Seurattu SDK 985/2019 saakka.

17.1.2002/37

Valtioneuvoston asetus meripelastuksesta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, säädetään meripelastuslain (1145/2001) 5 §:n 3 momentin, 25 §:n 2 momentin ja 27 §:n 1 momentin nojalla:

1 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) epävarmuustilanteella meripelastuslain (1145/2001) 2 §:n 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua vaaratilannetta, jolloin vallitsee epävarmuus ihmisen turvallisuudesta merellä taikka jolloin muuten on aihetta ryhtyä toimenpiteisiin mahdollisen avuntarpeen selvittämiseksi;

2) hälytystilanteella meripelastuslain 2 §:n 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua vaaratilannetta, jolloin voidaan olettaa ihmisen turvallisuuden vaarantuneen merellä tai jolloin avuntarpeen selvittämiseksi suoritetut tiedustelut ovat olleet tuloksettomia;

3) hätätilanteella meripelastuslain 2 §:n 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua vaaratilannetta, jolloin on ilmeistä, että ihminen on vaarassa merellä ja välittömän avun tarpeessa.

2 § (29.12.2009/1661)
Etsintä- ja pelastustoimien johtaminen

Meripelastusjohtaja ratkaisee saamiensa tietojen perusteella vaaratilanteen asteen ja vastaa siitä, että tarvittavat etsintä- ja pelastusyksiköt hälytetään sekä että niille annetaan vaaratilanteen edellyttämät tehtävät.

3 § (29.12.2009/1661)
Toiminta epävarmuustilanteessa

Epävarmuustilanteessa meripelastuksen johtokeskuksen on käynnistettävä tiedustelutoimet mahdollisen avuntarpeen selvittämiseksi.

4 § (29.12.2009/1661)
Toiminta hälytystilanteessa

Hälytystilanteessa meripelastuksen johtokeskuksen on mahdollisuuksiensa mukaan laajennettava tiedustelutoimia ja ryhdyttävä etsintätoimiin mahdollisen avuntarpeen selvittämiseksi sekä valmistauduttava aloittamaan tarpeelliset pelastustoimet.

5 § (29.12.2009/1661)
Toiminta hätätilanteessa

Hätätilanteessa meripelastuksen johtokeskuksen on ryhdyttävä ihmishengen pelastamiseksi kaikkiin niihin toimiin, jotka käytettävissä olevin voimavaroin ovat mahdollisia ja tarkoituksenmukaisia.

6 §
Etsintä- ja pelastustoimien lopettaminen ja keskeyttäminen

Vaaratilanteen johdosta käynnistetyt toimenpiteet saadaan lopettaa, kun suoritettujen tiedustelu- tai etsintätoimien perusteella on selvitetty, ettei tarvetta lisätoimiin ole, tai kun kaikki hätään tai vaaraan joutuneet ovat löytyneet ja pelastuneet, taikka kun on ilmennyt, ettei perusteltua toivoa elossa olevien löytymisestä ole.

Vaaratilanteen johdosta käynnistetyt toimenpiteet voidaan keskeyttää tilapäisesti, jos toiminta-alueella vallitsevat olosuhteet pimeyden, sään tai muun vastaavan syyn vuoksi estävät tarkoituksenmukaiset etsintä- ja pelastustoimet.

Päätöksen etsintä- ja pelastustoimien lopettamisesta ja keskeyttämisestä tekee meripelastusjohtaja. Meripelastustoimen johtajalla tai hänen sijaisellaan on oikeus ottaa yksittäistapauksessa asia ratkaistavakseen. (29.12.2009/1661)

7 §
Etsintä- ja pelastustoimien sovittaminen yhteen muun meri- ja lentoliikenteen kanssa

Meripelastusjohtajan on huolehdittava tarpeellisten ilmoitusten tekemisestä alusliikennepalvelujärjestelmän alueelliselle palvelukeskukselle, ilmailulaitoksen alueelliselle lennonvarmistuskeskukselle sekä poliisille, jotta nämä voisivat ryhtyä tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin onnettomuusalueella tai sen läheisyydessä olevan liikenteen ohjaamiseksi tai rajoittamiseksi.

8 § (29.12.2009/1661)
Meripelastusjohtajan kelpoisuusvaatimukset

Meripelastusjohtajan on oltava:

1) upseerin tai sotatieteiden kandidaatin tutkinnon suorittanut upseeri, jolla on aluksen miehityksestä, laivaväen pätevyydestä ja vahdinpidosta annetun asetuksen (1256/1997) 21 §:n 1 momentissa tarkoitettu vahtiperämiehen koulutus; tai

2) rajavartiolaitoksen oppilaitoksessa merivartiolinjan täydennyskurssin tai niitä vastaavan aikaisemman kurssin suorittanut opistoupseeri.

