Seurattu SDK 985/2019 saakka.

28.2.2002/166

Valtioneuvoston asetus asuntojen korjausavustusten jakoperusteista

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, säädetään 18 joulukuuta 1998 asuntojen korjausavustuksista annetun lain (1031/1998) 2 §:n 2 momentin nojalla:

1 luku

Soveltamisala

1 §

Myönnettäessä asuntojen korjausavustuksista annetun lain mukaisia avustuksia lain 2 §:n 1 momentissa mainittuihin käyttötarkoituksiin noudatetaan, mitä tässä asetuksessa tarkemmin säädetään avustusten käyttötarkoituksista, avustusten enimmäismääristä ja muista myöntämisperusteista.

2 luku

Vanhusväestön ja vammaisten asuntojen avustus

2 §

Avustusta vanhusväestön ja vammaisten asuinrakennusten ja asuntojen korjaustoimintaan voidaan myöntää, jos asunnossa pysyvästi asuvasta ruokakunnasta vähintään yksi henkilö on 65-vuotias tai vanhempi taikka vammainen ja avustuksen myöntämistä voidaan pitää sosiaalisesti tarkoituksenmukaisena ja taloudellisesti tarpeellisena.

3 §

Asunnossa asuvan ruokakunnan pysyvät tulot kuukaudessa eivät saa ylittää seuraavia henkilöluvusta riippuvia tulorajoja:

Henkilöluku4 1 2 3
Tulot /kk 2 640 870 1 550 2 070

Tuloiksi ei kuitenkaan lueta asumistukea eikä asumistukiasetuksen (949/1993) 1 §:ssä mainittuja tuloja.

Tulojen enimmäismääriä korotetaan 520 eurolla kutakin lisähenkilöä kohden.

4 §

Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani, 3 §:n 1 momentin tulorajojen asemasta sovelletaan seuraavia tulorajoja:

Henkilöluku 4 1 2 3
Tulot /kk 3 300 1 090 1 930 2 590

Rintamaveteraanilla tarkoitetaan henkilöä, jolle on annettu rintamasotilas-, rintamapalvelus-, rintama- tai veteraanitunnus.

5 §

Tukea ei voida myöntää, jos asunnossa pysyvästi asuvalla ruokakunnalla on varallisuutta siinä määrin, että se kykenee korjaamaan asuntonsa ilman avustusta. Varallisuutena otetaan tällöin huomioon ruokakunnan yhteenlaskettu varallisuus, jollei sen arvo ole vähäinen tai jollei se ole välttämätön ruokakunnan jäsenille elinkeinon tai ammatin harjoittamista varten saatavan kohtuullisen toimeentulon hankkimiseksi. Varallisuutena otetaan huomioon myös sellainen merkittävä omaisuus, joka on hakemuksen jättämistä edeltävän kahden vuoden aikana luovutettu vastikkeetta. Ruokakunnan omassa asuinkäytössä olevaa asuntoa ei oteta huomioon varallisuutta arvioitaessa.

6 §

Korjattavassa asunnossa pysyvästi asuvan ruokakunnan tulee täyttää tuen myöntämisperusteet.

Jos avustus myönnetään useampiasuntoisen vuokratalon korjaamiseen, tukea voidaan myöntää, jos yli puolet talossa asuvista ruokakunnista täyttää tuen myöntämisperusteet. Sama koskee asunto-osakeyhtiön asuinrakennuksen korjaamista, jos rakennusta korjataan yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvalta osalta.

7 §

Avustusta myönnetään enintään 40 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista.

Avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 70 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista, jos ruokakuntaan kuuluva vanhus tai vammainen muutoin joutuisi välittömästi pysyväisluonteisesti muuttamaan pois asunnosta liikkumisesteitten vuoksi tai sen vuoksi, ettei asunnossa voida antaa hänen tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja.

Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani, voidaan 1 momentissa mainitun avustuksen lisäksi myöntää veteraanilisää, jos se on ruokakunnan sosiaalinen tai taloudellinen asema huomioon ottaen erityisen tarpeellista. Veteraanilisää voidaan myöntää enintään 30 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista.

3 luku

Avustus hissiin ja liikuntaesteen poistamiseen

8 §

Avustusta voidaan myöntää hissin tai hissien rakentamiseksi olemassa olevaan kerrostaloon sekä hissin korjaukseen liikuntaesteen poistamiseksi.

Avustusta voidaan myöntää myös muuhun korjaustoimenpiteeseen, jolla tehdään mahdolliseksi liikuntaesteisen pääsy asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin tai muihin tiloihin.

9 §

Avustusta myönnetään enintään 40 prosenttia hyväksytystä hissin tai hissien rakentamis- ja asentamiskustannuksista tai muun korjaustoimenpiteen hyväksytyistä kustannuksista. Jos kyseessä on aravalainoitettu vuokratalo, avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 50 prosenttia edellä mainituista kustannuksista.

