 2–5 momentissa säädetään.

Jos hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset ovat toteutuneita kustannuksia suuremmat, siirtymätasauksena hyvinvointialueen rahoituksesta vähennetään laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotus kokonaan vuonna 2023 ja erotus vähennettynä asukasta kohden seuraavasti:

1) enintään 10 euroa vuonna 2024;

2) enintään 30 euroa vuonna 2025;

3) enintään 60 euroa vuonna 2026;

4) enintään 90 euroa vuonna 2027;

5) enintään 150 euroa vuonna 2028;

6) enintään 200 euroa vuonna 2029.

Asukasta kohden 200 euroa ylittävä erotus tasataan toistaiseksi pysyvällä siirtymätasauksella.

Jos hyvinvointialueen laskennalliset kustannukset ovat toteutuneita kustannuksia pienemmät, siirtymätasauksena hyvinvointialueen rahoitukseen lisätään laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotus kokonaan vuonna 2023 ja erotus vähennettynä asukasta kohden seuraavasti:

1) enintään 10 euroa vuonna 2024;

2) enintään 20 euroa vuonna 2025;

3) enintään 30 euroa vuonna 2026;

4) enintään 40 euroa vuonna 2027;

5) enintään 50 euroa vuonna 2028.

Asukasta kohden 50 euroa ylittävä erotus tasataan toistaiseksi pysyvällä siirtymätasauksella.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotus lasketaan vuoden 2022 tasolla. Hyvinvointialueen alueen kuntien toteutuneet kustannukset otetaan huomioon kuntakohtaisesti vuosien 2021 ja 2022 keskiarvoina, jotka korotetaan vuoden 2022 koko maan tasolle. Keskiarvon laskennassa käytetään vuodelta 2021 kuntien Valtiokonttorille toimittamia tilinpäätöstietoja ja vuodelta 2022 kuntien talousarviotietoja. Toteutuneet kustannukset tarkistetaan vuonna 2023 vuoden 2024 rahoituksesta lukien kuntien Valtiokonttorille toimittamien vuoden 2022 palvelukohtaisten tilinpäätöstietojen perusteella. Tarkistuksen yhteydessä kuntien vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätöksiin kirjatut takautuvat palkkaharmonisaatiokustannukset otetaan huomioon noudattaen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 57 §:n 3 momenttia ja sen nojalla säädettyä.

Hyvinvointialueen siirtymätasaus tarkistetaan vuoden 2024 rahoituksesta alkaen siten, että siirtymätasaukseen lisätään yliopistosairaalalisän kanssa lasketun laskennallisen rahoituksen ja ilman yliopistosairaalalisää lasketun laskennallisen rahoituksen erotus. Hyvinvointialueen siirtymätasaus tarkistetaan vuoden 2026 rahoituksesta alkaen siten, että siirtymätasaukseen lisätään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen kanssa lasketun laskennallisen rahoituksen ja ilman kerrointa lasketun laskennallisen rahoituksen erotus. (23.3.2023/446)

L:lla 446/2023 muutettu 7 momentti tulee voimaan 1.1.2024. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Hyvinvointialueen siirtymätasaus tarkistetaan vuoden 2026 rahoituksesta alkaen siten, että siirtymätasaukseen lisätään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen kanssa lasketun laskennallisen rahoituksen ja ilman kerrointa lasketun laskennallisen rahoituksen erotus.

