19.12.2014/1197
Dokumentin versiot
Laki Rahoitusvakausviraston hallintomaksusta
Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Maksuvelvollinen
Rahoitusvakausviranomaisesta annetussa laissa (1195/2014) tarkoitetun «Rahoitusvakausviraston», jäljempänä virasto, ja rahoitusvakausrahaston hallintomaksun on velvollinen suorittamaan:
1) luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) 1 luvun 7 §:ssä tarkoitettu luottolaitos ja kolmannen maan luottolaitoksen sivuliike;
2) luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) 1 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu sijoituspalveluyritys sekä kolmannen maan sijoituspalveluyritys;
3) Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 59 a §:ssä tarkoitettu ETA-luottolaitoksen merkittävä sivuliike, jonka markkinaosuus Suomessa yleisötalletuksilla mitattuna on enintään 10 prosenttia (ulkomaisen ETA-luottolaitoksen sivuliike, luokka A);
4) Finanssivalvonnasta annetun lain 59 a §:ssä tarkoitettu ETA-luottolaitoksen merkittävä sivuliike, jonka markkinaosuus Suomessa yleisötalletuksilla mitattuna on yli 10 prosenttia (ulkomaisen ETA-luottolaitoksen sivuliike, luokka B)
5) arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain (348/2017) 1 luvun 3 §:n 5 kohdassa tarkoitettu arvopaperikeskus; (16.2.2023/194)
6) keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä sekä asetusten (EU) N:o 1095/2010, (EU) N:o 648/2012, (EU) N:o 600/2014, (EU) N:o 806/2014 ja (EU)2015/2365 sekä direktiivien 2002/47/EY, 2004/25/EY, 2007/36/EY, 2014/59/EU ja (EU)2017/1132 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/23, jäljempänä keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisuasetus, 2 artiklan 12 alakohdassa tarkoitettu määritysosapuoli, jonka keskusvastapuolen kriisinratkaisukollegiossa virasto on jäsenenä; (16.2.2023/194)
7) arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu keskusvastapuoli. (16.2.2023/194)
(16.6.2017/360)Hallintomaksun maksuunpanosta vastaa virasto. Hallintomaksu suoritetaan valtiokonttorille.
Hallintomaksulla ei kateta rahoitusvakausrahaston sijoitustoiminnasta aiheutuvia kustannuksia.
2 §
Hallintomaksu
Hallintomaksu määrätään kalenterivuosittain perusmaksuna tai yhdistettynä perusmaksuna ja suhteellisena maksuna siten kuin tässä laissa säädetään. (16.12.2016/1175)
Perusmaksu on euromääräinen kiinteä maksu.
Suhteellinen maksu lasketaan maksuvelvollisen viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen mukaisen taseen loppusumman tai liikevaihdon perusteella siten kuin tässä laissa säädetään.
Sijoituspalveluyrityksen liikevaihdoksi katsotaan tuloslaskelman mukaisten tuottojen yhteismäärä siten, että arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan osalta mukaan luetaan nettotuotot. Jos nettotuotto on negatiivinen, se merkitään nollaksi.
ETA-luottolaitoksen sivuliikkeen laskennalliseksi taseeksi katsotaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaisista laitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää raportointia koskevista teknisistä täytäntöönpanostandardeista annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 680/2014 mukaisesti annettavien tietojen perusteella laskettavien kokonaisvarojen määrä. Kolmannen maan luottolaitoksen sivuliikkeen laskennalliseksi taseeksi katsotaan sivuliikkeen kokonaisvarojen vastaava määrä. (16.12.2016/1175)
Jos maksuvelvollisuus syntyy useammalla kuin yhdellä tässä laissa säädetyistä perusteista, maksu peritään, jollei jäljempänä toisin säädetä, vain kerran ja sen perusteen mukaan, joka johtaa korkeimpaan maksuun.
