Finlex ®

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §

Soveltamisala

Tässä laissa säädetään laitosten, viranomaisten ja elinten toimivallasta sekä tehtävistä ja sähköisestä tiedonvaihdosta sovellettaessa sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 883/2004 ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 987/2009 Suomessa.

2 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) perusasetuksella sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 883/2004;

2) täytäntöönpanoasetuksella sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 987/2009;

3) julkisia terveys- ja sairaalapalveluja antavalla yksiköllä sairaanhoitopiiriä sekä kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämää terveyskeskusta, sairaalaa tai muuta terveydenhuollon toimintayksikköä;

4) luontoisetuuksilla julkisia terveys- ja sairaalapalveluita, Kansaneläkelaitoksen järjestämää tai korvaamaa kuntoutusta sekä sairausvakuutuslain (1224/2004) ja tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaisia sairaanhoitokorvauksia;

5) maksuihin perustumattomilla erityisillä rahaetuuksilla perusasetuksen liitteeseen X Suomen osalta merkittyjä etuuksia;

6) sähköisellä asiakirjalla täytäntöönpanoasetuksen 1 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettua rakenteista sähköistä asiakirjaa.

Mitä tässä laissa säädetään jäsenvaltiosta, koskee myös muuta valtiota, jossa sovelletaan perusasetusta tai täytäntöönpanoasetusta.

2 luku

Toimivaltasäännökset

3 §

Toimivaltainen viranomainen

Perusasetuksen 1 artiklan m alakohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen Suomessa on sosiaali- ja terveysministeriö.

4 §

Toimivaltaiset laitokset etuuksia koskevissa asioissa

Perusasetuksen 1 artiklan q alakohdan i ja ii alakohdassa tarkoitettuja toimivaltaisia laitoksia ovat Suomessa sosiaaliturva-aloittain:

1) sairausetuudet, äitiysetuudet ja vastaavat isyysetuudet:

a) luontoisetuuksia koskevissa asioissa julkisia terveys- ja sairaalapalveluja antava yksikkö sekä Kansaneläkelaitos siltä osin kuin kyse on sairausvakuutuslain mukaisista sairaanhoitokorvauksista ja Kansaneläkelaitoksen järjestämästä tai korvaamasta kuntoutuksesta sekä perusasetuksen nojalla annettavien sairaus- ja äitiysetuuksien kustannusten korvaamisesta sekä asianomainen tapaturmavakuutuslaitos tai Tapaturmavakuutuslaitosten liitto siltä osin kuin kyse on tapaturmavakuutuslain mukaisista sairaanhoitokorvauksista;

b) rahaetuuksia koskevissa asioissa Kansaneläkelaitos;

2) työkyvyttömyysetuudet:

a) kansaneläkejärjestelmän mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä koskevissa asioissa Kansaneläkelaitos;

b) työeläkejärjestelmän mukaisia työkyvyttömyysetuuksia koskevissa asioissa työeläkelakien mukainen työeläkelaitos;

3) vanhuusetuudet:

a) kansaneläkejärjestelmän mukaisia vanhuuseläkkeitä koskevissa asioissa Kansaneläkelaitos;

b) työeläkejärjestelmän mukaisia vanhuuseläkkeitä koskevissa asioissa työeläkelakien mukainen työeläkelaitos;

4) perhe-eläke-etuudet:

a) kansaneläkejärjestelmän mukaisia perhe-eläkkeitä koskevissa asioissa Kansaneläkelaitos;

b) työeläkejärjestelmän mukaisia perhe-eläkkeitä koskevissa asioissa työeläkelakien mukainen työeläkelaitos;

5) työtapaturma- ja ammattitautietuuksia koskevissa asioissa asianomainen tapaturmavakuutuslaitos tai Tapaturmavakuutuslaitosten liitto;

6) työttömyysetuudet:

a) työttömyysvakuutuksen perusturvajärjestelmää koskevissa asioissa Kansaneläkelaitos;

b) työttömyysvakuutuksen ansiosidonnaista järjestelmää koskevissa asioissa työttömyyskassa;

7) varhaiseläke-etuuksia koskevissa asioissa työeläkelakien mukainen työeläkelaitos;

8) perhe-etuuksia koskevissa asioissa Kansaneläkelaitos;

9) maksuihin perustumattomia erityisiä rahaetuuksia koskevissa asioissa Kansaneläkelaitos.

