Seurattu SDK 1003/2019 saakka.

5.2.2009/66

Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä asetus on jätetty voimaan. Ks. L:n 588/2013 117 §.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä, säädetään 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun sähkömarkkinalain (386/1995) nojalla:

1 luku (31.3.2016/217)

Yleiset säännökset

1 § (31.3.2016/217)
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) avoimella toimituksella sähköntoimitusta, jossa sähköntoimittaja toimittaa asiakkaalleen kaiken tämän tarvitseman sähkön, sekä sähköntoimitusta, jossa sähköntoimittaja tasapainottaa asiakkaan sähköntuotannon ja -hankinnan sekä sähkönkäytön ja -toimituksen erotuksen toimittamalla puuttuvan sähkömäärän tai vastaanottamalla ylijäämän kunkin tasatunnin aikana;

2) kiinteällä toimituksella sähköntoimitusta, jossa sähköntoimittaja toimittaa asiakkaalleen kullekin tasatunnille täsmälleen ennalta sovitun sähkömäärän;

3) taseselvitysyksiköllä järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan toimintayksikköä, tytäryhtiötä tai osakkuusyhtiötä, joka huolehtii valtakunnalliseen taseselvitykseen liittyvistä tehtävistä;

4) tasesähköyksiköllä järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan toimintayksikköä tai tytäryhtiötä, joka hoitaa valtakunnalliseen tasevastuuseen kuuluvia tehtäviä;

5) nykyisellä avoimella toimittajalla avointa toimittajaa, joka toimittaa sähkönkäyttöpaikkaan sähköenergiaa ennen avoimen toimittajan vaihtumista;

6) uudella avoimella toimittajalla avointa toimittajaa, joka on tehnyt ennen avoimen toimittajan vaihtumista ilmoituksen uuden avoimen toimituksen alkamisesta sähkönkäyttöpaikkaan ja jolle sähkönkäyttöpaikan uusi avoin toimitus on siirtymässä tai siirtynyt;

7) mittausalueella kantaverkkoa, suurjännitteistä jakeluverkkoa, jakeluverkkoa, suljettua jakeluverkkoa tai niiden osaa taikka kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäistä sähköverkkoa, joka muodostaa oman selvitysalueensa taseselvityksessä;

8) verkonhaltijalla sähkömarkkinalain (588/2013) 3 §:n 9 kohdassa tarkoitettua verkonhaltijaa;

9) taseselvittäjällä taseselvitysyksikköä, tasevastaavaa ja verkonhaltijaa;

10) tuntimittauksella tasatunneittain tapahtuvaa sähkön määrän mittaamista ja tämän mittaustiedon rekisteröintiä mittauslaitteiston muistiin;

11) tuntimittauslaitteistolla laitteistoa tai laitteistojen yhdistelmää, joka mittaa ja rekisteröi laitteiston muistiin sähkönkulutuksen tai verkkoon syötön tasatunneittain ja jonka rekisteröimä tieto voidaan lukea laitteiston muistista viestintäverkon välityksellä;

12) rajapistemittauksella kahden mittausalueen välillä siirrettävän sähkön määrän mittaamista;

13) tyyppikuormituskäyrällä laskentamallia, jonka avulla jakeluverkonhaltijan laatimasta edellisen vuoden sähkönkäyttöön perustuvasta vuosienergia-arviosta lasketaan sähkönkäyttäjän tuntienergia taseselvitykseen;

14) vertailukäyrällä jakeluverkonhaltijan kullekin tyyppikuormituskäyrälle ja energianmittauksen aikavyöhykkeelle 10 000 kilowattitunnin vuosienergialla laskemaa tuntienergiasarjaa;

15) vuosienergialla sähkönkäyttäjän mitattua tai arvioitua sähkönkäyttöä yhden vuoden aikana.

2 § (31.3.2016/217)
Tasevastuuta ja taseselvitystä koskeva käsikirja

Järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan tehtävänä on ylläpitää tasevastuuta ja taseselvitystä koskevaa käsikirjaa. Käsikirja tulee olla suomen- ja ruotsinkielellä.

2 luku (31.3.2016/217)

Tasevastuu

1 § (31.3.2016/217)
Tasevastuu

Sähkömarkkinoiden osapuolella tulee olla avoin toimittaja osapuolen sähköntuotantoa ja -hankintaa sekä sähkönkäyttöä ja -toimitusta varten tässä luvussa säädetyn mukaisesti.

Avoimen toimittajan tulee osoittaa sähkömarkkinoiden osapuolelle suorittamalleen avoimelle toimitukselle tasevastaava, joka tämän avoimen toimituksen tai siihen ulottuvan katkeamattoman avointen toimitusten ketjun välityksellä tasapainottaa kysymyksessä olevaan avoimeen toimitukseen perustuvan sähköntuotannon ja -hankinnan sekä sähkönkäytön ja -toimituksen osapuolelle. Tasevastaavan tulee pyydettäessä ilmoittaa taseselvitysyksikölle avoimen toimituksensa ketjut niiden sähkömarkkinoiden osapuolten osalta, joiden taseselvittäjänä se toimii.

Verkonhaltija saa keskeyttää sähkömarkkinoiden osapuolen sähkönsiirron ja -jakelun, jos osapuolella ei ole avointa toimittajaa tai, jos osapuolen avoimella toimittajalla ei ole tasevastaavaa. Jakeluverkonhaltija ei kuitenkaan saa keskeyttää sähkönkäyttäjän sähkönjakelua sinä aikana, kun sähkönkäyttäjälle toimitetaan sähköä sähkömarkkinalain 102 §:ään perustuen.

2 § (31.3.2016/217)
Tasevastuun järjestäminen sähkönkäyttöpaikassa

Sähkönkäyttäjällä tulee olla yksi avoin toimittaja kunkin sähköverkkoon liitetyn sähkönkäyttöpaikkansa sähkönkäyttöä varten.

Sähköntuottajalla, joka syöttää sähköä sähköverkkoon siinä siirrettäväksi, tulee olla yksi avoin toimittaja kunkin sähköverkkoon liitetyn sähkönkäyttöpaikkansa sähköntuotantoa ja siihen liittyvää sähkönkäyttöä varten. Osuusvoimalaitoksen tuotanto-osuudet toimitetaan tämän estämättä voimalaitososuuksien haltijoille ennalta ilmoitetun jakosuhteen mukaisesti määräytyvinä avoimina toimituksina, jos osuusvoimalaitoksen haltija on tehnyt tätä koskevan ilmoituksen taseselvitysyksikölle (osuusvoimakäsittely).

Sähkömarkkinoiden osapuolella voi olla eri avoin toimittaja sähkönkäyttöpaikkansa sähkönkäyttöä ja sähköntuotantoa varten.

3 § (31.3.2016/217)
Täydentävät säännökset sähköntoimittajan ja -tuottajan tasevastuusta

Sähköntoimittajalla tulee olla sähköntoimitusta ja siihen liittyvää sähkönkäyttöä varten yksi tasevastaava kullakin mittausalueella, jonne sähköntoimittaja toimittaa sähköä.

Sähköntuottajalla, joka syöttää sähköä sähköverkkoon siinä siirrettäväksi ja jonka sähköntuotantolaitteiston tai usean sähköntuotantolaitteiston muodostaman voimalaitoksen nimellisteho on vähintään yksi megavolttiampeeri, tulee olla sähköntuotantoa ja siihen liittyvää sähkönkäyttöä varten yksi tasevastaava kullakin mittausalueella, jolla sähköntuottaja toimii.

Sähköntoimittajalla ja -tuottajalla voi kuitenkin 1 ja 2 momentin säännösten estämättä olla eri mittausalueilla eri tasevastaavia.