3 §
Yritysjärjestelyn vaikutus suhteellisen maksun määräytymiseen
Jos maksuvelvolliseen on viimeksi päättyneen tilikauden jälkeen sulautunut toinen yritys, sulautuneen yrityksen taseen loppusumma tai liikevaihdon määrä otetaan huomioon määrättäessä maksuvelvollisen suhteellista maksua niiltä kalenterikuukausilta, jotka kokonaan tai osittain sisältyvät sulautumisen rekisteröinnin ja kalenterivuoden päättymisen väliseen aikaan.
Jos maksuvelvollinen on viimeksi päättyneen tilikauden jälkeen vastaanottanut toisen yrityksen tai sivuliikkeen liiketoiminnan, liiketoiminnan luovuttaneen yrityksen tai sivuliikkeen taseen loppusumma tai liikevaihdon määrä otetaan huomioon määrättäessä vastaanottaneen maksuvelvollisen suhteellista maksua niiltä kalenterikuukausilta, jotka kokonaan tai osittain sisältyvät liiketoiminnan vastaanottamisen ja kalenterivuoden päättymisen väliseen aikaan. Jos maksuvelvollinen on vastaanottanut vain osan toisen yrityksen tai sivuliikkeen liiketoiminnasta, liiketoiminnan osan luovuttaneen yrityksen tai sivuliikkeen taseen loppusumma tai liikevaihdon määrä otetaan maksuvelvollisen suhteellista maksua määrättäessä huomioon vain siinä suhteessa kuin luovutettu liiketoiminnan osa on liiketoiminnan luovuttaneen yrityksen tai sivuliikkeen koko liiketoiminnasta. Luovutettua liiketoimintaa tai sen osaa ei oteta huomioon määrättäessä liiketoiminnan tai sen osan luovuttaneen yrityksen tai sivuliikkeen suhteellista maksua liiketoiminnan luovuttamisen ja kalenterivuoden päättymisen väliseltä ajalta.
Jos yritys on viimeksi päättyneen tilikauden jälkeen jakautunut kahdeksi tai useammaksi yritykseksi siten, että vähintään yksi vastaanottavista yrityksistä on maksuvelvollinen, se suhteellinen osuus jakautuneen yrityksen taseen loppusummasta tai liikevaihdon määrästä, joka vastaa jakautuneelta yritykseltä saadun nettovarallisuuden suhdetta jakautuneen yrityksen nettovarallisuuteen ennen jakautumista, otetaan huomioon määrättäessä kunkin vastaanottavan maksuvelvollisen yrityksen suhteellista maksua niiltä kuukausilta, jotka kokonaan tai osittain sisältyvät jakautumisen rekisteröinnin ja kalenterivuoden päättymisen väliseen aikaan. Jos jakautunut yritys on maksuvelvollinen eikä se purkaudu jakautumisen yhteydessä, sitä suhteellista osuutta jakautuneen yrityksen taseen loppusummasta tai liikevaihdon määrästä, joka vastaa jakautumisessa luovutetun nettovarallisuuden suhdetta yrityksen nettovarallisuuteen ennen jakautumista, ei oteta huomioon määrättäessä jakautuneen yrityksen suhteellista maksua niiltä kalenterikuukausilta, jotka kokonaan tai osittain sisältyvät jakautumisen rekisteröinnin ja kalenterivuoden päättymisen väliseen aikaan.
Mitä tässä pykälässä säädetään yrityksestä, sovelletaan myös muuhun oikeushenkilöön.
4 §
Suhteellinen hallintomaksu
Suhteellisen hallintomaksun maksuperuste ja maksun määrä prosentteina maksuperusteesta sekä maksun suorittamiseen velvolliset määräytyvät seuraavasti:
| Maksuvelvollinen | Maksuperuste | Maksun määrä prosentteina maksuperusteesta |
| luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu talletuspankki | taseen loppusumma | 0,0008 |
| luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu luottoyhteisö | taseen loppusumma | 0,0008 |
| ulkomaisen ETA-luottolaitoksen sivuliike, luokka A | laskennallisen taseen loppusumma | 0,0002 |
| ulkomaisen ETA-luottolaitoksen sivuliike, luokka B | laskennallisen taseen loppusumma | 0,0006 |
| kolmannen maan luottolaitoksen sivuliike | laskennallisen taseen loppusumma | 0,0006 |
| luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetussa laissa tarkoitettu sijoituspalveluyritys | liikevaihto | 0,03 |
| luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetussa laissa tarkoitettu kolmannen maan sijoituspalveluyritys | liikevaihto | 0,03 |
Suhteellinen hallintomaksu peritään maksuvelvolliselta sen kalenterivuoden loppuun, jonka aikana maksuvelvollisen toimilupa on peruttu tai oikeus toiminnan harjoittamiseen on muutoin lakannut.