Meripelastusjohtajan on lisäksi oltava suorittanut yleisen radioaseman hoitajan tutkinnon sekä raja- ja merivartiokoulun järjestämät meripelastusjohtajan ja onnettomuuspaikan johtajan kurssit sekä muut rajavartiolaitoksen tarkemmin määräämät meripelastustoimen kurssit.

Meripelastusjohtajalla on oltava suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen taito. Lisäksi edellytetään englannin kielessä yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa (964/2004) tarkoitetun yleisen kielitutkinnon taitotasoa kolme puheen- ja tekstinymmärtämisen sekä puhumisen osakokeissa.

Meripelastusjohtajalla on lisäksi oltava vaativien meripelastustoimen tehtävien menestyksellisen johtamisen edellyttämä kyky ja taito.

8 a § (29.12.2009/1661)
Hätäradioliikenteestä vastaavan kelpoisuusvaatimukset meripelastuksen johtokeskuksessa

Meripelastuksen johtokeskuksessa hätäradioliikenteestä vastaavan on oltava yleisen radioaseman hoitajan tutkinnon sekä muut rajavartiolaitoksen tarkemmin määräämät meripelastustoimen kurssit suorittanut. Lisäksi hänellä on oltava rajavartiolaitoksen ja muiden merellisten toimijoiden toiminnan perustuntemus.

Meripelastuksen johtokeskuksessa hätäradioliikenteestä vastaavalla on oltava suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen taito. Lisäksi edellytetään englannin kielessä yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa tarkoitetun yleisen kielitutkinnon taitotasoa kolme puheen- ja tekstinymmärtämisen sekä puhumisen osakokeissa.

9 § (29.12.2009/1661)
Rajavartiolaitoksen osallistuminen perustasoiseen ensihoitopalveluun

Rajavartiolaitoksen meripelastushelikopterin tulee voida osallistua meripelastuslain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa perustasoiseen ensihoitopalveluun tarjoamalla sellaista hoitoa ja kuljetusta, jossa on riittävät valmiudet valvoa ja huolehtia potilaasta siten, ettei hänen tilansa kuljetuksen aikana odottamatta huonone, ja jossa on mahdollisuus aloittaa yksinkertaiset henkeä pelastavat toimenpiteet.

Rajavartiolaitos tekee sopimuksen meripelastushelikopterien sijoitustukikohtien alueellisen tai paikallisen terveydenhuoltoviranomaisen kanssa perustasoiseen ensihoitopalveluun osallistumiseen liittyvästä henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisestä ja ammattipätevyyden osoittamisesta sekä henkilöstön kuljetuksen aikana tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvonnasta.

10 § (29.12.2009/1661)
Meripelastustoimen neuvottelukunnan asettaminen ja kokoonpano

Sisäasiainministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan meripelastustoimen neuvottelukunnan.

Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, jonka on oltava meripelastustoimeen hyvin perehtynyt rajavartiolaitoksen virkamies. Neuvottelukunnassa ovat lisäksi tarpeellisessa määrin edustettuina muut meripelastusviranomaiset sekä alan keskeiset vapaaehtoiset toimijat. Neuvottelukunnalla on oikeus ottaa sivutoiminen sihteeri.

11 §
Meripelastuslohkon johtoryhmän asettaminen ja kokoonpano

Asianomaisen merivartioston komentaja asettaa meripelastuslohkon johtoryhmän.

Johtoryhmän jäseniksi kutsutaan keskeisten meripelastuslohkon alueella meripelastustoimeen osallistuvien viranomaisten ja vapaaehtoisten yhdistysten tai muiden yhteisöjen edustajat.

12 §
Onnettomuuspaikan johtoryhmä

Kun toimenpiteisiin onnettomuusalueella osallistuu useita viranomaisia tai viranomaisten lisäksi vapaaehtoisia, asettaa meripelastusjohtaja tarvittaessa onnettomuuspaikan johtajan avuksi eri alojen asiantuntijoista koostuvan onnettomuuspaikan johtoryhmän.

13 § (29.12.2009/1661)
Ilmoitukset ja tietojenvaihto

Meripelastuksen johtokeskuksen on huolehdittava siitä, että meripelastustoimen tehtäviin osallistuvat saavat viivytyksettä etsintä- ja pelastustoiminnassa tarpeellisia tietoja sekä tiedon etsintä- ja pelastustoiminnan keskeyttämisestä ja lopettamisesta.