5 §

Toimivaltaisiksi nimetyt laitokset ja elimet sovellettavaa lainsäädäntöä koskevissa asioissa

Perusasetuksen 1 artiklan q alakohdan iii alakohdassa tarkoitettu toimivaltaisen viranomaisen nimeämä toimivaltainen laitos Suomessa on:

1) Eläketurvakeskus sovellettaessa perusasetuksen ja täytäntöönpanoasetuksen sovellettavaa lainsäädäntöä koskevia säännöksiä niissä tilanteissa, joista säädetään Eläketurvakeskuksesta annetun lain (397/2006) 2 §:n 2 momentin 3 kohdassa;

2) Kansaneläkelaitos sovellettaessa perusasetuksen ja täytäntöönpanoasetuksen sovellettavaa lainsäädäntöä koskevia säännöksiä siltä osin kuin asia ei kuulu Eläketurvakeskuksen toimivaltaan.

Eläketurvakeskus ja Kansaneläkelaitos ovat perusasetuksen 16 artiklassa tarkoitettuja toimivaltaisen viranomaisen nimeämiä elimiä sovittaessa poikkeuksista sovellettavaan lainsäädäntöön 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa. Henkilön tai hänen työnantajansa pyynnöstä hakemus sovellettavasta lainsäädännöstä siirretään sosiaali- ja terveysministeriölle toimivaltaisena viranomaisena ratkaistavaksi.

6 § (17.12.2015/1557)

Toimivaltaiseksi nimetyt laitokset eräissä työnhakuun liittyvissä tilanteissa

Perusasetuksen 1 artiklan q alakohdan iii alakohdassa tarkoitettuja toimivaltaisen viranomaisen nimeämiä toimivaltaisia laitoksia ovat työ- ja elinkeinotoimistot sovellettaessa täytäntöönpanoasetuksen 55 artiklan 4 kohdan ja perusasetuksen 64 artiklan 1 kohdan a alakohdan säännöksiä.

Perusasetuksessa ja täytäntöönpanoasetuksessa tarkoitettuja työvoimaviranomaisia Suomessa ovat työ- ja elinkeinotoimistot ja työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus.

6 a § (11.11.2011/1137)

Toimivaltaiseksi nimetty laitos eräissä työttömyysetuuksien korvaamista koskevissa asioissa

Perusasetuksen 1 artiklan q alakohdan iii alakohdassa tarkoitettu toimivaltaisen viranomaisen nimeämä toimivaltainen laitos on työttömyysvakuutusrahasto sovellettaessa perusasetuksen 65 artiklan 6 ja 7 kohdan ja täytäntöönpanoasetuksen 70 artiklan säännöksiä työttömyysvakuutuksen ansiosidonnaista järjestelmää koskevissa asioissa.

7 §

Asuinpaikan ja oleskelupaikan laitokset

Perusasetuksen 1 artiklan r alakohdassa tarkoitettuja asuinpaikan ja oleskelupaikan laitoksia Suomessa ovat sosiaaliturva-aloittain:

1) sairausetuudet, äitiysetuudet ja vastaavat isyysetuudet:

a) luontoisetuuksia koskevissa asioissa julkisia terveys- ja sairaalapalveluja antava yksikkö sekä Kansaneläkelaitos siltä osin kuin kyse on sairausvakuutuslain mukaisista sairaanhoitokorvauksista, Kansaneläkelaitoksen järjestämästä tai korvaamasta kuntoutuksesta sekä perusasetuksen nojalla annettavien sairaus- ja äitiysetuuksien korvaamisesta;

b) rahaetuuksia koskevissa asioissa Kansaneläkelaitos;

