Seurattu SDK 848/2018 saakka.

30.4.2010/297

Maksulaitoslaki

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan liiketoimintaan, jossa tarjotaan maksupalvelua. Mitä tässä laissa säädetään maksupalvelusta ja maksulaitoksesta, sovelletaan myös sähköisen rahan liikkeeseenlaskuun ja sähkörahayhteisöön, jollei jäljempänä toisin säädetä. (22.7.2011/899)

Tätä lakia sovelletaan seuraaviin maksupalveluihin:

1) palvelu käteispanon tekemiseksi maksutilille tai käteisen nostamiseksi maksutililtä sekä maksutilin hoitoon ja tarjoamiseen liittyvät toimet;

2) maksutapahtuman toteuttaminen maksupalvelulaissa (290/2010) tarkoitettuna tilisiirtona, varojen siirtona palveluntarjoajan maksutilille, suoraveloituksena taikka maksukortilla tai muulla maksuvälineellä;

3) maksuvälineen liikkeeseenlasku;

4) maksunsaajan kanssa tehtyyn sopimukseen perustuva maksutapahtuman hyväksyminen ja käsitteleminen, joka johtaa varojen siirtämiseen maksunsaajalle; (14.12.2017/890)

5) palvelu, jossa palveluntarjoaja vastaanottaa maksajalta varoja perustamatta maksutiliä maksajan tai maksunsaajan nimiin ainoana tarkoituksena siirtää vastaanotettuja varoja vastaava määrä maksunsaajalle tai maksunsaajan puolesta toimivalle toiselle palveluntarjoajalle taikka jossa palveluntarjoaja vastaanottaa varat maksunsaajan puolesta ja asettaa ne tämän käyttöön (rahanvälitys); (14.12.2017/890)

6) maksutoimeksiantopalvelu; (14.12.2017/890)

7) tilitietopalvelu. (14.12.2017/890)

Lain 40 §:ää sovelletaan sellaiseen 2 §:n 1 momentissa tarkoitettuun yhteisöön ja yritykseen, joka tarjoaa maksupalvelua.

2 § (14.12.2017/890)
Soveltamisalaan kuulumattomat palvelut

Tätä lakia ei sovelleta 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja 2 momentissa tarkoitettua tilinsiirtopalvelua lukuun ottamatta palveluihin, joita tarjoaa:

1) luottolaitostoiminnasta annetussa laissa (610/2014) tarkoitettu luottolaitos;

2) Valtiokonttori tai muu valtion viranomainen, Ahvenanmaan maakunta, kunta, kuntayhtymä taikka muu alueellinen tai paikallisviranomainen;

3) Kansaneläkelaitos tai muu itsenäinen julkisoikeudellinen laitos;

4) Euroopan keskuspankki, Suomen Pankki tai muu kansallinen keskuspankki;

5) postilaissa (415/2011) tarkoitettu yleispalveluvelvoitteen alainen postiyritys;

6) valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetussa laissa (443/1998) tarkoitettu yhtiö tai Teollisen yhteistyön rahasto Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetussa laissa (291/1979) tarkoitettu yhtiö.

Tätä lakia ei sovelleta myöskään seuraaviin palveluihin:

1) rahankuljetuspalvelu;

2) palvelu, jossa tavaraa, palvelua tai muuta hyödykettä hankittaessa maksunsaaja antaa maksajalle käteistä osana maksamista koskevaa maksutapahtumaa;

3) palvelu käteisen nostamiseksi käteisautomaatista, jos palveluntarjoaja toimii yhden tai useamman maksukortin myöntäjän puolesta olematta käteistä nostavan asiakkaan kanssa tehdyn maksukorttia koskevan puitesopimuksen osapuoli, eikä palveluntarjoaja tarjoa muita maksupalveluja.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, siinä tarkoitettujen palveluntarjoajien liikkeeseen laskemaan sähköiseen rahaan sovelletaan, mitä 36 a §:ssä säädetään.

Tätä lakia ei myöskään sovelleta 8 a §:ää lukuun ottamatta erityisiin rajoitetusti käytettäviin maksuvälineisiin perustuvaan palveluun, jos:

1) maksuvälineitä voidaan käyttää tavaran, palvelun tai muun hyödykkeen hankkimiseksi ainoastaan välineen liikkeeseenlaskijan käyttämissä tiloissa taikka liikkeeseenlaskijan kanssa suoraan tehdyn sopimuksen nojalla hyödykkeen tarjoajien rajatussa verkossa;

2) maksuvälineitä voidaan käyttää ainoastaan valikoimaltaan erittäin rajattujen hyödykkeiden hankkimiseksi; tai

3) maksuvälineitä, jotka tarjotaan yrityksen taikka julkisoikeudellisen yhteisön tai laitoksen pyynnöstä ja jotka ovat voimassa vain yhdessä Euroopan talousalueen valtiossa, säännellään erityisistä sosiaalista tai verotuksellisista syistä tiettyjen hyödykkeiden hankkimiseksi liikkeeseenlaskijan kanssa sopimuksen tehneiltä toimittajilta.

3 §
Soveltamisalaan kuulumattomat maksutapahtumat

Tätä lakia ei sovelleta seuraaviin maksutapahtumiin:

1) kauppaedustajista ja myyntimiehistä annetussa laissa (417/1992) tarkoitetun kauppaedustajan tai muun vastaavan edustajan päämiehensä puolesta neuvottelemaan tai tekemään tavaraa, palvelua tai muuta hyödykettä koskevaan myynti- tai ostosopimukseen liittyvän maksun välittäminen, jos edustaja toimii ainoastaan maksajan tai maksunsaajan puolesta; (14.12.2017/890)

2) maksutapahtuma, jonka perustana on palveluntarjoajan maksettavaksi asetettu paperinen shekki, asete, maksukuponki, matkashekki, velkakirja tai postiosoitus, ja jonka tarkoituksena on asettaa varoja maksunsaajan käytettäväksi;

3) maksujärjestelmässä tai arvopaperien selvitysjärjestelmässä toteutettavat maksutapahtumat palveluntarjoajien ja selvitysosapuolten, keskusvastapuolen, selvitysyhteisöjen tai keskuspankkien sekä muiden järjestelmään osallistuvien välillä;

4) sijoituspalveluyritysten, luottolaitosten, sellaisten yhteissijoitusyritysten, rahastoyhtiöiden ja vaihtoehtorahastojen hoitajien, jotka tarjoavat sijoituspalvelulain (747/2012) 1 luvun 15 §:ssä tarkoitettua sijoituspalvelua, ja tämän pykälän 3 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden tai sellaisten muiden yritysten, jotka voivat säilyttää arvopapereita, omaisuudenhoitoon taikka arvopaperien lunastukseen tai myyntiin liittyvät maksutapahtumat; (28.12.2017/1088)

5) maksutapahtumat ja niihin liittyvät palvelut emoyrityksen ja sen tytäryrityksen tai saman emoyrityksen tytäryritysten välillä, jos maksupalvelun välittäjä kuuluu samaan ryhmään. (14.12.2017/890)

Tätä lakia ei myöskään sovelleta 8 a §:ää lukuun ottamatta tietoyhteiskuntakaaressa (917/2014) tarkoitetun teleyrityksen viestintäpalvelun käyttöön perustuvan laskutuksensa yhteydessä käyttäjältä perimiin enintään 50 euron määräisiin maksutapahtumiin, joiden yhteenlaskettu määrä on enintään 300 euroa kuukaudessa käyttäjää kohden, jos kysymys on:

1) maksutapahtumista digitaalisen sisällön tai ääniperusteisten palvelujen ostamista varten; tai

2) maksutapahtumista, jotka toteutetaan sähköisestä laitteesta tai sen välityksellä joko hyväntekeväisyystoiminnan yhteydessä tai matka-, pysäköinti- tai pääsylippujen taikka muiden sen kaltaisten lippujen ostamista varten.

(14.12.2017/890)
4 §
Valvonta

Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvoo Finanssivalvonta niin kuin Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878/2008) ja tässä laissa säädetään.

Finanssivalvonnan on toimittava yhteistyössä muiden Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden toimivaltaisten viranomaisten ja Euroopan valvontaviranomaisten kanssa noudattaen Finanssivalvonnasta annettua lakia ja tätä lakia. Jos Finanssivalvonnan ja muun Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion toimivaltaisen viranomaisen välinen erimielisyys tietojen vaihdossa, sijoittautumisoikeuden ja palveluiden tarjoamisen vapauden soveltamisessa tai näitä vapauksia käyttävien maksulaitosten valvonnassa, maksupalveludirektiivin nojalla annettujen säännösten noudattamatta jättämisen johdosta toteutettavissa toimenpiteissä tai toimenpiteiden perusteluissa ja ilmoittamisessa on Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010, jäljempänä Euroopan pankkiviranomaisen perustamisesta annettu asetus, 19 artiklan mukaisessa menettelyssä, Finanssivalvonnan on lykättävä päätöksiään kunnes asia on ratkaistu mainitun artiklan mukaisesti. (14.12.2017/890)

5 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) maksupalvelun käyttäjällä sitä, joka palveluntarjoajan kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella voi käyttää maksupalvelua maksajana tai maksunsaajana;

2) maksulaitoksella osakeyhtiötä, osuuskuntaa, kommandiittiyhtiötä, avointa yhtiötä, eurooppayhtiölaissa (742/2004) tarkoitettua eurooppayhtiötä tai eurooppaosuuskuntalaissa (906/2006) tarkoitettua eurooppaosuuskuntaa, jolla on tämän lain mukainen lupa tarjota maksupalvelua;

2 a) sähkörahayhteisöllä maksulaitosta, jonka tämän lain mukaiseen toimilupaan sisältyy lupa laskea liikkeeseen sähköistä rahaa; (22.7.2011/899)

2 b) sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalla sähkörahayhteisöä ja muuta luonnollista tai oikeushenkilöä, joka laskee liikkeeseen sähköistä rahaa; (22.7.2011/899)

3) maksujärjestelmällä sääntöihin perustuvaa järjestelmää, jossa määritetään tai toteutetaan rahamääräisiä velvoitteita taikka siirretään maksutapahtumien katteet; (22.7.2011/899)

4) maksutilillä tiliä, jota voidaan käyttää maksutapahtumiin; (22.7.2011/899)

5) maksutapahtumalla toimenpidettä, jolla varoja siirretään, nostetaan tai asetetaan käytettäväksi; (22.7.2011/899)

6) varoilla käteistä, tilille kirjattua raha-arvoa ja sähköistä rahaa; (22.7.2011/899)

6 a) sähköisellä rahalla raha-arvoa, joka on tallennettu sähköisesti tai magneettisesti sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalle suoritettua rahamäärää vastaan maksutapahtumien tekemistä varten ja jonka yksi tai useampi henkilö on sitoutunut hyväksymään maksuksi; (14.12.2017/890)

7) asiamiehellä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tarjoaa maksupalvelua maksulaitoksen puolesta; (22.7.2011/899)

8) ryhmällä yritysryhmää, jonka muodostavat kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitettu emoyritys ja emoyrityksen tytäryritykset tai sellaiset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä teknisillä sääntelystandardeilla laitoksia koskevien omien varojen vaatimusten alalla annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 241/2014 4–7 artiklassa tarkoitetut yritykset, joita sitoo toisiinsa luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 10 artiklan 1 kohdassa tai 113 artiklan 6 tai 7 kohdassa tarkoitettu suhde; (14.12.2017/890)

9) maksupalveludirektiivillä maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 2002/65/EY, 2009/110/EY ja 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/64/EY kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2015/2366; (14.12.2017/890)

10) maksutoimeksiantopalvelullapalvelua, jossa palveluntarjoaja käynnistää toisen palveluntarjoajan pitämää maksutiliä koskevan maksutoimeksiannon maksupalvelunkäyttäjän pyynnöstä; (14.12.2017/890)

11) tilitietopalvelullapalvelua, jossa palveluntarjoaja antaa tietoverkon välityksellä koottua tietoa toisen palveluntarjoajan tai useamman palveluntarjoajan pitämistä maksupalvelunkäyttäjän maksutileistä; (14.12.2017/890)

12) Euroopan pankkiviranomaisella Euroopan pankkiviranomaisen perustamisesta annetussa asetuksessa tarkoitettua Euroopan pankkiviranomaista; (14.12.2017/890)

13) maksuvälineellä maksukorttia tai muuta käyttäjäkohtaista välinettä tai menettelytapaa taikka näiden yhdistelmää, jonka käyttämisestä maksutoimeksiantoihin maksupalvelunkäyttäjä ja palveluntarjoaja ovat sopineet. (14.12.2017/890)

5 a § (29.1.2016/58)
Korttimaksujen siirtohintoja koskeva asetus

Korttipohjaisista maksutapahtumista säädetään tämän lain säännösten ohella korttipohjaisista maksutapahtumista veloitettavista siirtohinnoista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/751, jäljempänä korttimaksujen siirtohintoja koskeva asetus.

2 luku

Oikeus tarjota maksupalvelua

6 §
Maksupalvelun tarjoamisen luvanvaraisuus

Maksupalvelua saa tarjota vain, jos toimintaan on saatu tässä laissa tarkoitettu Euroopan talousalueella myönnetty toimilupa. Sähkörahayhteisön toimiluvasta on erikseen käytävä ilmi oikeus laskea liikkeeseen sähköistä rahaa. (14.12.2017/890)

Ulkomaisen maksulaitoksen oikeudesta tarjota maksupalveluja Suomessa säädetään ulkomaisen maksulaitoksen toiminnasta Suomessa annetussa laissa (298/2010).

7 § (14.12.2017/890)
Muun maksupalvelun tarjoamisen kuin sähköisen rahan liikkeeseenlaskun luvanvaraisuutta koskeva poikkeus

Sen estämättä, mitä 6 §:ssä säädetään, luonnollinen henkilö, jonka kotipaikka on Suomessa, ja oikeushenkilö, jonka pääkonttori on Suomessa, saa tarjota 1 §:n 2 momentin 1–5 kohdassa tarkoitettua maksupalvelua ilman toimilupaa tässä pykälässä säädetyin edellytyksin. Sähköisen rahan liikkeeseenlaskua ei saa harjoittaa ilman toimilupaa.