Sähköntoimittajan ja 2 momentissa tarkoitetun sähköntuottajan on rekisteröidyttävä tasevastuun ja taseselvityksen järjestämistä varten taseselvitysyksikössä ennen kuin se aloittaa sähköntoimitukset asiakkailleen. Sähköntoimittajan on lisäksi tehtävä rekisteröitymisilmoitus tasevastuun ja taseselvityksen järjestämistä varten mittausalueen taseselvittäjälle ennen kuin se aloittaa sähköntoimitukset mittausalueelle, jonne se ei ole aiemmin toimittanut sähköä.

4 § (31.3.2016/217)
Täydentävät säännökset jakeluverkonhaltijan tasevastuusta

Jakeluverkonhaltijalla tulee olla yksi avoin toimittaja kunkin mittausalueensa häviösähkön ja hävikin avointa toimitusta varten. Lisäksi jakeluverkonhaltijalla tulee olla yksi avoin toimittaja mittausalueelle taseselvityksessä jääneen tasepoikkeaman avointa toimitusta varten.

5 § (31.3.2016/217)
Sähköntuotannon tuotantosuunnitelmat ja niiden ilmoittaminen

Nimellisteholtaan vähintään yhden megavolttiampeerin sähköntuotantolaitokselle tulee laatia kunkin taseselvitysjakson sähköntuotantoa koskeva tuotantosuunnitelma. Tasevastaavan tehtävänä on huolehtia sähkötaseeseensa kuuluvan sähköntuotannon osalta tuotantosuunnitelmien laatimisesta ja ilmoittamisesta tasesähköyksikölle.

Osuusvoimalaitoksen, johon sovelletaan osuusvoimakäsittelyä, tuotanto-osuuksien jakosuhdetta ei voi muuttaa sen jälkeen, kun voimalaitososuuksien haltijoiden tasevastaavien tuotantosuunnitelmat on ilmoitettu tasesähköyksikölle.

6 § (31.3.2016/217)
Menettelytavat

Tasevastuun täyttämisessä ja siihen liittyvässä tiedonvaihdossa tulee noudattaa tasevastuuta ja taseselvitystä koskevan käsikirjan voimassa olevan version mukaista menettelyä, ellei sähkömarkkinalaissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä toisin säädetä.

3 luku (31.3.2016/217)

Toimituksen alkaminen ja päättyminen

1 § (31.3.2016/217)
Avointa toimitusta koskevat ilmoitukset

Avoin toimittaja on velvollinen ilmoittamaan avoimen toimituksen alkamisesta ja päättymisestä toimituksen toisen osapuolen taseselvittäjälle. Ilmoitus on tehtävä lisäksi sähköverkkoon liittyneen osapuolen verkonhaltijalle, jos tämä ei toimi osapuolen taseselvittäjänä. Jos avoimella toimittajalla ei ole ollut aikaisemmin toimitusta kyseiselle mittausalueelle, ilmoitus on tehtävä myös avoimen toimittajan omalle taseselvittäjälle. Ilmoituksessa on yksilöitävä sähkön toimituskohde, avoimen toimittajan sopimustunnus sekä toimituksen alkamis- tai päättymisajankohta.

Jakeluverkonhaltija on velvollinen välittämään jakeluverkkoonsa liittyneen osapuolen nykyiselle avoimelle toimittajalle ilmoituksen, jossa uusi avoin toimittaja ilmoittaa oman avoimen toimituksensa alkamisesta osapuolelle.

2 § (31.3.2016/217)
Kiinteää toimitusta koskevat ilmoitukset

Kiinteän toimituksen osapuoli on uuden toimitussuhteen alkaessa velvollinen ilmoittamaan tasevastaavalleen toimitussuhteen yksilöimisessä tarvittavat tiedot.

Kiinteän toimituksen osapuoli on velvollinen ilmoittamaan ennen kiinteän toimituksen toteutumista tasevastaavalleen osapuolittain eritellyn summatiedon hankkimistaan ja toimittamistaan kiinteistä toimituksista sekä avoimelle toimittajalleen summatiedon hankkimistaan ja toimittamistaan kiinteistä toimituksista.

Tasevastaava on velvollinen ilmoittamaan taseselvitysyksikölle osapuolittain eritellyn summatiedon sähkötaseeseensa sisältyvistä, tasevastaavien välisiin sähkötaseisiin vaikuttavista kiinteistä toimituksista.

3 § (31.3.2016/217)
Nykyisen avoimen toimittajan ilmoitus toimituksen jatkumisesta jakeluverkossa

Jakeluverkkoon liittyneen osapuolen nykyisen avoimen toimittajan on 1 §:n 2 momentin ilmoituksen vastaanotettuaan ilmoitettava osapuolen jakeluverkonhaltijalle, jos uutta toimitusta osapuolelle ei voida aloittaa. Avoin toimittaja saa tehdä tässä pykälässä tarkoitetun ilmoituksen vain, jos osapuolten voimassa oleva määräaikainen sähkönmyyntisopimus tai osapuolten toistaiseksi voimassa olevan sähkönmyyntisopimuksen irtisanomisaika päättyy uuden toimituksen ilmoitettua alkamispäivää myöhemmin.

4 § (31.3.2016/217)
Jakeluverkonhaltijan ilmoitukset uudelle avoimelle toimittajalle avoimen toimittajan vaihtuessa

Jakeluverkonhaltijan on annettava toimituksen alkamista koskeva vahvistusilmoitus uudelle avoimelle toimittajalle. Jakeluverkonhaltija on velvollinen vahvistamaan tiedon toimituksen alkamisesta uudelle avoimelle toimittajalle myös siinä tapauksessa, että nykyinen avoin toimittaja laiminlyö sopimuksen voimassaoloa koskevan 3 §:n mukaisen ilmoitusvelvollisuutensa. Vahvistusilmoitukseen on liitettävä sähkönkäyttöpaikan voimassa oleva vuosienergia-arvio.

Jakeluverkonhaltijan on 1 momentissa tarkoitetun vahvistusilmoituksen asemesta ilmoitettava uudelle avoimelle toimittajalle, että tämän toimitusta ei voida aloittaa, jos:

1) nykyinen avoin toimittaja on tehnyt jakeluverkonhaltijalle 3 §:n mukaisen ilmoituksen toimituksensa jatkumisesta;

2) toimituksen toiseksi osapuoleksi ilmoitettu sähkönkäyttäjä on ilmoittanut jakeluverkonhaltijalle kirjallisesti, että hän on kiistänyt kyseisen sähkönmyyntisopimuksen pätevyyden ja ilmoittanut siitä erikseen uudelle avoimelle toimittajalle.

Jakeluverkonhaltija on velvollinen ilmoittamaan jakeluverkkoonsa liittyneen osapuolen uudelle avoimelle toimittajalle mittauslaitteiston lukeman toimituksen alkamisajankohtana sekä antamaan tälle lukemaan perustuvan tase-energiaennusteen ja vuosienergia-arvion. Jos avoimen toimittajan vaihtumisen yhteydessä sähkönkäyttöpaikassa vaihdetaan mittauslaitteisto, jakeluverkonhaltijan on lisäksi ilmoitettava tästä uudelle avoimelle toimittajalle.

5 § (31.3.2016/217)
Jakeluverkonhaltijan ilmoitukset uudelle avoimelle toimittajalle, kun avointa toimitusta ei jatketa

Jakeluverkonhaltijan on ilmoitettava uudelle avoimelle toimittajalle, jos tämän jo alkanutta avointa toimitusta ei voida jatkaa, koska toimituksen toiseksi osapuoleksi ilmoitettu sähkönkäyttäjä on ilmoittanut jakeluverkonhaltijalle kirjallisesti, että hän on kiistänyt kyseisen sähkönmyyntisopimuksen pätevyyden ja ilmoittanut siitä erikseen uudelle avoimelle toimittajalle. Jakeluverkonhaltijan on välitettävä sähkönkäyttäjän ilmoitus uudelle avoimelle toimittajalle.