Jos hyvinvointialueiden rahoitukseen siirtymätasauksena yhteensä tehtävät vähennykset ovat suuremmat kuin siirtymätasauksena yhteensä tehtävät lisäykset, lisätään hyvinvointialueiden rahoitukseen tätä erotusta vastaava määrä. Rahoituksen lisäys on kaikilla hyvinvointialueilla asukasta kohti yhtä suuri. Hyvinvointialueiden rahoitukseen ei kuitenkaan lisätä sitä osuutta, joka johtuu 34 §:n 3 momentissa tarkoitetusta yliopistosairaalalisän rahoittamiseksi vuonna 2024 lisätystä rahoituksesta. Siirtymätasauksen valtion rahoittama osuus otetaan huomioon 10 §:ssä tarkoitetussa jälkikäteistarkistuksessa lisäämällä se hyvinvointialueille maksettuun laskennalliseen rahoitukseen siten, että osuus ei korota laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotuksen perusteella maksettavan jälkikäteistarkistuksen määrää. (23.3.2023/446)

L:lla 446/2023 muutettu 8 momentti tulee voimaan 1.1.2024. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Jos hyvinvointialueiden rahoitukseen siirtymätasauksena yhteensä tehtävät vähennykset ovat suuremmat kuin siirtymätasauksena yhteensä tehtävät lisäykset, lisätään hyvinvointialueiden rahoitukseen tätä erotusta vastaava määrä. Rahoituksen lisäys on kaikilla hyvinvointialueilla asukasta kohti yhtä suuri. Siirtymätasauksen valtion rahoittama osuus otetaan huomioon 10 §:ssä tarkoitetussa jälkikäteistarkistuksessa lisäämällä se hyvinvointialueille maksettuun laskennalliseen rahoitukseen, siten että osuus ei korota laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotuksen perusteella maksettavan jälkikäteistarkistuksen määrää.

35 a § (3.3.2023/292)
Hyvinvointialueen vuoden 2023 rahoituksen korjaaminen

Hyvinvointialueen vuoden 2023 rahoitus korjataan maksamalla erillinen kertaluonteinen lisäys tai tekemällä erillinen kertaluonteinen vähennys (kertakorvaus), jos hyvinvointialueelle vuonna 2023 myönnetyn valtion rahoituksen euromäärä on 35 §:n 6 momentissa tarkoitetun tarkistuksen perusteella ollut hyvinvointialueen alueen kuntien toteutuneita kustannuksia pienempi tai suurempi. Lisäys tai vähennys lasketaan siten, että hyvinvointialueelle vuonna 2023 myönnettyä valtion rahoitusta verrataan euromäärään, joka hyvinvointialueelle olisi myönnetty valtion rahoituksena, jos laskennassa olisi vuoden 2022 kuntien talousarviotietojen sijasta käytetty vuoden 2022 palvelukohtaisia tilinpäätöstietoja. Lisäys tai vähennys on näin saadun erotuksen suuruinen.

Kertakorvauksesta maksetaan hyvinvointialueille etukäteen koko maan tasolla 150 miljoonaa euroa viimeistään toukokuussa 2023. Edellä mainittu määrä kohdistetaan hyvinvointialueille kuntien Tilastokeskukselle toimittamien vuoden 2022 sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen nettokustannuskyselyn mukaisten palveluluokkakohtaisten tilinpäätösennakkotietojen perusteella arvioidun kertakorvauksen alueittaisen jakautumisen suhteessa. Kertakorvaus tarkistetaan 1 momentissa säädetyn mukaiseksi tammikuussa 2024 tekemällä hyvinvointialueen rahoitukseen erillinen lisäys tai erillinen vähennys, jossa otetaan huomioon myös tässä momentissa tarkoitettu hyvinvointialueelle etukäteen maksettu korvaus ja mahdollinen 3 momentissa tarkoitettu lisärahoitus.

Hyvinvointialueelle vuonna 2023 maksettu lisärahoitus vähennetään kyseiselle hyvinvointialueelle 1 momentin nojalla myönnettävästä vuoden 2023 rahoituksen lisäyksestä.

Tässä pykälässä tarkoitettujen vuoden 2023 rahoituksen lisäysten yhteismäärä vähennetään hyvinvointialueiden toteutuneista kustannuksista ja rahoituksen vähennysten yhteismäärä lisätään hyvinvointialueiden toteutuneisiin kustannuksiin laskettaessa 10 §:ssä tarkoitettua laskennallisten kustannusten ja toteutuneiden kustannusten erotusta varainhoitovuoden 2025 rahoitukseen.

