Finlex ®

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §

Lain tarkoitus ja soveltamisala

Tämän lain tarkoituksena on:

1) varmistaa, että «eläinlääkärinammatin» harjoittajilla on tätä varten tarvittava koulutus ja ammattitoiminnan edellyttämät muut valmiudet; ja

2) järjestää «eläinlääkärinammatin» harjoittajien ammatinharjoittamisen valvonta; työnantajalle kuuluvasta valvontavelvollisuudesta säädetään erikseen.

«Eläinlääkärinammatin» harjoittajalla tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka tämän lain mukaan laillistettuna eläinlääkärinä tai väliaikaisesti oikeutettuna toimii eläinlääkärinä virka- tai työsopimussuhteessa tai muussa toimeksiantotehtävässä taikka yksityisenä eläinlääkärinä.

Tässä laissa ministeriöllä tarkoitetaan maa- ja metsätalousministeriötä, ellei asetuksella toisin säädetä.

2 §

Oikeus «eläinlääkärinammatin» harjoittamiseen

Oikeus harjoittaa eläinlääkärinammattia on vain sillä, joka on tämän lain mukaisesti eläinlääkäriksi laillistettu tai jolla on tämän lain mukainen väliaikainen oikeus «eläinlääkärinammatin» harjoittamiseen.

Vain tämän lain mukaan eläinlääkärinammattia harjoittamaan oikeutettu henkilö saa päättää eläimen eläinlääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja tähän liittyvästä hoidosta ja lääkityksestä. Koeeläintoiminnasta säädetään kuitenkin erikseen.

«Eläinlääkärinammatin» harjoittaja ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, joihin hänen koulutustaan tai kokemustaan on pidettävä riittämättömänä tai toimintamahdollisuuksiaan rajoitettuina.

2 luku

Eläinlääkäriksi laillistaminen ja väliaikainen «eläinlääkärinammatin» harjoittaminen

3 § (28.4.2006/301)

Eläinlääkäriksi laillistaminen Suomessa suoritetun tutkinnon perusteella

Elintarviketurvallisuusvirasto myöntää hakemuksesta oikeuden toimia laillistettuna eläinlääkärinä henkilölle, joka on suorittanut eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoon, muuhun vähintään kolmivuotiseen alempaan korkeakoulututkintoon tai näitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen pohjautuvan eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon sekä antanut Elintarviketurvallisuusvirastolle kirjallisesti ja suullisesti eläinlääkärinvakuutuksen. Elintarviketurvallisuusvirasto vahvistaa eläinlääkärinvakuutuksen kaavan.

4 § (19.12.2019/1416)

Kansainvälisiin velvoitteisiin perustuva eläinlääkäriksi laillistaminen

Ruokavirasto myöntää hakemuksesta oikeuden toimia laillistettuna eläinlääkärinä Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselle, joka on jossakin muussa Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuin Suomessa hankkinut Euroopan unionin lainsäädännössä tai Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetun eläinlääkärin pätevyyden ja lisäksi antanut 3 §:ssä tarkoitetun eläinlääkärinvakuutuksen.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella annetaan Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetyt tarkemmat säännökset eläinlääkäriksi laillistamisesta Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitetusta eläinlääkärin pätevyydestä.

Ruokavirasto päättää ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1384/2015) soveltamisalaan kuuluvissa, muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, ulkomailla hankitun eläinlääkärin pätevyyden tuottamasta oikeudesta toimia eläinlääkärinä siten kuin mainitussa laissa säädetään. Eläinlääkäriksi laillistamisen edellytyksenä on lisäksi tämän lain 3 §:ssä tarkoitetun eläinlääkärinvakuutuksen antaminen.

Tätä lakia sovelletaan myös eläinlääkäriksi laillistamiseen ja eläinlääkäripalvelujen tarjoamiseen, joka perustuu Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden toisen osapuolen kanssa tekemään sopimukseen tai muiden kuin Euroopan unioniin kuuluvien valtioiden kansalaisten asemaa koskevaan unionin lainsäädäntöön.

5 § (28.4.2006/301)

Muun ulkomaisen tutkinnon perusteella eläinlääkäriksi laillistaminen

Muissa kuin 4 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa Elintarviketurvallisuusvirasto myöntää hakemuksesta oikeuden toimia laillistettuna eläinlääkärinä Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiselle, joka on muussa kuin Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa suorittanut eläinlääketieteellisen tutkinnon. Laillistamisen edellytyksenä on lisäksi, että hakija on suorittanut Suomessa tarvittavat lisäopinnot eläinlääketieteen alalta, osoittanut riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa sekä antanut 3 §:ssä tarkoitetun eläinlääkärinvakuutuksen.

