Seurattu SDK 1066/2019 saakka.

28.12.2017/1098

Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuosina 2018–2022

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001) 8 §:n nojalla:

1 §
Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään valtion talousarvion mukaisen energiatuen myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) investointihankkeella investointia käyttöomaisuuteen;

2) selvityshankkeella energiakatselmuksia ja -analyysejä, muita suoraan investointeihin liittyviä selvityksiä sekä selvityksiä uuden menetelmän kehittämiseksi, ei kuitenkaan yksittäisten yritysten tavanomaisia liiketoiminnan perustamis-, laajennus-, kannattavuus-, kehitys-, suunnittelu-, markkinointi- ja taustaselvityksiä eikä muita vastaavia selvityksiä;

3) biopolttoaineella biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain (393/2013) 4 §:n 5 kohdassa tarkoitettua biopolttoainetta.

3 §
Valtionapuviranomainen

Työ- ja elinkeinoministeriö päättää tuen myöntämisestä investointihankkeeseen ja hoitaa muut siihen liittyvät tehtävät, jos hankkeen hyväksyttävät kustannukset ylittävät 5 000 000 euroa taikka hanke liittyy uuteen teknologiaan ja sen hyväksyttävät kustannukset ylittävät 1 000 000 euroa.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun tuen myöntämisestä päättää ja muut siihen liittyvät tehtävät hoitaa Innovaatiorahoituskeskus Business Finland (Rahoituskeskus).

4 §
Energiatuen soveltuvuus Euroopan unionin sisämarkkinoille

Energiatuen myöntäminen edellyttää, että tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksessa (EU) N:o 651/2014 säädettyjä tuen myöntämisen edellytyksiä ja ympäristönsuojeluun myönnettävän tuen erityisiä edellytyksiä noudatetaan.

Energiatuen myöntäminen edellyttää kuitenkin, että Euroopan komissio on hyväksynyt kyseisen yksittäisen tuen sisämarkkinoille soveltuvaksi, jos:

1) tuki ylittää 15 miljoonaa euroa;

2) tuki kohdistuu biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain (446/2007) soveltamisalaan kuuluvan biopolttoaineen tuotannon tai käytön edistämiseen liittyvään investointiin; tai

3) tuki ei muutoin kuulu 1 momentissa mainitun asetuksen soveltamisalaan.

Energiatuki voidaan 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa myöntää ehdollisena ennen komission hyväksyntää.

Jos myönnettävä energiatuki ei kuulu 1 momentissa mainitun asetuksen soveltamisalaan, mutta tuki täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1407/2013 säädetyt edellytykset, noudatetaan tuen myöntämisessä mainittua asetusta 1 momentissa mainitun asetuksen sijasta.

5 §
Tuettavat hankkeet

Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin investointi- tai selvityshankkeisiin, jotka edistävät:

1) uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä;

2) energiansäästöä tai energian tuotannon tai käytön tehostamista; taikka

3) muutoin energiajärjestelmän muuttumista vähähiiliseksi.

Energiatukea voidaan kuitenkin myöntää 1 momentin 1 kohdan mukaisen tavoitteen perusteella ainoastaan sellaiseen investointihankkeeseen, jossa edistetään uutta teknologiaa ja sen kaupallista hyödyntämistä tai investoidaan uuteen laitokseen, taikka kyse on sellaisesta korvausinvestoinnista, jolla lisätään merkittävästi uusiutuvan energian tuotantomäärää tai saavutetaan muu merkittävä myönteinen tavoitteen mukainen energiavaikutus. Lisäksi energiatuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) biopolttoaineiden tuotantoa tai käyttöä koskevassa investointihankkeessa tarkoituksena on tuottaa biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain nojalla kestävyyskriteerien mukaisiksi osoitettuja biopolttoaineita, joiden raaka-aineena käytetään jätteitä tai tähteitä taikka muita mainitussa laissa tarkoitettuja raaka-aineita lukuun ottamatta ravintokasvien syötäväksi kelpaavia osia;

2) vesivoimalaa koskeva investointihanke on yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY mukainen.