36 §
Valtion rahoituksen tarkistamista koskevat poikkeussäännökset

Sen lisäksi, mitä 7 §:n 1 momentissa säädetään, palvelutarpeen arvioitua vuosittaista kasvua korotetaan 0,2 prosenttiyksiköllä vuosina 2023–2029.

Edellä 7 §:n 1 momentissa säädetystä poiketen vuosina 2023 ja 2024 hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvu otetaan etukäteen huomioon hyvinvointialueen rahoituksen tasoa tarkistettaessa täysimääräisesti.

37 §
Hyvinvointialueen vuoden 2023 rahoituksen maksamista koskeva poikkeussäännös

Poiketen siitä, mitä edellä 25 §:n 2 momentissa säädetään valtion rahoituksen maksamisesta, vuoden 2023 rahoituksesta tammikuun maksuerästä puolet maksetaan hyvinvointialueelle vuoden 2022 joulukuun 1 päivänä.

38 § (8.7.2022/700)
Terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimet vuosina 2023 ja 2024

Edellä 14 §:n 3 momentissa säädetystä poiketen terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimet määritellään vuodelle 2023 vuosien 2019 ja 2020 tietojen perusteella määriteltyjen palvelutarvekertoimien keskiarvon perusteella ja vuodelle 2024 vuosien 2019 ja 2021 tietojen perusteella määriteltyjen palvelutarvekertoimien keskiarvon perusteella.

HE 241/2020, StVM 16/2021, EV 111/2021

Liite(8.7.2022/700)

Lain 14 §:ssä tarkoitetut terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimien tarvetekijät ja niiden painokertoimet.