Edellä 1 momentissa mainituilla perusteilla Elintarviketurvallisuusvirasto voi myöntää oikeuden toimia laillistettuna eläinlääkärinä henkilölle, joka on Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolisen valtion kansalainen ja joka on muualla kuin Suomessa suorittanut eläinlääketieteellisen tutkinnon.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset laillistamisen edellytyksenä olevista lisäopinnoista ja kielitaidosta.

5 a § (30.11.2007/1094)

Laillistamishakemuksen liitteet

Eläinlääkäriksi laillistamista koskevaan hakemukseen on 4 ja 5 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa liitettävä seuraavat asiakirjat:

1) hakijan kansalaisuuden todistava asiakirja;

2) todistus eläinlääketieteellisen koulutuksen suorittamisesta, jonka perusteella henkilöllä on oikeus harjoittaa itsenäisesti eläinlääkärinammattia todistuksen antaneessa valtiossa;

3) jos henkilölle on myönnetty oikeus harjoittaa itsenäisesti eläinlääkärinammattia jossakin muussa valtiossa kuin Suomessa, kyseisen maan toimivaltaisen viranomaisen enintään kolme kuukautta aikaisemmin antama todistus siitä, että tätä oikeutta ei ole rajoitettu vakavan ammatillisen virheen tai laiminlyönnin taikka muun vastaavan syyn vuoksi; sekä

4) 5 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa todistus vaadittavien lisäopintojen suorittamisesta sekä kielitaidosta.

Elintarviketurvallisuusvirasto voi 4 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa lisäksi vaatia hakijaa liittämään hakemukseensa todistuksen siitä, että eläinlääketieteellinen tutkinto on Euroopan yhteisön säädösten mukainen, tai todistuksen «eläinlääkärinammatin» «harjoittamisesta».

Liiteasiakirjat on esitettävä alkuperäisinä tai virallisesti oikeaksi todistettuina jäljennöksinä 5 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sekä niissä 4 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa, joissa Elintarviketurvallisuusvirasto sitä erikseen vaatii. Vaatimus voidaan esittää, jos on perusteltua epäilystä jäljennöksen aitoudesta, eikä asiasta muutoin saada varmuutta. Hakemukseen tulee liittää auktorisoidun kääntäjän kääntämät suomen- tai ruotsinkieliset käännökset muista kuin suomen tai ruotsin kielellä kirjoitetuista asiakirjoista, jollei Elintarviketurvallisuusvirasto pidä sitä tarpeettomana. (17.12.2015/1499)

6 §

Laillistamishakemuksen hylkääminen

Jos hakija täyttää 3 tai 4 §:n taikka 5 §:n 1 momentin vaatimukset, voidaan hakemus eläinlääkäriksi laillistamisesta hylätä vain sellaisella perusteella, jolla laillistetun eläinlääkärin ammatinharjoittamisoikeutta voidaan rajoittaa tai se voidaan poistaa.

7 § (29.11.2019/1112)

Eläinlääketieteen opiskelijan väliaikainen «eläinlääkärinammatin» harjoittaminen

Henkilö, joka on suorittanut Suomessa eläinlääketieteen kandidaatin tutkinnon ja tarvittavat opintosuoritukset eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnosta, saa ennen eläinlääkäriksi laillistamista harjoittaa väliaikaisesti, enintään kolme vuotta, eläinlääkärinammattia laillistetun tai 8 §:ssä tarkoitetun eläinlääkärin sijaisena. Kolmen vuoden määräaika lasketaan edellä tarkoitetun oikeuden saavuttamisesta. Ruokavirasto voi erityisistä syistä pidentää kyseistä aikaa. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset oikeuden saavuttamisen edellytyksenä olevista opintosuorituksista.

Ruokavirasto voi erityisestä perustellusta syystä myöntää oikeuden harjoittaa väliaikaisesti eläinlääkärinammattia sellaiselle toisessa Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa eläinlääkäriksi opiskelevalle henkilölle, joka on suorittanut eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa ja 1 momentissa tarkoitettuja opintosuorituksia vastaavat opinnot.