2) työkyvyttömyysetuudet:

a) kansaneläkejärjestelmän mukaista työkyvyttömyyseläkettä koskevissa asioissa Kansaneläkelaitos;

b) työeläkejärjestelmän mukaisia työkyvyttömyysetuuksia koskevissa asioissa Eläketurvakeskus ja työeläkelakien mukaiset työeläkelaitokset;

3) vanhuusetuudet:

a) kansaneläkejärjestelmän mukaisia vanhuuseläkkeitä koskevissa asioissa Kansaneläkelaitos;

b) työeläkejärjestelmän mukaisia vanhuuseläkkeitä koskevissa asioissa Eläketurvakeskus ja työeläkelakien mukaiset työeläkelaitokset;

4) perhe-eläke-etuudet:

a) kansaneläkejärjestelmän mukaisia perhe-eläkkeitä koskevissa asioissa Kansaneläkelaitos;

b) työeläkejärjestelmän mukaisia perhe-eläkkeitä koskevissa asioissa Eläketurvakeskus ja työeläkelakien mukaiset työeläkelaitokset;

5) työtapaturma- ja ammattitautietuuksia koskevissa asioissa Tapaturmavakuutuslaitosten liitto;

6) työttömyysetuudet:

a) työttömyysvakuutuksen perusturvajärjestelmää koskevissa asioissa Kansaneläkelaitos;

b) työttömyysvakuutuksen ansiosidonnaista järjestelmää koskevissa asioissa asianomainen työttömyyskassa;

7) perhe-etuuksia koskevissa asioissa Kansaneläkelaitos;

8) maksuihin perustumattomia erityisiä rahaetuuksia koskevissa asioissa Kansaneläkelaitos.

8 §

Yhteyselimet

Täytäntöönpanoasetuksen 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu yhteyselin Suomessa on:

1) Kansaneläkelaitos sairaus- ja äitiysetuuksia ja vastaavia isyysetuuksia, kansaneläkejärjestelmän mukaisia etuuksia, perhe-etuuksia ja työttömyysetuuksia koskevissa asioissa, perusasetuksen ja täytäntöönpanoasetuksen sovellettavaa lainsäädäntöä koskevien säännösten mukaan toimivaltaansa kuuluvissa tilanteissa sekä täytäntöönpanoasetuksen IV osaston kustannusten korvaamista koskevissa säännöksissä yhteyselimelle määriteltyjen tehtävien osalta;

2) Eläketurvakeskus työeläkejärjestelmän sekä perusasetuksen ja täytäntöönpanoasetuksen sovellettavaa lainsäädäntöä koskevien säännösten mukaan toimivaltaansa kuuluvissa tilanteissa;

3) Tapaturmavakuutuslaitosten liitto työtapaturma- ja ammattitautietuuksia koskevissa asioissa sekä täytäntöönpanoasetuksen IV osaston kustannusten korvaamista koskevissa säännöksissä yhteyselimelle määriteltyjen tehtävien osalta.

9 §

Yhteyslaitos eläkehakemusten käsittelyssä

Täytäntöönpanoasetuksen 47 artiklassa tarkoitettu yhteyslaitos Suomessa on Eläketurvakeskus.

10 §

Takaisinperintä

Toisen jäsenmaan laitoksen vakuutusmaksuja koskevan takaisinperintäpyynnön osalta täytäntöönpanoasetuksen 75 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu nimetty laitos on Suomessa Eläketurvakeskus.

Tässä laissa tarkoitetun viranomaisen tai laitoksen taikka toimeentulotukea myöntävän viranomaisen liikaa maksaman määrän takaisinperinnästä muusta jäsenvaltiosta myönnettäväksi tulevasta eläkkeestä huolehtii Eläketurvakeskus.

