Finlex ®

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §

Lain soveltamisala

Ammattimaisella maataloudenharjoittajalla on oikeus hakemuksesta saada maataloudessa käyttämästään polttoöljystä ja sähköstä valmisteveron palautusta siten kuin tässä laissa säädetään.

Tätä lakia ei sovelleta yksityistaloudessa käytettyihin energiatuotteisiin.

Tätä lakia ei sovelleta ammattimaisessa kasvihuoneviljelyssä käytettyyn sähköön silloin, kun sähköstä maksetaan valmisteveroa sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996) liitteen verotaulukon 2 veroluokan II mukaisesti. (20.12.2013/1133)

2 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) ammattimaisella maatalouden harjoittajalla, jäljempänä hakija, luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka luonnollisten tai oikeushenkilöiden yhteenliittymää, joka harjoittaa maataloutta ja jolle on verovuoden aikana maksettu Euroopan unionin suoria tukia, luonnonhaittakorvausta, maatalouden ympäristötukea tai kansallista tukea taikka sitä, joka harjoittaa viljankuivausta;

2) Euroopan unionin suorilla tuilla yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 III ja IV osastossa tarkoitettuja tukia; (19.12.2014/1186)

3) luonnonhaittakorvauksella Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 31 artiklassa tarkoitettua tukea; (19.12.2014/1186)

4) ympäristökorvauksella 3 kohdassa mainitun asetuksen 28 artiklassa tarkoitettua tukea; (19.12.2014/1186)

4 a) luonnonmukaisen tuotannon korvauksella 3 kohdassa mainitun asetuksen 29 artiklassa tarkoitettua tukea; (19.12.2014/1186)

5) kansallisella tuella maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetussa laissa (1559/2001) tarkoitettua peltoalaan, eläinmäärään, tuotantomäärään, tuotannosta irrotetun tuen viitemäärään tai puutarhatuotteiden varastomäärään perustuvaa kansallista tukea lukuun ottamatta sanotun lain 14 §:ssä tarkoitettua porotalouden tukea; (19.12.2008/919)

6) maataloudella hakijan tilalla tapahtuvaa maatalous- ja puutarhakasvien viljelyä, kesannointia, viljelemättömän pellon säilyttämistä hoidettuna, kotieläintuotteiden tuotantoa, tuotantoeläinten pitoa, mehiläistaloutta, hevostaloutta, tilalla tuotettujen maatalous- ja puutarhatuotteiden varastointia, kauppakunnostusta ja pakkaamista sekä viljankuivausta; (19.12.2008/919)

7) kauppakunnostuksella tilalla tehtäviä toimenpiteitä, joilla maatalous- ja puutarhatuotteet saatetaan myynti- tai jalostuskelpoisiksi;

8) verovuodella, jonka perusteella veronpalautus maksetaan, kalenterivuotta tai, jos kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitettuna tilikautena ei ole kalenterivuosi, sitä tilikautta, joka on päättynyt tai niitä tilikausia, jotka ovat päättyneet kalenterivuoden aikana;

9) maatalouden veroilmoituksella verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 7 §:n 3 momentissa tarkoitettua maatalouden ilmoitusta;

10) yhteisöllä tuloverolain (1535/1992) 3 §:ssä tarkoitettua yhteisöä;

11) yhteisetuudella tuloverolain 5 §:ssä tarkoitettua yhteisetuutta.

3 §

Toimivaltainen viranomainen (11.6.2010/532)

Valmisteveron palauttamisen ja siihen liittyvän valvonnan suorittaa Verohallinto. (11.6.2010/532)

2 momentti on kumottu L:lla 16.12.2016/1181.