6 § (31.3.2016/217)
Uuden avoimen toimittajan täydentävät velvollisuudet

Uuden avoimen toimittajan on tehtävä jakeluverkonhaltijalle taseselvitystä varten ilmoitus avoimen toimituksen peruuntumisesta, kun:

1) uuden avoimen toimituksen perusteena oleva sähkönmyyntisopimus on peruuntunut sopimuspuolen käytettyä kuluttajansuojalain (38/1978) 6 luvun 14 §:ssä säädettyä oikeuttaan peruuttaa sähkönmyyntisopimus;

2) uuden avoimen toimituksen toiseksi osapuoleksi ilmoitettu sähkönkäyttäjä on ilmoittanut uudelle avoimelle toimittajalle kiistävänsä kyseisen sähkönmyyntisopimuksen pätevyyden;

3) jakeluverkonhaltija on välittänyt uudelle avoimelle toimittajalle 4 §:n 2 momentin 2 kohdassa ja 5 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen laiminlyönti ei estä avoimen toimituksen peruuntumisen edellyttämien toimenpiteiden täytäntöönpanoa.

Uuden avoimen toimittajan on tarkistettava 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun vahvistusilmoituksen vastaanotettuaan, että vahvistusilmoituksen tiedot sopimussuhteesta ovat yhdenmukaiset uuden avoimen toimittajan jakeluverkonhaltijalle ilmoittaman sähkönmyyntisopimuksen kanssa. Uuden avoimen toimittajan on selvitettävä ja oikaistava sopimuksen tekemiseen ja avoimen toimituksen aloittamiseen liittyvät epäselvyydet ensitilassa.

4 luku (31.3.2016/217)

Taseselvitys

1 § (31.3.2016/217)
Taseselvityksen tarkoitus ja sen perustana käytettävä menetelmä

Taseselvityksen tarkoituksena on kunkin tasatunnin aikana toteutuneiden sähköntoimitusten selvittäminen siten, että selvityksen lopputuloksena muodostetaan kullekin taseselvityksen piiriin kuuluvalle sähkömarkkinoiden osapuolelle sähkötase sähkönkäytölle ja -toimitukselle sekä, jos osapuolen sähkötaseeseen kuuluu sähköntuotantoa ja -hankintaa, sähköntuotannolle ja -hankinnalle sekä lasketaan niiden tasepoikkeamat kyseisen tasatunnin aikana. Jakeluverkonhaltijalle tapahtuvia avoimia toimituksia varten muodostetaan sähkötase erikseen sekä mittausalueen häviöille ja hävikille että mittausalueen tasepoikkeamalle. Sähkömarkkinoiden osapuolelle, jonka sähkönkäyttöpaikasta syötetään sähköä sähköverkkoon siinä siirrettäväksi, ei kuitenkaan muodosteta erillistä sähkötasetta sähköntuotannolle ja -hankinnalle, jos sähkönkäyttöpaikalla sijaitsevan sähköntuotantolaitteiston tai usean sähköntuotantolaitteiston muodostaman voimalaitoksen nimellisteho on alle yksi megavolttiampeeri.

Taseselvitysjaksona on tasatunti.

Taseselvityksen tulee perustua tuntimittaukseen. Sähkön vähittäismyynnin osalta voidaan jakeluverkossa kuitenkin soveltaa muun mittaustavan ja tyyppikuormituskäyrän yhdistelmää siten kuin jäljempänä säädetään.

Taseselvityksessä ja siihen liittyvässä tiedonvaihdossa tulee noudattaa tasevastuuta ja taseselvitystä koskevan käsikirjan voimassa olevan version mukaista menettelyä, ellei sähkömarkkinalaissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä toisin säädetä.

2 § (31.3.2016/217)
Mittausalue

Taseselvityksen selvitysalueena on mittausalue. Sähköverkon kohdassa, jossa sähkö siirtyy mittausalueelta toiselle, tulee olla rajapistemittaus.

Verkonhaltijan sähköverkko muodostaa mittausalueen. Verkonhaltija voi muodostaa sähköverkostansa myös useita mittausalueita.

Tasevastaava voi sopia taseselvitysyksikön ja sen verkonhaltijan kanssa, jonka sähköverkkoon tasevastaavan hallinnassa oleva kiinteistön tai kiinteistöryhmän sisäinen sähköverkko on liitetty, että hänen sähköverkkonsa tai sen osa nimetään mittausalueeksi. Tasevastaavaan sovelletaan tällöin, mitä 2 luvun 1 §:ssä ja tämän luvun 3 §:ssä säädetään verkonhaltijasta.

Kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon haltija, joka ei toimi tasevastaavana, voi sopia taseselvitysyksikön ja sen verkonhaltijan kanssa, jonka sähköverkkoon kiinteistön tai kiinteistöryhmän sisäinen sähköverkko on liitetty, että hänen sähköverkkonsa nimetään mittausalueeksi. Tällaisen mittausalueen ylläpitäjän tehtävistä ja vastuista taseselvityksessä sovitaan tasesähköyksikön ja mittausalueen ylläpitäjän välisessä sopimuksessa.

Mittausalue tulee rekisteröidä tasesähköyksikössä.

3 § (31.3.2016/217)
Verkonhaltijan tehtävät taseselvityksessä

Verkonhaltijan tulee järjestää taseselvitys ja siihen liittyvä tiedonvaihto mittausalueensa avointen toimitusten ja mittausalueiden välillä siirretyn sähkön osalta sekä, jos mittausalueeseen kuuluu jakeluverkkoa, tyyppikuormituskäyrien soveltamisen edellyttämä tasoituslaskenta mittausalueella toimivien vähittäismyyjien osalta.

Verkonhaltijan tehtävänä taseselvityksessä on laskea mittausalueellaan kunkin kyseisellä mittausalueella toimivan taseselvitettävän osapuolen tuntimittauksen piirissä olevien toimitusten kokonaismäärä. Jos mittausalueeseen kuuluu jakeluverkkoa, jakeluverkonhaltijan tehtävänä on lisäksi laskea mittausalueellaan sähkötase häviöille ja hävikille sekä mittauksen ja tyyppikuormituskäyrän yhdistelmään perustuvien toimitusten tyyppikäyttäjäryhmittäiset kokonaismäärät.

Verkonhaltijan on ilmoitettava taseselvitysyksikölle taseselvitystä varten:

1) kunkin mittausalueellaan toimivan taseselvitettävän osapuolen tuntimittauksen piirissä olevien toimitusten kokonaismäärä;

2) mittausalueellaan toimivien taseselvitettävien osapuolten taseselvityksen piiriin kuuluvat tuotantotiedot tuotantoyksiköittäin;

3) mittausalueensa rajapistemittausten summatiedot muihin mittausalueisiin nähden ja;

4) jos mittausalueeseen kuuluu jakeluverkkoa, jakeluverkonhaltijan sähkötase häviöille ja hävikille mittausalueella sekä mittauksen ja tyyppikuormituskäyrän yhdistelmään perustuvien toimitusten kokonaismäärä mittausalueella.

Verkonhaltijan on ilmoitettava mittausalueellaan toimivalle taseselvitettävälle osapuolelle tasevastuun täyttämistä ja laskutusta varten taseselvityksen yhteydessä lasketut osapuolen tuntimittauksen piirissä olevat toimitukset mittausalueella sähkönkäyttöpaikka- tai mittauskohtaisesti.