Energiatukea voidaan kuitenkin myöntää 1 momentin 2 kohdan mukaisen tavoitteen perusteella ainoastaan:

1) investointihankkeeseen, jonka tarkoituksena ei ole varmistaa ympäristönsuojelun tason vahvistamista koskevan pakollisen velvoitteen saavuttaminen;

2) selvityshankkeeseen, joka ei liity energiatehokkuuslain (1429/2014) mukaiseen yrityksen pakolliseen energiakatselmukseen.

Energiatukea voidaan myöntää päästökauppalain (311/2011) soveltamisalaan kuuluvaan toimintaan liittyvään investointihankkeeseen siltä osin kuin hanke sisältää uutta teknologiaa taikka, kun kyse on 1 momentin 2 kohdan mukaisesta tavoitteesta, myös siltä osin kuin hanke kuuluu energiatehokkuuslaissa tarkoitettuun energiatehokkuussopimusjärjestelmään ja investoinnin vuoksi päästökaupasta saatava taloudellinen hyöty on vähäinen.

Energiatuen myöntämistä koskevassa harkinnassa etusijalla ovat investointihankkeet, joilla edistetään uutta teknologiaa ja sen kaupallistamista hyödyntämistä. Jos käytettävissä olevan valtion talousarvion mukaisen valtuuden puitteissa on mahdollista myöntää tukea myös muille hankkeille, etusijalla ovat tällöin pitkälle valmistellut hankkeet, joilla voidaan kustannustehokkaasti edistää 1 momentin mukaisia myönteisiä energiavaikutuksia.

6 §
Energiatuen myöntämisen yleiset edellytykset

Energiatukea voidaan myöntää, jos:

1) hanketta tai hankkeeseen sisältyvää uutta teknologiaa ei toteutettaisi ilman tukea; ja

2) ennen tuen myöntämistä koskevaa päätöstä:

a) investointihankkeessa ei ole tehty sellaista sitovaa investointipäätöstä, päälaitetilausta tai päätöstä rakentamistyön aloittamisesta tai muuta sitoumusta, jonka jälkeen hankkeen peruuttaminen ei enää ilman merkittävää taloudellista menetystä ole mahdollista;

b) selvityshankkeessa ei ole tehty sellaista sitovaa tilausta tai muuta sitoumusta, jonka jälkeen hankkeen peruuttaminen ei enää ilman merkittävää taloudellista menetystä ole mahdollista.

Energiatukea voidaan kuitenkin myöntää investointihankkeeseen sisältyvälle uuden teknologian osuudelle, energiatehokkuustoimenpiteelle tai muutoin rajatusti, jos kyseessä olevaa tuella rahoitettavaa rajattua osuutta hankkeesta ei ole käynnistetty 1 momentin 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, vaikka hanke on muutoin käynnistetty. Energiatuen myöntämiselle ei ole 1 momentin 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua estettä, jos investointihankkeeseen liittyvät raivaus- ja maanrakennustyöt on aloitettu, ennen kuin päätös tuen myöntämisestä on tehty.

Energiatuen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että tuen saaja rahoittaa hankkeesta vähintään 25 prosenttia sellaisella rahoituksella, johon ei liity julkista tukea. Tätä ei kuitenkaan sovelleta kunnan tai sen pääosin omistaman yhteisön hankkeeseen siltä osin kuin kyse on kunnan myöntämästä rahoituksesta.

7 §
Energiatuen saaja

Energiatukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille.

Energiatukea ei kuitenkaan myönnetä:

1) organisaatioille, joiden toiminta rahoitetaan valtion talousarviosta;

2) valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988) tarkoitettuun taloushallinto-organisaatioon kuuluville virastoille, laitoksille ja muille toimielimille;

3) valtionosuutta saaville perustamishankkeille;

4) asunto-osakeyhtiöille, asuinkiinteistöille tai maatiloille taikka niiden yhteyteen toteutettaville hankkeille, lukuun ottamatta sellaisia maatilan yhteydessä toteutettavia hankkeita, jossa tuotettava energia käytetään maatalouden tuotantotoiminnan ulkopuolella;

5) Euroopan unionin valtiontukisääntelyssä tarkoitetuille vaikeuksissa oleville yrityksille.