Terveydenhuollon tarvetekijätPainokerroin
Ikä 0 v, nainen1,414599357
Ikä 1–6 v, nainen0,903653648
Ikä 7–12 v, nainen1,003407643
Ikä 13–18 v, nainen1,219566035
Ikä 19–25 v, nainen1,020826596
Ikä 26–30 v, nainen0,985603291
Ikä 31–35 v, nainen0,960955064
Ikä 36–40 v, nainen0,937005055
Ikä 41–45 v, nainen0,900523467
Ikä 46–50 v, nainen0,947243256
Ikä 51–55 v, nainen1,00038849
Ikä 55–60 v, nainen0,965678177
Ikä 61–65 v, nainen0,9796663
Ikä 66–70 v, nainen1,070092063
Ikä 71–75 v, nainen1,230615611
Ikä 76–80 v, nainen1,250363149
Ikä 81–85 v, nainen1,374142246
Ikä 86–90 v, nainen1,117897035
Ikä 91–95 v, nainen0,673813244
Ikä vähintään 96 v, nainen0,423868138
Ikä 0 v, mies1,569821216
Ikä 1–6 v, mies0,995737493
Ikä 7–12 v, mies1,016606352
Ikä 13–18 v, mies0,934115616
Ikä 19–25 v, mies0,927568349
Ikä 26–30 v, mies0,93636382
Ikä 31–35 v, mies0,8830987
Ikä 36–40 v, mies0,903907015
Ikä 41–45 v, mies0,885914289
Ikä 46–50 v, mies0,899034845
Ikä 51–55 v, mies0,95723585
Ikä 55–60 v, mies0,975483208
Ikä 61–65 v, mies1,012390047
Ikä 66–70 v, mies1,132148413
Ikä 71–75 v, mies1,31998729
Ikä 76–80 v, mies1,451287438
Ikä 81–85 v, mies1,635082079
Ikä 86–90 v, mies1,662409851
Ikä 91–95 v, mies1,454006227
Ikä vähintään 96 v, mies1,446770089
Tuberkuloosi0,759453274
HIV, C-hepatiitti1,687825557
B-hepatiitti0,490015656
Ei-tuberkuloottiset mykobakteerit1,369573204
Ruusut0,956588335
Veneeriset syylät0,198329233
Huulen, suun ja nielun pahanlaatuiset kasvaimet C00–C141,441699698
Ruuansulatuselinten pahanlaatuiset kasvaimet C15–C262,376664502
Hengityselinten ja rintaontelon elinten pahanlaatuiset kasvaimet C30–C392,15063776
Luun ja nivelruston pahanlaatuiset kasvaimet C40–C412,899119322
Ihon melanooma ja muut pahanlaatuiset ihokasvaimet C43–C440,353836706
Muut pehmytkudoksen pahanlaatuiset kasvaimet C45–C492,297667975
Rintasyöpä C500,945149106
Naisen sukupuolielinten pahanlaatuiset kasvaimet C51–C581,669459509
Miehen sukupuolielinten pahanlaatuiset kasvaimet C60–C630,761377795
Virtsaelinten pahanlaatuiset kasvaimet C64–C681,090446593
Silmän, keskushermoston ja aivohermojen pahanlaatuiset kasvaimet C69–C721,979249059
Kilpirauhasen ja muiden umpirauhasten pahanlaatuiset kasvaimet C73–C750,873502343
Pahanlaatuiset kasvaimet, joiden sijaintipaikka on epäselvä, sekundaarinen tai määrittämätön C76–C80, C973,077067117
Imukudoksen, verta muodostavien kudosten ja lähisukuisten kudosten pahanlaatuiset kasvaimet C81–C963,241219211
Pintasyövät D040,1621879
Keskushermostokalvojen ja aivohermojen hyvänlaatuiset kasvaimet0,665599914
Kasvu- ja leviämistaipumukseltaan epäselvät tai tuntemattomat kasvaimet1,610091499
Krooniset hankinnaiset ja perinnölliset anemiat, hyytymishäiriöt, neutropenia1,486117815
Immuunipuutokset / immunologiset häiriöt1,800299848
Amyloidoosit2,395214968
Kilpirauhasen vajaatoiminta0,045600621
Diabetes0,367443143
Hypertyreoosi0,555282652
Struuma0,398578486
Hyperparatyreoosi0,129357907
Lihavuus0,438166753
Päihde- ja riippuvuushäiriöt (pl. Opioidiriippuvuus)1,426898517
Opioidiriippuvuus4,161816401
Tupakoinnin aiheuttamat haitat0,070608655
Psykoosisairaudet ja kaksisuuntainen mielialahäiriö3,163823814
Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt0,473829882
Dissosiaatio- ja somatisaatiohäiriöt1,029704668