Jakeluverkonhaltijan on ilmoitettava mittausalueellaan toimivalle vähittäismyyjälle tasevastuun täyttämistä ja laskutusta varten taseselvityksen yhteydessä lasketut osapuolen mittauksen ja tyyppikuormituskäyrän yhdistelmään perustuvien toimitusten tyyppikäyttäjäryhmittäiset kokonaismäärät.

4 § (31.3.2016/217)
Tasevastaavan tehtävät taseselvityksessä

Tasevastaavan tulee järjestää taseselvitys ja siihen liittyvä tiedonvaihto niiden taseselvitettävien osapuolten osalta, joiden tasevastaavana se toimii.

Tasevastaavan tehtävänä taseselvityksessä on:

1) laskea tasepoikkeamat kullekin sähkötaseeseensa kuuluvalle taseselvitettävälle osapuolelle;

2) selvittää sähkötaseeseensa kuuluvan taseselvitettävän osapuolen kiinteät toimitukset;

3) ylläpitää tasevastuun täyttämiseen ja taseselvitykseen liittyviä rakenteellisia tietoja sähkötaseisiinsa kuuluvista taseselvitettävistä osapuolista.

Tasevastaavan on ilmoitettava taseselvitysyksikölle taseselvitystä varten:

1) tiedot sähkötaseisiinsa kuuluvien taseselvitettävien osapuolten kiinteistä toimituksista;

2) tasevastuun täyttämiseen ja taseselvitykseen liittyvät rakenteelliset tiedot sähkötaseisiinsa kuuluvista taseselvitettävistä osapuolista.

Tasevastaavan on ilmoitettava tasevastuun täyttämistä ja laskutusta varten kullekin sähkötaseeseensa kuuluvalle taseselvitettävälle osapuolelle taseselvityksen yhteydessä lasketut tasepoikkeamat sekä kiinteät toimitukset, joissa tämä on osapuolena.

5 § (31.3.2016/217)
Taseselvitysyksikön tehtävät taseselvityksessä

Taseselvitysyksikön tehtävänä taseselvityksessä on selvittää valtakunnallinen sähkötase sekä tasevastaavien sähkötaseet siten, että taseselvityksen tuloksena saadaan selville tasepoikkeamat tasesähköyksikön ja tasevastaavien välillä sekä tasepoikkeamat valtakunnallisen markkinatasealueen ja naapurimaiden markkinatasealueiden välillä. Taseselvitysyksikön tulee järjestää kiinteiden toimitusten selvittäminen niiden kiinteiden toimitusten osalta, jotka vaikuttavat tasevastaavien välisiin sähkötaseisiin tai jotka tapahtuvat maan rajan ylittävien sähköjohtojen kautta. Taseselvitysyksikön tehtävänä on lisäksi huolehtia siitä, että sähkömarkkinoiden osapuolet saavat käyttöönsä taseselvityksessä selvitetyt tiedot osapuolten omista sähkönhankinnoista ja -toimituksista.

Taseselvitysyksikön on annettava:

1) taseselvittäjälle alustavat ja lopulliset taseselvitystiedot, jotka liittyvät sen taseselvitystehtävän suorittamiseen;

2) tasevastaavalle alustavat ja lopulliset tasesähköyksikön ja tasevastaavan väliset sähköntoimitukset;

3) sähkömarkkinoiden osapuolelle taseselvittäjien ilmoittamat alustavat ja lopulliset taseselvitystiedot, jotka koskevat osapuolta itseään;

4) ulkomaiselle osapuolelle valtakunnallisen markkinatasealueen rajan ylittävät alustavat ja lopulliset sähköntoimitukset.

6 § (31.3.2016/217)
Sähkön käsittely taseselvityksessä, kun sähkönkäyttäjän sähkönmyyntisopimus peruuntuu tai, kun sähkönkäyttäjä kiistää sähkönmyyntisopimuksen pätevyyden

Uusi avoin toimittaja vastaa alkaneen uuden avoimen toimituksen perusteella sähkötaseeseensa kirjatusta sähköstä siihen saakka, kunnes avoin toimitus on siirretty toiselle avoimelle toimittajalle tai sähköntoimitus sähkönkäyttäjälle keskeytetään, kun;

1) kuluttajan tekemä sähkönmyyntisopimus peruuntuu tämän käytettyä kuluttajansuojalain 6 luvun 14 §:ssä säädettyä oikeuttaan peruuttaa sähkönmyyntisopimus;

2) sähköntoimitus peruuntuu uuden avoimen toimittajan perusteettoman tai virheellisen sanoman vuoksi;

3) sähkönkäyttäjä on jakeluverkonhaltijalle tekemällään kirjallisella ilmoituksella kiistänyt alkanutta uutta avointa toimitusta koskevan sähkönmyyntisopimuksensa pätevyyden;

4) uusi avoin toimittaja on ilmoittanut jakeluverkonhaltijalle, että sähkönkäyttäjä on kiistänyt alkanutta uutta avointa toimitusta koskevan sähkönmyyntisopimuksensa pätevyyden.

Jos avoin toimitus 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa siirtyy takaisin nykyiselle avoimelle toimittajalle, kirjataan sähkönkäyttäjän käyttämä sähkö kuitenkin nykyisen avoimen toimittajan sähkötaseeseen siltä osin kuin sähkötaseisiin on mahdollista tehdä muutoksia taseselvityksen määräaikojen puitteissa.

Jos avoin toimitus 1 momentin 3 tai 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa siirtyy takaisin nykyiselle avoimelle toimittajalle, kirjataan sähkönkäyttäjän käyttämä sähkö kuitenkin nykyisen avoimen toimittajan sähkötaseeseen siltä osin kuin sähkötaseisiin on mahdollista tehdä muutoksia taseselvityksen määräaikojen puitteissa, jos nykyinen avoin toimittaja on ottanut vastattavakseen sähkönkäyttäjän avoimesta toimituksesta.

Jakeluverkonhaltijan on 1 momentissa tarkoitetun tiedon saatuaan ensitilassa neuvottava sähkönkäyttäjälle toimenpiteet, joilla tämä voi välttää sähköntoimituksen keskeyttämisen.

7 § (31.3.2016/217)
Sähkömarkkinalain 102 §:ssä tarkoitetun toimituksen käsittely taseselvityksessä

Sähkömarkkinalain 102 §:ssä tarkoitettu jakeluverkonhaltijan sähkönkäyttäjälle toimittama sähkö kirjataan jakeluverkonhaltijan häviöiden ja hävikin sähkötaseeseen, ellei jakeluverkonhaltija ole osoittanut sähköntoimitukselle muuta avointa toimittajaa, jonka sähkötaseeseen sähkö kirjataan.

8 § (31.3.2016/217)
Täydentävät velvoitteet

Sähkömarkkinoiden osapuolet ovat sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa säädetään, velvollisia pyynnöstä ilmoittamaan verkonhaltijalle, osapuolen taseselvittäjälle, taseselvitysyksikölle ja tasesähköyksikölle sähköntuotantoa ja -hankintaa sekä sähkönkäyttöä ja -toimitusta koskevia tietoja, jos tiedon saaminen on perusteltua taseselvityksen tai toisen osapuolen tasevastuun täyttämisen kannalta. Taseselvittäjä on lisäksi velvollinen avustamaan taseselvitysyksikköä virheellisten taseselvitystietojen korjaamisessa, jos valtakunnallisen taseselvityksen laatiminen sitä edellyttää.

5 luku

Tyyppikuormituskäyrien soveltaminen taseselvityksessä

1 § (31.3.2016/217)
Tyyppikuormituskäyrän käyttäminen taseselvityksen perustana jakeluverkossa

Sähkön vähittäismyynnin taseselvityksen tulee jakeluverkossa perustua sähkönkäyttöpaikan osalta tyyppikuormituskäyrän ja muun mittaustavan kuin tuntimittauksen yhdistelmään, jos sähkönkäyttöpaikkaa ei ole varustettu tuntimittauslaitteistolla.