Jos 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun hankkeen toteuttamiseen osallistuu useampi kuin yksi yritys, kunta tai muu yhteisö, tuki voidaan myöntää ja maksaa yritykselle, kunnalle tai muulle yhteisölle, joka on sitoutunut vastaamaan tuen käytöstä koko hankkeeseen (koordinaattori). Jos tuki myönnetään koordinaattorille, sen on tehtävä valtionavustuslain (688/2001) 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu sopimus hankkeen toteuttavien tahojen kanssa.

8 §
Energiatuen enimmäismäärä

Hankekohtaisen harkinnan perusteella myönnettävän energiatuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista voi investointihankkeessa olla enintään 30 prosenttia ja selvityshankkeessa enintään 40 prosenttia.

Investointihankkeessa energiatukea voidaan korottaa kymmenen prosenttiyksikköä siltä osin kuin hanke sisältää uutta teknologiaa. Selvityshankkeessa energiatukea voidaan korottaa kymmenen prosenttiyksikköä, kun tuki myönnetään kunnalle taikka mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetun komission suosituksen (2003/361/EY) mukaiselle pienelle tai keskisuurelle yritykselle.

Koordinaattorille voidaan korvata sille koordinaatiosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Koordinaatiosta aiheutuneet korvattavat kustannukset voivat kuitenkin olla enintään kymmenen prosenttia tuettavan hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

9 §
Energiatukihakemus

Energiatukihakemus toimitetaan Rahoituskeskukseen. Tuen hakijan on esitettävä asian arvioimiseksi ja ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot.

Investointihanketta koskevasta energiatukihakemuksesta ja sen liitteistä tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot:

1) hakijan virallinen nimi, osoitetiedot, sähköpostiosoite, yritys- ja yhteisötunnus sekä yrityksen koko;

2) hankkeen ensisijainen 5 §:n 1 momentin mukainen tavoite sekä kuvaus hankkeesta ja sen toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu;

3) arvio hankkeen energiataloudellisista vaikutuksista, kasvihuonekaasupäästövaikutuksista ja muista merkityksellisistä ympäristövaikutuksista sekä työllisyysvaikutuksista ja muista vaikutuksista;

4) hankkeen eritelty kustannusarvio;

5) hankkeen rahoitussuunnitelma;

6) vähimmäistukimäärä, jolla hankkeen arvioidaan käynnistyvän, ja tätä koskevat perustelut;

7) hankkeen kannattavuuslaskelma ilman tukea ja tuen kanssa;

8) selvitys hankkeeseen haetuista ja myönnetyistä muista julkisista tuista mukaan lukien Euroopan unionin myöntämät tuet.

Jos kyseessä on uutta teknologiaa koskeva investointihanke, tulee hakemuksessa ja sen liitteissä selvittää teknologian uutuusarvo ja riskit sekä siihen liittyvät hyödyntämismahdollisuudet ja siitä aiheutuvat lisäkustannukset vastaavaan tavanomaisen teknologian hankkeeseen verrattuna.

Selvityshanketta koskevasta energiatukihakemuksesta ja sen liitteistä tulee ilmetä ainakin 2 momentin 1–5 ja 8 kohdassa tarkoitetut tiedot sekä tukimäärä, jolla hankkeen arvioidaan käynnistyvän, ja tätä koskevat perustelut.