Laihuushäiriö4,044836614
Syömishäiriöt (pl. laihuushäiriö)1,588859335
Unihäiriöt0,170825332
Persoonallisuushäiriöt0,487834449
Oppimiskyvyn vaikeudet yhdistettynä muihin kuin laaja-alaisiin kehityshäiriöihin0,492899857
Laaja-alaiset kehityshäiriöt ("autismispektri")0,259084091
Tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöt0,921041344
Sekavuustilat ja elimelliset aivo-oireyhtymät0,473464986
Transsukupuolisuus ja määrittämätön sukupuoli-identiteetin häiriö1,327046441
Määrittämätön mielenterveyden häiriö1,502504219
Hengityshalvaus2,51085365
Parkinson ja muut rappeuttavat liikehäiriösairaudet1,137202761
Epilepsia0,332458635
Uniapnea0,184492824
Neuroimmunologiset sairaudet0,65299493
Keskushermoston ja ääreishermoston tulehdus/tulehdukselliset sairaudet1,202521576
Migreeni ja muut päänsärkysairaudet, muu krooninen kipu0,299641998
Hydrokefalus1,566541525
Neuromuskulaarisairaudet1,011220995
Allerginen silmätulehdus + allerginen nuha0,031735731
Silmien rappeumataudit0,631653101
Glaukooma0,164132987
Näkövammaisuus (ne, joilla ei tietoa WHO-luokituksesta)0,147416492
Silmien sarveiskalvosairaudet0,212248723
Silmien verkkokalvoirtaumat ja verisuonitukokset0,387550415
Silmien taittovirheet0,295432306
Silmien lasiaissairaudet0,262834226
Korvakirurgia0,386164392
Huimaus/Korvan tasapainoelimen häiriöt0,165659093
Johtumistyyppinen ja sensorineuraalinen kuulonalenema0,143824713
Verenpainetauti0,182079201
Sepelvaltimotauti0,347431352
Eteisvärinä0,555343251
Sydämen vajaatoiminta1,158859069
Aivoverenkiertohäiriöt0,660440519
Ateroskleroosi2,296983293
Sydämen läppäsairaudet0,881135506
Kardiomyopatiat0,502818313
Sydämen johtumishäiriöt0,411106561
Keuhkoveritulppa0,818501497
Rinta-aortan aneurysmat0,759234792
Keuhkokuume 1,080938146
COPD0,801397076
Astma0,221982626
Keuhkokudoksen sairaudet1,199108928
Hengityselinten krooninen toimintavajaus 2,392866135
Hammaskaries ja hammasytimen ja hampaanjuuren kärkeä ympäröivien kudosten sairaudet1,17129236
Purentaelimen poikkeavuudet0,801771416
Kiinnityskudossairaudet1,199247108
Suun protetiikka0,428111121
Refluksi ja ulcus0,352085754
Divertikkelit ja ärtyvä suoli0,352724407
Sappirakon ja sappiteiden sairaudet0,629549049
Maksan tulehdussairaudet ja vajaatoiminta1,180620946
Crohnin tauti ja haavainen koliitti0,630433632
Keliakia0,273235944
Atooppinen ekseema0,184362099
Psoriaasi0,30967319
Krooniset haavat3,086500481
Allerginen kosketusihottuma0,271666397
Aktiininen keratoosi0,100744935
Nivelreuma 0,592841019
Artroosisairaudet0,478784757
Olkapään vaivat 0,099562876
Muualla luokittelemattomat muut nivelsairaudet0,248648917
Selkärangan sairaudet0,321251306
Luukato0,61662548
Polven sisäiset viat 0,107740652
Varpaiden hankinnaiset epämuotoisuudet0,471404454
Raajakipu0,349413809
Munuaisten vajaatoiminta4,336312592
Munuaissairaudet0,987551414
Virtsakivet ja virtsaushäiriöt0,439750858
Endometrioosi0,674183756
Kohdunkaulan dysplasia0,1390384
Kuukautisvuotohäiriöt0,377944479
Hedelmättömyys 0,81461985
Miehen sukupuolielinten sairaudet0,28733546
Vammat ja myrkytykset0,297117913
Lonkkamurtuma0,778887254
WHO:n näkövammaluokitus, 1. aste0,251507139
WHO:n näkövammaluokitus, 2. aste0,272571851
WHO:n näkövammaluokitus, 3. aste0,047416947