2 luku

Veronpalautuksen perusteet

4 § (19.12.2014/1186)

Veronpalautuksen määrä

Hakijalle palautetaan valmisteveroa verovuoden aikana maataloudessa käytetystä, Suomessa verotetusta kevyestä polttoöljystä, raskaasta polttoöljystä ja biopolttoöljystä sen mukaan kuin rikittömän kevyen polttoöljyn, raskaan polttoöljyn ja biopolttoöljyn energiasisältöverosta säädetään nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetussa laissa (1472/1994). Sähköstä palautetaan veroa 1,55 senttiä kilowattitunnilta. Palautusta maksetaan polttoöljyn tai sähkön kulutusajankohtana voimassa olevan palautusmäärän mukaisena.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, hakijalle palautetaan valmisteveroa verovuoden 2017 aikana maataloudessa käytetystä kevyestä polttoöljystä 8,46 senttiä litralta. (20.4.2018/247)

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, hakijalle palautetaan valmisteveroa verovuoden 2018 aikana maataloudessa käytetystä kevyestä polttoöljystä 7,5 senttiä litralta. (19.12.2018/1227)

5 §

Veronpalautuksen vähimmäismäärä

Veroa ei palauteta, jos palautuksen määrä on alle 50 euroa.

3 luku

Veronpalautuksen hakeminen ja maksaminen

6 §

Veronpalautuksen hakeminen

Veronpalautusta on haettava kirjallisesti Verohallinnolta. Hakemus on annettava maatalouden veroilmoituksella tai Verohallinnon vahvistamaa muuta lomaketta käyttäen. (11.6.2010/532)

Verovuoden aikana käytettyä polttoöljyä ja sähköä koskeva hakemus on jätettävä viimeistään verovuoden päättymistä seuraavan kalenterivuoden helmikuun loppuun mennessä.

Yhteisön ja yhteisetuuden on kuitenkin 2 momentista poiketen jätettävä hakemus viimeistään neljän kuukauden kuluttua sen verovuoden päättymisestä, jolta palautusta haetaan.

Hakemus on jätettävä tässä pykälässä säädetyssä määräajassa siitä riippumatta, että Verohallinto on pidentänyt hakijan pyynnöstä veroilmoituksen antamisaikaa verotusmenettelystä annetun lain 8 §:n 3 momentin perusteella. (11.6.2010/532)

Verohallinto antaa tarkemmat määräykset hakemuksen antamistavasta sekä muusta menettelystä hakemuksen antamiseksi. (11.6.2010/532)

7 §

Hakemuksessa ilmoitettavat tiedot

Hakijan on hakemuksessa ilmoitettava maatalouteen verovuoden aikana käytetyn verotetun kevyen ja raskaan polttoöljyn sekä sähkön määrä ja pankkitilin numero, jolle palautus maksetaan.

8 §

Veronpalautuksen maksaminen

Valmisteveron palautus maksetaan pankkitilille.

Palautukselle ei makseta korkoa, ellei 10 ja 11 §:stä muuta johdu.

Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, veronpalautuksen maksamiseen ja oikaisun tai muutoksenhaun perusteella tapahtuvaan maksuunpanoon sovelletaan veronkantolain (11/2018) säännöksiä. (12.1.2018/42)

Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, veronpalautuksen maksamiseen ja oikaisun tai muutoksenhaun perusteella tapahtuvaan maksuunpanoon sovelletaan veronkantolain (769/2016) säännöksiä. (9.9.2016/799)

Oikaisun tai muutoksenhaun perusteella maksuunpannulle määrälle ja virhemaksulle lasketaan viivästysseuraamukset siten kuin veronlisäyksestä ja viivekorosta annetussa laissa (1556/1995) säädetään.

9 §

Kirjanpito- ja muistiinpanovelvollisuus

Hakijan on järjestettävä kirjanpitonsa ja muistiinpanonsa siten, että niistä voidaan todeta palautukseen oikeuttavan polttoöljyn ja sähkön määrä.

Siltä osin kuin polttoöljyn tai sähkön käyttö jakautuu palautukseen oikeuttavaan ja muuhun käyttöön siten, ettei palautukseen oikeuttavaa käyttöä voida yksiselitteisesti todeta, on kirjanpidosta ja muistiinpanoista käytävä ilmi seikat, joiden perusteella palautukseen oikeuttava osuus polttoöljyn ja sähkön käytöstä voidaan arvioida.

4 luku

Oikeussuojakeinot

10 §

Oikaisu hakijan vahingoksi

Jos hakijalle kirjoitus- tai laskuvirheen tai muun niihin rinnastettavan erehdyksen vuoksi tai sen vuoksi, että hakija on antanut puutteellisia, erehdyttäviä tai vääriä tietoja, on palautettu liikaa veroa, Verohallinnon on oikaistava antamaansa päätöstä, jollei asiaa ole valituksella annetulla päätöksellä oikaistu. (11.6.2010/532)

Oikaisu on tehtävä kolmen vuoden kuluessa sitä seuraavan kalenterivuoden alusta, jona veronpalautusta koskeva päätös tehtiin.