5 §
Perusmaksu (16.12.2016/1175)
Perusmaksun määrä euroina sekä maksun suorittamiseen velvolliset määräytyvät seuraavasti:
| Maksuvelvollinen | Maksu euroina |
| liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa (1501/2001) tarkoitettu liikepankki, säästöpankkilaissa (1502/2001) tarkoitettu säästöpankkiosakeyhtiö sekä osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetussa laissa (423/2013) tarkoitettu osuuspankkiosakeyhtiö | 1 000 |
| säästöpankkilain 1 §:ssä tarkoitettu säästöpankki | 1 000 |
| osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain 1 §:ssä tarkoitettu osuuspankki tai osuuskuntamuotoinen luottolaitos | 1 000 |
| muu luottolaitos | 1 000 |
| talletuspankkien yhteenliittymästä annetussa laissa (599/2010) tarkoitettu talletuspankkien yhteenliittymän keskusyhteisö | 1 000 |
| luottolaitoksen omistusyhteisö | 1 000 |
| ulkomaisen ETA-luottolaitoksen sivuliike, luokka A | 1 000 |
| ulkomaisen ETA-luottolaitoksen sivuliike, luokka B | 1 000 |
| kolmannen maan luottolaitoksen sivuliike | 1 000 |
| luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetussa laissa tarkoitettu sijoituspalveluyritys | 1 000 |
| luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetussa laissa tarkoitettu kolmannen maan sijoituspalveluyritys | 1 000 |
| arvopaperikeskus | 25 000 |
| keskusvastapuolten elvytys- ja kriisinratkaisuasetuksen 2 artiklan 12 alakohdassa tarkoitettu määritysosapuoli, jonka keskusvastapuolen kriisinratkaisukollegiossa virasto on jäsenenä | 10 000 |
| arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu keskusvastapuoli | 100 000 |
Jos luottolaitoksen omistusyhteisö on samalla toisen konsernin tytäryhteisö, sen emoyhteisöltä ei peritä maksua samalla perusteella.
6 §
Hallintomaksun alentaminen
Jos hallintomaksuina perittävä määrä yhdessä viraston muiden tuottojen kanssa olisi todennäköisesti suurempi kuin viraston hyväksytyn talousarvion mukaiset kustannukset (ylite), viraston on tarvittaessa määrättävä 2 §:n mukainen hallintomaksu siten alennettuna, ettei ylitettä todennäköisesti synny.
Edellä 1 momenttia sovellettaessa on otettava huomioon tuottojen lisäyksenä edellisiltä kalenterivuosilta syntynyt ylite sekä tuottojen vähennyksenä määrä, jolla hallintomaksuina perittävä määrä yhdessä viraston muiden tuottojen kanssa on ollut pienempi kuin viraston hyväksytyn talousarvion mukaiset kustannukset.
Viraston on alennettava kunkin maksuvelvollisen hallintomaksua samassa suhteessa.
6 a § (8.7.2022/668)
Kustannukset huoltovarmuustilijärjestelmän käytöstä ja perustamisesta
Luottolaitoksen ja Finanssivalvonnasta annetun lain 59 a §:ssä säädetyn mukaisesti merkittäväksi nimetyn sivuliikkeen on suoritettava virastolle kustannukset, jotka virastolle on syntynyt eräistä huoltovarmuuden turvaamisen järjestelyistä rahoitusalalla (666/2022) annetun lain 3 §:ssä tarkoitetun huoltovarmuustilijärjestelmän käytöstä kyseisen luottolaitoksen tai merkittävän sivuliikkeen osalta. Maksun perusteista ja maksun määräämisestä säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992).