10 §
Investointihankkeessa hyväksyttävät kustannukset

Investointihankkeessa voidaan hyväksyä seuraavat kustannukset:

1) koneiden ja laitteiden hankinnasta ja asennuksesta aiheutuvat kustannukset;

2) rakennusten kustannukset;

3) rakennusteknisistä töistä, rakennustöiden valvonnasta, jakeluverkonhaltijan veloittamasta sähkön tuotantoon kohdistuvasta liittymismaksusta ja rakennettavan kaukolämpölaitoksen kaukolämpöverkkoon liittämiseksi tarvittavan runkoputken rakentamisesta aiheutuvat kustannukset;

4) välittömästi investointiin liittyvien maa-alueiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset siltä osin kuin ne eivät ylitä kymmentä prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista sekä raivaus- ja maanrakennustöistä aiheutuvat kustannukset;

5) valmistelu- ja suunnittelukustannukset siltä osin kuin ne eivät ylitä 20 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista;

6) hankkeen toteuttamiseen osallistuneiden henkilöiden palkat tuen saajan työajanseurannan perusteella hankkeeseen käytetyn työajan osalta ja välillisistä työvoimakustannuksista enintään 50 prosenttia hankkeeseen käytetyn työajan palkoista;

7) käyttöönotosta ja käyttöönoton edellyttämästä käyttöhenkilökunnan koulutuksesta aiheutuvat kustannukset;

8) investoinnin seurannasta aiheutuvat kustannukset enintään vuoden ajalta investoinnin käyttöönotosta, jos se on perusteltua hankkeeseen liittyvien erityispiirteiden vuoksi tai muusta erityisestä syystä.

Jos kyse on 5 §:n 1 momentin 2 kohdan tavoitteen mukaisesta investointihankkeesta, hyväksyttäviä kustannuksia ovat tavoitteen saavuttamisen kannalta tarpeelliset ylimääräiset investointikustannukset.

Investointihankkeen hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole tuen saajan yleiskustannukset, edustusmenot, korot ja muut rahoituskustannukset, muut kuin 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetut liittymismaksut, valtion maksuperustelakiin (150/1992) perustuvat maksut, kustannusvaraukset, tuen saajan matkakustannukset eivätkä tuen saajan maksamat arvonlisäverot. Kustannukset voidaan kuitenkin hyväksyä arvonlisäveroineen, jos rahoituksen saaja ei ole arvonlisäverovelvollinen. Arvonlisäverolliset kustannukset voidaan myös hyväksyä, jos ne liittyvät arvonlisäverottomaan toimintaan ja maksettava arvonlisävero jää tuen saajan lopulliseksi kustannukseksi.

Jos investointihanke rahoitetaan leasingilla, osamaksulla tai vastaavalla tavalla taikka toteutetaan energiatehokkuutta koskevan sopimuksen avulla, menoina voidaan hyväksyä enintään hankinnan ostohintaa vastaavat kustannukset, mutta ei hallinto-, rahoitus-, vakuutus-, korjaus-, huolto- tai muita vastaavia kustannuksia.

Investointihankkeessa voidaan hyväksyä tuen saajaan etuyhteydessä olevalta taholta tehtyjen hankintojen kustannukset ainoastaan siltä osin kuin tuen saaja osoittaa kustannusten vastaavan omakustannehintaa. Liiketoimen osapuolet ovat etuyhteydessä toisiinsa, jos toinen pystyy käyttämään toiseen nähden määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa sen taloutta ja liiketoimintaa koskevassa päätöksenteossa taikka kolmannella osapuolella on yksin tai yhdessä lähipiirinsä kanssa määräysvalta liiketoimen molemmissa osapuolissa.

11 §
Selvityshankkeessa hyväksyttävät kustannukset

Selvityshankkeessa voidaan hyväksyä seuraavat kustannukset:

1) hankkeen toteuttamiseen osallistuneiden henkilöiden palkat tuen saajan työajanseurannan perusteella hankkeeseen käytetyn työajan osalta ja välillisistä työvoimakustannuksista enintään 50 prosenttia hankkeeseen käytetyn työajan palkoista;

2) hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömien laitteiden ja koneiden vuokrat ja tarvikkeiden kustannukset siltä osin kuin ne eivät ylitä kymmentä prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista;

3) välttämättömät matkakustannukset enintään määrään, joka vastaa kulloinkin voimassa olevaa Verohallinnon päätöksen mukaista verovapaata korvausta;

4) konsultti- ja asiantuntijapalveluista ja tietohallintopalveluista aiheutuvat kustannukset ja muut vastaavat hankkeen aiheuttamat välittömät kustannukset.