Oikaisun tai muutoksenhaun perusteella maksuunpannulle määrälle peritään korkoa. Korko lasketaan veronpalautuspäätöksen maksukuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä takaisinperinnälle määrättävään eräpäivään viimeksi mainittu päivä mukaan lukien. Korko on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. (22.12.2009/1255)

11 §

Oikaisuvaatimus

Veronpalautusta koskevaan päätökseen tai muussa asiassa annettuun päätökseen taikka 10 §:ssä tarkoitetussa asiassa annettuun päätökseen haetaan muutosta Verohallinnolta kirjallisesti oikaisuvaatimuksella. (11.6.2010/532)

Jos Verohallinto oikaisuvaatimuksesta tai muutoin toteaa, että veroa on palautettu liian vähän tai se on jäänyt kokonaan palauttamatta, Verohallinnon on oikaistava antamaansa palautuspäätöstä, jollei asiaa ole valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu. Oikaisuvaatimus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa sitä seuraavan kalenterivuoden lopusta, jolta palautusta haetaan. (11.6.2010/532)

Valtion puolesta Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä on oikeus hakea muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön on kuitenkin 2 momentista poiketen tehtävä oikaisuvaatimus vuoden kuluessa sitä seuraavan kalenterivuoden alusta, jolta palautusta on haettu. (18.4.2008/247)

Oikaisun perusteella palautettavalle määrälle maksetaan korkoa. Korko lasketaan veronpalautuksen maksukuukautta seuraavan kuukauden ensimmäisestä päivästä palautuspäivään. Korko on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko vähennettynä kahdella prosenttiyksiköllä, kuitenkin vähintään 0,5 prosenttia. (22.12.2009/1255)

12 §

Muutoksenhaku

Verohallinnon oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä on verotusmenettelystä annetun lain 5 §:n mukaan määräytyvä hakijan kotikunta. Jos henkilöillä, joihin sovelletaan puolisoita koskevia tuloverolain säännöksiä, on kotikunta eri hallinto-oikeuksien tuomiopiirissä, muutosta haetaan siltä hallinto-oikeudelta, jonka tuomiopiiriin kuuluu henkilöistä vanhemman kotikunta. Jos henkilöt ovat samanikäisiä, toimivaltainen hallinto-oikeus määräytyy sen mukaan, kumman henkilötunnuksen yksilönumero on pienempi. Jos mikään hallinto-oikeus ei olisi toimivaltainen käsittelemään valitusta, muutosta haetaan Helsingin hallinto-oikeudelta. Muutosta on haettava kirjallisesti, ja valituskirjelmä on toimitettava tämän pykälän 4 momentissa mainitussa valitusajassa hallinto-oikeudelle tai Verohallinnolle. (11.6.2010/532)

Valtion puolesta valitusoikeus Verohallinnon päätöksestä on Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä. (11.6.2010/532)

Valitusta käsittelevän hallintotuomioistuimen tulee varata verovelvollisen tekemästä valituksesta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle tilaisuus vastineen ja tarvittaessa vastaselityksen antamiseen. Sen lisäksi, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 44 §:n 2 momentissa säädetään asian ratkaisemisesta asianosaista kuulematta, hallintotuomioistuin voi ratkaista valituksen kuulematta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä, jos veronpalautuksen määrä voi verovelvollisen valituksen johdosta muuttua enintään 3 000 euroa. (5.7.2019/858)

Valitusta käsittelevän hallintotuomioistuimen tulee varata verovelvollisen tekemästä valituksesta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikölle tilaisuus vastineen ja tarvittaessa vastaselityksen antamiseen. Sen lisäksi, mitä hallintolainkäyttölain 34 §:n 2 momentissa säädetään asian ratkaisemisesta asianosaista kuulematta, hallintotuomioistuin voi ratkaista valituksen kuulematta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikköä, jos veronpalautuksen määrä voi verovelvollisen valituksen johdosta muuttua enintään 3 000 euroa. (18.4.2008/247)