Teurastamoa valvovan virkaeläinlääkärin sijaisena saa toimia tilapäisesti eläinlääketieteen opiskelija, joka suorittaa Suomessa eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa ja täyttää lihantuotantoa koskevan virallisen valvonnan suorittamista sekä elävien simpukoiden tuotanto- ja uudelleensijoitusalueita koskevista erityissäännöistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/625 mukaisesti annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/624  13 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetut koulutusvaatimukset. Oikeus toimia sijaisena tilapäisesti alkaa siitä, kun Ruokavirasto on todennut koulutusvaatimusten täyttyvän, ja päättyy neljän vuoden kuluttua oikeuden alkamisesta tai viimeistään 1 momentissa tarkoitetun oikeuden päättyessä. Opiskelija saa toimia vain sellaisessa teurastamossa, jossa on samaan aikaan jatkuvasti läsnä laillistettu eläinlääkäri.

7 a § (10.12.2010/1087)

Väliaikainen oikeus «eläinlääkärinammatin» harjoittamiseen eläinlääketieteen opetus- ja tutkimustehtävissä

Elintarviketurvallisuusvirasto voi hakemuksesta myöntää 5 §:ssä tarkoitetulle henkilölle väliaikaisen oikeuden harjoittaa eläinlääkärin ammattia yliopiston tutkimus- ja opetustehtävissä ilman lisäopinto- tai kielitaitovaatimuksia. Väliaikainen oikeus voidaan myöntää enintään viideksi vuodeksi kerrallaan erityisala- ja toimipaikkakohtaisesti rajoitettuna. Väliaikaista oikeutta koskevaan hakemukseen liitettävistä asiakirjoista on voimassa, mitä 5 a §:n 1 momentin 1–3 kohdassa ja 3 momentissa säädetään.

Väliaikaisen oikeuden myöntämisen edellytyksenä on, että hakija on erityisen taitava ja kokenut alallaan ja hänellä on lähtömaassaan voimassa oleva rajoittamaton oikeus «eläinlääkärinammatin» harjoittamiseen. Väliaikaisen oikeuden saanut voi harjoittaa eläinlääkärin ammattia vain yliopiston nimeämän samassa toimipaikassa toimivan Suomessa eläinlääkäriksi laillistetun vastuuhenkilön valvonnan ja ohjauksen alaisena.

8 § (30.11.2007/1094)

Väliaikainen ja satunnainen eläinlääkäripalvelujen tarjoaminen

Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalainen, jolla on laillinen oikeus harjoittaa itsenäisesti eläinlääkärin ammattia jossakin muussa Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuin Suomessa, saa ilman eläinlääkäriksi laillistamista väliaikaisesti ja satunnaisesti toimia eläinlääkärinä tehtyään Elintarviketurvallisuusvirastolle ilmoituksen väliaikaisesta eläinlääkäripalvelujen tarjoamisesta. Ilmoitus on voimassa vuoden, ja se voidaan tarvittaessa tehdä uudestaan. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ilmoituksen sisällöstä ja sen tekemisessä noudatettavasta menettelystä.

Palvelujen väliaikaisessa ja satunnaisessa tarjoamisessa on käytettävä eläinlääkäri -nimikettä.

9 § (10.12.2010/1087)

Eläinlääkärinimikkeen käyttäminen

Ainoastaan tämän lain nojalla laillistettu eläinlääkäri sekä 7 a ja 8 §:ssä tarkoitettu henkilö saavat käyttää eläinlääkärin nimikettä. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella annetaan Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetyt säännökset eläinlääketieteellisten tutkintonimikkeiden käyttämisestä Suomessa.

3 luku

«Eläinlääkärinammatin» harjoittajan oikeudet ja velvollisuudet

10 § (14.1.2022/17)

Eläinlääke- ja lääkerehumääräyksen antaminen

«Eläinlääkärinammatin» harjoittajan oikeudesta antaa eläinlääke- ja lääkerehumääräys säädetään eläinten lääkitsemisestä annetussa laissa (387/2014). Lääkkeiden myymisestä ja muusta luovuttamisesta eläinlääkärille lääketukkukaupasta säädetään lääkelaissa (395/1987).

Edellä 7 §:ssä tarkoitettu henkilö on velvollinen merkitsemään kirjoittamaansa eläinlääke- ja lääkerehumääräykseen sen viran, toimen tai tehtävän, jota hän hoitaa.