Maksupalvelua voidaan tarjota ilman toimilupaa, jos oikeushenkilön toteuttamien maksutapahtumien yhteismäärä on arviota edeltäneiden 12 kuukauden aikana ollut keskimäärin enintään kolme miljoonaa euroa kuukaudessa. Luonnollinen henkilö voi tarjota maksupalvelua ilman toimilupaa, jos hänen toteuttamiensa maksutapahtumien yhteismäärä on arviota edeltäneiden 12 kuukauden aikana ollut keskimäärin enintään 50 000 euroa kuukaudessa.

Maksutapahtumien  yhteismäärää  laskettaessa  otetaan  huomioon  myös  maksupalveluntarjoajan lukuun toimivan asiamiehen toteuttamat maksutapahtumat. Toimintaa aloitettaessa maksutapahtumien yhteismäärää arvioidaan liiketoimintasuunnitelmassa esitetyn maksutapahtumien arvioidun kokonaismäärään perusteella, jollei Finanssivalvonta erityisestä syystä tarkista liiketoimintasuunnitelmaa.

Tässä pykälässä tarkoitettua oikeutta tarjota maksupalvelua ei ole, jos liiketoiminnan hallinnointiin tai harjoittamiseen osallistuva tai siitä vastaava luonnollinen henkilö ei ole 13 a §:ssä tarkoitetulla tavalla luotettava taikka jos maksunpalveluntarjoaja ei täytä, mitä sen velvollisuuksista säädetään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetussa laissa (444/2017).

Tässä pykälässä tarkoitettuun palveluntarjoajaan ei sovelleta tätä lakia lukuun ottamatta, mitä 4 ja 9 §:ssä, 10 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa sekä 19 a, 19 b, 22, 24, 26 ja 39 §:ssä säädetään maksulaitoksista. Palveluntarjoajaan sovelletaan kuitenkin, mitä 8 §:n 2 momentissa, 16 §:ssä ja 18 §:n 2 momentissa säädetään toiminnan rekisteröinnistä. Mitä 26 §:ssä säädetään asiakasvarojen suojaamisesta, sovelletaan tässä pykälässä tarkoitettuun palveluntarjoajaan myös, kun tämä tarjoaa vain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuja palveluita. Tässä pykälässä tarkoitettu palveluntarjoaja ei saa perustaa sivuliikettä tai tarjota maksupalveluja toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon.

Edellä 2 momentissa mainitun rajan ylityttyä palveluntarjoajan on haettava tässä laissa tarkoitettua toimilupaa 30 päivän kuluessa, saatettava toimintansa muuten lain mukaiseksi tai lopetettava toimintansa.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava komissiolle tässä pykälässä tarkoitettujen henkilöiden lukumäärä ja vuosittain 2 momentissa tarkoitettujen maksutapahtumien kokonaisarvo kunkin kalenterivuoden joulukuun 31 päivänä.

7 a § (14.12.2017/890)
Sähköisen rahan liikkeeseenlaskun luvanvaraisuutta koskeva poikkeus

Sen estämättä, mitä 6 ja 7 §:ssä säädetään, luonnollinen henkilö, jonka kotipaikka on Suomessa, ja oikeushenkilö, jonka pääkonttori on Suomessa, saa laskea liikkeeseen sähköistä rahaa ilman toimilupaa, jos 30 a §:n mukaisesti laskettu liikkeessä olevan rahan määrä ei ylitä 5:tä miljoonaa euroa. Jos liikkeessä olevan rahan määrää ei voida luotettavasti laskea, se on arvioitava noudattaen 30 a §:n 4 momenttia.

Tässä  pykälässä tarkoitettuun sähköisen rahan liikkeeseenlaskijaan sovelletaan, mitä 7 §:n 3–6 momentissa säädetään maksupalvelun tarjoajasta, pois lukien 19 a ja 19 b §:n soveltaminen. Liikkeeseenlaskijaan sovelletaan myös 10 §:n 2 momenttia kiellosta myöntää luottoa sähköisen rahan liikkeeseenlaskua vastaan vastaanotetuista varoista, 28 a §:ää sähköistä rahaa koskevien liiketapahtumien rekisteröinnistä ja 36 a §:ää sähköisen rahan liikkeeseenlaskusta ja lunastamisesta.

7 b § (14.12.2017/890)
Tilitietopalvelun tarjoamisen luvanvaraisuutta koskeva poikkeus

Sen estämättä, mitä 6 §:ssä säädetään, tilitietopalvelua saa tarjota ilman toimilupaa. Sen, joka aikoo tarjota tilitietopalvelua, on tehtävä siitä ilmoitus Finanssivalvonnalle. Tilitietopalvelun tarjoajaan sovelletaan 4, 11, 19 a, 19 b ja 26 b §:ää. Tilitietopalvelun tarjoajaan sovelletaan myös maksupalvelulain 11–15 §:ää, 22 §:n 1 momenttia, 25 a §:ää, 53 §:n 1 momenttia ja 54 §:n 1 momenttia sekä 82 a, 82 b, 85 b ja 85 c §:ää. Lisäksi tilitietopalvelun tarjoajaan sovelletaan tämän lain 11 §:n 1 momentin nojalla annettua valtiovarainministeriön asetusta. Tilitietopalveluita vain Euroopan talousalueen ulkopuolelle tarjoavaan sovelletaan lisäksi 22 §:n 2 momenttia.

Finanssivalvonnan on merkittävä tilitietopalveluiden tarjoaja maksulaitosrekisteriin 16 §:n mukaisesti. Finanssivalvonta voi rajoittaa ilman toimilupaa toimivan henkilön tilitietopalvelun tarjontaa tai peruuttaa päätöksen sallia tilitietopalveluiden tarjonta 18 §:ssä säädetyllä perusteella. Finanssivalvonnan on merkittävä päätöksen peruuttaminen 16 §:ssä tarkoitettuun maksulaitosrekisteriin sekä ilmoitettava viipymättä päätöksen peruuttamisesta ja sen perusteesta Euroopan pankkiviranomaiselle. Ilmoitus Euroopan pankkiviranomaiselle on tehtävä noudattaen maksupalveludirektiivin 15 artiklan nojalla annettuja komission teknisiä täytäntöönpanostandardeja.

Jos tilitietopalvelua tarjotaan rajan yli, siihen sovelletaan myös 42, 42 a ja 43–47 §:ää. Jos tilitietopalveluiden tarjoaja aikoo ulkoistaa maksupalvelujen operatiivisia toimintoja muille yksiköille vastaanottavassa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, sen on ilmoitettava asiasta Finanssivalvonnalle.

8 § (22.7.2011/899)
Ilmoitusvelvollisuus tarjottaessa maksupalvelua ilman toimilupaa

Henkilön, joka aikoo tarjota maksupalvelua 7 tai 7 a §:ssä tarkoitetulla tavalla ilman toimilupaa, on tehtävä siitä ilmoitus Finanssivalvonnalle. Ilmoitukseen on sisällytettävä liiketoimintasuunnitelma, josta ilmenevät tarjottavat maksupalvelut ja aiotun toiminnan laajuus sekä selvitys luonnollisista henkilöistä, jotka osallistuvat liiketoiminnan hallinnointiin tai harjoittamiseen tai vastaavat siitä. Palveluntarjoajan on lisäksi viivytyksettä ilmoitettava Finanssivalvonnalle toiminnan lakkaamisesta, merkittävistä muutoksista toiminnan laajuudessa sekä muutoksista 7 §:n 2–4 momentissa ja 7 a §:n 1 momentissa tarkoitetuissa seikoissa. (14.12.2017/890)

Finanssivalvonnan on kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta tai, jos ilmoitus on ollut puutteellinen, siitä, kun ilmoituksen tekijä on antanut asian ratkaisemista varten tarvittavat asiakirjat ja selvitykset, tehtävä päätös siitä, täyttääkö henkilö toiminnan harjoittamiselle säädetyt edellytykset. Finanssivalvonnan on viipymättä peruutettava päätös, jos toiminta ei enää täytä 7 §:n 2–4 momentissa tai 7 a §:n 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä. Finanssivalvonta voi rajoittaa ilman toimilupaa toimivan henkilön maksupalveluiden tarjontaa tai peruuttaa päätöksen sallia maksupalveluiden tarjonta ilman toimilupaa 18 §:ssä säädetyin perustein. Finanssivalvonnan on merkittävä päätöksen peruuttaminen 16 §:ssä tarkoitettuun maksulaitosrekisteriin sekä ilmoitettava viipymättä päätöksen peruuttamisesta ja sen perusteesta Euroopan pankkiviranomaiselle. Ilmoitus Euroopan pankkiviranomaiselle on tehtävä noudattaen maksupalveludirektiivin 15 artiklan nojalla annettuja komission teknisiä täytäntöönpanostandardeja. (14.12.2017/890)

Maksupalveluita 7 tai 7 a §:n nojalla ilman toimilupaa tarjoavan on vuosittain ilmoitettava Finanssivalvonnalle toteuttamiensa maksutapahtumien yhteismäärä. Finanssivalvonnalla on lisäksi oikeus saada mainitulta palveluntarjoajalta muut tämän pykälän soveltamisen kannalta tarpeelliset tiedot.

Finanssivalvonta antaa valvonnan kannalta tarpeelliset tarkemmat määräykset tässä pykälässä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden täyttämisestä.

8 a § (14.12.2017/890)
Ilmoitusvelvollisuus lain soveltamisalaan kuulumattomasta palvelusta

Edellä 2 §:n 4 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua palvelua tarjoavan on esitettävä Finanssivalvonnalle kuvaus palvelusta ja ilmoitettava millä 1 tai 2 kohdassa säädetyllä perusteella tätä lakia ei sovelleta palveluun. Kuvaus on annettava ja ilmoitus tehtävä jos maksuvälineellä toteutettujen maksutapahtumien 12 edeltävän kuukauden kokonaisarvo on yli 1 miljoonaa euroa kuukaudessa. Finanssivalvonnan on kuvauksen saatuaan päätettävä täyttyykö rajattua verkkoa koskeva edellytys, ja jos ei, ilmoitettava päätöksestään kyseiselle henkilölle.

Edellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua palvelua tarjoavan on ilmoitettava toiminnasta Finanssivalvonnalle. Henkilön on esitettävä Finanssivalvonnalle vuosittain tarkastuslausunto, jossa todistetaan, että toiminta noudattaa mainitussa momentissa säädettyjä arvorajoja.

Finanssivalvonta voi Finanssivalvonnasta annetun lain 33 a §:ssä tarkoitetulla uhkasakolla velvoittaa henkilön täyttämään 1 ja 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa, jos laiminlyönti ei ole vähäinen.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava Euroopan pankkiviranomaiselle sille ilmoitetut 1 ja 2 momentissa tarkoitetut palvelut ja perusteet, miksi tätä lakia ei sovelleta palveluun. Finanssivalvonnan on asetettava palveluiden kuvaukset julkisesti saataville 16 §:ssä tarkoitetussa maksulaitosrekisterissä ja ilmoitettava ne Euroopan pankkiviranomaiselle mainitun pykälän mukaisesti.

9 § (9.12.2016/1056)
Sallittu liiketoiminta

Maksulaitos saa toimiluvassa mainittujen maksupalvelujen lisäksi:

1) tarjota valuutanvaihtopalveluita, luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 a luvussa tarkoitettua tilinsiirtopalvelua sekä muita vastaavia toiminnallisia tai maksupalveluihin läheisesti liittyviä lisäpalveluja; sekä

2) ylläpitää ja tarjota maksujärjestelmiä.

Maksulaitos saa harjoittaa muutakin liiketoimintaa, jollei 19 §:n 2 momentista muuta johdu. Maksulaitoksen tarjotessa tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettua tilinsiirtopalvelua siihen sovelletaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 a luvun 2–7 §:ää.

Maksulaitos saa tarjota vain sellaisia maksutilejä, joita käytetään yksinomaan maksutapahtumien toteuttamiseen. Maksulaitoksen maksupalvelunkäyttäjiltä vastaanottamat varat eivät ole luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuja talletuksia tai muita takaisinmaksettavia varoja eivätkä sähköistä rahaa. (14.12.2017/890)

Maksulaitoksen on maksutilejä ja maksupalveluita tarjotessaan kohdeltava kaikkia asiakkaitaan syrjimättömästi ja yhdenvertaisesti noudattaen luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 6 §:ää.

9 a § (9.12.2016/1056)
Tilinsiirtopalvelu

Maksutilejä tarjoavan maksulaitoksen on tarjottava tilinsiirtopalvelua kuluttajille ja raportoitava siitä Finanssivalvonnalle luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 a luvun 2–7 §:n mukaisesti.

10 §
Luoton myöntäminen

Maksulaitos saa myöntää maksupalveluun liittyvää luottoa vain, jos:

1) luotto liittyy 1 §:n 2 momentin 2–4 kohdassa tarkoitettuun maksupalveluun ja se myönnetään ainoastaan osana kyseisen maksupalvelun toteuttamista; (14.12.2017/890)

2) luotto myönnetään muista kuin maksutapahtumien toteuttamiseksi vastaanotetuista tai säilytettävistä varoista; sekä

3) luotto on sopimusehtojen mukaan maksettava takaisin enintään 12 kuukaudessa, jos maksulaitos tarjoaa luoton toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon perustamastaan sivuliikkeestä tai sivuliikettä perustamatta toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa taikka sen tarjoaa tällaiseen valtioon sijoittautunut asiamies.

Sähkörahayhteisö ei saa myöntää luottoa varoista, jotka se on ottanut sähköisen rahan liikkeeseenlaskua vastaan. (22.7.2011/899)

3 luku

Toimiluvan myöntäminen ja peruuttaminen

11 §
Toimilupahakemus

Finanssivalvonta myöntää hakemuksesta maksulaitoksen toimiluvan. Toimilupahakemukseen liitettävistä selvityksistä säädetään valtiovarainministeriön asetuksella. Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä toimilupahakemukseen liitettävistä selvityksistä. (14.12.2017/890)

Maksulaitoksen on ilmoitettava viipymättä Finanssivalvonnalle toimilupahakemuksessa annettujen tietojen oikeellisuuteen vaikuttavista seikoista ja muutoksista.