3 luku

Tehtävät ja velvoitteet

11 §

Todistusten ja muiden esitettävien asiakirjojen antaminen

Eläketurvakeskus antaa:

1) täytäntöönpanoasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisen todistuksen sovellettavasta lainsäädännöstä toimivaltaansa kuuluvissa tilanteissa;

2) täytäntöönpanoasetuksen 48 artiklan 1 kohdan tarkoittaman yhteenvedon eläkepäätöksistä.

Kansaneläkelaitos antaa:

1) täytäntöönpanoasetuksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisen todistuksen sovellettavasta lainsäädännöstä, jollei todistuksen antaminen kuulu Eläketurvakeskuksen toimivaltaan;

2) täytäntöönpanoasetuksen 55 artiklan 1 kohdan mukaisen todistuksen oikeudesta työttömyysetuuksiin työttömyysvakuutuksen perusturvajärjestelmän osalta;

3) täytäntöönpanoasetuksen 54 artiklan 1 kohdan mukaisen todistuksen vakuutus- ja työskentelykausista.

Asianomainen työttömyyskassa antaa:

1) täytäntöönpanoasetuksen 55 artiklan 1 kohdan mukaisen todistuksen oikeudesta työttömyysetuuksiin työttömyysvakuutuksen ansiosidonnaisen järjestelmän osalta;

2) täytäntöönpanoasetuksen 54 artiklan 1 kohdan mukaisen todistuksen vakuutus- ja työskentelykausista.

Asianomainen tapaturmavakuutuslaitos antaa täytäntöönpanoasetuksen 33 artiklan mukaisen todistuksen oikeudesta työtapaturmien ja ammattitautien johdosta myönnettäviin hoitoetuuksiin.

Työ- ja elinkeinotoimisto antaa:

1) täytäntöönpanoasetuksen 55 artiklan 4 kohdan 1 kappaleen mukaisen todistuksen työnhakijaksi ilmoittautumisesta;

2) täytäntöönpanoasetuksen 55 artiklan 4 kohdan 2 kappaleen mukaisen todistuksen seikoista, jotka saattavat vaikuttaa etuusoikeuteen;

3) täytäntöönpanoasetuksen 55 artiklan 4 kohdan 3 kappaleen mukaisen todistuksen työttömän tilanteen seurannasta, työnhaun voimassaolosta sekä valvontamenettelyjen noudattamisesta.

12 §

Maksujen määräämistä varten annettavat tiedot

Kansaneläkelaitos vahvistaa Verohallinnon pyynnöstä, onko henkilö vakuutettu sairausvakuutuslain mukaisesti Suomessa tai onko Suomi vastuussa henkilön sairaanhoidon kustannuksista perusasetuksen mukaisesti.

13–14 §

13–14 § on kumottu L:lla 30.12.2013/1205.

4 luku

Sähköinen tiedonvaihto ja yhteyspiste

15 §

Yhteyspiste

Täytäntöönpanoasetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu yhteyspiste Suomessa on sijoitettu Kansaneläkelaitokseen.

16 §

Yhteyspisteen käyttö

Viranomaiset, laitokset ja elimet, joita tämä laki koskee, käyttävät sähköisessä tiedonvaihdossa yhteyspistettä täytäntöönpanoasetuksen 4 artiklan säännösten mukaisesti.

17 §

Kansaneläkelaitoksen tehtävät ja vastuu yhteyspisteenä

Kansaneläkelaitos ylläpitää yhteyspisteen toimintaa varten tarvittavaa tietoteknistä valmiutta ja huolehtii, että tiedonvaihdon tietoturvataso on riittävä sekä hoitaa yhteyspisteen tietojärjestelmää tässä laissa tarkoitettujen viranomaisten, laitosten ja elinten lukuun. Kansaneläkelaitos voi myös tuottaa tietojärjestelmään liittyviä palveluja edellä mainituille viranomaisille, laitoksille ja elimille.