Jakeluverkonhaltija päättää, mitä tyyppikuormituskäyrää kuhunkin sähkönkäyttöpaikkaan sovelletaan.

2 §
Tyyppikäyttäjäryhmät

Tyyppikuormituskäyrämenettelyn piiriin kuuluvat sähkönkäyttöpaikat on jaettava seuraaviin tyyppikäyttäjäryhmiin:

1) ryhmä 1: vakituisina asuntoina käytettävät sähkönkäyttöpaikat, joissa sähköä käytetään pääasiassa asumisessa ja joiden sähkönkäyttö on enintään 10 000 kilowattituntia vuodessa;

2) ryhmä 2: vakituisina asuntoina käytettävät sähkönkäyttöpaikat, joissa sähköä käytetään pääasiassa asumisessa ja joiden sähkönkäyttö on yli 10 000 kilowattituntia vuodessa;

3) ryhmä 3: muut kuin ryhmään 1 tai 2 kuuluvat sähkönkäyttöpaikat.

Asuinkiinteistön kiinteistösähköä koskeva sähkönkäyttöpaikka on määrättävä ryhmään 1, jos kiinteistön huoneistot tyyppikuormituskäyrämenettelyn piiriin kuuluessaan määrättäisiin pääasiassa ryhmään 1. Muussa tapauksessa sähkönkäyttöpaikka on määrättävä ryhmään 2.

Jakeluverkonhaltija voi muuttaa sähkönkäyttöpaikan tyyppikäyttäjäryhmää enintään kerran vuodessa, jos sähkön käyttötarkoitus muuttuu tai sähkönkäyttö käyttöpaikassa ylittää tai alittaa 1 momentin 1 tai 2 kohdassa mainitun rajan vähintään viidellä prosentilla.

3 §
Yksiaikamittaukseen perustuvan tyyppikuormituskäyrän soveltaminen tyyppikäyttäjä- ryhmiin

Ryhmään 1 kuuluvaan sähkönkäyttöpaikkaan, jonka sähkönkäyttö mitataan yksiaikaisesti, sovelletaan liitteen 1 mukaisesta tyyppikuormituskäyrästä laskettua vertailukäyrää.

Ryhmään 2 kuuluvaan sähkönkäyttöpaikkaan, jonka sähkönkäyttö mitataan yksiaikaisesti, sovelletaan liitteen 2 mukaisesta tyyppikuormituskäyrästä laskettua vertailukäyrää.

Ryhmään 3 kuuluvaan sähkönkäyttöpaikkaan, jonka sähkönkäyttö mitataan yksiaikaisesti, sovelletaan liitteen 3 mukaisesta tyyppikuormituskäyrästä laskettua vertailukäyrää.

4 §
Kaksiaikamittaukseen perustuvan tyyppikuormituskäyrän soveltaminen tyyppikäyttäjäryhmiin

Tyyppikuormituskäyrämenettelyn piiriin kuuluvan sähkönkäyttöpaikan taseselvityksen tulee perustua kaksiaikamittaukseen, jos sähkönkäyttöpaikan sähkönkäyttö mitataan kaksiaikaisesti. Kaksiaikamittauksessa käytetään kyseisen vastuualueen jakeluverkonhaltijan noudattamaa aikajaotusta.

Jakeluverkonhaltijan on laskettava kuhunkin ryhmään kuuluville 1 momentissa tarkoitetuille sähkönkäyttöpaikoille vertailukäyrät liitteiden 1–3 mukaisen yksiaikamittaukseen perustuvan vertailukäyrän avulla. Laskennassa yksiaikamittauksen vertailukäyrän tuntienergiat muunnetaan siten, että kaksiaikamittauksen kunkin aikavyöhykkeen vertailukäyrän vuosienergiaksi muodostuu 10 000 kilowattituntia.

5 §
Lämpötilakorjaus

Siltä osin kuin jakeluverkonhaltijan vastuualueen ulkolämpötila poikkeaa liitteen 2 mukaisen tyyppikuormituskäyrän perusteena käytetystä lämpötilasta, muutetaan ryhmän 2 tyyppikuormituskäyrän tuntienergiaa liitteen 4 mukaisesti.

Lämpötilapoikkeamaa laskettaessa tulee käyttää vastuualueen virallisessa mittauspisteessä kulloisenakin mittauspäivänä ja sitä edeltävänä päivänä kello yhdeksän mitattujen ulkolämpötilojen keskiarvoa. Jakeluverkonhaltija voi soveltaa lämpötilapoikkeaman laskemiseen myös muuta lämpötilan mittaustapaa, jos jakeluverkonhaltijan vastuualue on maantieteelliseltä alueeltaan niin laaja, että yksittäisen mittauspisteen tulos ei kuvaa riittävän tarkasti vastuualueen keskimääräistä lämpötilaa tai vastuualueelta ei löydy virallista mittauspistettä, joka kuvaisi riittävän tarkasti vastuualueen keskimääräistä lämpötilaa. Jakeluverkonhaltijan tulee toimittaa lämpötilatiedot vastuualueellaan toimiville vähittäismyyjille, jos jakeluverkonhaltija soveltaa lämpötilapoikkeaman laskemiseen muuta kuin viralliseen mittauspisteeseen perustuvaa lämpötilakorjausmenetelmää. (31.3.2016/217)

Jakeluverkonhaltijan tulee julkaista käyttämänsä virallisen mittauspisteen tunnistetiedot tai menetelmäkuvaus sen vaihtoehtona käyttämästään lämpötilakorjausmenetelmästä.

6 §
Tyyppikäyttäjäryhmien tuntienergioiden laskeminen

Kunkin tyyppikäyttäjäryhmän tuntienergia tulee laskea taseselvityksessä kutakin tuntia varten kertomalla vertailukäyrän arvo tyyppikäyttäjäryhmään kuuluvien sähkönkäyttöpaikkojen kilowattitunteina ilmaistun vuosienergia-arvion ja 10 000 kilowattitunnin suhteella. Vertailukäyriä sovelletaan kunkin aikavyöhykkeen vuosienergia-arvion perusteella.

Ryhmän 2 osalta 1 momentissa tarkoitettu vuosienergia-arvio tulee korjata ennen tuntienergian laskentaa vastaamaan liitteen 4 peruslämpötilaa siten, että vuosienergia-arvio kerrotaan mittausjakson vertailukäyrän ja lämpötilakorjatun vertailukäyrän energioiden suhteella. Vuosienergia-arvio voidaan ryhmän 2 osalta korjata myös jakeluverkonhaltijan vastuualuekohtaisella laskentakertoimella, joka on muodostettu toimialan sopimalla laskentatavalla. Jakeluverkonhaltijan tulee julkaista menetelmäkuvaus tuntienergioiden laskemiseen käyttämästään menetelmästä.

3 momentti on kumottu A:lla 31.3.2016/217.

7 §
Tasoituslaskenta

Jakeluverkonhaltijan on selvitettävä vuosittain kunkin vähittäismyyjän asiakkaiden osalta tyyppikuormituskäyrämenettelyssä laskettujen ja mitattujen summaenergioiden erotukset (tasoituslaskenta). Näiden erotusten summa hyvitetään ja veloitetaan jakeluverkossa toimivien vähittäismyyjien kesken. (31.3.2016/217)

Tasoituslaskennassa on selvitettävä kunkin tyyppikuormituskäyrämenettelyn piiriin kuuluvan sähkönkäyttöpaikan mitattuun sähkönkäyttöön perustuvan energiamäärän sekä vuosienergia-arvion perusteella sähkötaseissa käytetyn energiamäärän välinen erotus laskentajakson jokaisena tuntina. Käyttöpaikkakohtainen hyvitys tai veloitus muodostetaan tämän jälkeen laskentajakson tuntikohtaisten erotusten summana. Kunkin tunnin energiamäärän erotuksen hintana käytetään sitä hintaa, joka sähköpörssissä on muodostunut Suomen aluehinnaksi fyysiseen sähköntoimitukseen perustuvalle päivittäiskaupan tuntituotteelle kyseiselle tunnille.