WHO:n näkövammaluokitus, 4. aste0,235540769
WHO:n näkövammaluokitus, 5. aste0,959465772
WHO:n näkövammaluokitus, määrittelemätön (9. aste)0,7196946
Raskauden ennenaikaisuus päivinä, 1. aste-0,170361058
Raskauden ennenaikaisuus päivinä, 2. aste0,010337842
Synnytys2,840184054
Työkyvytön, 1. ikäkvantiili1,611737471
Työkyvytön, 2. ikäkvantiili0,275561495
Työkyvytön, 3. ikäkvantiili-0,191802512
Työkyvytön, 4. ikäkvantiili0,14578501
Työkyvytön, 5. ikäkvantiili0,309468198
Työllinen-0,125166171
Opiskelija-0,058504866
Varusmies-0,215290925
Toinen aste-0,035399825
Korkeakoulu-0,052021566
Asuntokunnan käyttötulo per kulutusyksiköt, luonnollinen logaritmi-0,058021733
Naimaton0,021565603
Eronnut0,046288441
Leski-0,056281325
Yhden aikuisen perhe0,04794236
Yksinasuja, alle 75 v-0,06439661
Yksinasuja, 75–84 v0,388587168
Yksinasuja, 85–89 v0,961973248
Yksinasuja, vähintään 90 v1,796839237
Taustamaa ei Suomi -0,106721126
Matka-aika minuutteina, 1. aste-0,000852613
Matka-aika minuutteina, 2. aste0,000002806
Vanhustenhuollon tarvetekijätPainokerroin
Ikä 65–70 v, nainen2,311477481
Ikä 71–75 v, nainen2,358700431
Ikä 76–80 v, nainen2,525135183
Ikä 81–85 v, nainen3,056353201
Ikä 86–90 v, nainen4,024632954
Ikä 91–95 v, nainen5,061712661
Ikä vähintään 96 v, nainen5,73744354
Ikä 65–70 v, mies2,32779954
Ikä 71–75 v, mies2,367228367
Ikä 76–80 v, mies2,407027064
Ikä 81–85 v, mies2,672137757
Ikä 86–90 v, mies3,326680459
Ikä 91–95 v, mies4,150504571
Ikä vähintään 96 v, mies4,487722439
Tuberkuloosi0,67831546
Ruusut0,289444213
Krooniset hankinnaiset ja perinnölliset anemiat, hyytymishäiriöt, neutropenia0,11542516
Diabetes0,200518667
Lihavuus0,440444428
Päihde- ja riippuvuushäiriöt (pl. Opioidiriippuvuus)0,846052076
Psykoosisairaudet ja kaksisuuntainen mielialahäiriö1,520458988
Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt0,724836953
Dissosiaatio- ja somatisaatiohäiriöt0,13011701
Sekavuustilat ja elimelliset aivo-oireyhtymät0,753933772
Muistisairaudet ja Alzheimerin tauti 3,940787455
Hengityshalvaus2,364911241
Parkinson ja muut rappeuttavat liikehäiriösairaudet1,03369541
Epilepsia0,635717338
CP-oireyhtymä0,855012443
Neuroimmunologiset sairaudet1,888934403
Keskushermoston ja ääreishermoston tulehdus/tulehdukselliset sairaudet0,214234895
Hydrokefalus1,598062139
Neuromuskulaarisairaudet1,115779067
Eteisvärinä0,032750732
Sydämen vajaatoiminta0,541649949
Aivoverenkiertohäiriöt1,43345756
Ateroskleroosi0,188838459
Keuhkoveritulppa0,308209676
Keuhkokuume 0,448487754
Hengityselinten krooninen toimintavajaus 0,350024867
Hammaskaries ja hammasytimen ja hampaanjuuren kärkeä ympäröivien kudosten sairaudet0,11888362
Refluksi ja ulcus0,117329611
Krooniset haavat0,976764834
Nivelreuma 0,1356673
Artroosisairaudet0,123973017
Luukato0,734207371
Munuaissairaudet1,010767865
Virtsakivet ja virtsaushäiriöt0,13635222
Vammat ja myrkytykset0,357093829
Lonkkamurtuma1,158253191
WHO:n näkövammaluokitus, 1. aste0,550427915
WHO:n näkövammaluokitus, 2. aste1,05849024
WHO:n näkövammaluokitus, 3. aste1,00333962
WHO:n näkövammaluokitus, 4. aste1,6628088
WHO:n näkövammaluokitus, 5. aste2,277480471
WHO:n näkövammaluokitus, määrittelemätön (9. aste)0,209017364
Toinen aste-0,057185649
Korkeakoulu-0,030152924