Kansaneläkelaitos vastaa yhteyspisteen yleisestä toiminnasta ja toiminnan lainmukaisuudesta sekä vastaa tietojärjestelmässä olevien tietojen käytettävyydestä, eheydestä, muuttumattomuudesta, suojaamisesta, säilyttämisestä ja hävittämisestä.

Kansaneläkelaitos järjestää yhteyspisteen toimintaa varten tarpeelliset varajärjestelmät toimintahäiriöiden ja poikkeusolojen varalle.

Kansaneläkelaitos kerää lokitiedot tietojärjestelmässä olevien tietojen käytön seurantaa varten.

Kansaneläkelaitos huolehtii yhteyspisteessä käsiteltyjen ja sen kautta välitettyjen sähköisten asiakirjojen tilastoinnista 25 §:ssä tarkoitettujen kustannusten jakamiseksi.

18 §

Rekisterinpitäjien tehtävät ja vastuu

Kukin viranomainen, laitos ja elin on yhteyspisteen tietojärjestelmässä käsiteltävien omien tietojensa rekisterinpitäjä ja vastaa näiden tietojen sekä yhteyspisteen kautta sille välitettyjen tai käyttöön annettujen sähköisten asiakirjojen osalta lokitietojen keräämisestä tietojen käytön seurantaa varten.

19 §

Käyttöoikeudet yhteyspisteen tietojärjestelmäpalveluun

Kansaneläkelaitos antaa saapuneet sähköiset asiakirjat viipymättä asianomaisen viranomaisen, laitoksen tai elimen käyttöön.

Viranomaisilla, laitoksilla ja elimillä on oikeus saada tietojärjestelmästä toimivaltaansa liittyvät sähköiset asiakirjat, jotka ovat tarpeen perusasetuksen ja täytäntöönpanoasetuksen soveltamiseksi.

Kansaneläkelaitoksella on oikeus yhteyspistettä ylläpitävänä laitoksena avata saapunut sähköinen asiakirja, jos se on välttämätöntä toimivaltaisen laitoksen tai yhteyselimen selvittämiseksi tai 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun palvelun tuottamiseksi. Kansaneläkelaitoksella on oikeus avata sähköinen asiakirja myös, jos asiakirja on jäänyt käsittelemättä tai sen avaamiseen on muu erityinen syy.

Tapaturmavakuutuslaitosten liitolla ja Eläketurvakeskuksella on oikeus avata toimivaltaansa liittyvä sähköinen asiakirja, jos se on välttämätöntä toimivaltaisen tapaturmavakuutuslaitoksen tai työeläkelaitoksen selvittämiseksi.

20 § (17.4.2020/234)

20 § on kumottu L:lla 17.4.2020/234.

21 §

Henkilötietojen käsittely ja säilytys

Kansaneläkelaitoksella on yhteyspisteen toimintaa varten oikeus käsitellä tietojärjestelmässä olevia tietoja tietojärjestelmän käyttötarkoituksen mukaisesti.

Asiakirjojen säilytysaikojen määräämisestä on voimassa, mitä arkistolaissa (831/1994) tai muussa laissa säädetään.

22 §

Tiedot väestötietojärjestelmästä

Kansaneläkelaitoksella on yhteyspisteen toimintaa varten oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedonsaantia koskevien rajoitusten estämättä väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalveluista annetun lain (661/2009) 13 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot ja niitä koskevat lisäykset, muutokset ja korjaukset lukuun ottamatta mainitun momentin 11, 15 ja 17–20 kohdassa tarkoitettuja tietoja sekä 22 kohdassa tarkoitettua muuta yhteystietoa sekä ammattia. Kansaneläkelaitoksella on lisäksi oikeus saada mainitun lain 17 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot ja niitä koskevat lisäykset, muutokset ja korjaukset. (29.11.2019/1200)

Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada 1 momentissa tarkoitetut tiedot maksutta. Jos tiedot tarvitaan määrätyssä muodossa ja siitä aiheutuu tietojen luovuttajalle olennaisia lisäkustannuksia, on kustannukset kuitenkin korvattava.