Valitusaika oikaisuvaatimuksen johdosta annetusta päätöksestä on kolme vuotta veronpalautuspäätöksen tekemistä seuraavan kalenterivuoden alusta, kuitenkin aina vähintään 60 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Muusta päätöksestä valitettaessa valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitusaika on 30 päivää päätöksen tekemisestä. (18.4.2008/247)

Hallinto-oikeudelle osoitettu valitus, joka olisi pitänyt tehdä oikaisuvaatimuksena Verohallinnolle, käsitellään oikaisuvaatimuksena. Valituksen tutkimatta jättämisestä ei tällöin tehdä päätöstä. (11.6.2010/532)

Muutoksenhausta on muutoin voimassa, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. (5.7.2019/858)

Muutoksenhausta on muutoin voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään.

5 luku

Erinäiset säännökset

13 § (11.6.2010/532)

Tietojenantovelvollisuus

Ammattimaisen maatalouden harjoittajan on Verohallinnon tai muutoksenhakuviranomaisen kehotuksesta annettava hakemuksessa ilmoitettavien tietojen lisäksi ne täydentävät tiedot ja selvitykset sekä esitettävä ne tositteet, jotka saattavat olla tarpeen hänen hakemustaan tai hänen veronpalautuspäätöstä koskevaa muutoksenhakua käsiteltäessä.

14 § (11.6.2010/532)

Tietojen julkisuus

Tässä laissa tarkoitettuihin Verohallinnossa käsiteltäviin tietoihin sovelletaan, mitä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain (1346/1999) 4 §:ssä säädetään verotustietojen salassapidosta.

15 § (16.12.2016/1181)

Tietojen antaminen Verohallinnolle ja eräille muille viranomaisille

Verohallinnolla on salassapitosäännösten ja muiden tietojen saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus saada maa- ja metsätalousministeriöltä, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta sekä Ahvenanmaan valtionvirastolta tässä laissa tarkoitetun valmisteveron palauttamista sekä siihen liittyvää valvontaa varten tarpeellisia tietoja hakijalle myönnetystä 2 §:n 2–5 kohdassa tarkoitetusta tukityypistä ja tuen maksupäivästä. Hakijasta on oikeus saada yksilöinti- ja yhteystietoina hakijan nimi-, henkilö- tai yhteisötunnus sekä viranomaiselle ilmoitettu osoite.

Maa- ja metsätalousministeriöllä, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla sekä Ahvenanmaan valtionvirastolla on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus saada Verohallinnolta tässä laissa tarkoitetun valmisteveron palauttamista sekä siihen liittyvää valvontaa varten tarpeellisia tietoja palautuksen määrästä ja sen perusteesta. Palautuksen saajasta on oikeus saada yksilöinti- ja yhteystietoina palautuksen saajan nimi, henkilö- tai yhteisötunnus sekä Verohallinnolle ilmoitettu toimipaikan osoite.

16 §

Verohallinnon ja eräiden muiden viranomaisten oikeus oma-aloitteiseen tietojen antamiseen

Verohallinto voi salassapitosäännösten estämättä antaa omasta aloitteestaan tarpeellisia tässä laissa tarkoitetun veronpalautuksen saajaa ja myönnettyä veronpalautusta koskevia palautuksen oikeellisuuden valvontaan liittyviä tietoja maa- ja metsätalousministeriölle sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille niiden laissa tai asetuksessa säädettyyn tehtävään liittyvän valvontavelvollisuuden täyttämiseksi, jos on syytä epäillä, että hakija ei olisi ollut oikeutettu 2 §:n 2–5 kohdassa tarkoitettuun tukeen. Yksilöinti- ja yhteystietoina voidaan antaa palautuksen saajan nimi, henkilö- tai yhteisötunnus sekä Verohallinnolle ilmoitettu toimipaikan osoite. (16.12.2016/1181)

Maa- ja metsätalousministeriö tai työvoima- ja elinkeinokeskus voivat salassapitosäännösten estämättä antaa omasta aloitteesta tässä laissa tarkoitetun veronpalautuksen maksuunpanoa varten tarpeellisia tuen saajaa ja tukipäätöksiä koskevia tietoja tämän lain 2 §:n 2–5 kohdassa tarkoitettujen tukien takaisinperinnästä. Yksilöinti- ja yhteystietoina voidaan antaa palautuksen saajan nimi, henkilö- tai yhteisötunnus sekä viranomaiselle ilmoitettu osoite.