8 § (31.3.2016/217)
Paikallinen tyyppikuormituskäyrä

Jos asiakasryhmän sähkönkäyttö poikkeaa merkittävästi tyyppikuormituskäyrän mukaisesta sähkönkäytön aikavaihtelusta, jakeluverkonhaltija voi ottaa asiakasryhmää varten käyttöön paikallisen tyyppikuormituskäyrän. Harkitessaan paikallisen tyyppikuormituskäyrän käyttöönottoa, jakeluverkonhaltijan tulee ottaa huomioon, mitä sähkömarkkinalain 74 §:n 2 momentissa säädetään.

Jakeluverkonhaltijan on ilmoitettava Energiavirastolle viimeistään kuukautta ennen paikallisen tyyppikuormituskäyrän käyttöönottoa tyyppikuormituskäyrän määräytymisperusteet sekä perustelut sen tarpeellisuudelle. Samalla jakeluverkonhaltijan on ilmoitettava vastuualueella toimiville vähittäismyyjille ja tasevastaaville paikallisen tyyppikuormituskäyrän käyttöönotosta.

6 luku

Sähköntoimitusten mittaus sähköverkossa ja kiinteistön sisäisessä verkossa

1 § (8.8.2013/587)

1 § on kumottu A:lla 8.8.2013/587.

2 §
Sähkönkäyttöpaikan varustaminen mittauslaitteistolla sähköverkossa

Sähköverkkoon liitetty sähkönkäyttöpaikka tulee varustaa sähkönkulutuksen mittaavalla mittauslaitteistolla. Jos sähköliittymään kuuluu useita sähkönkäyttöpaikkoja, joihin sähkö myydään sähköverkon kautta, tulee kukin sähkönkäyttöpaikka erikseen varustaa mittauslaitteistolla.

Mittauslaitteisto ei ole pakollinen sähköverkkoon liitetyssä verkonhaltijan sähkölaitteistossa eikä sähkönkäyttöpaikassa, jonka pääsulake on pienempi kuin 3 x 25 ampeeria, jos sähkönkäyttöpaikan sähkönkulutus voidaan arvioida riittävän tarkasti.

3 § (31.3.2016/217)
Sähköntuotantolaitoksen varustaminen mittauslaitteistolla sähköverkossa

Sähköntuotantolaitos, joka syöttää sähköä sähköverkkoon siinä siirrettäväksi, tulee varustaa mittauslaitteistolla. Nimellisteholtaan enintään 100 kilovolttiampeerin sähköntuotantolaitteistoa ja usean sähköntuotantolaitteiston muodostamaa voimalaitosta, jonka nimellisteho on enintään 100 kilovolttivolttiampeeria, ei kuitenkaan tarvitse varustaa erillisellä mittauslaitteistolla, jos sähkönkäyttöpaikka, jossa sähköntuotantolaitteisto tai voimalaitos sijaitsee, on varustettu tuntimittauslaitteistolla, joka kykenee mittaamaan sekä sähköverkosta otetun että sähköverkkoon syötetyn sähkön määrän.

Edellä 1 momentin säännöstä ei sovelleta verkonhaltijan varavoimakoneisiin, jotka on liitetty sähköverkkoon ainoastaan tilapäisesti.

4 §
Mittauslaitteistolle ja -järjestelmälle asetettavat yleiset vaatimukset sähköverkossa

Sähkönkulutuksen ja pienimuotoisen sähköntuotannon mittauksen tulee perustua tuntimittaukseen ja mittauslaitteiston etäluentaan (tuntimittausvelvoite).

Jakeluverkonhaltija voi poiketa tuntimittausvelvoitteesta enintään 20 prosentissa jakeluverkon sähkönkäyttöpaikoista, jos poikkeuksen piiriin kuuluva sähkönkäyttöpaikka:

1) on varustettu enintään 3 x 25 ampeerin pääsulakkeilla;

2) on varustettu yli 3 x 25 ampeerin pääsulakkeilla, sähkönkulutus sähkönkäyttöpaikassa on enintään 5 000 kilowattituntia vuodessa ja sähkö ostetaan sähkönkäyttöpaikkaan sähkömarkkinalain 21 §:ssä tarkoitetuilla ehdoilla.

Jakeluverkonhaltijan tulee laatia suunnitelma tämän pykälän mukaiset vaatimukset täyttävän mittauksen järjestämiseksi jakeluverkossaan. Suunnitelma tulee toimittaa sähkömarkkinaviranomaiselle.

5 §
Tuntimittauslaitteiston ja verkonhaltijan mittaustietoa käsittelevän tietojärjestelmän toiminnalliset vaatimukset sähköverkossa

Sähkönkäyttöpaikkaan asennettavan tuntimittauslaitteiston ja verkonhaltijan mittaustietoa käsittelevän tietojärjestelmän tulee sisältää vähintään seuraavat ominaisuudet:

1) mittauslaitteiston rekisteröimä tieto tulee voida lukea laitteiston muistista viestintäverkon kautta (etäluentaominaisuus);

2) mittauslaitteiston tulee rekisteröidä yli kolmen minuutin pituisen jännitteettömän ajan alkamis- ja päättymisajankohta;

3) mittauslaitteiston tulee kyetä vastaanottamaan ja panemaan täytäntöön tai välittämään eteenpäin viestintäverkon kautta lähetettäviä kuormanohjauskomentoja;

4) mittaustieto sekä jännitteetöntä aikaa koskeva tieto tulee tallentaa verkonhaltijan mittaustietoa käsittelevään tietojärjestelmään, jossa tuntikohtainen mittaustieto tulee säilyttää vähintään kuusi vuotta ja jännitteetöntä aikaa koskeva tieto vähintään kaksi vuotta;

5) mittauslaitteiston ja verkonhaltijan mittaustietoa käsittelevän tietojärjestelmän tietosuojan tulee olla asianmukaisesti varmistettu.

2 momentti on kumottu A:lla 31.3.2016/217.

5 a § (31.3.2016/217)
Sähköverkossa erillisestä tilauksesta tarjottavat mittauslaitteistot

Verkonhaltijan tulee asiakkaansa erillisestä tilauksesta tarjota tämän käyttöön:

1) tuntimittauslaitteisto, jossa on standardoitu liitäntä reaaliaikaista sähkönkulutuksen seurantaa varten;

2) tuntimittauslaitteisto sähköntuotannon määrän erillistä mittaamista varten sähköntuotantolaitteistossa tai voimalaitoksessa, jonka varustaminen erillisellä mittauslaitteistolla ei ole pakollista;

3) tuntimittauslaitteisto sähköajoneuvojen latauspisteen sähköntoimituksen erillistä mittaamista varten.

Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta kohteesta on muodostettava taseselvitystä varten oma sähkönkäyttöpaikkansa.

6 § (31.3.2016/217)
Mittauslaitteiston lukeminen sähköverkossa

Sähkönkäyttöpaikan tuntimittauslaitteisto on luettava vähintään kerran vuorokaudessa. Muu sähkönkäyttöpaikan mittauslaitteisto kuin tuntimittauslaitteisto on luettava vähintään neljä kertaa vuodessa. Vähintään yksi muun mittauslaitteiston kuin tuntimittauslaitteiston luentakerta vuodessa kuuluu jakeluverkonhaltijan vastuulle.