11 § (28.4.2006/301)

11 § on kumottu L:lla 28.4.2006/301.

12 § (22.12.2009/1484)

Ilmoitus- ja tietojenantovelvollisuus

«Eläinlääkärinammatin» harjoittaja on velvollinen salassapitosäännösten estämättä antamaan Elintarviketurvallisuusviraston määräysten mukaisia ilmoituksia ja tilastotietoja hoitamistaan tautitapauksista sekä Elintarviketurvallisuusviraston tai aluehallintoviraston vaatimia tautitapauksiin tai muutoin «eläinlääkärinammatin» harjoittamiseen liittyviä selvityksiä ja selityksiä. Eläinlääkärinammattia harjoittava laillistettu eläinlääkäri on lisäksi velvollinen ilmoittamaan asuinpaikkansa ja osoitteensa sekä niiden muutokset Elintarviketurvallisuusvirastolle ja aluehallintovirastolle.

«Eläinlääkärinammatin» harjoittaja on velvollinen salassapitosäännösten estämättä ilmoittamaan viipymättä hoitamastaan tapauksesta sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen eläintautilain (55/1980) nojalla vastustettavien eläintautien leviämisen estämiseksi, niille eläinlääkäreille ja muille viranomaisille, joille kuuluu eläintautilain täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä. Eläinsuojelullisten syiden niin edellyttäessä eläinlääkärinammatin harjoittaja on velvollinen salassapitosäännösten estämättä ilmoittamaan viipymättä hoitamastaan tapauksesta tai hoidon yhteydessä eläintenpitopaikassa tekemistään havainnoista eläinsuojeluviranomaiselle ja antamaan tapauksen selvittämiseksi tarpeelliset tiedot.

13 §

Ammattieettiset velvollisuudet

«Eläinlääkärinammatin» harjoittajan ammattitoiminnan päämääränä on eläinten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen, parantaminen ja kärsimysten lievittäminen sekä kansanterveyden säilyminen ja elintarvikkeiden turvallisuus. «Eläinlääkärinammatin» harjoittajan on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään.

14 §

Eläinsuojelullisista syistä välttämätön apu

Sellaisessa vakavassa tapaturmassa tai muussa sitä vastaavassa ennalta arvaamattomassa tilanteessa, jossa eläimelle aiheutuu huomattavaa kipua, tuskaa tai kärsimystä ja kiireellinen eläinlääkärin apu on eläinsuojelullisesta syystä välttämätöntä, eikä paikalle ole saatavissa sellaista eläinlääkäriä, joka virkansa tai toimensa puolesta antaa mainitunlaista apua, jokainen eläinlääkärinammattia harjoittamaan oikeutettu henkilö on velvollinen antamaan ensiapua.

15 §

Potilasasiakirjat

«Eläinlääkärinammatin» harjoittajan on laadittava ja säilytettävä tutkimiaan ja hoitamiaan eläimiä koskevat potilasasiakirjat siten kuin ministeriö tarkemmin säätää.

Eläimen omistajalla on oikeus saada potilasasiakirjoista omistamaansa eläintä koskevat kaikki potilastiedot.

16 §

Salassapitovelvollisuus

«Eläinlääkärinammatin» harjoittaja tai hänen apulaisensa ei saa sivulliselle luvatta ilmaista hoitamaansa eläintä tai sen kanssa samassa eläintenpitoyksikössä olevia eläimiä koskevia tietoja eikä yksityisen tai perheen taloudellista asemaa, terveydentilaa, sosiaalisia olosuhteita tai muuta niihin verrattavaa yksityiselämää koskevaa tietoa. Salassapitovelvollisuus säilyy ammatinharjoittamisen päättymisen jälkeen.

17 §

Eläinlääkinnälliset todistukset

Antaessaan eläinlääkinnällisiä todistuksia ja lausuntoja sekä muita todistuksia tuomioistuimelle tai muulle julkiselle viranomaiselle esitettäväksi «eläinlääkärinammatin» harjoittajan on vahvistettava ne sanoilla "minkä kunniani ja omatuntoni kautta vakuutan". Näin vahvistettu todistus on pätevä ilman valallista vahvistusta, jollei tuomioistuin erityisistä syistä määrää, että todistus on suullisella valalla tai vakuutuksella vahvistettava.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä todistusten ja lausuntojen antamisesta. (28.4.2006/301)

18 §

Täydennyskoulutusvelvollisuus

«Eläinlääkärinammatin» harjoittaja on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin.