12 §
Toimilupapäätös

Hakemus on ratkaistava kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta tai, jos hakemus on ollut puutteellinen, siitä kun hakija on antanut asian ratkaisemista varten tarvittavat asiakirjat ja selvitykset.

Toimiluvassa on mainittava ne maksupalvelut, joita maksulaitoksella on oikeus tarjota. Finanssivalvonta voi toimiluvan myöntämisen jälkeen maksulaitoksen hakemuksesta muuttaa toimilupaa siinä mainittujen maksulaitokselle sallittujen palvelujen osalta.

Jos toimilupaa koskevaa päätöstä ei ole annettu 1 momentissa säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä valituksen. Valitus tehdään ja käsitellään kuten hakemuksen hylkäämistä koskeva valitus. Valituksen voi tehdä, kunnes päätös on annettu. Finanssivalvonnan on ilmoitettava päätöksen antamisesta muutoksenhakuviranomaiselle, jos päätös annetaan valituksen jälkeen. Tässä momentissa tarkoitetun valituksen tekemisestä ja käsittelystä muutoin säädetään hallintolainkäyttölaissa (586/1996).

13 § (14.12.2017/890)
Toimiluvan myöntämisen edellytykset

Toimilupa on myönnettävä, jos saadun selvityksen perusteella voidaan varmistua siitä, että maksulaitoksen omistajat ja perustajat täyttävät 13 a §:ssä säädetyt vaatimukset ja maksulaitos täyttää maksulaitoksen toiminnalle ja taloudelliselle asemalle tässä laissa säädetyt vaatimukset. Toimilupa voidaan myöntää vain oikeushenkilölle, jonka kotipaikka on Suomessa.

13 a § (14.12.2012/764)
Maksulaitoksen merkittävien omistajien ja perustajien luotettavuus

Sen, joka suoraan tai välillisesti omistaa vähintään kymmenen prosenttia maksulaitoksen osakepääomasta, osuuksista tai rahamääräisestä yhtiöpanoksesta taikka osuuden, joka tuottaa vähintään kymmenen prosenttia sen osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänivallasta tai yhtiön äänivallasta, sekä maksulaitoksen perustajan on oltava luotettava.

Luotettavana ei pidetä sitä, joka on:

1) viiden arviota edeltäneen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen tai kolmen arviota edeltäneen vuoden aikana sakkorangaistukseen rikoksesta, jonka voidaan katsoa osoittavan hänen olevan ilmeisen sopimaton perustamaan tai omistamaan maksulaitosta; tai

2) muutoin aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton perustamaan tai omistamaan maksulaitosta.

Jos 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tuomio ei ole saanut lainvoimaa, tuomittu voi kuitenkin jatkaa maksulaitoksen omistajalle kuuluvan päätösvallan käyttämistä maksulaitoksessa, jos sitä on hänen aikaisempi toimintansa, tuomioon johtaneet olosuhteet ja muut asiaan vaikuttavat seikat kokonaisuutena arvioiden pidettävä ilmeisen perusteltuna.

14 §
Toimiluvan myöntäminen eurooppayhtiölle ja eurooppaosuuskunnalle

Toimilupa on myönnettävä myös Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa vastaavan luvan saaneelle eurooppayhtiön (SE) säännöistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2157/2001, jäljempänä eurooppayhtiöasetus, tarkoitetulle eurooppayhtiölle, joka aikoo siirtää kotipaikkansa Suomeen asetuksen 8 artiklan mukaisesti. Finanssivalvonnan on pyydettävä lupahakemuksesta kyseisen valtion maksupalvelumarkkinoita valvovan Finanssivalvontaa vastaavan viranomaisen lausunto. Sama koskee eurooppayhtiön perustamista sulautumalla siten, että vastaanottava yhtiö, jonka kotipaikka on toisessa valtiossa, rekisteröidään eurooppayhtiönä Suomessa.

Mitä tässä pykälässä säädetään eurooppayhtiöstä, sovelletaan vastaavasti eurooppaosuuskunnan (SEC) säännöistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1435/2003, jäljempänä eurooppaosuuskunta-asetus, tarkoitettuun eurooppaosuuskuntaan.

15 §
Toimiluvan rekisteröinti

Finanssivalvonnan on ilmoitettava toimilupa rekisteröitäväksi kaupparekisteriin.

Perustettavalle maksulaitokselle ja kotipaikan Suomeen siirtävälle eurooppayhtiölle ja eurooppaosuuskunnalle myönnetty toimilupa rekisteröidään samalla, kun yritys rekisteröidään.

16 §
Maksulaitosrekisteri

Finanssivalvonta pitää maksupalvelun tarjoamiseen oikeutettujen yksilöintiä varten maksulaitoksista, niiden sivukonttoreista ja asiamiehistä, 7 ja 7 b §:ssä tarkoitetuista henkilöistä, niiden sivukonttoreista ja asiamiehistä sekä 2 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetuista yhtiöistä julkista rekisteriä (maksulaitosrekisteri). Toimilupaa edellyttävien maksupalveluiden tarjoajat sekä 7 ja 7 b §:ssä tarkoitetut ilmoituksenvaraista toimintaa harjoittavat henkilöt on lueteltava rekisterissä erikseen. Rekisteriin merkitään tiedot niistä maksupalveluista, joiden tarjoamiseen maksulaitoksella on toimilupa tai joiden osalta henkilö on rekisteröity. Rekisteriin on lisäksi merkittävä luonnollisen henkilön täydellinen nimi, asuinpaikka ja sen toimipaikan osoite, jossa toimintaa harjoitetaan. Oikeushenkilöstä rekisteriin merkitään sen nimi, yritys- tai yhteisötunnus, kotipaikka ja sen toimipaikan osoite, jossa toimintaa harjoitetaan. Rekisteriin merkitään myös toimiluvan peruuttaminen, 7 b ja 8 §:ssä tarkoitetun päätöksen peruuttaminen sekä 8 a §:ssä tarkoitetut palveluiden kuvaukset. Rekisterin tulee olla saatavilla internetissä ja muutokset tiedoissa on merkittävä siihen viipymättä. (14.12.2017/890)

Maksulaitosrekisteriin sisältyviä henkilötietoja säilytetään niin kauan kuin toimintaa harjoitetaan.

Finanssivalvonnan on viipymättä ilmoitettava Euroopan pankkiviranomaiselle toimiluvan saaneet maksulaitokset ja niiden asiamiehet ja sivukonttorit, 7 ja 7 b §:ssä tarkoitetut henkilöt ja niiden asiamiehet ja sivukonttorit sekä 2 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetut yhtiöt. Finanssivalvonnan on ilmoitettava myös tiedot niistä maksupalveluista, joiden tarjoamiseen maksulaitoksella on toimilupa tai joiden osalta henkilö on rekisteröity. Finanssivalvonnan on ilmoitettava myös toimiluvan peruuttaminen ja 7 b ja 8 §:ssä tarkoitettu päätös ja sen peruuttaminen sekä 8 a §:ssä tarkoitetut palveluiden kuvaukset. Ilmoitus on tehtävä noudattaen maksupalveludirektiivin 15 artiklan nojalla annettuja komission teknisiä täytäntöönpanostandardeja. (14.12.2017/890)

17 §
Toiminnan aloittaminen

Maksulaitos voi aloittaa toimintansa, jollei toimiluvan ehdoista muuta johdu, välittömästi sen jälkeen, kun toimilupa on myönnetty ja maksulaitos on toimittanut Finanssivalvonnalle 2 momentissa tarkoitetut tiedot sekä, jos toimilupa on myönnetty perustettavalle yritykselle, yritys on rekisteröity.

Maksulaitos ei saa aloittaa toimintaansa ennen kuin se on toimittanut Finanssivalvonnalle:

1) maksulaitosta koskevan täydellisen otteen kaupparekisteristä, johon sisältyvät yhtiöjärjestys tai säännöt; sekä

2) hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenten ja varajäsenten, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen, vastuunalaisen yhtiömiehen, yhtiömiehen sekä tilintarkastajien ja varatilintarkastajien nimet.

Maksulaitoksen, joka harjoittaa 9 §:n 2 momentissa tarkoitettua muuta liiketoimintaa, tulee lisäksi ilmoittaa maksupalvelutoiminnasta vastuussa olevien henkilöiden nimet.

18 § (14.12.2017/890)
Toiminnan rajoittaminen ja toimiluvan peruuttaminen

Toiminnan rajoittamisesta ja toimiluvan peruuttamisesta säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 26 ja 27 §:ssä. Finanssivalvonta voi lisäksi rajoittaa toimintaa tai peruuttaa maksulaitoksen toimiluvan, jos maksulaitos jättää ilmoittamatta Finanssivalvonnalle toimiluvan ehtojen täyttämisen kannalta olennaisesta kielteisestä kehityksestä tai jos se jatkamalla maksupalvelutoimintaansa muodostaisi uhan maksujärjestelmän vakaudelle tai siihen kohdistuvalle luottamukselle. Finanssivalvonta voi peruuttaa toimiluvan myös, jos maksulaitos ilmoittaa haluavansa luopua toimiluvasta.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava toimiluvan peruuttamisesta tai toiminnan rajoittamisesta sekä sen perusteista asianosaisille. Finanssivalvonnan on viipymättä ilmoitettava toimiluvan peruuttamisesta ja sen perusteista Euroopan pankkiviranomaiselle. Ilmoitus Euroopan pankkiviranomaiselle on tehtävä noudattaen maksupalveludirektiivin 15 artiklan nojalla annettuja komission teknisiä täytäntöönpanostandardeja. Finanssivalvonnan on ilmoitettava toimiluvan peruuttaminen rekisteröitäväksi ja merkittävä se 16 §:ssä tarkoitettuun maksulaitosrekisteriin.

19 §
Toiminnan järjestäminen

Maksulaitoksen toiminta on järjestettävä sen liiketoiminnan luonne ja laajuus huomioon ottaen luotettavalla tavalla. Maksulaitos ei saa ottaa niin suurta riskiä, että siitä aiheutuu olennaista vaaraa maksulaitoksen vakavaraisuudelle tai maksuvalmiudelle. Maksulaitoksella on oltava tehokkaan riskienhallinnan mahdollistava hallinto sekä toimintaansa nähden riittävä sisäinen valvonta ja riittävät riskienhallintajärjestelmät.

Jos maksulaitoksen, joka harjoittaa 1 §:n 2 momentin 1–6 kohdassa tarkoitetun maksupalvelun tarjoamisen lisäksi 9 §:n 2 momentissa tarkoitettua muuta liiketoimintaa, toimintaa ja riskienhallintaa ei ole muutoin mahdollista järjestää riittävän luotettavasti, Finanssivalvonta voi rajoittaa muun liiketoiminnan harjoittamista tai edellyttää, että maksulaitos ei tarjoa maksupalvelun lisäksi muuta kuin 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuja palveluja. (14.12.2017/890)

Finanssivalvonta antaa maksupalveludirektiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset toiminnan järjestämisestä.

19 a § (14.12.2017/890)
Operatiivisten ja turvallisuusriskien hallinta

Maksulaitoksen, 7 §:ssä tarkoitetun poikkeuksen nojalla maksupalveluita tarjoavan henkilön ja 7 b §:ssä tarkoitetun tilitietopalvelun tarjoajan on luotava riittävä riskienhallintajärjestelmä riskienhallintatoimenpiteistä ja valvontamekanismeista tarjoamiensa maksupalveluiden operatiivisten ja turvallisuusriskien hallitsemiseksi. Niillä on oltava tehokas poikkeamien hallintamenettely ja niiden on kyettävä havaitsemaan ja luokittelemaan merkittävät operatiiviset ja turvapoikkeamat.

Maksulaitoksen ja 1 momentissa tarkoitetun palvelun tarjoajan on annettava vuosittain Finanssivalvonnalle arvio tarjoamiinsa maksupalveluihin liittyvistä operatiivisista ja turvallisuusriskeistä sekä riskienhallintatoimenpiteidensä ja valvontamekanismiensa riittävyydestä. Finanssivalvonta voi vaatia arvion toimitettavaksi useammin.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetun riskienhallintajärjestelmän ja 2 momentissa tarkoitetun arvion sisällöstä.

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta sähkörahayhteisöön.

19 b § (14.12.2017/890)
Poikkeamista ja petoksista ilmoittaminen

Maksulaitoksen, 7 §:ssä tarkoitetun poikkeuksen nojalla maksupalveluita tarjoavan henkilön ja 7 b §:ssä tarkoitetun tilitietopalvelun tarjoajan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava Finanssivalvonnalle havaitsemansa merkittävä operatiivinen tai turvallisuuspoikkeama. Jos poikkeama on vaikuttanut tai on voinut vaikuttaa maksupalvelunkäyttäjän taloudellisiin etuihin, poikkeamasta on ilmoitettava myös maksupalvelunkäyttäjälle. Maksupalvelunkäyttäjälle on samalla ilmoitettava myös ne keinot, joilla hän voi lieventää poikkeuksen haitallisia vaikutuksia. Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä tässä momentissa tarkoitetun operatiivisen tai turvallisuuspoikkeaman luokittelusta sekä ilmoituksen sisällöstä, muodosta ja menettelyistä.

Tiliä pitävän maksulaitoksen ja 7 §:ssä tarkoitetun poikkeuksen nojalla maksupalveluita tarjoavan henkilön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle, jos se havaitsee, että tilitietopalvelun tai maksutoimeksiantopalvelun tarjoaja käyttää maksutiliä oikeudettomasti tai petollisesti ja tilinpitäjä sen perusteella estää tilitietopalvelun tai maksutoimeksiantopalvelun tarjoajan pääsyn maksutilille. Ilmoituksen on sisällettävä riittävät tiedot poikkeamasta sekä toimenpiteet sen johdosta. Finanssivalvonnan on arvioitava tapaus ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin.