5 luku

Sähköisen tiedonvaihdon hallinnointi ja kustannusten jako

23 §

Yhteistyöryhmä

Sähköisen tiedonvaihdon kehittämistä, hallinnointia ja kustannusten jakoa varten sosiaali- ja terveysministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan kuusijäsenisen yhteistyöryhmän, jossa ovat edustettuina sosiaali- ja terveysministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus, Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Työttömyyskassojen yhteisjärjestö. Jäsenten lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö voi määrätä yhteistyöryhmään siinä edustettuina olevien toimijoiden ehdotuksesta enintään kaksi asiantuntijaa. Yhteistyöryhmässä on oltava edustettuna riittävä Euroopan unionin sosiaaliturvalainsäädännön, kansallisen sosiaaliturvalainsäädännön ja tietojärjestelmien asiantuntemus. (17.12.2015/1557)

Yhteistyöryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Yhteistyöryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja aina yhden edustettuna olevan toimijan sitä vaatiessa.

24 §

Yhteistyöryhmän tehtävät

Yhteistyöryhmän on seurattava sähköisen tiedonvaihdon toimivuutta, arvioitava muutos- ja kehittämistarpeet sekä vahvistettava kunkin vuoden syyskuun loppuun mennessä yksimielisesti vuosisuunnitelma kustannusarvioineen yhteyspisteen kehittämiseksi ja sitä koskevien muutosten toteuttamiseksi.

Yhteistyöryhmän on vuosittain todettava sähköisen tiedonvaihdon, yhteyspisteen yleisen hallinnoinnin ja käytettyjen palvelujen vuositoteumat sekä toteutuneet kokonaiskustannukset.

Yhteistyöryhmän on tehtävä sosiaali- ja terveysministeriölle vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esitys kunkin toimijan kustannusosuudeksi sen mukaisesti kuin 25 §:ssä säädetään.

25 §

Kustannusten jako

Yhteyspisteen yhteiset käyttö- ja hallinnointikustannukset jaetaan vuosittain tiedonvaihtoon osallistuneiden toimijoiden kesken tiedonvaihdon ja käytettyjen palvelujen määrän perusteella siten, että perusteena käytetään edellisen vuoden toteutuneita kokonaiskustannuksia ja vuositoteumia.

Kehittämis- ja ylläpitokustannukset sekä muutostöiden kustannukset jaetaan niistä aiheutuneen työmäärän perusteella toimijoiden kesken. Yhteisiksi luettavat kustannukset jaetaan käyttö- ja hallinnointikustannusten suhteessa. Yksinomaan yhtä toimijaa koskevien muutosten aiheuttamista kustannuksista vastaa kyseinen toimija.

Yhteyspisteen rakentamiskustannukset jaetaan toimijoiden kesken kunkin toimijan osuudesta aiheutuneen työmäärän perusteella sekä yhteisiksi luettavat kustannukset arvioitujen käyttö- ja hallinnointikustannusten suhteessa.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa yhteistyöryhmän esityksestä 24 §:ssä tarkoitetut vuositoteumat ja niiden perusteella määräytyvän kunkin toimijan kustannusosuuden.

26 §

Kustannusosuuksien suorittaminen

Kukin toimija suorittaa vuosittain kustannusosuutensa Kansaneläkelaitokselle kustannusosuuksien vahvistamisen jälkeen kesäkuun loppuun mennessä.

6 luku

Hallinnolliset säännökset

27–28 §

27–28 § on kumottu L:lla 30.12.2013/1205.

29 §

Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 19 päivänä toukokuuta 2010. Sen 2 ja 3 luvun säännöksiä sovelletaan kuitenkin 1 päivästä toukokuuta 2010.

Sisällysluettelo

14.5.2010/352