Seurattu SDK 827/2020 saakka.

8.2.2019/179

Laki Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Asema, tehtävät ja toimipaikat

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (palvelukeskus) on valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto, jonka tehtävänä on:

1) tuottaa keskitettyjä taloushallintotehtäviä siten kuin valtiokonttori on valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 12 b §:n nojalla palvelukeskuksen tehtäväksi ja vastuulle määrännyt;

2) tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja sekä muita vastaavia hallinnon tuki- ja asiantuntijapalveluja siten kuin niistä on palvelusopimuksissa sovittu; (9.7.2020/558)

3) tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon analysointi- ja raportointipalveluja palvelukeskuksen asiakkaille valmistelun ja päätöksenteon tueksi. (9.7.2020/558)

Palvelukeskuksella voi olla myös muita erikseen säädettyjä tehtäviä.

Palvelukeskuksen päätoimipaikasta ja toimipaikoista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

1 a § (9.7.2020/558)
Talous- ja henkilöstöhallinnon tietojen yhteisrekisterinpitäjät ja niiden vastuiden jako

Palvelukeskus on yhteisrekisterinpitäjä valtion viraston tai laitoksen, tasavallan presidentin kanslian, eduskunnan tai eduskunnan yhteydessä toimivan viraston kanssa. Yhteisrekisterinpitäjyys koskee valtion talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien ja palvelujen sekä muiden vastaavien hallinnon tuki- ja asiantuntijapalvelujen tuottamisessa tarvittavia, palvelukeskuksen omistamissa tietojärjestelmissä olevia tietoja.

Palvelukeskus vastaa tehtävien ja palvelujen tuottamisessa tarvittavien tietojärjestelmien teknisestä toiminnasta sekä teknisestä rajapinnasta tietojen tallentamista, käsittelyä ja luovutusta varten. Palvelukeskus vastaa myös tietojärjestelmien käytettävyydestä sekä tietojen eheydestä, muuttumattomuudesta, suojaamisesta ja säilyttämisestä. Muut yhteisrekisterinpitäjät vastaavat osaltaan muista rekisterinpitäjän tehtävistä ja toimivat rekisteröidyn yhteyspisteenä. Rekistereissä olevat tallenteet ovat palvelukeskuksen asiakkaiden asiakirjoja.

1 b § (9.7.2020/558)
Analysointi- ja raportointipalveluissa käytettävät tiedot

Palvelukeskuksella on oikeus saada maksutta ja salassapitosäännösten estämättä 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun tehtävän hoitamiseksi välttämättömät valtionhallinnon toimintaa ja taloutta koskevat tiedot viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) mukaan toimivaltaiselta viranomaiselta sellaisista Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen, Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen, Digi- ja väestötietoviraston, Senaatti-kiinteistöjen, Hansel Oy:n ja Haus kehittämiskeskus Oy:n (yhteinen palveluntuottaja) rekistereistä, joissa on valtion virastoja ja laitoksia koskevia toiminnan suunnittelun ja seurannan, talous- ja henkilöstöhallinnon, yhteisen perustietotekniikan, hankintojen hallinnan, toimitilahallinnan, keskitettyjen koulutuspalvelujen, hanke- ja projektihallinnan ja organisaatiorakenteen tietoja. Palvelukeskus, yhteinen palveluntuottaja ja tiedot luovuttava viranomainen määrittävät yhteistyössä analysointi- ja raportointipalveluja varten luovutettavat tiedot. Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 2, 5 ja 7–11 kohdan mukaisia tietoja ei kuitenkaan luovuteta.

Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) 9 artiklassa tarkoitettuihin erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvia tietoja ei luovuteta. Tieto sairaudesta, ammattitaudista tai työtapaturmasta aiheutuneen poissaolon kestosta voidaan kuitenkin luovuttaa. Tietoja käsiteltäessä on noudatettava asianmukaisia suojatoimia. Tiedot on pseudonymisoitava ennen niiden siirtämistä analysoitavaksi. Julkaistavat tulokset on anonymisoitava tai aggregoitava siten, että yksittäistä henkilöä ei tiedoista voi tunnistaa.