Huoltovarmuustilijärjestelmän perustamisesta aiheutuvia kustannuksia ei oteta huomioon viraston kustannuksina alennettaessa hallintomaksua 6 §:ssä säädetyllä tavalla.
7 §
Hallintomaksun määrääminen
Hallintomaksun määrää maksettavaksi virasto. Hallintomaksu erääntyy maksettavaksi viraston määräämänä ajankohtana, kuitenkin aikaisintaan kalenterivuoden kesäkuun viimeisenä päivänä. Viraston on lähetettävä maksupäätös maksuvelvolliselle viimeistään 30 päivää ennen ensimmäistä eräpäivää.
Sille, joka tulee maksuvelvolliseksi kesken kalenterivuoden, ensimmäinen hallintomaksu määrätään kertomalla koko kalenterivuoden maksun kahdestoistaosa niiden kalenterikuukausien lukumäärällä, jotka kokonaan tai osittain sisältyvät maksuvelvollisuuden alkamisen ja ensimmäisen kalenterivuoden päättymisen väliseen aikaan. Tässä momentissa tarkoitettu ensimmäinen hallintomaksu erääntyy maksettavaksi maksuvelvollisuuden alkamista seuraavan kalenterikuukauden viimeisenä päivänä, ei kuitenkaan ennen kalenterivuoden kesäkuun viimeistä päivää.
Jos maksuvelvollisuus päättyy kesken kalenterivuoden, maksuvelvolliselle palautetaan hakemuksesta niin monta kahdestoistaosaa peritystä «hallintomaksusta» kuin maksuvelvollisuuden päättymisen ja kalenterivuoden päättymisen väliseen aikaan sisältyy täysiä kalenterikuukausia.
Tieto maksuvelvollisen hallintomaksun määrästä on julkinen.
Virasto voi antaa tarkempia määräyksiä maksumenettelystä, maksun suorittamisesta useammassa kuin yhdessä erässä sekä hallintomaksun määräämiseksi tarvittavien tietojen toimittamistavasta.
8 § (17.1.2020/29)
Muutoksenhaku
Viraston tässä laissa tarkoitettuun päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003).
Viraston oikaisuvaatimukseen antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).
9 §
Hallintomaksun viivästyskorko ja periminen ulosottotoimin
Jos hallintomaksu viivästyy, sille on maksettava korkolain (633/1982) 4 §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko.
Tämän lain perusteella määrätty hallintomaksu korkoineen on suoraan ulosottokelpoinen. Maksun perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).
10 §
Viraston tietojensaantioikeus
Virastolla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada 1 §:ssä tarkoitetulta maksuvelvolliselta hallintomaksun määräämiseksi välttämättömät tiedot.
11 §
Voimaantulo
Tämä «laki» tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.
HE 175/2014, TaVM 20/2014, EV 191/2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU (32014L0059) ; EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:
16.12.2016/1175:
Tämä «laki» tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.
HE 189/2016, EV 180/2016, TaVM 27/2016
16.6.2017/360:
Tämä «laki» tulee voimaan 21 päivänä kesäkuuta 2017.
HE 28/2016, TaVM 7/2017, EV 44/2017
17.1.2020/29:
Tämä «laki» tulee voimaan 31 päivänä tammikuuta 2020.
HE 55/2019, LaVM 2/2019, EV 67/2019
26.3.2021/249:
Tämä «laki» tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2021.
HE 171/2020, TaVM 3/2021, EV 12/2021
8.7.2022/668:
Tämä «laki» tulee voimaan 11 päivänä heinäkuuta 2022.
HE 104/2022, TaVM 18/2022, EV 99/2022
16.2.2023/194:
Tämä «laki» tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2023.
HE 212/2022, TaVM 39/2022, EV 257/2022, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/23 (32021R0023) ; EUVL L 22, 22.1.2021, s. 1