Seurattu SDK 1066/2019 saakka.

14.12.2017/869

Valtioneuvoston asetus opintotuesta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään opintotukilain (65/1994) nojalla:

1 §
Opintotukioikeus muussa kuin julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa

Opintotukilain (65/1994) 4 a §:n 3 momentissa tarkoitettuja koulutusaloja, joihin Kansaneläkelaitos voi mainitussa pykälässä säädetyin edellytyksin myöntää opintotukioikeuden koulutuksen järjestäjän hakemuksesta ovat:

1) näyttelijän työ; ja

2) Alexander-tekniikka.

2 §
Opintotukioikeutta koskeva koulutuksen järjestäjän selvitys- ja ilmoitusvelvollisuus

Opintotukilain 4 a §:ssä tarkoitetun koulutuksen järjestäjän on liitettävä opintotukioikeutta koskevaan hakemukseensa:

1) opetussuunnitelma;

2) selvitys hallintonsa ja toimintansa järjestämisestä;

3) selvitys opetushenkilökuntansa pätevyydestä;

4) viimeisin tarkastettu tilinpäätöksensä ja toimintakertomuksensa tai, jos näitä ei ole käytettävissä, muu riittävä selvitys taloudellisesta tilanteestaan ja toiminnastaan; ja

5) muu Kansaneläkelaitoksen erikseen pyytämä selvitys.

Koulutuksen järjestäjän on ilmoitettava Kansaneläkelaitokselle opintotukioikeuteen vaikuttavista muutoksista sekä toimitettava Kansaneläkelaitokselle sen pyynnöstä tarvittavat selvitykset siitä, täyttääkö koulutus edelleen opintotukioikeuden myöntämiseksi säädetyt edellytykset.

3 §
Korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen arvioiminen

Vuosittain suoritettavassa opintojen edistymisen seurannassa korkeakouluopiskelijan opintojen edistymistä arvioidaan viimeisimmän päättyneen lukuvuoden (seurantalukuvuosi) ajalta ja koko opiskeluajalta seurantalukuvuoden päättymiseen asti.

Vuosittain suoritettavassa opintojen edistymisen seurannassa opintojen katsotaan edistyneen riittävästi, jos opintosuorituksia on seurantalukuvuoden ajalta vähintään 20 opintopistettä (vähimmäissuoritusvaatimus) ja tukikuukautta kohden keskimäärin vähintään 5 opintopistettä joko seurantalukuvuoden ajalta tai koko opiskeluajalta seurantalukuvuoden päättymiseen asti.

Jos opiskelija on suorittanut korkeakoulututkinnon, katsotaan vuosittain suoritettavassa edistymisen seurannassa opintojen edistyneen riittävästi, jos opintosuorituksia on 2 momentissa säädetty määrä korkeakoulututkinnon suorittamiskuukauden jälkeiseltä ajalta seurantalukuvuoden päättymiseen asti.

Vähimmäissuoritusvaatimusta ei sovelleta opiskelijaan, joka on ottanut opiskelupaikan vastaan korkeakoulussa ensimmäisen kerran seurantalukuvuoden kevätlukukaudella alkavasta koulutuksesta tai on suorittanut korkeakoulututkinnon seurantalukuvuoden kevätlukukauden aikana.

Opintojen katsotaan edistyneen opintotukilain 5 b §:n 4 momentissa tarkoitetussa määräajassa riittävästi, jos opintosuorituksia on sen lukuvuoden alusta lukien, jolloin määräaika on päättynyt, vähintään 20 opintopistettä ja keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohden. Jos opinnot eivät ole määräajassa edistyneet riittävästi, opintotuki voidaan myöntää uudelleen, jos opintosuorituksia on sen lukuvuoden alusta lukien, jolloin määräaika on päättynyt, vähintään 20 opintopistettä ja keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohden tai jos opiskelija on määräajan päättymisen jälkeen suorittanut vähintään 20 opintopisteen laajuiset opinnot.

Opintosuorituksia katsotaan olevan erityisen vähän, jos suorituksia on keskimäärin vähemmän kuin 1 opintopiste tukikuukautta kohden tarkastelujakson ajalta. Tarkastelujakso voi olla seurantalukuvuosi tai seurantalukuvuosi ja sitä seuraava syyslukukausi.