Tämän pykälän nojalla saatuja, salassa pidettäviä tietoja voidaan antaa edelleen rikosten selvittämistä ja syytteeseenpanoa varten. Tiedot tulee hävittää heti, kun niitä ei tarvita. Jos tietoja tarvitaan, tietojen säilyttäminen määräytyy arkistolain (831/1994) mukaan.

17 §

Tietojen antamista koskevat erityissäännökset

Tässä laissa tarkoitetut tiedot voidaan antaa sähköistä tiedonsiirtomenetelmää käyttäen, kun tietojen suojaaminen henkilötietolain (523/1999) 32 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla on selvitetty.

18 §

Muiden säännösten soveltaminen

Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, sovelletaan soveltuvin osin verotusmenettelystä annetun lain 14, 18, 25, 26 a, 26 c, 26 d, 91 ja 93 a §:ää sekä verotusmenettelystä annetun asetuksen (763/1998) 2–5 §:ää.

19 §

Virhemaksu

Jos hakija on antanut veronpalautusta varten tarvittavat tiedot puutteellisina tai virheellisinä, virhemaksua voidaan kantaa vähintään 50 ja enintään 1 000 euroa.

Virhemaksun suuruutta määrättäessä otetaan huomioon menettelyn moitittavuus, toistuvuus ja muut näihin rinnastettavat seikat.

20 §

Rangaistussäännös

Hakijan petollisesti aiheuttamasta veronpalautuksesta tai sen yrittämisestä säädetään rangaistus rikoslain (39/1889) 29 luvun 1–3 §:ssä.

21 § (19.12.2014/1186)

Euroopan unionin lainsäädännön soveltaminen

Tätä lakia ei sovelleta yritykseen, joka on Euroopan komission maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontuesta vuosina 2014–2020 antamissa Euroopan unionin suuntaviivoissa (2014/C 204/01) tarkoitetulla tavalla taloudellisissa vaikeuksissa tai jota koskee mainituissa suuntaviivoissa tarkoitettu Euroopan komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on todettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi.

Veronpalautukseen sovelletaan lisäksi eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisön säännösten soveltamisesta annettua lakia (300/2001).

22 §

Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2006.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

23 §

Siirtymäsäännökset

Verovuoden 2005 aikana käytetyn polttoöljyn ja sähkön osalta veronpalautusta on haettava viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2006 Verohallituksen erikseen vahvistamaa lomaketta käyttäen. Vuoden 2005 aikana käytetyn polttoöljyn ja sähkön veronpalautuksen perusteeksi hyväksytystä määrästä otetaan palautusta laskettaessa huomioon 81 prosenttia käyttömäärästä.

Yhteisö, yhteisetuus ja yhtymä ei ole kuitenkaan oikeutettu palautukseen verovuoden 2005 aikana käyttämästään polttoöljystä tai sähköstä, jos sen tilikausi on päättynyt 1 päivänä tammikuuta 2005 ja 10 päivänä maaliskuuta 2005 välisenä aikana. Verovuoden 2005 veronpalautuksesta vastaa verotusmenettelystä annetun lain 6 §:n mukainen hakijan tuloverotuksen toimittava verovirasto tai Verohallituksen määräämä muu verovirasto.

Tämän lain 9 §:n säännöksiä kirjanpito- ja muistiinpanovelvollisuudesta sovelletaan lain voimaantulon jälkeiseen aikaan. Ennen lain voimaantuloa koskevalta ajalta hakijalla on oikeus arvioida palautukseen oikeuttava polttoöljyn ja sähkön käyttö.

HE 56/2006, VaVM 6/2006, EV 85/2006, Neuvoston direktiivi 2003/96/EY , (32003L0096); EYVL N:o L 283, 31.10.2003, s. 54

Sisällysluettelo

21.7.2006/603

Sivun alkuun