4 luku

Avustukset käyttötarkoituksen muuttamiseksi

10 §

Avustusta rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen voidaan myöntää silloin, kun laitosrakennus muutetaan soveltuvaksi sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelujen erityisessä tarpeessa olevien henkilöiden asunnoiksi. Avustusta ei kuitenkaan myönnetä teollisuus-, liike- tai muussa yritystoiminnan käytössä olevan tai olleen laitosrakennuksen muuttamiseen asunnoiksi.

Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että rakennuksen sijaintikunta puoltaa avustuksen myöntämistä ja että asuntojen ylläpito- ja asumiskustannukset muodostuvat kohtuullisiksi. Rakennuksen hankintakustannukset ja korjauskustannukset yhdessä eivät saa ylittää vastaavanlaisen uuden asuinrakennuksen rakennuskustannuksia.

11 §

Avustusta asuinrakennuksen tilojen käyttötarkoituksen muuttamiseen voidaan myöntää, jos käyttötarkoituksen muuttaminen on tarpeen asumisen tukipalveluiden järjestämiseksi tai tuki- tai palveluasumista palvelevien yhteis- tai yleistilojen riittäväksi toteuttamiseksi asuinrakennuksessa.

12 §

Avustusta käyttötarkoituksen muuttamiseen myönnetään enintään 20 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista.

5 luku

Avustus terveyshaitan poistamiseen

13 §

Avustusta terveyshaitan tai kosteusvaurion poistamisen edellyttämiin korjaustoimenpiteisiin voidaan myöntää, jos avustaminen on tarpeellista korjaustoimenpiteiden laajuuden sekä hakijaruokakunnan vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi.

Avustus voidaan myöntää vain erityisestä syystä, jos asuinrakennuksen tai asunnon saannosta on kulunut vähemmän kuin kolme vuotta.

14 §

Avustusta voidaan myöntää enintään 40 prosenttia terveyshaitan tai kosteusvaurion poistamisen edellyttämien korjaustoimenpiteiden hyväksytyistä kustannuksista.

6 luku

Avustus asunto-osakeyhtiölle

15 §

Asunto-osakeyhtiölle voidaan myöntää avustusta korjaustoimenpiteisiin edellyttäen, että asuinrakennus tai asuinrakennukset sijaitsevat Valtion asuntorahaston nimeämässä, erityisten kehittämistoimenpiteiden kohteena olevissa lähiöissä.

Avustusta voidaan myöntää seuraaviin toimenpiteisiin:

1) rakennuksen ulkovaipan korjaamiseen ja parantamiseen vesi- ja kosteuseristyksen, lämmöneristyksen, tiiviyden sekä rakenteen kunnon osalta. Ulkovaippaan kuuluviksi luetaan tässä asetuksessa vesikatto, yläpohja, alapohja, ulkoseinät, parvekkeet, ikkunat ja ulko-ovet;

2) lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän parantamiseen;

3) vesi- ja viemärilaitteiden rakentamiseen tai parantamiseen;

4) kiinteistön sähkö- ja telejärjestelmien korjaamiseen tai uusimiseen;

5) yhteistilojen parantamiseen tai rakentamiseen; sekä

6) piha-alueen parantamiseen.

16 §

Avustusta asunto-osakeyhtiölle korjaustoimenpiteeseen voidaan myöntää enintään 10 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista.

Avustusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 20 prosenttia hyväksytyistä korjauskustannuksista, jos

1) hanke on hyväksytty koerakennuskohteeksi;

2) korjattava rakennus on kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokas;

3) kustannukset aiheutuvat patteriverkoston perussäädöstä ja siihen liittyvistä venttiilikorjauksista tai ilmanvaihtojärjestelmän säädöstä ja ilmanvaihtokanavien puhdistuksesta; tai

4) kustannukset aiheutuvat poistoilman lämmön talteenoton rakentamisesta.

17 §

Asunto-osakeyhtiöllä tarkoitetaan tässä päätöksessä yhtiötä, johon sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia (809/1991).

Avustus myönnetään asunto-osakeyhtiölle, jonka asuinrakennuksessa tai rakennuksissa on vähintään kaksi asuinhuoneistoa.

18 §

Korjaustoimenpiteitä koskevassa urakkatarjouspyynnössä tulee edellyttää, että urakoitsija liittää urakkatarjoukseensa verojäämätodistuksen ja todistuksen työnantajaeläkemaksuvelvoitteiden täyttämisestä. Asunto-osakeyhtiön on ennen urakkasopimuksen solmimista varmistettava, että valitulla urakoitsijalla ei ole laiminlyöntejä verojäämätodistuksessa ja työeläkelaitoksen antamassa todistuksessa.

Asunto-osakeyhtiön on ennen avustuksen maksamista annettava vakuutus siitä, että se on toimittanut korjaustoimenpiteiden osalta maksetuista palkoista asianmukaisesti ennakonpidätykset ja lakisääteiset työnantajamaksunsa. Jos korjaustoimenpiteet teetetään urakkasopimuksen perusteella, asunto-osakeyhtiön on vaadittava mainittu vakuutus urakoitsijalta. Urakoitsijan tulee lisäksi ilmoittaa käyttämänsä aliurakoitsijat.

Valtion asuntorahasto ohjaa tarkemmin tämän pykälän soveltamista.