Etsintä- ja pelastusyksikön on viipymättä ilmoitettava asianomaiselle meripelastuksen johtokeskukselle hälytyksen vastaanottamisesta, tehtävän suorittamiseen lähtemisestä sekä etsintä- ja pelastustehtävien aloittamisesta ja lopettamisesta.

Meripelastuksen johtokeskuksen on viipymättä ilmoitettava pääesikunnalle sellaisten etsintä- ja pelastustoimien päättymisestä, joihin on Suomen aluevesillä osallistunut ulkomaisia valtionilma-aluksia tai valtionaluksia.

14 §
Palkkion ja korvauksen hakemisessa noudatettava menettely

Meripelastuslain 21 §:ssä tarkoitettua palkkiota tai korvausta on haettava rajavartiolaitoksen vahvistaman kaavan mukaista lomaketta käyttäen. Lomake on jätettävä asianomaiselle merivartiostolle.

15 § (29.12.2009/1661)
Luvanvaraiset hätämerkit

Meripelastuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuja hätämerkkejä, joiden käyttäminen muuten kuin hätätilanteessa on sallittua erikseen annetun luvan nojalla, ovat seuraavilla lähettimillä annettavat hätämerkit:

1) merenkulun EPIRB-hätälähetin (Emergency Position Indicating Radio Beacon);

2) ilmailun ELT-hätälähetin (Emergency Locator Transmitter);

3) henkilökohtainen PLB-hätälähetin (Personal Locator Beacon).

Meripelastuslain 25 §:n 2 momentissa tarkoitettuja hätämerkkejä, joiden käyttäminen muuten kuin hätätilanteessa on sallittua erikseen annetun luvan nojalla muualla kuin aluksessa tai ilma-aluksessa, ovat:

1) laskuvarjoraketti tai käsisoihtu taikka valopistooli- tai kynärakettiammus, joka näyttää punaista valoa;

2) savumerkki, joka kehittää oranssin väristä savua.

16 § (29.12.2009/1661)
Hätämerkkien käyttöä koskevan luvan hakemisessa noudatettava menettely

Edellä 15 §:n 1 momentissa tarkoitettua lupaa hätämerkkien käyttämiseen muuten kuin hätätilanteessa on haettava rajavartiolaitoksen vahvistamaa lomaketta käyttäen. Hakemus on jätettävä Länsi-Suomen merivartiostolle vähintään kaksi viikkoa ennen suunniteltua harjoitusta. Länsi-Suomen merivartiosto vastaa tarvittavien kansainvälisten ilmoitusten tekemisestä COSPAS-SARSAT-ohjelman mukaisesti.

Edellä 15 §:n 2 momentissa tarkoitettua lupaa hätämerkkien käyttämiseen muualla kuin aluksessa tai ilma-aluksessa muuten kuin hätätilanteessa on haettava sisäasianministeriön vahvistamaa lomaketta käyttäen. Hakemus liitteineen on jätettävä asianomaiselle merivartiostolle tai poliisilaitokselle vähintään neljä viikkoa ennen suunniteltua harjoitusta.

17 §
Hätämerkkien luvanvaraista käyttöä koskevat ilmoitukset ja tiedonannot

Merivartioston ja poliisin on antaessaan luvan hätämerkin käyttämiseen varmistuttava siitä, että asianomainen meripelastuksen johtokeskus, hätäkeskus, alusliikennepalvelun VTS-keskus sekä tarvittaessa myös ilmailun pelastuspalvelujärjestelmän yksikkö ja naapurivaltion meripelastuskeskus saavat hyvissä ajoin ennen hätämerkin käyttämistä tiedon annetusta luvasta. (29.12.2009/1661)

Annetusta luvasta tulee tiedottaa yleisölle ja merellä liikkujille siten kuin asiasta on tarkemmin sovittu tai säädetty.

18 §
Voimaantulo- ja siirtymäsäännös

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2002. Asetuksen 8 §:n 2 momentti tulee kuitenkin voimaan vasta vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta.

Meripelastusjohtajan tehtävässä tämän asetuksen voimaan tullessa toimiva rajavartiomies, joka ei täytä 8 §:n 1 momentissa säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia, saa jatkaa tehtävässään myös tämän asetuksen tultua voimaan.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

29.12.2009/1661:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Meripelastusjohtajan tehtävässä tämän asetuksen voimaan tullessa toimiva, joka ei täytä 8 §:n 3 momentissa säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia, saa jatkaa tehtävässään myös tämän asetuksen tultua voimaan.

Hätäradioliikenteestä vastaavan henkilön tehtävässä tämän asetuksen voimaan tullessa toimiva, joka ei täytä 8 a §:ssä säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia, saa jatkaa tehtävässään myös tämän asetuksen tultua voimaan.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.