Palvelukeskus on rekisterinpitäjä niiden tietojen osalta, jotka se on saanut 1 momentin nojalla.

2 §
Palvelukeskuksen asiakkaat

Palvelukeskuksen asiakkaita ovat valtion virastot, laitokset ja talousarvion ulkopuoliset rahastot. Asiakkaita voivat lisäksi olla eduskunta ja sen yhteydessä toimivat virastot kansliatoimikunnan päätöksen mukaisesti, eduskunnan alaisuudessa ja valvonnassa toimivat yksiköt, valtion liikelaitokset sekä valtioenemmistöiset osakeyhtiöt, joiden julkisten palveluiden tuottamisesta säädetään lailla.

3 §
Toimitusjohtaja

Palvelukeskusta johtaa virkasuhteinen toimitusjohtaja.

Valtiovarainministeriö nimittää toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja vastaa palvelukeskuksen toiminnan tuloksellisuudesta, tavoitteiden saavuttamisesta ja sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä johtaa ja kehittää toimintaa ja yhteistyötä valtion muiden palvelukeskusten ja asiakasvirastojen kanssa.

4 §
Työjärjestys

Toimitusjohtaja vahvistaa palvelukeskuksen työjärjestyksen. Siinä annetaan tarkemmat määräykset ainakin viraston organisaatiosta, hallinnon ja toimintojen järjestämisestä sekä asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta.

5 §
Asiakasneuvottelukunta ja neuvottelukunta

Palvelukeskuksella on asiakasneuvottelukunta ja sillä voi olla neuvottelukunta. Asiakasneuvottelukunnan ja neuvottelukunnan kokoonpanosta, tehtävistä, asettamisesta ja toimikaudesta voidaan antaa tarkempia määräyksiä työjärjestyksellä.

6 §
Palvelukeskuksen ohjaus

Valtiovarainministeriö ohjaa palvelukeskuksen toimintaa.

7 §
Asioiden ratkaiseminen

Toimitusjohtaja ratkaisee palvelukeskuksen toimivaltaan kuuluvat asiat. Toimitusjohtaja voi työjärjestyksellä määrätä ratkaisuvaltaansa kuuluvan asian palvelukeskuksen muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Toimitusjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat palvelukeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaa ja talousarvioehdotusta, tulostavoitteita ja tilinpäätöstä sekä esittelystä nimitysasiat ja muut asiat, joihin voidaan hakea muutosta hallinto-oikeudesta.

8 §
Palveluiden maksullisuus

Palvelukeskuksen suoritteet ovat asiakkaille maksullisia. Niistä peritään suoritteen tuottamisesta palvelukeskukselle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrä.

Yksittäisten suoritteiden maksun suuruus määritellään asiakkaiden kanssa tehtävissä palvelusopimuksissa. 

9 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2019.

Puolustusvoimien virasta siirtyneen, Puolustushallinnon palvelukeskuksen palveluksessa työskennelleen ja tämän lain voimaan tullessa Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa työskentelevän virkamiehen eroamisikään sovelletaan 31 päivänä joulukuuta 2007 voimassa olleita säännöksiä.

Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen virasta siirtyneen sekä Rajavartiolaitoksen virasta virkavapaalla olevan tai olleen, sisäasiainhallinnon palvelukeskuksen palveluksessa työskennelleen ja tämän lain voimaan tullessa Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa työskentelevän virkamiehen eroamisikään sovelletaan 31 päivänä joulukuuta 2007 voimassa olleita säännöksiä.

Tämän lain voimaan tullessa Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen virkaan nimitettynä oleva on edelleen kelpoinen virkaansa.

Tämän lain voimaan tullessa Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimitusjohtajan virassa oleva jatkaa virassaan toimikautensa loppuun.

HE 281/2018, HaVM 25/2018, EV 214/2018

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

9.7.2020/558:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2020.

HE 20/2020, HaVM 12/2020, EV 73/2020

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.