7 luku

Avustukset suunnitelmallisen korjaus- toiminnan edistämiseksi

19 §

Avustusta asuinrakennukselle suoritettavan kuntoarvion kustannuksiin voidaan myöntää, jos kuntoarvio sisältää rakenteiden ja rakennusosien, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän, vesi- ja viemärilaitteiden, sähköjärjestelmän sekä piha-alueen kunnon arvioinnin tekniseltä ja laajennetusti energiataloudelliselta sekä tarvittaessa toiminnalliselta kannalta.

Avustettavan kuntoarvion tason on vastattava vähimmäistasoa, joka on määritelty Rakennustietosäätiön ohjetiedostossa Asuinkerrostalon kuntoarvio, suoritusohje (KH 90-00294).

Kokeiluluonteisesti voidaan myöntää Espoon, Helsingin, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungeissa sijaitseville asuinrakennuksille avustusta erillisen energiakatselmuksen kustannuksiin, jos omistaja on sitoutunut suorittamaan pitkäjänteisesti energiansäästötoimenpiteitä asuinrakennuksessa. (3.10.2002/841)

20 §

Avustusta asuinrakennukselle suoritettavan kuntotutkimuksen kustannuksiin voidaan myöntää, kun kyseessä on betonijulkisivun, rapatun julkisivun, sisäilmaston, vesi- ja viemäriverkoston, sähköjärjestelmän tai kosteusvaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus.

Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että asuinrakennukselle on tehty kuntoarvio.

21 §

Avustusta asuinrakennukselle laadittavan huoltokirjan kustannuksiin voidaan myöntää siltä osin, kuin kustannukset kohdistuvat huoltokirjan huolto-osaan.

Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että asuinrakennukselle on aiemmin tehty kuntoarvio tai että huoltokirjaan laaditaan sekä kuntoarviota vastaava kunnossapito-osa että huolto-osa. Lisäksi edellytetään, että huoltokirja koskee koko rakennusta ja että sen taso vastaa vähimmäistasoa, joka on määritelty Rakennustietosäätiön ohjetiedostossa Asuintalon huoltokirjan laadinta, käytössä oleva talo (KH 90-00267).

22 §

Avustusta perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun voidaan myöntää, jos arvioidut perusparannuskustannukset ovat vähintään 50 euroa huoneistoalan neliömetriä kohden tai jos kyseessä on hissin rakentamisen suunnittelu vanhaan kerrostaloon.

23 §

Avustusta kuntoarvion kustannuksiin voidaan myöntää enintään 80 senttiä asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 50 prosenttia kuntoarvion hyväksytyistä kustannuksista.

Avustusta kuntotutkimuksen kustannuksiin voidaan myöntää enintään 1 euro 35 senttiä asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 30 prosenttia kuntotutkimuksen hyväksytyistä kustannuksista.

Avustusta huoltokirjan huolto-osan kustannuksiin voidaan myöntää enintään 50 senttiä asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 50 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Kunnossapito-osan laatimiseen voidaan myöntää kuntoarvioavustusta siten, kuin siitä on säädetty 19 §:ssä ja tämän pykälän 1 momentissa.

Avustusta perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun voidaan myöntää enintään 4 euroa 20 senttiä asuinrakennuksen huoneistoalan neliömetriä kohden, kuitenkin enintään 50 prosenttia hyväksytyistä suunnittelukustannuksista.

Kokeiluluonteisen erillisen energiakatselmuksen kustannuksiin voidaan myöntää avustusta seuraavasti:

>Asuinrakennuksen huoneistoala m2
alle 1000 720 €
1000–3000 960 €
yli 3000 1 360 €,
enintään kuitenkin 40 prosenttia energiakatselmuksen hyväksytyistä kustannuksista. Jos omistaja on liittynyt valtakunnalliseen alaa koskevaan energiansäästösopimukseen, avustusta voidaan kuitenkin myöntää seuraavasti:
Asuinrakennuksen huoneistoala m2
alle 1000 900 €
1000–3000 1 200 €
yli 3000 1 700 €,
enintään kuitenkin 50 prosenttia energiakatselmuksen hyväksytyistä kustannuksista.
(3.10.2002/841)

8 luku

Muut määräykset

24 §

Tässä asetuksessa tarkoitetun avustuksen sekä samaan tarkoitukseen valtion varoista myönnettyjen lainojen ja avustusten sekä lainojen, joiden koron maksuun myönnetään valtion varoista hyvitystä, yhteismäärä saa olla enintään 95 prosenttia korjauskustannuksista.

25 §

Valtion asuntorahasto ohjaa tarkemmin avustusten hakemista, myöntämistä ja maksamista.

9 luku

Voimaantulo

26 §

Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä maaliskuuta 2002.

Tällä asetuksella kumotaan valtioneuvoston päätös asuntojen korjausavustusten jakoperusteista (158/1999) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Päätöksen nojalla myönnetyt, mutta maksamatta olevat avustukset maksetaan päätöksen mukaisesti, kuitenkin euroina.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

3.10.2002/841:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta 2002.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.