Selvityshankkeen hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole tuen saajan yleiskustannukset, edustusmenot, vapaaehtoiset henkilövakuutukset, korot ja muut rahoituskulut, toimistolaitteiden, autojen ja muiden vastaavien kestokulutushyödykkeiden hankintakustannukset eivätkä tuen saajan maksamat arvonlisäverot. Kustannukset voidaan kuitenkin hyväksyä arvonlisäveroineen 10 §:n 3 momentissa säädetyillä perusteilla.

12 §
Hakemus energiatuen maksatusta varten

Energiatuki maksetaan hakemuksesta (maksatushakemus) jälkikäteen hankkeen edistymisen ja toteutuneiden, maksettujen kustannusten perusteella.

Investointihankkeeseen myönnettyä energiatukea voi hakea maksuun yhdessä tai useammassa erässä. Tuen saajan tulee jokaisen maksatushakemuksen yhteydessä esittää edustajansa lausunto hankkeen edistymisestä sekä luotettava selvitys hankkeen siihen mennessä toteutuneista ja maksetuista kustannuksista. Ensimmäisen erän maksatushakemuksessa tai haettaessa tuki maksuun yhdessä erässä tätä koskevassa maksatushakemuksessa tulee lisäksi esittää selvitys hankkeen kokonaisrahoituksesta. Hakemus viimeisen maksuerän maksamiseksi (lopputilitys) tulee toimittaa tuen myöntäjälle neljän kuukauden kuluessa siitä, kun hankkeen tulee tukipäätöksen mukaan olla saatettu päätökseen. Lopputilityksessä tulee tehdä kustannusselvitys koko hankkeen toteutuneista kustannuksista. Erityisestä syystä tuen myöntäjä voi myöntää jatkoaikaa lopputilityksen toimittamista varten, jos tätä koskeva hakemus toimitetaan ennen määräajan päättymistä.

Tilintarkastuslain (1141/2015) 1 luvun 2 §:n 1 kohdassa tarkoitetun tilintarkastajan tulee lopputilityksen yhteydessä antaa raportti havainnoistaan, jotka koskevat hankkeelle tilitettyjä kustannuksia koko projektin kestoajalta. Jos tuen saaja on kunta, kuntayhtymä tai seurakunta, raportin antaa sen tilintarkastaja. Jos ostolaskujen määrä hankkeessa on enintään viisi, tuen myöntäjä voi hyväksyä vaihtoehtona tilintarkastajan raportille, että hakija liittää tilitykseen kopion ostolaskuista ja maksutositteet, joista ilmenee, että laskut on maksettu.

Selvityshankkeeseen myönnettyä energiatukea koskeva maksatushakemus tulee toimittaa tuen myöntäjälle neljän kuukauden kuluessa siitä, kun hankkeen tulee tukipäätöksen mukaan olla saatettu päätökseen. Tuen saaja on maksatushakemuksessa velvollinen esittämään luotettavan selvityksen hankkeen toteutuneista ja maksetuista kustannuksista sekä antamaan loppuraportin hankkeen tuloksista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista. Maksatushakemukseen sovelletaan lisäksi, mitä lopputilityksestä 2 ja 3 momentissa säädetään.

13 §
Energiatuen maksaminen

Investointihankkeeseen myönnetyn energiatuen ensimmäinen maksuerä voidaan maksaa, kun tuen saaja on tehnyt sitovan päälaitetilauksen ja aloittanut rakentamisen sekä kustannuksista vähintään 20 prosenttia on maksettu.