Jakeluverkonhaltijalla on oikeus arvioida sähkönkäyttöpaikan sähkönkulutus aikaisempaan sähkönkulutukseen perustuen, jos:

1) sähköä ei ole voitu mitata mittauslaitteiston vikaantumisen vuoksi;

2) mittaustiedot eivät ole saatavilla etäluettavan mittauslaitteiston tiedonsiirtohäiriön vuoksi;

3) mittauslaitteiston luenta kuuluu loppukäyttäjän vastuulle, eikä tämä ole ilmoittanut mittarilukemaa kysymyksessä olevalta laskutuskaudelta;

4) mittauslaitteisto on sijoitettu paikkaan, johon verkonhaltijalla ei ole pääsyä, eikä loppukäyttäjä ole toimittanut verkonhaltijan asettamassa kohtuullisessa määräajassa lukemaa verkonhaltijan sitä häneltä tiedusteltua.

Jakeluverkonhaltijan on julkaistava selvitys menetelmästä, jota se soveltaa sähkönkäyttöpaikan sähkönkulutuksen arvioinnissa.

Verkonhaltija voi sopia sähkönkäyttäjän ja -toimittajan kanssa mittauslaitteistojen luennasta tässä asetuksessa säädettyä täydentävästi.

7 §
Mittauslaitteiston lukeminen sähköverkossa sähkönmyyjän vaihtuessa

Mittauslaitteisto on luettava avoimen sähköntoimittajan vaihtuessa sähkönkäyttöpaikalla.

Jakeluverkonhaltijalla on oikeus arvioida sähkönkäyttöpaikan aikaisempaan sähkönkulutukseen perustuen muun kuin tuntimittauslaitteiston lukema avoimen sähköntoimittajan vaihtuessa sähkönkäyttöpaikalla, jos asiakas ei ole toimittanut verkonhaltijan asettamassa kohtuullisessa määräajassa lukemaa verkonhaltijan sitä häneltä tiedusteltua tai jos mittauslaitteisto on sijoitettu sellaiseen paikkaan, johon asiakkaalla ei ole pääsyä. Arvion perusteena voidaan käyttää myös avoimen sähköntoimittajan vaihtumisen jälkeen tapahtunutta mittauslaitteiston luentaa, jonka jakeluverkonhaltija on suorittanut ennen kuin asiakas on saanut loppulaskun aikaisemmalta avoimelta sähköntoimittajalta. Jakeluverkonhaltijan on julkaistava selvitys menetelmästä, jota se soveltaa sähkönkäyttöpaikan sähkönkulutuksen arvioinnissa.

8 §
Asiakkaan oikeus omaa sähkönkulutustaan koskevan tiedon hyödyntämiseen

Verkonhaltijan asiakkaalla on oikeus ilman erillistä korvausta saada käyttöönsä omaa sähkönkulutustaan koskeva mittaustieto, jonka verkonhaltija on kerännyt asiakkaan sähkönkäyttöpaikan mittauslaitteistosta. Tuntimittauslaitteiston keräämä tieto on saatettava asiakkaan käyttöön viimeistään samanaikaisesti kuin se on luovutettu tai valmistunut luovutettavaksi tämän sähköntoimittajalle. Tieto luovutetaan sähkönkäyttöpaikka- tai mittauskohtaisesti sellaisessa muodossa, joka vastaa toimialan ja verkonhaltijan yleisesti noudattamaa menettelytapaa.

Mittaustiedon luovuttamiseen muulle kuin tässä asetuksessa säädetylle taholle on oltava asiakkaan suostumus.

9 §
Huoneiston varustaminen mittauslaitteistolla, kun sähkö myydään kiinteistön sisäisen sähköverkon kautta

Uudisrakennukseen tulevat erilliset asuin- ja liikehuoneistot tulee varustaa sähkön kulutuksen mittaavilla mittauslaitteistoilla, jos sähkö myydään sähkönkäyttäjille kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon kautta. Sähkönkulutuksen mittaus tulee tällöin järjestää siten, että, jos sähkönkäyttäjä haluaa vaihtaa sähkönmyyjää, huoneistokohtaisen mittauslaitteiston mittaama sähkönkulutus voidaan helposti ja teknisesti luotettavalla tavalla etäluentaominaisuutta tai mittauslaitteiston lähettämiä mittauspulsseja hyväksi käyttäen sekä yhdistää kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän mitattuun kokonaiskulutukseen että erottaa siitä. Mittaus tulee järjestää myös siten, että siitä aiheutuvat kustannukset ovat sähkönkäyttäjille ja -myyjille mahdollisimman pienet.

Edellä 1 momentissa säädettyä sovelletaan myös kiinteistöön tai sitä vastaavaan kiinteistöryhmään, jonka sisäistä sähköverkkoa muutetaan siten, että sähkö myydään muutoksen jälkeen sähkönkäyttäjille kiinteistön sisäisen sähköverkon kautta.

Edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä voidaan poiketa:

1) kiinteistöissä, joissa sijaitsevia huoneistoja käytetään pääasiassa asuntolatyyppiseen asumiseen;

2) kiinteistöissä, joissa sijaitsevia huoneistoja käytetään pääasiassa vapaa-ajan asumiseen, ellei kyseessä ole ympärivuotisessa käytössä oleva vapaa-ajan asunto tai vapaa-ajan asunto, joka sijaitsee asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön hallitsemassa, useita erillisiä vapaa-ajan asuntoja käsittävässä kiinteistössä tai sitä vastaavassa kiinteistöryhmässä;

3) kiinteistöissä, joiden pääasiallisena käyttäjänä on sairaala, vanhain- tai hoitokoti, oppilaitos, vankila, varuskunta taikka muu niihin verrattavassa käytössä oleva laitos;

4) maatiloilla;

5) majoitusliikkeissä ja aikaosuuskohteissa;

6) huoneistoissa ja muissa tiloissa, joiden pääsulakkeiden koko on alle 3 x 25 ampeeria, jos huoneiston tai tilan sähkönkulutus voidaan arvioida riittävän tarkasti.

10 §
Kiinteistön sisäiseen sähköverkkoon kuuluvan mittauslaitteiston lukeminen

Kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäiseen sähköverkkoon kuuluvan mittauslaitteiston lukemiseen sovelletaan soveltuvin osin, mitä 6 ja 7 §:ssä säädetään jakeluverkkoon liitetyn sähkönkäyttöpaikan mittauslaitteiston lukemisesta ja mitä 8 §:ssä säädetään asiakkaan oikeudesta omaa sähkönkulutustaan koskevan tiedon hyödyntämiseen. Sähkönkäyttäjällä on oikeus saada käyttöönsä tiedot hallinnassaan olevan huoneiston mitatusta sähkönkulutuksesta myös siinä tapauksessa, että sähkönoston laskutus ei hänen osaltaan perustu mitattuun sähkönkulutukseen.

7 luku

Mittauspalveluiden aikajaotus jakeluverkossa

1 §
Mittauspalveluiden yleinen aikajaotus

Jakeluverkonhaltijan tulee tarjota vastuualueensa asiakkaille yleisen aikajaotuksen mukaisia mittauspalveluita.

Yleisen aikajaotuksen mukaisia mittauspalveluita ovat:

1) tuntimittaukseen perustuva mittauspalvelu;

2) yksiaikasiirron mittauspalvelu;

3) yö- ja päiväenergiaan perustuva kaksiaikasiirron mittauspalvelu;

4) talviarkipäiväenergiaan ja muuhun energiaan perustuva kausiaikasiirron mittauspalvelu.

2 §
Mittauspalveluiden valtakunnallinen aikajaotus

Jakeluverkonhaltija voi halutessaan soveltaa 1 §:ssä tarkoitettuna mittauspalveluiden yleisenä aikajaotuksena mittauspalveluiden valtakunnallista aikajaotusta (valtakunnallisen aikajaotuksen mukaiset mittauspalvelut).