Opintotuen lakkauttamisen jälkeen opintojen katsotaan edistyneen riittävästi, jos opintosuorituksia on keskimäärin vähintään 5 opintopistettä tukikuukautta kohden koko opiskeluajalta tai jos opiskelija on tuen lakkauttamisen jälkeen suorittanut vähintään 20 opintopisteen laajuiset opinnot. Jos opintojen edistyminen on katsottu riittämättömäksi sen vuoksi, että vähimmäissuoritusvaatimus ei ole täyttynyt, katsotaan opintojen edistyneen riittävästi, jos opiskelija on tuen lakkauttamisen jälkeen suorittanut vähintään 20 opintopisteen laajuiset opinnot.

Koko opiskeluaikaa määriteltäessä katsotaan opintojen alkaneen sen lukukauden alussa, jolloin opiskelija on ensimmäisen kerran ilmoittautunut läsnä olevaksi opiskelijaksi opintotukeen oikeuttavissa opinnoissa, joiden tavoitteena on korkeakoulututkinnon suorittaminen.

4 §
Opintotukeen oikeuttava enimmäisaika yliopistojen tutkinnoissa

Tukikuukausien lukumäärä alemman korkeakoulututkinnon suorittamiseksi on enintään:

1) 30, jos tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä

2) 35, jos tutkinnon laajuus on enintään 210 opintopistettä.

Tukikuukausien lukumäärä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi on enintään:

1) 21, jos tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä;

2) 26, jos tutkinnon laajuus on 150 opintopistettä;

3) 30, jos tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä.

Kun opiskelija on otettu suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa, tukikuukausien lukumäärä on kuitenkin yhteensä enintään:

1) 48, jos alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on yhteensä 300 opintopistettä;

2) 53, jos alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on yhteensä 330 opintopistettä;

3) 57, jos alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon laajuus on yhteensä 360 opintopistettä.

Kun koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa, tukikuukausien lukumäärä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseksi on enintään:

1) 53, jos tutkinnon laajuus on 330 opintopistettä;

2) 57, jos tutkinnon laajuus on 360 opintopistettä.

5 §
Opintotukeen oikeuttava enimmäisaika ammattikorkeakoulututkinnoissa

Tukikuukausien lukumäärä ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseksi on enintään:

1) 30, jos tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä;

2) 35, jos tutkinnon laajuus on 210 opintopistettä;

3) 39, jos tutkinnon laajuus on 240 opintopistettä;

4) 44, jos tutkinnon laajuus on 270 opintopistettä.

Tukikuukausien lukumäärä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamiseksi on enintään:

1) 12, jos tutkinnon laajuus on 60 opintopistettä;

2) 17, jos tutkinnon laajuus on 90 opintopistettä;

3) 21, jos tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä.

6 §
Asumislisän määrä eräissä maissa

Asumislisä Bulgariassa, Romaniassa ja Sloveniassa on 58,87 euroa kuukaudessa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tsekissä, Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Venäjällä ja Virossa 75,68 euroa kuukaudessa sekä Slovakiassa ja Unkarissa 109,32 euroa kuukaudessa.

Jos opiskelija esittää selvityksen siitä, että häneltä perittävä kuukausivuokra on 1 momentissa säädettyä euromäärää korkeampi, asumislisänä maksetaan vuokran määrä, kuitenkin enintään opintotukilain 14 §:ssä säädetty ulkomailla opiskelevan asumislisän määrä.

7 §
Opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentävien seikkojen selvittäminen

Opintolainansaajan on esitettävä pyyntö opintotukilain 15 d §:ssä säädetyn opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentävän seikan huomioon ottamisesta. Pyyntö on esitettävä opintotukilain 15 e §:n 2 momentissa tarkoitetun hakemuksen tai 4 momentissa tarkoitetun uudelleenkäsittelypyynnön yhteydessä. Pyynnössä on esitettävä selvitys pidentämiseen oikeuttavista seikoista.

Opintolainansaajan pyynnöstä Kansaneläkelaitoksen tulee tarkistaa omista rekistereistään saatavilla olevat tiedot opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentävistä seikoista.