Investointihankkeeseen myönnetyn energiatuen viimeinen maksuerä voidaan maksaa, kun hanke on valmistunut ja tuen kohteena oleva omaisuus on vakuutettu vahingon varalta sekä lopputilitys hyväksytty. Viimeisen maksuerän tulee olla vähintään 20 prosenttia myönnetystä tuesta. Viimeistä maksuerää koskevassa maksatuspäätöksessä vahvistetaan tuen lopullinen määrä. Jos toteutuneet hyväksyttävät kustannukset jäävät alle tukipäätöksessä mainitun määrän, lopullisen tuen suuruus on tukiprosentin mukainen osuus toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista.

Selvityshankkeeseen myönnetty energiatuki voidaan maksaa, kun hanke on valmistunut ja lopputilitys hyväksytty. Maksatuspäätöksessä vahvistetaan tuen lopullinen määrä. Lopullisen tuen suuruuteen sovelletaan, mitä 2 momentissa säädetään.

Energiatuen maksatus on keskeytettävä, jos tuen saaja ei ole noudattanut eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annetun lain (300/2001) 1 §:ssä tarkoitettua tuen takaisinperintäpäätöstä.

14 §
Omaisuuden käyttö- ja luovutusrajoitus

Energiatuen kohteena ollutta omaisuutta tulee käyttää tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen viiden vuoden ajan eikä omaisuutta saa mainittuna aikana luovuttaa toiselle taikka siirtää toisen omistukseen tai hallintaan. Omistusoikeus on kuitenkin mahdollista siirtää määräaikaisesti rahoitusyhtiölle tai vastaavalle, jos omaisuuden käyttö- ja hallintaoikeus säilyvät tuen saajalla.

Tukipäätöksessä määrätään 1 momentissa tarkoitetun määräajan alkamis- ja päättymisajankohta.

Erityisestä syystä tuen myöntäjä voi hakemuksesta poiketa 1 momentissa säädetyistä käyttö- ja luovutusrajoituksista.

15 §
Energiatuen saajan selvitys- ja ilmoitusvelvollisuus

Energiatuen saajan on toimitettava tuen myöntäjälle selvitys hankkeen 9 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista vaikutuksista kahden vuoden kuluessa viimeisen tukierän maksamisesta.

Energiatuen saajan on ilmoitettava tuen myöntäjälle käyttö- tai luovutusrajoituksen noudattamiseen tai omaisuuden käyttöön tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen vaikuttavasta olosuhteiden muutoksesta välittömästi tapahtuman jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua. Tuen myöntäjä voi erityisestä syystä tuen saajan hakemuksesta päättää antaa ennakkotiedon siitä, edellyttääkö olosuhteiden muutos valtionavustuslaissa mainittuihin toimenpiteisiin ryhtymistä ja onko mahdollista myöntää poikkeus 14 §:n 3 momentin nojalla. Ennakkotietoa koskevassa hakemuksessa tulee esittää asian arvioimiseksi ja ratkaisemiseksi tarvittava selvitys, ja sitä voi hakea aikaisintaan kolme kuukautta ennen kuin olosuhteiden muutos on tarkoitus toteuttaa.

Jos päästökauppalakia ryhdytään soveltamaan hankkeeseen, tuen saajan on ilmoitettava tuen myöntäjälle asiasta kahden kuukauden kuluessa.

16 §
Energiatuen saajan kirjanpitovelvollisuus

Energiatuen saajan tulee pitää hankkeesta projektikirjanpitoa osana tuen saajan kirjanpitolain (1336/1997) mukaista kirjanpitoa erillisellä kustannuspaikalla tai tilillä taikka muulla tavalla siten, että tuen käytön valvonta on vaikeudetta mahdollista.

Tuen saajan on säilytettävä kaikki tuettavan hankkeen toteuttamiseen liittyvät tositteet ja muu kirjanpitoaineisto kirjanpitolain mukaisesti.

17 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2022.

Tämän asetuksen voimaan tullessa vireillä olevaan energiatukihakemukseen ja ennen tämän asetuksen voimaantuloa myönnettyyn energiatukeen sovelletaan asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Energiatukeen, jonka elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskus on myöntänyt ennen energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun asetuksen muuttamisesta annetun asetuksen (34/2017) voimaantuloa, sovelletaan kuitenkin mainitun asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.