Asuntokunnan käyttötulo per kulutusyksiköt, luonnollinen logaritmi-0,256583362
Naimaton0,462018788
Eronnut0,210135276
Leski0,358740706
Taustamaa ei Suomi -0,266423493
Sosiaalihuollon tarvetekijätPainokerroin
Nainen0,007839328
Ikä 0 v6,965389295
Ikä 1–6 v6,989584184
Ikä 7–12 v7,025628829
Ikä 13–18 v8,802176501
Ikä 19–25 v6,717912322
Ikä 26–30 v6,726563925
Ikä 31–35 v6,881657495
Ikä 36–40 v6,957208885
Ikä 41–45 v7,002962941
Ikä 46–50 v7,069691688
Ikä 51–55 v7,128846468
Ikä 56–60 v7,093205621
Ikä 61–65 v6,98282344
Ikä 66–70 v7,003840101
Ikä 71–75 v6,811158772
Ikä 76–80 v6,636233293
Ikä 81–85 v6,258584013
Ikä 86–90 v5,740335258
Ikä 91–95 v5,255534664
Ikä vähintään 96 v 6,931621226
HIV, C-hepatiitti1,727062183
Ruusut1,027014092
Päihde- ja riippuvuushäiriöt (pl. opioidiriippuvuus)3,806210031
Opioidiriippuvuus6,112310736
Psykoosisairaudet ja kaksisuuntainen mielialahäiriö2,644248034
Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt0,084572314
Älyllinen kehitysvammaisuus43,01870058
Laaja-alaiset kehityshäiriöt ("autismispektri")7,78638469
Tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöt11,33996869
Muistisairaudet ja Alzheimerin tauti 0,37307052
Hengityshalvaus20,46272791
Parkinson ja muut rappeuttavat liikehäiriösairaudet1,485010697
Epilepsia3,122478922
CP-oireyhtymä18,43717514
Neuroimmunologiset sairaudet5,450271112
Keskushermoston ja ääreishermoston tulehdus/tulehdukselliset sairaudet1,113412234
Hydrokefalus3,038555687
Neuromuskulaarisairaudet3,943683639
Aivoverenkiertohäiriöt1,08266092
Keuhkokuume 0,975662179
COPD0,284968902
Hengityselinten krooninen toimintavajaus 6,27660894
Hammaskaries ja hammasytimen ja hampaanjuuren kärkeä ympäröivien kudosten sairaudet1,027339465
Kiinnityskudossairaudet0,9672029
Krooniset haavat1,779213209
Nivelreuma 0,202071156
Raajakipu0,247050876
Munuaissairaudet1,031850605
Hedelmättömyys 0,293201784
Vammat ja myrkytykset0,651962105
WHO:n näkövammaluokitus, 1. aste2,835738633
WHO:n näkövammaluokitus, 2. aste5,642171421
WHO:n näkövammaluokitus, 3. aste7,00049898
WHO:n näkövammaluokitus, 4. aste9,281365415
WHO:n näkövammaluokitus, 5. aste22,78245545
WHO:n näkövammaluokitus, määrittelemätön (9. aste)2,396107093
Työkyvytön, 1. ikäkvantiili-0,018149768
Työkyvytön, 2. ikäkvantiili-0,510513382
Työkyvytön, 3. ikäkvantiili0,04453832
Työkyvytön, 4. ikäkvantiili-0,459555015
Työkyvytön, 5. ikäkvantiili-0,208280026
Työllinen4,747670202
Opiskelija3,26047873
Varusmies1,491606727
Toinen aste0,986839399
Korkeakoulu1,154430889
Asuntokunnan käyttötulo per kulutusyksiköt, luonnollinen logaritmi-0,667335394
Naimaton0,23631492
Eronnut-0,113779704
Leski-0,177916539
Yhden aikuisen perhe0,429415664
Taustamaa ei Suomi -0,754933746

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

20.5.2022/354:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.

HE 10/2022, StVM 3/2022, EV 49/2022

8.7.2022/700:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.

HE 68/2022, HaVM 15/2022, EV 102/2022

3.3.2023/292:

Tämä laki tulee voimaan 10 päivänä maaliskuuta 2023.

HE 309/2022, HE 326/2022, StVM 46/2022, EV 298/2022

23.3.2023/446:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2024.

HE 322/2022, StVM 47/2022, EV 299/2022

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.