Saatuaan 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen Finanssivalvonnan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava poikkeamasta Euroopan pankkiviranomaiselle ja Euroopan keskuspankille. Finanssivalvonnan on toimittava yhteistyössä Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan keskuspankin kanssa arvioitaessa poikkeaman merkitystä Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden ja muiden maiden kansallisten viranomaisten kannalta. Finanssivalvonnan on tarvittaessa ilmoitettava poikkeamasta myös muille asiaankuuluville Suomen viranomaisille.

Maksulaitoksen, 7 §:ssä tarkoitetun poikkeuksen nojalla maksupalveluita tarjoavan henkilön ja 7 b §:ssä tarkoitettujen tilitietopalvelun tarjoajan on toimitettava vähintään vuosittain Finanssivalvonnalle tilastotiedot maksuvälineisiin liittyvistä petoksista. Finanssivalvonnan on toimitettava nämä tiedot kootusti Euroopan pankkiviranomaiselle ja Euroopan keskuspankille. Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä tässä momentissa tarkoitetusta raportointivelvollisuudesta.

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta sähkörahayhteisöön.

20 §
Säilytettävät tiedot

Maksulaitoksen on säilytettävä toimilupahakemusta koskevat ja siihen liittyvät tiedot vähintään viisi vuotta.

4 luku

Maksulaitoksen toiminta

21 § (8.8.2014/612)
Maksulaitoksen sidonnaisuus

Maksulaitos ei saa olla merkittävästi sidoksissa sellaiseen luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön, johon sovellettavat Euroopan talousalueeseen kuulumattoman valtion lait, asetukset tai hallinnolliset määräykset estävät maksulaitoksen tehokkaan valvonnan, tai muuhun tahoon, jos merkittävä sidos on muuten omiaan estämään maksulaitoksen tehokasta valvontaa.

Merkittävällä sidoksella tarkoitetaan luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013, jäljempänä EU:n vakavaraisuusasetus, 4 artiklan 1 kohdan 38 alakohdassa tarkoitettua läheistä sidonnaisuutta.

21 a § (14.6.2013/426)
Sähkörahayhteisön osakkeiden ja osuuksien hankintaa ja luovutusta koskeva ilmoitusvelvollisuus

Jokaisen, joka aikoo suoraan tai välillisesti hankkia sähkörahayhteisön osakkeita, osuuksia taikka osuuden yhtiön peruspääomasta tai yhtiöpanoksesta, on ilmoitettava siitä etukäteen Finanssivalvonnalle, jos hänen omistuksensa hankinnan johdosta:

1) olisi vähintään 20 prosenttia sähkörahayhteisön osake-, osuus- tai peruspääomasta tai yhtiöpanoksesta;

2) olisi niin suuri, että se vastaisi vähintään 20:tä prosenttia kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä; tai

3) muutoin oikeuttaisi käyttämään 2 kohdassa tarkoitettuun omistukseen rinnastettavaa tai muuten merkittävää vaikutusvaltaa sähkörahayhteisön hallinnossa.

Jos 1 momentissa tarkoitettua omistusta aiotaan lisätä siten, että omistus hankinnan johdosta olisi vähintään 30 tai 50 prosenttia sähkörahayhteisön osake-, osuus- tai peruspääomasta tai yhtiöpanoksesta tai omistus vastaisi samansuuruista osuutta kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä, taikka sähkörahayhteisöstä tulisi tytäryritys, myös tästä hankinnasta on ilmoitettava etukäteen Finanssivalvonnalle.

Laskettaessa 1 ja 2 momentissa tarkoitettua omistusosuutta ja ääniosuutta sovelletaan, mitä arvopaperimarkkinalain (746/2012) 2 luvun 4 §:ssä ja 9 luvun 4–7 §:ssä säädetään. Sellaisia osakkeita ja osuuksia ei kuitenkaan oteta huomioon, jotka ilmoitusvelvollinen on enintään vuoden ajaksi hankkinut järjestämänsä arvopapereiden liikkeeseenlaskun yhteydessä tai markkinatakauksen nojalla ja joiden nojalla ilmoitusvelvollisella ei ole oikeutta käyttää yhteisössä äänivaltaa eikä muuten vaikuttaa yhteisön johdon toimintaan.

Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä myös, jos omistettujen osakkeiden tai osuuksien määrä laskee jonkin 1 tai 2 momentissa säädetyn omistusrajan alapuolelle tai sähkörahayhteisö lakkaa olemasta ilmoitusvelvollisen tytäryritys.

Sähkörahayhteisön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle vähintään kerran vuodessa 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen omistusosuuksien omistajat ja omistusten suuruudet sekä ilmoitettava viivytyksettä tietoonsa tulleet omistusosuuksien muutokset.

Tässä pykälässä tarkoitettuihin ilmoituksiin liitettävistä tiedoista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

21 b § (22.7.2011/899)
Sähkörahayhteisön osakkeiden ja osuuksien hankintaa koskeva rajoitus

Finanssivalvonnan oikeudesta kieltää 21 a §:ssä tarkoitettu omistusosuuden hankinta säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 32 a §:ssä ja kieltopäätöksen antamista koskevasta menettelystä mainitun lain 32 b §:ssä.

Ilmoitusvelvollinen ei saa hankkia 21 a §:ssä tarkoitettuja osakkeita tai osuuksia, ennen kuin Finanssivalvonta on tehnyt 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tai päätöksen tekemiselle Finanssivalvonnasta annetun lain 32 b §:ssä säädetty määräaika on päättynyt, jollei asian käsittelyssä toisin määrätä.

21 c § (14.12.2017/890)
Maksulaitoksen omistuksen hankintaa ja luovutusta koskeva ilmoitusvelvollisuus

Jokaisen, joka aikoo suoraan tai välillisesti hankkia vähintään 10 prosenttia maksulaitoksen pääomasta tai äänioikeuksista, tai jos hankinnan nojalla on mahdollista käyttää merkittävää vaikutusvaltaa maksulaitoksen johtamisessa, on ilmoitettava hankinnasta etukäteen kirjallisesti Finanssivalvonnalle. 

Jos 1 momentissa tarkoitettua omistusta aiotaan lisätä siten, että omistus hankinnan johdosta olisi vähintään 20, 30 tai 50 prosenttia maksulaitoksen pääomasta tai äänioikeuksista, taikka maksulaitoksesta tulisi ilmoitusvelvollisen tytäryritys, myös tästä hankinnasta on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti Finanssivalvonnalle.

Ilmoitus on tehtävä myös, jos omistusosuus tai äänivalta laskee jonkin 1 tai 2 momentissa säädetyn omistusrajan alapuolelle tai maksulaitos lakkaa olemasta ilmoitusvelvollisen tytäryritys.

Ilmoituksessa on mainittava aiotun omistusosuuden suuruus. Ilmoituksessa on myös annettava riittävät tiedot hankinnan maksulaitoksen johtoon kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi. Ilmoitukseen sovelletaan lisäksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 3 luvun 1 §:ää.

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta sähkörahayhteisöön.

21 d § (14.12.2017/890)
Maksulaitoksen omistuksen hankintaa ja äänioikeuden käyttöä koskeva rajoitus

Finanssivalvonnan oikeudesta kieltää 21 c §:ssä tarkoitettu omistusosuuden hankinta säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 32 a §:ssä ja kieltopäätöksen antamista koskevasta menettelystä mainitun lain 32 b §:ssä.

Ilmoitusvelvollinen ei saa hankkia 21 c §:ssä tarkoitettua omistusta, ennen kuin Finanssivalvonta on tehnyt 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tai päätöksen tekemiselle Finanssivalvonnasta annetun lain 32 b §:ssä säädetty määräaika on päättynyt, ellei asian käsittelyssä toisin määrätä.

Jos omistusosuus hankitaan vastoin Finanssivalvonnan kieltoa tai ennen 2 momentissa tarkoitettua päätöstä tai määräajan päättymistä, Finanssivalvonnan on määrättävä äänioikeuden käyttö keskeytettäväksi, tai että äänet ovat mitättömiä taikka voidaan mitätöidä.

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, ei sovelleta sähkörahayhteisöön.

22 §
Toimipaikka ja pääkonttori

Maksulaitoksella on oltava toimintaansa varten vähintään yksi kiinteä toimipaikka. Se voi harjoittaa toimintaansa lisäksi muissa toimipaikoissa.

Maksulaitoksen pääkonttorin on oltava Suomessa. Maksulaitoksen on harjoitettava ainakin osaa maksupalvelutoiminnastaan Suomessa. (14.12.2017/890)

23 §
Maksupalvelun tarjoamiseen liittyvän toiminnon ulkoistaminen (14.12.2017/890)

Maksulaitos voi ulkoistaa maksupalvelun tarjoamisen kannalta merkittävän toiminnon, jos ulkoistaminen ei heikennä olennaisesti maksulaitoksen sisäistä valvontaa eikä Finanssivalvonnan valvontamahdollisuuksia.

Toiminto on maksulaitoksen toiminnan kannalta merkittävä, jos virhe tai puute siinä voi haitata olennaisesti maksulaitoksen toimintaa koskevien lakien, niiden nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai maksulaitoksen toimiluvan ehtojen noudattamista taikka maksulaitoksen toiminnan tuloksellisuutta tai maksupalvelun tarjoamisen vakautta tai jatkuvuutta.

Maksupalvelun kannalta merkittävän toiminnon ulkoistamisesta on tehtävä kirjallinen sopimus, josta käy ilmi toimeksiannon sisältö ja sopimuksen voimassaoloaika.

Maksulaitoksen on toimittava huolellisesti, kun se ulkoistaa maksupalvelun tarjoamisen kannalta merkittävän toiminnon.

Maksulaitoksen on ilmoitettava maksupalvelutoiminnon ulkoistamisesta ja sen muutoksesta etukäteen Finanssivalvonnalle. Jos ulkoistus tapahtuu rajan yli, siihen sovelletaan myös, mitä 42 §:ssä säädetään sivuliikkeen perustamisesta toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon. Maksulaitoksen on huolehdittava, että se saa toimintaa hoitavalta keskeytyksettä maksulaitoksen viranomaisvalvonnan, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan edellyttämät tarpeelliset tiedot ja että sillä on oikeus luovuttaa tiedot edelleen Finanssivalvonnalle. Maksulaitoksen on lisäksi huolehdittava, että palvelun hoitaja ilmoittaa asiakkaalle toimivansa maksulaitoksen vastuulla. (14.12.2017/890)

Finanssivalvonta antaa maksupalveludirektiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavat tarkemmat määräykset edellytyksistä, joiden vallitessa toiminto voidaan ulkoistaa.

24 §
Asiamies

Maksulaitos voi tarjota maksupalveluja asiamiehen välityksellä. Asiamies toimii maksulaitoksen lukuun ja sen vastuulla. Sähköisen rahan liikkeeseenlaskua ei saa antaa kokonaan asiamiehen hoidettavaksi. (22.7.2011/899)

Maksulaitoksen on käytettävissä olevin keinoin varmistuttava siitä, että asiamies on hyvämaineinen ja riittävän ammattitaitoinen toiminnan harjoittamiseen. Maksulaitoksen on huolehdittava, että asiamies ilmoittaa asiakkaalle toimivansa maksulaitoksen lukuun.

Maksulaitoksen on ilmoitettava Finanssivalvonnalle maksupalvelut, joita varten se on antanut asiamiehelle toimeksiannon. Maksulaitoksen on ilmoitettava lisäksi asiamiehenä toimivan luonnollisen henkilön täydellinen nimi, henkilötunnus, asuinpaikka ja sen toimipaikan osoite, jossa toimintaa harjoitetaan. Jos asiamies on oikeushenkilö, Finanssivalvonnalle on ilmoitettava sen nimi, yritys- tai yhteisötunnus, kotipaikka ja sen toimipaikan osoite, jossa toimintaa harjoitetaan. Maksulaitoksen on lisäksi ilmoitettava asiamiehen johtamisesta vastuussa olevien henkilöiden nimet ja selvitys heidän luotettavuudestaan ja sopivuudestaan. Maksulaitoksen on ilmoitettava asiamiestä tai sen käyttöä koskevasta muutoksesta Finanssivalvonnalle ilman aiheetonta viivytystä. (14.12.2017/890)

Maksulaitoksen on ilmoitettava Finanssivalvonnalle ne asiamiehen soveltamat sisäisen valvonnan menetelmät, joilla täytetään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetussa laissa ja sen nojalla säädetyt velvollisuudet. (28.6.2017/451)

Finanssivalvonnan on kahden kuukauden kuluessa 3 ja 4 momentissa tarkoitetut tiedot saatuaan ilmoitettava maksulaitokselle, onko asiamies merkitty maksulaitosrekisteriin. Finanssivalvonta voi tarkastaa ilmoitetut tiedot ennen asiamiehen rekisteröintiä, jos sillä on syytä epäillä tietojen olevan totuudenvastaisia. Finanssivalvonta ei saa rekisteröidä asiamiestä, jos se tarkastuksen suoritettuaan ei ole vakuuttunut tietojen oikeellisuudesta. Finanssivalvonnan on ilmoitettava rekisteröinnistä kieltäytymisestä maksulaitokselle ilman aiheetonta viivytystä. Asiamies ei saa tarjota maksupalvelua ennen kuin se on merkitty rekisteriin. (14.12.2017/890)

25 § (14.12.2012/764)
Maksulaitoksen johtaminen

Maksulaitoksen hallituksen, toimitusjohtajan ja muun ylimmän johdon tulee johtaa maksulaitosta ammattitaitoisesti sekä terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden mukaisesti. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten sekä toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen sekä muun ylimpään johtoon kuuluvan on oltava luotettavia, he eivät saa olla konkurssissa eikä heidän toimintakelpoisuuttansa saa olla rajoitettu. Heillä on lisäksi oltava sellainen yleinen maksupalvelutoiminnan tuntemus kuin maksulaitoksen toiminnan luonteeseen ja laajuuteen katsoen on tarpeen.

Mitä 1 momentissa säädetään muuhun ylimpään johtoon kuuluvista, sovelletaan maksulaitoksessa, joka harjoittaa 9 §:n 2 momentissa tarkoitettua muuta liiketoimintaa, maksulaitoksen maksupalvelutoiminnasta vastaaviin.