8 §
Opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentävien seikkojen huomioon ottaminen

Jos opintolainahyvitykseen oikeuttavan tutkinnon suorittamisaikaa pidentävä olosuhde ajoittuu kahdelle lukukaudelle siten, että pidentämisperuste ei kummankaan lukukauden aikana kestä vähintään 30 päivää, opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa voidaan pidentää yhdellä lukukaudella. Pidentäminen kohdistetaan sille lukukaudelle, jonka aikana olosuhde on kestänyt pidempään. Jos olosuhde on kestänyt kummankin lukukauden aikana yhtä pitkään, kohdistetaan pidentäminen näistä lukukausista ajallisesti ensimmäiselle.

Jos opintolainansaajalla on ollut saman lukukauden aikana useita vähintään 30 päivää kestäviä eri perusteista aiheutuvia opintolainahyvitykseen oikeuttavaa tutkinnon suorittamisaikaa pidentäviä seikkoja, pidentämisperusteena otetaan huomioon jakso, jonka aikana opintolainansaaja on saanut lapsen hoitamisen perusteella sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa.

9 §
Opintorahan ja asumislisän maksupäivä

Opintoraha ja asumislisä maksetaan kunkin kalenterikuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Takautuvat etuuserät voidaan kuitenkin maksaa myös muuna pankkipäivänä.

10 §
Opintolainahyvityksen maksaminen

Kun opintolainahyvitystä maksetaan opintolainansaajalle opintotukilain 15 g §:n 4 momentin perusteella, Kansaneläkelaitos maksaa opintolainansaajalle tulevan määrän tämän ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille. Jos tilille maksaminen ei ole mahdollista tai jos opintolainansaaja esittää Kansaneläkelaitoksen hyväksymän erityisen syyn, Kansaneläkelaitos antaa opintolainahyvityksen suorittamiseksi maksuosoituksen Euroopan unionissa sijaitsevalle rahalaitokselle.

11 §
Takaussaatavasta perittävä korko

Valtion takaussaatavasta perittävä vuotuinen korko on neljä prosenttia.

12 §
Opintotukiasiain neuvottelukunnan tehtävät

Opintotukiasiain neuvottelukunnan tehtävänä on:

1) seurata opintotukilain täytäntöönpanoa ja opintotuen yleistä kehitystä;

2) tehdä esityksiä ja aloitteita opintotuen kehittämiseksi;

3) edistää ja kehittää opintotuen toteuttamiseen osallistuvien keskinäistä yhteistyötä;

4) antaa lausuntoja opetus- ja kulttuuriministeriölle ja Kansaneläkelaitokselle;

5) seurata opintotukilain mukaista päätöksentekoa ja maksamista;

6) suorittaa muut opetus- ja kulttuuriministeriön sille antamat opintotukeen liittyvät tehtävät.

13 §
Opintotukiasiain neuvottelukunnan kokoonpano

Valtioneuvosto asettaa opintotukiasiain neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Neuvottelukuntaan kuuluu 14 jäsentä, joille kullekin nimetään henkilökohtainen varajäsen. Valtioneuvosto määrää yhden jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi. Jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä kaksi edustaa opetus- ja kulttuuriministeriötä, yksi valtiovarainministeriötä, yksi sosiaali- ja terveysministeriötä, yksi työ- ja elinkeinoministeriötä, yksi rahalaitoksia, kaksi Kansaneläkelaitosta, neljä opiskelijoita sekä kaksi oppilaitoksia. Oppilaitoksia edustavista jäsenistä toisen tulee edustaa korkeakouluja ja toisen muita oppilaitoksia. Opiskelijoita edustavista jäsenistä yksi edustaa yliopisto-opiskelijoita, yksi ammattikorkeakouluopiskelijoita, yksi ammatillisen koulutuksen opiskelijoita ja yksi lukiokoulutuksen opiskelijoita.

14 §
Opintotukiasiain neuvottelukunnan päätösvaltaisuus

Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä ovat läsnä.

15 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

Tällä asetuksella kumotaan opintotukiasetus (260/1994).

Tämän asetuksen 3 §:ää sovelletaan 1 päivästä elokuuta 2018 vuosittain suoritettavaan korkeakouluopiskelijan opintojen riittävän edistymisen arviointiin. Opintojen edistymisen arvioinnissa otetaan huomioon opintosuoritukset ja tukikuukaudet 1 päivästä elokuuta 2011.

Opiskelijaan, joka on ilmoittautunut läsnä olevaksi korkeakoulussa ensimmäisen kerran ennen tämän asetuksen voimaantuloa, sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita opintotuen tutkintokohtaista enimmäisaikaa koskevia säännöksiä.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.