Valtakunnallisen aikajaotuksen mukaisia mittauspalveluita ovat:

1) tuntimittaukseen perustuva mittauspalvelu;

2) yksiaikasiirron mittauspalvelu;

3) yö- ja päiväenergiaan perustuva valtakunnallinen kaksiaikasiirron mittauspalvelu; päiväenergialla tarkoitetaan kaikkina viikonpäivinä kello 7:n ja 22:n välisenä aikana kulutettua energiaa; muuna aikana kulutettu energia on yöenergiaa;

4) talviarkipäiväenergiaan ja muuhun energiaan perustuva valtakunnallinen kausiaikasiirron mittauspalvelu; talviarkipäiväenergialla tarkoitetaan 1 päivästä marraskuuta 31 päivään maaliskuuta maanantaista lauantaihin kello 7:n ja 22:n välisenä aikana kulutettua energiaa; kaikkina muina aikoina kulutettu energia on muuta energiaa.

3 §
Mittauspalveluiden paikallinen aikajaotus

Jakeluverkonhaltija voi mittauspalveluiden yleisen aikajaotuksen ohella tarjota vastuualueensa asiakkaille paikalliseen aikajaotukseen perustuvia mittauspalveluita, jotka poikkeavat rakenteeltaan yleisen aikajaotuksen mukaisista mittauspalveluista.

8 luku

Voimaantulo

1 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2009.

Tällä asetuksella kumotaan:

1) mittauspalveluiden aikajaotuksesta sähkönjakeluverkoissa 18 päivänä maaliskuuta 2004 annettu valtioneuvoston asetus (183/2004);

2) tyyppikuormituskäyristä sähkökauppojen selvittämisessä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (491/1998) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

2 §
Taseselvitystä koskevat siirtymäsäännökset

Jakeluverkonhaltijalla on oikeus soveltaa 31 päivään joulukuuta 2011 enintään 3 x 63 ampeerin pääsulakkeilla varustetun sähkönkäyttöpaikan osalta taseselvityksessä 5 luvussa säädettyä tyyppikuormituskäyrämenettelyä myös siinä tapauksessa, että sähkönkäyttöpaikkaan on asennettu tuntimittauslaitteisto, jos sähkönkäyttöpaikkaan ei osteta sähköä tuntipohjaisella sähkötuotteella.

3 §
Sähköntoimitusten mittausta sähköverkossa koskevat siirtymäsäännökset

Edellä 6 luvun 2 §:ssä säädettyä sovelletaan yhdyskuntien ulkovalaistusverkkoihin, jotka otetaan käyttöön tai joiden ulkovalaistuskeskus uusitaan asetuksen voimaantulon jälkeen.

Edellä 6 luvun 5 §:ssä säädettyä sovelletaan tuntimittauslaitteistoihin, joiden hankinnasta on tehty sitova sopimus asetuksen voimaantulon jälkeen. Asetuksen voimaantullessa käytössä olevat muut mittauslaitteistot kuin tuntimittauslaitteistot sekä verkonhaltijan mittaustietoa käsittelevät tietojärjestelmät on saatettava 6 luvun 3–5 §:ssä asetettujen vaatimusten mukaisiksi yli 3 x 63 ampeerin pääsulakkeilla varustettujen sähkönkäyttöpaikkojen ja pienimuotoisen sähköntuotannon osalta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 sekä muiden sähkönkäyttöpaikkojen osalta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013. Verkonhaltijalla on oikeus siirtymäkauden aikana asentaa käytöstä poistettavia mittauslaitteistoja uusiin kohteisiin, jos se on teknistaloudellisesti perusteltua. Verkonhaltijan on sallittava asetuksen voimaantullessa käytössä olevan asiakkaan oman mittauslaitteiston käyttäminen siirtymäkauden ajan, jos mittauslaitteisto täyttää verkonhaltijan asettamat tekniset vaatimukset. Verkonhaltijan on laadittava ja toimitettava sähkömarkkinaviranomaiselle 6 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitettu mittauksen järjestämistä koskeva suunnitelma viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009. Verkonhaltijalla on oikeus asettaa suunnitelmassa siirtymäkauden aikana mittauslaitteistoille toisistaan eroavia teknisiä vaatimuksia eri verkonosissa.

Verkonhaltijan on saatettava mittaustietoa käsittelevät tietojärjestelmänsä 6 luvun 8 §:n mukaisen vaatimuksen täyttäväksi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013.

4 §
Mittauslaitteiston lukemista sähköverkossa koskevat siirtymäsäännökset

Jakeluverkonhaltijalla on oikeus poiketa 6 luvun 6 §:n 1 momentissa säädetystä tuntimittauslaitteiston lukutiheydestä enintään 3 x 63 ampeerin pääsulakkeilla varustetun sähkönkäyttöpaikan osalta 31 päivään joulukuuta 2011, jos sähkönkäyttöpaikkaan ei osteta sähköä tuntipohjaisella sähkötuotteella. Jakeluverkonhaltijalla on oikeus siirtymäkauden aikana ilmoittaa taseselvitykseen näiden sähkönkäyttöpaikkojen tiedot sähkönmyyjäkohtaisina summatietoina. Jakeluverkonhaltijalla on lisäksi oikeus siirtymäkauden aikana ilmoittaa sähkönmyyjille laskutusta varten näistä sähkönkäyttöpaikoista enintään kuukauden pituista jaksoa koskeva lukema.

Jakeluverkonhaltijalla on oikeus poiketa 6 luvun 6 §:n 2 momentissa säädetystä muun mittauslaitteiston kuin tuntimittauslaitteiston lukutiheydestä 31 päivään joulukuuta 2013.

5 §
Sähköntoimitusten mittausta kiinteistön sisäisessä sähköverkossa koskevat siirtymäsäännökset

Edellä 6 luvun 9 §:ssä säädettyä sovelletaan kiinteistöön ja sitä vastaavaan kiinteistöryhmään, jossa uudisrakennuksen rakennustyö on aloitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 72 §:ssä tarkoitetulla tavalla tämän asetuksen voimaantulon jälkeen tai jossa sähkönmyyntiin kiinteistön tai kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon kautta sähkönkäyttäjille tähtäävä sisäisen sähköverkon muutostyö on muutoin aloitettu tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.

6 §
Mittauspalveluiden aikajaotusta koskevat siirtymäsäännökset

Jakeluverkonhaltija voi halutessaan soveltaa 7 luvun 1 ja 3 §:ssä tarkoitetuissa mittauspalveluissa mittayksikköasetuksen (371/1992) 12 §:n 2 momentissa tarkoitettua Suomen normaaliaikaa 31 päivään joulukuuta 2013. Jos jakeluverkonhaltija näin menettelee, sen on tiedotettava menettelystä asianmukaisesti sähkönmyyjille ja kyseisen aikajaotuksen piirissä oleville asiakkaille.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/54/EY, (32003L0054); EYVL N:o L 176, 15.7.2003, s. 37

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

8.8.2013/587:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2013.

31.3.2016/217:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2016. Asetuksen 3 luku sekä 4 luvun 6 ja 7 § tulevat kuitenkin voimaan vasta 3 päivänä lokakuuta 2016. Asetuksen 1 ja 2 luvun, 4 luvun 1–5 ja 8 §:n sekä 5 luvun 1 §:n voimaantulosta säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella. (29.6.2016/582)

A:n 217/2016 1 ja 2 luku, 4 luvun 1–5 ja 8 § sekä 5 luvun 1 § tulee voimaan A:n 155/2017 mukaisesti 1.5.2017. Ks. soveltamisesta A:n 155/2017 2 §.

29.6.2016/582:

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä heinäkuuta 2016.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.