Luotettavana ei pidetä sitä, joka on:

1) viiden arviota edeltäneen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen tai kolmen arviota edeltäneen vuoden aikana sakkorangaistukseen rikoksesta, jonka voidaan katsoa osoittavan hänen olevan ilmeisen sopimaton maksulaitoksen hallituksen jäseneksi tai varajäseneksi, toimitusjohtajaksi tai toimitusjohtajan sijaiseksi taikka muuhun ylimpään johtoon kuuluvaksi; tai

2) muutoin aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton 1 kohdassa tarkoitettuun tehtävään.

Jos 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tuomio ei ole saanut lainvoimaa, tuomittu voi kuitenkin jatkaa 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä, jos sitä on hänen aikaisempi toimintansa, tuomioon johtaneet olosuhteet ja muut asiaan vaikuttavat seikat kokonaisuutena arvioiden pidettävä ilmeisen perusteltuna.

26 § (22.7.2011/899)
Asiakasvarojen suojaaminen

Maksulaitoksen, joka tarjoaa 1 §:n 2 momentin 1–5 kohdassa tarkoitettua maksupalvelua, on tässä pykälässä säädetyllä tavalla suojattava maksupalvelunkäyttäjiltä tai toiselta maksupalveluntarjoajalta maksutapahtumien toteuttamiseksi ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskua vastaan vastaanotetut varat. (14.12.2017/890)

Maksulaitoksen on säilytettävä 1 momentissa tarkoitetut varat niin, ettei ole vaaraa niiden sekoittumisesta toisen maksupalvelun käyttäjän, maksupalveluntarjoajan tai maksulaitoksen varoihin. Maksulaitoksen on talletettava varat tilille keskuspankkiin, talletuspankkiin tai muussa valtiossa toimiluvan saaneeseen talletusten vastaanottamiseen oikeutettuun luottolaitokseen taikka vähäriskisiin ja helposti rahaksi muutettaviin arvopapereihin tai muihin sijoituskohteisiin, jos varoja ei ole suoritettu maksunsaajalle tai siirretty toiselle maksupalveluntarjoajalle varojen vastaanottamista seuraavana työpäivänä. Varat, jotka palveluntarjoaja hyvittää sähkörahayhteisölle sähköisen rahan käytön perusteella, on talletettava tai sijoitettava tämän momentin mukaisesti niin pian kuin varat ovat sähkörahayhteisön käytettävissä, kuitenkin viimeistään viidentenä työpäivänä sähköisen rahan liikkeeseenlaskusta. Finanssivalvonta antaa määräykset siitä, milloin arvopaperia tai muuta sijoituskohdetta voidaan pitää vähäriskisenä ja helposti rahaksi muutettavana.

Maksulaitos voi suojata 1 momentissa tarkoitetut varat myös siten, että maksulaitoksen vastaanottamat varat maksetaan maksulaitoksen tullessa maksukyvyttömäksi maksupalvelun käyttäjille sellaisen vakuutusyhtiön tai luottolaitoksen, joka ei kuulu maksulaitoksen kanssa samaan ryhmään, myöntämästä vakuutuksesta tai takauksesta.

Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan lisäksi maksulaitoksen vastaanottamiin varoihin, joita käytetään tulevien maksutapahtumien toteuttamiseen, kun osa varoista käytetään tuleviin maksutapahtumiin ja osa muihin palveluihin kuin maksupalveluihin. Tätä momenttia sovelletaan myös, kun tulevia maksutapahtumia koskevien varojen osuus on muuttuva tai osuus ei ole etukäteen tiedossa ja maksupalveluihin käytettävien varojen osuus voidaan kohtuudella arvioida aikaisemmin toteutettujen maksutapahtumien kehityksen perusteella. Sähköisen rahan liikkeeseenlaskua vastaan vastaanotettujen varojen määrän määrittämiseen sovelletaan, mitä 30 a §:ssä säädetään.

Maksulaitoksen on ilmoitettava etukäteen Finanssivalvonnalle merkittävistä muutoksista toimissa, joihin maksulaitos on ryhtynyt tämän pykälän noudattamiseksi.

26 a § (14.12.2017/890)
Maksutoimeksiantopalveluista johtuvien vastuiden kattaminen

Maksutoimeksiantopalveluiden tarjoajalla on oltava vakuutus tai muu vastaava vakuus maksutoimeksiantopalveluista syntyvien vastuiden kattamiseksi.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä vaadittavasta vakuutuksesta tai muusta vastaavasta vakuudesta.

26 b § (14.12.2017/890)
Tilitietopalveluista johtuvien vastuiden kattaminen

Tilitietopalveluiden tarjoajalla on oltava vakuutus tai muu vastaava vakuus tilitietopalveluista syntyvien vastuiden kattamiseksi.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä vaadittavasta vakuutuksesta tai muusta vastaavasta vakuudesta.

5 luku

Maksupalvelun tarjoamisen taloudelliset edellytykset

27 §
Vähimmäispääoma

Maksulaitoksella on oltava EU:n vakavaraisuusasetuksen 26 artiklan 1 kohdan a–e alakohdassa tarkoitettuja ydinpääomaeriä vähintään:

1) 20 000 euroa, jos maksulaitos tarjoaa yksinomaan rahanvälitystä;

2) 50 000 euroa, jos maksulaitos tarjoaa yksinomaan maksutoimeksiantopalvelua;

3) 125 000 euroa, jos maksulaitos tarjoaa 1 §:n 2 momentin 1–4 kohdassa tarkoitettua maksupalvelua.

(14.12.2017/890)

Sähkörahayhteisön osakepääoman, osuuspääoman, peruspääoman tai yhtiöpanoksen on oltava vähintään 350 000 euroa. (22.7.2011/899)

Pääoma on oltava kokonaan merkitty toimilupaa myönnettäessä. (22.7.2011/899)

28 §
Omat varat

Maksulaitoksen omilla varoilla tarkoitetaan EU:n vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 118 alakohdan mukaisesti ensisijaisen pääoman ja toissijaisen pääoman summaa siten, että vähintään 75 prosenttia ensisijaisesta pääomasta on 50 artiklan mukaisesti ydinpääomaa ja toissijainen pääoma enintään yksi kolmasosa ensisijaisesta pääomasta. Mitä mainitussa asetuksessa säädetään osake- ja osuuspääomasta, sovelletaan myös rahamääräiseen yhtiöpanokseen. (14.12.2017/890)

Maksulaitoksen, joka harjoittaa 9 §:n 2 momentissa tarkoitettua muuta liiketoimintaa, omien varojen määrästä vähennetään osakkeista, osuuksista, rahamääräisistä yhtiöpanoksista ja pääomalainoista määrä, joka vastaa maksupalveluiden osuutta maksulaitoksen liikevaihdosta.

28 a § (22.7.2011/899)
Liiketapahtumien rekisteröinti

Maksulaitoksen on tässä luvussa säädettyjen vaatimusten laskemiseksi ja niiden noudattamisen valvomiseksi rekisteröitävä luotettavalla tavalla sähköistä rahaa, muita maksupalveluja sekä 9 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja palveluja koskevat liiketapahtumat erillään kustakin muusta liiketapahtumien ryhmästä siten, että niiden määrää ja osuutta koko maksulaitoksen liikevaihdosta sekä, siltä osin kuin liiketapahtumat koskevat sähköistä rahaa, liikkeessä olevan sähköisen rahan osuutta koko maksulaitoksen taseen loppusummasta voidaan jatkuvasti seurata riittävällä tarkkuudella. Finanssivalvonta voi antaa tarkempia teknisiä määräyksiä liiketapahtumien rekisteröinnistä.

29 §
Maksulaitoksen omien varojen laskemisessa käytettävät menetelmät

Maksulaitoksen omien varojen laskemisessa käytetään jotakin tässä pykälässä tarkoitetuista menetelmistä.

Kulusidonnaisella menetelmällä tarkoitetaan menetelmää, jossa omien varojen määrä on vähintään kymmenen prosenttia edellisen vuoden kiinteistä yleiskustannuksista. Finanssivalvonta voi mukauttaa tätä vaatimusta maksulaitoksen edellisen vuoden jälkeen tapahtuneen liiketoiminnan merkittävän muutoksen perusteella. Jos maksulaitos on harjoittanut toimintaa alle 12 kuukautta, omien varojen on oltava vähintään kymmenen prosenttia liiketoimintasuunnitelman mukaisista kiinteistä kustannuksista. Finanssivalvonta voi erityisestä syystä edellyttää, että liiketoimintasuunnitelma tarkistetaan. (14.12.2017/890)

Maksutapahtumasidonnaisella menetelmällä tarkoitetaan menetelmää, jossa omien varojen määrä on suhteellinen osuus maksulaitoksen edellisenä vuonna toteuttamien maksutapahtumien yhteismäärästä.

Summamenetelmällä tarkoitetaan menetelmää, jossa omien varojen määrä on suhteellinen osuus korkotuotoista, korkokuluista, saaduista palkkioista ja palvelumaksuista sekä muun varsinaisen toiminnan tuotoista. Summa lasketaan 12 kuukauden välein edellisen tilikauden tietojen perusteella. Summamenetelmää käyttäen laskettujen omien varojen määrän on oltava vähintään 80 prosenttia edeltävien kolmen tilikauden keskiarvoista, tai jos toimintaa ei ole harjoitettu niin kauan, liiketoiminnallisista arvioista. (14.12.2017/890)

5–6 momentit on kumottu L:lla 22.7.2011/899.

30 §
Omien varojen vähimmäismäärä

Maksulaitoksella on riskiensä kattamiseksi oltava omia varoja vähintään määrä, joka on laskettu Finanssivalvonnan hyväksymän, 29 §:ssä tarkoitetun menetelmän mukaisesti. Maksulaitoksen omien varojen määrän tulee kuitenkin aina olla vähintään vähimmäispääoman suuruinen. Mitä tässä pykälässä ja 29 §:ssä säädetään, lukuun ottamatta vaatimusta, että omien varojen määrän tulee olla aina vähintään vähimmäispääoman suuruinen, ei sovelleta maksulaitokseen, joka tarjoaa yksinomaan maksutoimeksiantopalveluita, tilitietopalveluita tai molempia. (14.12.2017/890)

Maksulaitoksella on oltava myönnettyjen luottojen kokonaismäärään nähden riittävät omat varat. Jos Finanssivalvonta katsoo, että maksulaitoksen 1 momentin mukaisesti määräytyvät omat varat eivät ole riittävät suhteessa sen myöntämiin luottoihin liittyviin riskeihin eikä maksulaitoksen omien varojen riittävyyttä suhteessa kokonaisriskiin voida muuten varmistaa, Finanssivalvonta voi enintään kolmen vuoden ajaksi edellyttää maksulaitokselta suurempaa omien varojen määrää. Finanssivalvonta ei kuitenkaan voi edellyttää maksulaitokselta suurempaa omien varojen määrää kuin mitä luottolaitokselta vaaditaan EU:n vakavaraisuusasetuksen 92 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen riskien kattamiseksi. (8.8.2014/612)

Finanssivalvonta hyväksyy omien varojen laskentaa koskevan menetelmän maksulaitoksen hakemuksesta. Finanssivalvonta voi hyväksyä menetelmän edellyttäen, että menetelmä turvaa maksulaitoksen vakavaraisuuden ja toiminnan luotettavuuden. Finanssivalvonta voi määrätä menetelmän muutettavaksi, jos sen perusteella lasketut omat varat eivät riittävällä tavalla turvaa maksulaitoksen vakavaraisuutta tai toiminnan luotettavuutta. Maksulaitos ei saa vaihtaa omien varojen laskemista koskevaa menetelmää kesken kalenterivuotta muutoin kuin erityisestä syystä. (14.12.2017/890)

4 momentti on kumottu L:lla 22.7.2011/899.

30 a § (22.7.2011/899)
Sähkörahayhteisön omien varojen vähimmäismäärä

Sähkörahayhteisöllä on oltava jatkuvasti omia varoja 30 §:ssä säädetyn määrän lisäksi vähintään määrä, joka vastaa kahta prosenttia sähkörahayhteisön liikkeeseen laskeman sähköisen rahan keskimäärästä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu liikkeessä olevan sähköisen rahan keskimäärä lasketaan kuuden edeltävän kalenterikuukauden aikana kunkin kalenteripäivän lopussa liikkeessä olevan sähköiseen rahaan liittyvän yhteenlasketun takaisinmaksuvelvollisuuden keskiarvona.

Sähkörahayhteisön on laskettava 2 momentissa tarkoitettu keskimäärä kunkin kalenterikuukauden osalta kuukauden ensimmäisenä työpäivänä ja ilmoitettava se Finanssivalvonnalle. Finanssivalvonta antaa tarkemmat määräykset ilmoitusvelvollisuuden sisällöstä.

Jos sähkörahayhteisö ei ilman kohtuuttomia kustannuksia voi laskea liikkeessä olevan sähköisen rahan keskimäärää 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, Finanssivalvonta voi sähkörahayhteisön hakemuksesta myöntää luvan määrittää liikkeessä oleva sähköisen rahan määrä varovasti arvioitujen historiatietojen perusteella. Finanssivalvonnan on myönnettävä lupa, jos liikkeessä olevan sähköisen rahan keskimäärä voidaan jatkuvasti arvioida luotettavalla tavalla. Toimiluvan myöntämistä seuraavan 12 kuukauden ajan liikkeessä olevan sähköisen rahan määrä saadaan arvioida toimilupahakemukseen liitetyssä, Finanssivalvonnan hyväksymässä liiketoimintasuunnitelmassa esitetyn arvion mukaisesti.

31 § (22.7.2011/899)
Omien varojen vähimmäismäärästä poikkeaminen

Mitä 30 ja 30 a §:ssä säädetään, ei sovelleta maksulaitokseen, joka täyttää EU:n vakavaraisuusasetuksen 7 artiklassa säädetyt omien varojen vähimmäismäärää koskevan poikkeusluvan edellytykset. Maksulaitoksen omien varojen määrän tulee kuitenkin aina olla vähintään 27 §:ssä säädetyn vähimmäispääoman suuruinen. (14.12.2017/890)

Finanssivalvonta voi enintään kolmen vuoden ajaksi edellyttää, että maksulaitoksen omien varojen määrä on enintään 20 prosenttia suurempi kuin 30 tai 30 a §:n mukaisesti laskettu määrä, jos se on välttämätöntä maksulaitoksen riskienhallintaa, tappion kantokykyä tai sisäisen valvonnan menetelmiä koskevien arvioiden perusteella. Finanssivalvonta voi vastaavasti myös alentaa vaadittavien omien varojen määrää enintään 20 prosentilla enintään kolmen vuoden ajaksi.

31 a § (22.7.2011/899)
Omien varojen vähimmäismäärää koskevien tarkempien säädösten ja määräysten antaminen

Valtiovarainministeriön asetuksella säädetään maksupalveludirektiivin täytäntöön panemiseksi tarkemmin 29 §:ssä tarkoitettujen omien varojen laskemisessa käytettävistä menetelmistä. Finanssivalvonta antaa maksupalveludirektiivin sekä sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten liiketoiminnan aloittamisesta, harjoittamisesta ja toiminnan vakauden valvonnasta, direktiivien 2005/60/EY ja 2006/48/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2000/46/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/110/EY täytäntöönpanon edellyttämät muut tarkemmat määräykset 29, 30, 30 a ja 31 §:ssä tarkoitetun omien varojen vähimmäismäärän laskemisesta.

6 luku

Menettelytavat

32 §
Markkinointi

Maksulaitoksen on markkinoinnissaan annettava asiakkaalle markkinoitavasta maksupalvelusta kaikki ne tiedot, joilla saattaa olla merkitystä asiakkaan tehdessä palvelua koskevia ratkaisuja.

Maksulaitos ei saa markkinoinnissaan antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja eikä käyttää muutoinkaan asiakkaan kannalta sopimatonta tai hyvän tavan vastaista menettelyä. Kuluttajan kannalta sopimattomasta tai hyvän tavan vastaisesta menettelystä säädetään lisäksi kuluttajansuojalain (38/1978) 2 luvussa.

Markkinointia, joka ei sisällä asiakkaan taloudellisen turvallisuuden kannalta tarpeellisia tietoja, on aina pidettävä sopimattomana.

33 §
Sopimusehdot

Maksulaitos ei saa maksupalvelutoiminnassaan käyttää sopimusehtoa, joka ei kuulu maksupalvelutoimintaan tai jota sen sisältö, osapuolten asema tai olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä asiakkaan kannalta kohtuuttomana. Kohtuuttomana sopimusehtoa on pidettävä aina, jos maksupalvelutoiminnan ulkopuolisten tavaroiden, palveluiden tai muiden hyödykkeiden hankkiminen tai käyttö asiakkaan kannalta kokonaisuutena arvioiden asiattomasti vaikuttaa sopimuksen voimassaoloon tai muihin sopimuksen ehtoihin taikka jos asiakkaan oikeutta ryhtyä sopimussuhteeseen muun elinkeinonharjoittajan kanssa rajoitetaan.

Maksulaitoksen on toimitettava Finanssivalvonnalle maksupalvelutoiminnassa käytettävien vakiosopimusten ehdot.

34 §
Vajaavaltainen tilinomistaja

Viisitoista vuotta täyttänyt vajaavaltainen voi itse tehdä maksulaitoksen kanssa maksutiliä koskevan sopimuksen niistä varoista, joista hänellä holhoustoimesta annetun lain (442/1999) 25 §:n 1 momentin mukaan tai muulla perusteella on oikeus määrätä, sekä tehdä käteispanoja maksutilille ja käteisnostoja maksutililtä sekä muutoinkin määrätä maksutilistä. Edunvalvoja voi kuitenkin holhousviranomaisen suostumuksella ottaa maksutilillä olevat varat hoitoonsa, jos vajaavaltaisen etu sitä vaatii.

Jos viisitoista vuotta täyttäneen vajaavaltaisen nimissä olevalla maksutilillä on varoja ehdolla, että ainoastaan hänellä itsellään on oikeus nostaa varoja, määräävät maksutilillä olevista varoista vajaavaltainen ja hänen edunvalvojansa yhdessä. Ehdosta voidaan kuitenkin poiketa tuomioistuimen luvalla.

35 §
Koronmaksuvelvollisuuden vanheneminen

Kun kymmenen vuotta on kulunut sen kalenterivuoden lopusta, jonka kuluessa maksutiliä on viimeksi käytetty, lakkaa maksulaitoksen velvollisuus maksaa korkoa varoille, jollei tiliehdoista muuta johdu.

36 §
Kuittaus

Maksulaitos ei saa vastasaatavallaan kuitata sellaisia yksityishenkilön maksutilillä olevia tai tälle maksettavaksi osoitettuja varoja, joita ei lain mukaan saa ulosmitata. Maksulaitoksen on ennen kuittausta selvitettävä varojen ulosmittauskelpoisuus. Kuittausvaatimuksesta on ilmoitettava tilinomistajalle. Tämän momentin vastainen kuittaus on mitätön.

Jos varojen ulosmittauskelpoisuuden selvittäminen ei ole mahdollista ilman kohtuutonta vaivaa, maksulaitos saa kuitenkin vaatia kuittausta, jos se ilmoittaa tilinomistajalle kuittausvaatimuksen yhteydessä kirjallisesti 1 momentissa säädetystä kuittausoikeuden rajoituksesta sekä tässä momentissa säädetystä kuittauksen peruuntumisesta. Kuittaus peruuntuu, jos tilinomistaja 14 päivän kuluessa kuittausvaatimuksesta tiedon saatuaan esittää selvityksen siitä, etteivät varat ole ulosmittauskelpoisia. Jollei kuittausvaatimuksen tiedoksisaamisen ajankohdasta voida esittää muuta selvitystä, vaatimuksen katsotaan tulleen tilinomistajan tietoon seitsemäntenä päivänä vaatimusta koskevan ilmoituksen lähettämisestä. Jos tilinomistajalle ei anneta tässä momentissa säädettyjä tietoja, kuittaus on mitätön.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske tilinomistajan nimenomaiseen valtuutukseen perustuvia veloituksia tilillä olevista varoista. Tällaisen valtuutuksen tilinomistaja voi peruuttaa milloin tahansa. Muu sopimus, jolla vähennetään tilinomistajalle tämän pykälän mukaan kuuluvia oikeuksia, on mitätön.

36 a § (22.7.2011/899)
Sähköisen rahan liikkeeseenlasku ja lunastaminen

Sähköistä rahaa saadaan laskea liikkeeseen ja lunastaa ainoastaan nimellisarvosta.

Sähköisen rahan liikkeeseenlaskua vastaan vastaanotetut varat on muutettava sähköiseksi rahaksi välittömästi.

Sähköiselle rahalle ei saa maksaa korkoa tai muuta sähköisen rahan hallussapitoajan kestoon liittyvää etuutta.

Sähköisen rahan liikkeeseenlaskija on velvollinen lunastamaan sähköisen rahan haltijan vaatimuksesta tämän hallussa olevan sähköisen rahan, jos haltija vaatii lunastusta sopimusaikana tai viimeistään vuoden kuluttua sopimuksen päättymisestä. Jos vaatimus tehdään sopimusaikana taikka jos sähköistä rahaa voidaan käyttää myös sellaiseen maksamiseen, joka ei kuulu lain soveltamisalan piiriin, eikä etukäteen ole tiedossa, millainen osuus sähköisestä rahasta käytetään tällaiseen maksamiseen, haltija voi vaatia liikkeeseenlaskijaa lunastamaan myös ainoastaan haltijan vaatiman osuuden tämän hallussa olevasta sähköisestä rahasta.

Sähköisen rahan liikkeeseenlaskijan ja sähköisen rahan haltijan välisestä sopimuksesta on käytävä ilmi selvästi ja helposti havaittavalla tavalla lunastettavuutta koskevat ehdot ja lunastamisesta mahdollisesti perittävät maksut. Ehdot on ilmoitettava sähköisen rahan haltijalle ennen sopimuksen tekemistä.

Lunastamisesta voidaan periä maksu ainoastaan, jos se käy ilmi 5 momentin mukaisesti sopimuksesta ja ainoastaan seuraavissa tapauksissa:

1) lunastamista on pyydetty ennen sopimuksen päättymistä;

2) sopimuksessa on määrätty päättymispäivästä ja sähköisen rahan haltija on päättänyt sopimuksen ennen kyseistä ajankohtaa;

3) lunastamista pyydetään yli vuoden kuluttua sopimuksen päättymisestä.

Sopimusehto, joka poikkeaa tämän pykälän säännöksistä sähköisen rahan haltijan vahingoksi, on mitätön kuluttajaa kohtaan.

37 §
Salassapitovelvollisuus

Joka maksulaitoksen tai sen kanssa samaan ryhmään kuuluvan yrityksen, maksulaitoksen asiamiehen tai muun maksulaitoksen lukuun toimivan yrityksen toimielimen jäsenenä tai varajäsenenä tai niiden palveluksessa taikka niiden toimeksiannosta tehtävää suorittaessaan on saanut tietää maksulaitoksen tai sen kanssa samaan ryhmään kuuluvan yrityksen asiakkaan tai muun sen toimintaan liittyvän henkilön taloudellista asemaa tai yksityisen henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liikesalaisuuden, on velvollinen pitämään sen salassa, jollei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen. Salassa pidettäviä tietoja ei saa antaa myöskään yhtiökokoukselle, osuuskunnan kokoukselle tai edustajistolle eikä kokoukseen osallistuvalle osakkeenomistajalle tai jäsenelle. (10.8.2018/630)

Maksulaitoksella ja sen kanssa samaan ryhmään kuuluvalla yrityksellä on sen estämättä, mitä salassapitovelvollisuudesta säädetään, velvollisuus antaa 1 momentissa tarkoitettuja tietoja syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle rikoksen selvittämiseksi sekä muulle viranomaiselle, jolla on lain mukaan oikeus saada sellaisia tietoja.

Mitä osuuskuntalain (421/2013) 7 luvun 14 §:ssä säädetään, ei koske maksulaitosta eikä sen kanssa samaan ryhmään kuuluvaa yritystä. (14.6.2013/426)

38 §
Tietojen luovuttaminen samaan konsolidointiryhmään tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluvalle yritykselle

Maksulaitoksella ja sen kanssa samaan luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tai sijoituspalvelulaissa (747/2012) tarkoitettuun konsolidointiryhmään kuuluvalla yrityksellä on sen estämättä, mitä salassapitovelvollisuudesta säädetään, oikeus antaa tämän lain 37 §:ssä tarkoitettuja tietoja samaan konserniin, konsolidointiryhmään tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuun rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluvalle yhteisölle asiakaspalvelua ja muuta asiakassuhteen hoitamista, markkinointia sekä konsernin, konsolidointiryhmän tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymän riskienhallintaa varten, jos tietojen vastaanottajaa koskee tässä laissa säädetty tai vastaava salassapitovelvollisuus. Mitä tässä momentissa säädetään tietojen luovuttamisesta, ei koske henkilötietolain (523/1999) 11 §:ssä tarkoitettujen arkaluonteisten tietojen luovuttamista eikä sellaisia tietoja, jotka perustuvat asiakkaan ja muun kuin ryhmittymään kuuluvan yrityksen välisten maksutietojen rekisteröintiin. (14.12.2012/764)

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, maksulaitos ja maksulaitoksen kanssa samaan konsolidointiryhmään kuuluva yritys voivat luovuttaa asiakasrekisterissään olevia markkinointia sekä asiakaspalvelua ja muuta asiakassuhteen hoitamista varten tarpeellisia tietoja sellaiselle yhteisölle, joka kuuluu maksulaitoksen kanssa samaan taloudelliseen yhteenliittymään, jos tietojen vastaanottajaa koskee tässä laissa säädetty tai sitä vastaava salassapitovelvollisuus. Mitä tässä momentissa säädetään tietojen luovuttamisesta, ei koske henkilötietolain 11 §:ssä tarkoitettujen arkaluonteisten tietojen luovuttamista.

39 §
Asiakkaiden tunteminen

Maksulaitoksen on tunnettava asiakkaansa. Maksulaitoksen on tunnistettava asiakkaan tosiasiallinen edunsaaja ja henkilö, joka toimii asiakkaan lukuun, sekä lisäksi tarvittaessa todennettava näiden henkilöllisyys. Maksulaitos ei saa tarjota asiakkaalleen nimettömiä tilejä. Tässä momentissa säädettyä velvollisuutta täytettäessä voidaan hyödyntää 2 momentissa tarkoitettuja järjestelmiä. (1.6.2018/409)

Maksulaitoksella on oltava riittävät riskienhallintajärjestelmät, joilla ne voivat arvioida asiakkaista toiminnalleen aiheutuvia riskejä.

Asiakkaan tuntemisessa on lisäksi voimassa, mitä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämisestä ja selvittämisestä annetussa laissa säädetään.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetuista asiakkaan tuntemisessa noudatettavista menettelytavoista ja 2 momentissa tarkoitetusta riskienhallinnasta.

40 §
Maksujärjestelmään osallistuminen

Maksujärjestelmän ylläpitäjä ei saa maksujärjestelmän säännöissä asettaa maksupalveluntarjoajan maksujärjestelmään osallistumiselle perusteettomia, kohtuuttomia tai syrjiviä vaatimuksia. Riskeiltä suojautumista sekä maksujärjestelmän taloudellisen ja toiminnan vakauden varmistamista koskevien vaatimusten tulee olla tarpeellisia ja kohtuullisia.

Maksujärjestelmän säännöissä ei saa rajoittaa maksupalveluntarjoajien, maksupalvelunkäyttäjien tai muiden maksujärjestelmien osallistumista muihin maksujärjestelmiin. Maksujärjestelmään osallistumiseen liittyvät oikeudet, velvollisuudet, edut tai rajoitukset eivät saa perustua maksupalveluntarjoajien, maksupalvelunkäyttäjien tai muiden maksujärjestelmien oikeudelliseen muotoon tai asemaan.

Jos maksujärjestelmän ylläpitäjä epää hakijalta pääsyn maksujärjestelmään, sen on se ilmoitettava hakijalle epäämisen syy. (14.12.2017/890)

41 § (14.12.2017/890)
Poikkeus oikeudesta päästä maksujärjestelmään

Mitä 40 §:ssä säädetään, ei koske:

1) maksujärjestelmää, joka on nimetty eräistä arvopaperi- ja valuuttakaupan sekä selvitysjärjestelmän ehdoista annetun lain (1084/1999) nojalla;

2) maksujärjestelmää, johon voivat osallistua yksinomaan samaan ryhmään kuuluvat palveluntarjoajat.

Jos nimetyn maksujärjestelmän osapuoli sallii maksujärjestelmään kuulumattoman maksupalveluiden tarjoajan tehdä siirtomääräyksiä järjestelmän kautta, sen on tarjottava kyseinen palvelu 40 §:ssä tarkoitetulla tavalla myös muille maksupalveluntarjoajille.

41 a § (8.8.2014/612)
Varautumisvelvollisuus

Maksulaitoksen tulee varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa osallistumalla rahoitusmarkkinoiden valmiussuunnitteluun ja valmistelemalla etukäteen poikkeusoloissa tapahtuvaa toimintaa sekä muilla toimilla.

Mitä 1 momentissa säädetään maksulaitoksesta, sovelletaan vastaavasti ulkomaisen maksulaitoksen Suomessa olevaan sivuliikkeeseen.

41 b § (8.8.2014/612)
Varautumisesta aiheutuvien kustannusten korvaaminen

Jos 41 a §:stä aiheutuvat tehtävät edellyttävät sellaisia toimenpiteitä, jotka selvästi poikkeavat tavanomaisena pidettävästä maksulaitoksen toiminnasta ja joista aiheutuu olennaisia lisäkustannuksia, tällaiset kustannukset voidaan korvata huoltovarmuuden turvaamisesta annetussa laissa (1390/1992) tarkoitetusta huoltovarmuusrahastosta.

41 c § (9.12.2016/1056)
Eräiden riitojen ratkaisu

Maksulaitoksen palveluista perittävien maksujen avoimuutta ja vertailtavuutta, perusmaksutiliä tai siihen liittyviä palveluita, sähköisen tunnistamisen palveluita tai tilinsiirtoa koskeviin yksittäisiin erimielisyyksiin sovelletaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 a luvun 7 §:ää.

41 d § (14.12.2017/890)
Pääsy luottolaitosten ylläpitämiin tileihin

Luottolaitosten on maksutilipalveluita tarjotessaan tarjottava niitä maksulaitoksille sekä 7 ja 7 b §:ssä tarkoitetuille henkilöille objektiivisin, syrjimättömin ja oikeasuhtaisin perustein. Luottolaitoksen maksulaitokselle tarjoamien maksupalveluiden on mahdollistettava maksulaitoksen esteetön ja tehokas maksupalveluiden tarjonta.

Jos luottolaitos epää maksupalveluiden tarjonnan maksulaitokselle, sen on ilmoitettava Finanssivalvonnalle epäämisestä ja sen perusteesta.

41 e § (14.12.2017/890)
Tilinpäätös ja toimintakertomus

Maksulaitoksen tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sekä niitä koskevien ohjeiden, lausuntojen ja poikkeuslupien antamiseen sovelletaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 12 luvun 1–11 §:ää.

41 f § (14.12.2017/890)
Tilintarkastus sekä erityinen tarkastus ja tarkastaja

Mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 12 luvun 13–15 §:ssä säädetään luottolaitoksen tilintarkastuksesta, sovelletaan myös maksulaitoksen tilintarkastukseen.

Tilintarkastajan on ilmoitettava viipymättä Finanssivalvonnalle, jos tilintarkastaja havaitsee tilintarkastuslain (1141/2015) 1 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimeksiantoa suorittaessaan, että päätös tai muu seikka voi:

1) olennaisesti rikkoa tämän lain tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä maksulaitoksen toimiluvan edellytyksistä ja toiminnan harjoittamisesta tai maksupalvelun tarjoajan toiminnan harjoittamisesta;

2) vaikuttaa maksulaitoksen toiminnan jatkuvuuteen; tai

3) johtaa ehdolliseen tai kielteiseen lausuntoon tilintarkastuskertomuksessa.

Tilintarkastajan on tehtävä ilmoitus Finanssivalvonnalle myös, jos tilintarkastaja saa 2 momentissa mainitusta seikasta tai päätöksestä tiedon suorittaessaan mainitussa momentissa tarkoitettua toimeksiantoa yrityksessä, jolla on merkittävä sidos toimeksiannon kohteena olevaan maksulaitokseen.

Tilintarkastajaan, joka on luovuttanut 2 momentissa tarkoitetun tiedon vilpittömässä mielessä, ei sovelleta tilintarkastuslain 10 luvun 9 §:ää tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta.

7 luku

Sivuliikkeen perustaminen

42 § (14.12.2017/890)
Sivuliikkeen perustaminen toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon

Maksulaitoksen, joka aikoo perustaa sivuliikkeen toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon, on ilmoitettava siitä etukäteen Finanssivalvonnalle. Ilmoituksen tulee sisältää 45 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot sekä tiedot sivuliikkeen liiketoimintasuunnitelmasta, hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä sekä sisäisistä valvontamekanismeista, organisaatiorakenteesta ja sivuliikkeen toiminnasta vastuussa olevien henkilöiden nimet. Maksulaitoksen on ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä Finanssivalvonnalle merkittävät muutokset näissä tiedoissa.

Finanssivalvonnan on kuukauden kuluessa 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta lähetettävä 1 momentissa tarkoitetut tiedot vastaanottavan Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion toimivaltaiselle viranomaiselle. Finanssivalvonnan on kolmen kuukauden kuluessa 1 momentissa tarkoitetut tiedot saatuaan arvioitava, täyttääkö sivuliikkeen perustaminen maksulaitoksen taloudellinen tilanne ja hallinto huomioon ottaen sivuliikkeen perustamiselle asetetut edellytykset, ja ilmoitettava päätöksensä vastaanottavan Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion toimivaltaiselle viranomaiselle ja maksulaitokselle. Jos Finanssivalvonnan päätös on kielteinen, sivuliikettä ei saa merkitä 16 §:ssä tarkoitettuun maksulaitosrekisteriin. Sivuliike ei saa aloittaa toimintaansa ennen kuin se on merkitty 16 §:ssä tarkoitettuun maksulaitosrekisteriin. Jos Finanssivalvonnan päätös eroaa vastaanottavan Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion viranomaisen arviosta, Finanssivalvonnan on ilmoitettava sille päätöksensä perusteet.

Maksulaitoksen on ilmoitettava Finanssivalvonnalle päivämäärä, jolloin se alkaa tarjota maksupalveluita sivuliikkeen välityksellä. Finanssivalvonnan on ilmoitettava tämä päivämäärä sivuliikkeen sijaintimaan toimivaltaiselle viranomaiselle.

Finanssivalvonnan on noudatettava maksupalveludirektiivin 28 ja 29 artiklan nojalla annettuja teknisiä sääntelystandardeja yhteistyössään ja tietojenvaihdossaan toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion toimivaltaisen viranomaisen kanssa.

42 a § (14.12.2017/890)
Sivuliikkeen säännösten vastainen toiminta

Jos vastaanottavan Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion toimivaltainen viranomainen ilmoittaa Finanssivalvonnalle, että sivuliikkeen välityksellä maksupalveluja tarjoava maksulaitos toimii säännösten tai määräysten vastaisesti, Finanssivalvonnan on arvioitava saamansa tiedot ja ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että säännösten tai määräysten vastainen toiminta lopetetaan. Finanssivalvonnan on ilmoitettava kyseisen valtion valvontaviranomaiselle ja tapauksen mukaan muiden Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden viranomaisille toimenpiteistä, joihin se on ryhtynyt. Toimenpiteestä ja sen perusteesta on ilmoitettava myös kyseiselle maksulaitokselle.

43 § (14.12.2017/890)
Toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon sijoittautuneen asiamiehen käyttäminen

Jos maksulaitos aikoo käyttää asiamiestä, joka on sijoittautunut toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon, maksulaitoksen on ilmoitettava Finanssivalvonnalle 24 §:n 3 ja 4 momentissa sekä 45 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot. Asiamieheen sovelletaan lisäksi, mitä 42 ja 42 a §:ssä säädetään sivuliikkeestä.

44 §
Sivuliikkeen perustaminen valtioon, joka ei kuulu Euroopan talousalueeseen

Maksulaitoksen, joka aikoo perustaa sivuliikkeen muuhun kuin Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon, on haettava lupa Finanssivalvonnalta. Lupa on myönnettävä, jos sivuliikkeen valvonta on riittävästi järjestettävissä ja jos sivuliikkeen perustaminen ei maksulaitoksen hallinto ja taloudellinen tila huomioon ottaen ole omiaan vaarantamaan maksulaitoksen toimintaa. Finanssivalvonnalla on oikeus luvan hakijaa kuultuaan asettaa lupaan sivuliikkeen toimintaa koskevia, valvonnan kannalta välttämättömiä rajoituksia ja ehtoja.

Lupahakemukseen liitettävistä selvityksistä säädetään valtiovarainministeriön asetuksella.

45 § (14.12.2017/890)
Palvelujen tarjoaminen toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon

Maksulaitoksen, joka aikoo tarjota maksupalveluja toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion alueella perustamatta sivuliikettä tai käyttämättä asiamiestä, on ilmoitettava etukäteen Finanssivalvonnalle maksulaitoksen nimi, osoite ja toimiluvan numero, missä Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa se aikoo toimia sekä mitä maksupalveluja se aikoo tarjota. Maksulaitoksen on ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä Finanssivalvonnalle merkittävät muutokset näissä tiedoissa.

Finanssivalvonnan on kuukauden kuluessa 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta lähetettävä 1 momentissa tarkoitetut tiedot vastaanottavan Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion toimivaltaiselle viranomaiselle. Finanssivalvonnan on kolmen kuukauden kuluessa 1 momentissa tarkoitetut tiedot saatuaan arvioitava, täyttääkö palveluiden tarjonta tämän lain vaatimukset, ja ilmoitettava päätöksensä vastaanottavan Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion toimivaltaiselle viranomaiselle ja maksulaitokselle. Jos Finanssivalvonnan päätös eroaa vastaanottavan Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion viranomaisen arviosta, Finanssivalvonnan on ilmoitettava sille päätöksensä perusteet.

Lisäksi sovelletaan 42 §:n 4 momenttia Finanssivalvonnan yhteistyöstä ja tietojenvaihdosta toisen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion toimivaltaisen viranomaisen kanssa.

46 §
Kotipaikan siirto toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon

Jos maksulaitos aikoo siirtää kotipaikkansa toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon siten kuin eurooppayhtiöasetuksen 8 artiklassa tai eurooppaosuuskunta-asetuksen 7 artiklassa säädetään, maksulaitoksen on lähetettävä Finanssivalvonnalle jäljennös eurooppayhtiöasetuksen 8 artiklan 2 ja 3 kohdassa tai eurooppaosuuskunta-asetuksen 7 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta siirtosuunnitelmasta ja selonteosta viipymättä sen jälkeen, kun maksulaitos on ilmoittanut suunnitelman rekisteröitäväksi.

Jos maksulaitos aikoo kotipaikan siirron jälkeen jatkaa maksupalvelutoimintaa Suomessa, siihen sovelletaan, mitä ulkomaisen maksulaitoksen toiminnasta Suomessa säädetään.

Rekisteriviranomainen ei saa antaa eurooppayhtiölain 9 §:n 5 momentissa tai eurooppaosuuskuntalain 9 §:n 5 momentissa tarkoitettua todistusta, jos Finanssivalvonta on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen eurooppayhtiölain 9 §:n 2 momentissa tai eurooppaosuuskuntalain 9 §:n 3 momentissa tarkoitetun luvan myöntämistä, että maksulaitos ei ole noudattanut kotipaikan siirtoa, Suomessa tapahtuvan toiminnan jatkamista tai toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä. Todistuksen saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut osakeyhtiölain (624/2006) 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tai osuuskuntalain 20 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Finanssivalvonta on ilmoittanut, ettei se vastusta kotipaikan siirtoa. (14.6.2013/426)

47 §
Sulautuminen ja jakautuminen toiseen Euroopan talousalueeseen kuuluvaan valtioon

Jos maksulaitos, joka on eurooppayhtiö tai osakeyhtiö, osallistuu rajat ylittävään sulautumiseen tai rajat ylittävään jakautumiseen Euroopan talousalueella, rekisteriviranomainen ei saa antaa tällaista sulautumista koskevaa eurooppayhtiölain 4 §:n 3 momentissa taikka osakeyhtiölain 16 luvun 26 §:ssä tai jakautumista koskevaa 17 luvun 25 §:ssä tarkoitettua todistusta, jos Finanssivalvonta on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen luvan myöntämistä, että maksulaitos ei ole noudattanut sulautumista, jakautumista tai Suomessa tapahtuvan toiminnan jatkamista tai toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä. Luvan saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut osakeyhtiölain 16 luvun 6 §:n 2 momentissa tai 17 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Finanssivalvonta on ilmoittanut, ettei se vastusta sulautumista, jakautumista tai eurooppayhtiön perustamiseen liittyvää kotipaikan siirtoa.

Jos maksulaitos, joka on eurooppaosuuskunta tai osuuskunta, osallistuu rajat ylittävään sulautumiseen tai rajat ylittävään jakautumiseen Euroopan talousalueella, rekisteriviranomainen ei saa antaa tällaista sulautumista koskevaa eurooppaosuuskuntalain 4 §:n 3 momentissa taikka osuuskuntalain 20 luvun 27 §:ssä tai jakautumista koskevaa 21 luvun 26 §:ssä tarkoitettua todistusta, jos Finanssivalvonta on ilmoittanut rekisteriviranomaiselle ennen luvan myöntämistä, että maksulaitos ei ole noudattanut sulautumista, jakautumista tai Suomessa tapahtuvan toiminnan jatkamista tai toiminnan lopettamista koskevia säännöksiä. Luvan saa antaa ennen kuin kuukausi on kulunut osuuskuntalain 20 luvun 6 §:n 2 momentissa tai 21 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetusta määräpäivästä vain, jos Finanssivalvonta on ilmoittanut, ettei se vastusta sulautumista, jakautumista tai eurooppaosuuskunnan perustamiseen liittyvää kotipaikan siirtoa. (14.6.2013/426)

Jos toiseen valtioon rekisteröitävä vastaanottava yhtiö tai osuuskunta aikoo sulautumisen jälkeen jatkaa maksupalvelun tarjontaa Suomessa, yhtiöön ja osuuskuntaan sovelletaan, mitä ulkomaisen maksulaitoksen oikeudesta tarjota maksupalvelua Suomessa säädetään.

8 luku

Vahingonkorvaus- ja rangaistussäännökset

48 §
Vahingonkorvausvelvollisuus

Joka tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten vastaisella menettelyllä aiheuttaa vahinkoa, on velvollinen korvaamaan vahinkoa kärsineelle aiheuttamansa vahingon.

Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakautumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/1974) 2 ja 6 luvussa säädetään.

48 a § (12.4.2013/259)
Seuraamusmaksu

Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:ssä tarkoitettuja säännöksiä, joiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta maksulaitokselle, 7 b §:ssä tarkoitetulle henkilölle, sähkörahayhteisölle tai ulkomaiselle maksulaitokselle määrätään seuraamusmaksu, ovat tämän lain:

1) 10 § luoton myöntämisestä;

2) 19 § riskien hallinnasta ja toiminnan muusta järjestämisestä;

3) 26 § asiakasvarojen suojaamisesta ja säilyttämisestä;

4) 26 a § maksutoimeksiantopalveluista johtuvien vastuiden kattamisesta;

5) 26 b § tilitietopalveluista johtuvien vastuiden kattamisesta;

6) 27 § vähimmäispääomasta;

7) 32 §:n 2 momentti kiellosta antaa maksupalvelun markkinoinnissa totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa tietoa.

(14.12.2017/890)

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:ssä tarkoitettuja säännöksiä ovat myös mainitun momentin 1–7 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä koskevat tarkemmat säännökset ja määräykset sekä maksupalveludirektiivin ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijalaitosten liiketoiminnan aloittamisesta, harjoittamisesta ja toiminnan vakauden valvonnasta, direktiivien 2005/60/EY ja 2006/48/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2000/46/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/110/EY perusteella annettujen komission asetusten ja päätösten säännökset. (14.12.2017/890)

Korttimaksujen siirtohintoja koskevan asetuksen nojalla määrättävistä seuraamusmaksuista säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:ssä. (29.1.2016/58)

49 §
Maksulaitosrikos

Joka tahallaan tarjoaa maksupalvelua 6 §:n vastaisesti ilman toimilupaa tai 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua päätöstä, on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, maksulaitosrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Maksulaitosrikoksesta tuomitaan myös asiamies, joka tarjoaa maksupalvelua 24 §:n 5 momentin vastaisesti ennen merkitsemistään rekisteriin.

Rangaistus väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle säädetään rikoslain (39/1889) 16 luvun 8 §:ssä.

50 §
Salassapitovelvollisuuden rikkominen

Rangaistus 37 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 ja 2 §:n mukaan, jollei muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

9 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

51 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

52 §
Maksulaitoksen toimilupavaatimusta koskevat siirtymäsäännökset

Finanssivalvonta myöntää ilman hakemusta tämän lain mukaisen maksulaitoksen toimiluvan oikeushenkilölle, jolla tämän lain voimaan tullessa on luottolaitostoiminnasta annetun lain mukainen maksuliikeyhteisön toimilupa, mutta joka ei laske liikkeeseen sähköistä rahaa. Finanssivalvonnan on ilmoitettava maksuliikeyhteisölle toimiluvan myöntämisestä ennen sen myöntämistä.

Oikeushenkilön, joka tämän lain voimaan tullessa tarjoaa maksupalveluja ilman maksuliikeyhteisön toimilupaa, on haettava tämän lain mukaista toimilupaa Finanssivalvonnalta viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2011 tai lopetettava maksupalvelun tarjoaminen. Tässä momentissa säädettyä määräaikaa sovelletaan myös oikeushenkilön asiamieheen.

Tämän lain voimaan tullessa ratkaisematta olevan maksuliikeyhteisön toimilupaa koskevan hakemuksen käsittelyyn sovelletaan tätä lakia.

Luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitetulle rahoituslaitokselle, joka tämän lain voimaan tullessa tarjoaa maksupalveluja ja joka kuuluu sen emoyrityksenä olevan luottolaitoksen konsolidoituun valvontaan, myönnetään toimilupa, jos se toimittaa Finanssivalvonnalle tiedot, jotka tämän lain 11 §:n ja sen nojalla annetun asetuksen mukaan on sisällytettävä toimilupahakemukseen ja rahoituslaitos täyttää tässä laissa säädetyt vaatimukset.

Luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön, joka on aloittanut tässä laissa tarkoitettujen maksupalveluiden tarjoamisen ennen tämän lain voimaantuloa ja joka täyttää 7 §:ssä tarkoitetut edellytykset, on haettava viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2012 Finanssivalvonnalta 8 §:ssä tarkoitettua päätöstä tai lopetettava maksupalvelun tarjoaminen.

53 §
Rahanvälitystä tarjoavan luotettavuutta koskeva siirtymäsäännös

Rahanvälitystä saa tarjota 52 §:n 2 momentin nojalla vain, jos palveluntarjoajan 13 §:n 2 momentissa tarkoitettu henkilö, ja 52 §:n 5 momentin nojalla vain, jos palvelun tarjoamisesta vastaava tai siihen osallistuva luonnollinen henkilö, on 13 §:n 3 momentissa säädetyllä tavalla luotettava.

54 §
Maksupalveluiden tarjoamista ja maksulaitosrekisteriin merkitsemistä koskeva siirtymäsäännös

Sen, joka tämän lain voimaan tullessa tarjoaa maksupalvelua ilman toimilupaa, on kahden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta ilmoitettava Finanssivalvonnalle, jos palveluntarjoaja aikoo jatkaa maksupalvelun tarjoamista 52 §:n 2 tai 5 momentin nojalla. Ilmoitukseen on sisällytettävä 16 §:n 1 momentissa tarkoitetut tiedot. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos palveluntarjoaja on hakenut toimilupaa tai 8 §:ssä tarkoitettua päätöstä. Ilmoitettujen tietojen muutoksista tai maksupalvelun tarjoamisen lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava Finanssivalvonnalle.

Finanssivalvonta merkitsee 1 momentissa tarkoitetut palveluntarjoajat erikseen maksulaitosrekisteriin. Merkintä on tehtävä siten, että tässä pykälässä tarkoitetut palveluntarjoajat erottuvat selkeästi 16 §:n nojalla rekisteriin merkityistä palveluntarjoajista.

HE 172/2009, TaVM 5/2010, EV 39/2010

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

22.7.2011/899:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2011.

Finanssivalvonta myöntää ilman hakemusta tämän lain mukaisen sähkörahayhteisön toimiluvan oikeushenkilölle, jolla tämän lain voimaan tullessa on luottolaitostoiminnasta annetun lain mukainen sähkörahayhteisön toimilupa. Finanssivalvonnan on ilmoitettava sähkörahayhteisölle toimiluvan myöntämisestä ennen toimiluvan voimaantuloa. Finanssivalvonta voi ryhtyä tarvittaviin toimiin toimiluvan myöntämiseksi ennen lain voimaantuloa.

Yritys, joka tämän lain voimaan tullessa harjoittaa liiketoimintaa, jossa lasketaan liikkeeseen sähköistä rahaa, saa 31 lokakuuta 2012 saakka tämän lain estämättä laskea liikkeeseen sähköistä rahaa noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 2/2011, TaVM 1/2011, EV 3/2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/110/EY (32009L0110) EUVL N:o L 267, 10.10.2009, s. 7-17

14.12.2012/764:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

HE 32/2012, TaVM 11/2012, EV 117/2012

12.4.2013/259:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2013.

HE 4/2013, TaVM 5/2013, EV 30/2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 260/2012 (32012R0260); EUVL N:o L 94, 30.3.2012, s. 22–37

14.6.2013/426:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

HE 185/2012, TaVM 6/2013, EV 48/2013

7.3.2014/180:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 2014.

HE 94/2013, TaVM 38/2013, PeVL 43/2013, EV 4/2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU; (32011L0061); EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1

8.8.2014/612:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 2014.

HE 39/2014, TaVM 6/2014, EV 62/2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU (32013L0036); EUVL N:o L 176, 27.6.2013, s. 338-436, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013 (32013R0575); EUVL N:o L 176, 27.6.2013, s. 1-337

29.1.2016/58:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2016.

HE 115/2015, TaVM 14/2015, EV 70/2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 751/2015 (32015R0751); EUVL N:o L 123, 19.5.2015, s. 1-15

9.12.2016/1056:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

HE 123/2016, TaVM 23/2016, EV 153/2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/92/EU (32014L0092); EUVL L 257, 28.8.2014, s. 214

28.6.2017/451:

Tämä laki tulee voimaan 3 päivänä heinäkuuta 2017.

HE 228/2016, HaVM 8/2017, EV 57/2017

14.12.2017/890:

Tämä laki tulee voimaan 13 päivänä tammikuuta 2018.

Oikeushenkilöön, joka tämän lain voimaan tullessa tarjoaa maksupalveluja maksulaitostoimiluvan nojalla, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä 13 päivään heinäkuuta 2018. Siihen sovelletaan kuitenkin myös tämän lain 19 a ja 19 b §:ää. Oikeushenkilön on toimitettava Finanssivalvonnalle riittävät tiedot sen arvioimiseksi, täyttääkö oikeushenkilö tämän lain vaatimukset. Finanssivalvonnan on tehtävä päätös toimiluvasta viimeistään 13 päivänä heinäkuuta 2018. Jos toimilupaa ei myönnetä, oikeushenkilön on lopetettava maksupalvelun tarjoaminen. Finanssivalvonta voi ilman eri toimenpiteitä myöntää toimiluvan, jos sillä on jo näyttö siitä, että toimiluvan myöntämiselle asetetut edellytykset täyttyvät. Jos Finanssivalvonta myöntää toimiluvan ilman eri toimenpiteitä, sen on ilmoitettava siitä etukäteen maksulaitokselle. Tässä momentissa säädettyä määräaikaa sovelletaan myös oikeushenkilön asiamieheen.

Luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön, joka on aloittanut tässä laissa tarkoitettujen maksupalveluiden tarjoamisen ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleen 7 §:n nojalla, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä 13 päivään tammikuuta 2019. Siihen sovelletaan kuitenkin myös tämän lain 19 a ja 19 b §:ää. Henkilön on toimitettava Finanssivalvonnalle riittävät tiedot sen arvioimiseksi, täyttääkö henkilö tämän lain vaatimukset. Finanssivalvonnan on tehtävä päätös toimiluvasta tai siitä, täyttääkö henkilö 7 §:ssä tarkoitetut edellytykset, viimeistään 13 päivänä tammikuuta 2019. Jos toimilupaa ei myönnetä tai 7 §:ssä tarkoitetut edellytykset eivät täyty, henkilön on lopetettava maksupalvelun tarjoaminen. Finanssivalvonta voi ilman eri toimenpiteitä päättää, että tämän lain 7 §:ssä tarkoitetut edellytykset täyttyvät, jos sillä on siitä jo näyttö.

Finanssivalvonnan on merkittävä 2 ja 3 momentissa tarkoitetut päätökset 16 §:ssä tarkoitettuun maksulaitosrekisteriin ja ilmoitettava ne Euroopan pankkiviranomaiselle mainitussa pykälässä säädetyllä tavalla.

Maksulaitokseen, jolla on tämän lain voimaan tullessa toimilupa tarjota tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen lain 1 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettua teknisellä apuvälineellä toteutettavaa maksupalvelua, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä 13 päivään tammikuuta 2020. Maksulaitoksen on toimitettava Finanssivalvonnalle riittävät tiedot siten, että Finanssivalvonta voi arvioida viimeistään 13 päivänä tammikuuta 2020, täyttääkö maksulaitos tämän lain 27 §:n 1 momentin 3 kohdan vähimmäispääomavaatimuksen sekä 29 §:n, 30 §:n 3 momentin, 31 §:n 2 momentin ja 31 a §:n omien varojen laskentaa ja määrää koskevat vaatimukset. Jos vaatimukset täyttyvät, maksulaitoksen toimilupa tarjota 1 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaista maksupalvelua jää voimaan.

Sähkörahayhteisöön, joka on aloittanut toimintansa ennen 13 päivää tammikuuta 2018, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä 13 päivään heinäkuuta 2018. Sähkörahayhteisön on toimitettava Finanssivalvonnalle riittävät tiedot sen arvioimiseksi, täyttääkö sähkörahayhteisö tämän lain vaatimukset. Finanssivalvonnan on tehtävä päätös toimiluvasta viimeistään 13 päivänä heinäkuuta 2018 ja merkittävä päätös 16 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin.

HE 143/2017, TaVM 20/2017, EV 133/2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2366 (32015L2366); EUVL L 337, 23.12.2015, s. 35

28.12.2017/1088:

Tämä laki tulee voimaan 3 päivänä tammikuuta 2018.

HE 151/2017, TaVM 22/2017, EV 187/2017

1.6.2018/409:

Tämä laki tulee voimaan 5 päivänä kesäkuuta 2018.

HE 38/2018, TaVM 4/2018, EV 34/2018

10.8.2018/630:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 2018.

HE 49/2018, TaVM 11/2018, EV 70/2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2016/943/EU (32016L0943); EUVL L 157, 15.6.2016, s. 1

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.