«Eläinlääkärinammatin» harjoittajan työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että ammatinharjoittaja voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen.

4 luku

«Eläinlääkärinammatin» harjoittajan ohjaus ja valvonta

19 § (28.4.2006/301)

Ohjaus ja valvonta

Ministeriö ohjaa ja valvoo ylimpänä viranomaisena tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanoa ja noudattamista.

Elintarviketurvallisuusvirasto ohjaa ja valvoo keskushallinnon viranomaisena tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanoa ja noudattamista.

Aluehallintovirasto huolehtii toimialueellaan tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten täytäntöönpanosta ja noudattamisen valvonnasta. (22.12.2009/1484)

Tehtäviensä suorittamiseksi Elintarviketurvallisuusvirasto ja aluehallintovirasto käsittelevät eläinlääkärin ammattitoimintaa koskevia kanteluja. Menettelyssä sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 8 a luvussa säädetään hallintokantelusta. (17.12.2015/1499)

20 § (28.4.2006/301)

Työkyvyn selvittäminen

Jos on perusteltua aihetta olettaa, että «eläinlääkärinammatin» harjoittaja on sairauden, päihteiden väärinkäytön, heikentyneen toimintakyvyn tai muun vastaavan syyn vuoksi käynyt kykenemättömäksi toimimaan ammatissaan, Elintarviketurvallisuusvirasto voi velvoittaa «eläinlääkärinammatin» harjoittajan lääkärintarkastukseen tai sairaalatutkimuksiin.

21 § (28.4.2006/301)

Ammattitaidon selvittäminen

Jos on perusteltua aihetta epäillä, että «eläinlääkärinammatin» harjoittajan ammattitaidossa on puutteita, Elintarviketurvallisuusvirasto voi velvoittaa «eläinlääkärinammatin» harjoittajan ammattitaidon tai muun pätevyyden toteamiseksi kuulusteluun taikka antamaan työnäytteen.

22 § (28.4.2006/301)

Vastaanottotoiminnan tarkastaminen

Elintarviketurvallisuusvirasto tai aluehallintovirasto voi tarkastaa «eläinlääkärinammatin» harjoittajan vastaanotto-, tutkimus- ja hoitotilat sekä potilasasiakirjat, jos se on tarpeen tässä laissa säädetyn valvonnan toteuttamiseksi. Samoin perustein Elintarviketurvallisuusvirasto voi myös määrätä aluehallintoviraston suorittamaan tarkastuksen. (22.12.2009/1484)

Tarkastus saadaan tehdä kotirauhan piirissä vain, jos se on välttämätöntä tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi ja on aihetta epäillä eläinlääkärin syyllistyneen ammattitoiminnassaan rangaistavaksi säädettyyn menettelyyn.

Viranomaisen apuna tarkastuksessa voidaan käyttää asiantuntijoita. Asiantuntijoiden on oltava tunnetusti taitavia ja kokeneita henkilöitä, jotka edustavat tarkastuksen kannalta merkityksellistä tieteellistä, käytännön eläinlääkinnän tai muuta asiantuntemusta. Asiantuntijoilla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada vastaanottotoiminnan tarkastamista varten tarpeelliset tiedot käyttöönsä. Asiantuntijat ovat velvollisia pitämään salassa saamansa salassa pidettäviksi säädetyt tiedot.

5 luku

Hallinnolliset turvaamistoimenpiteet

23 § (28.4.2006/301)

Virheellinen toiminta

Elintarviketurvallisuusvirasto voi rikkomuksen laadun ja laajuuden huomioon ottaen antaa päätöksellään «eläinlääkärinammatin» harjoittajalle tarkempia määräyksiä ammattitoimintaa varten tai rajoittaa ammatinharjoittamisoikeutta toistaiseksi tai määräajaksi taikka poistaa ammatinharjoittamisoikeuden toistaiseksi tai määräajaksi, jos «eläinlääkärinammatin» harjoittaja on:

1) laiminlyönyt 10 §:n 2 momentissa, 12–16 tai 18 §:ssä säädetyn velvollisuuden;

2) suorittanut sellaisia tehtäviä, joihin hänen koulutustaan ja ammattitaitoaan on pidettävä riittämättömänä tai hänen toimintamahdollisuuksiaan rajoitettuina; tai

3) toiminut muutoin eläinlääkärinammattia harjoittaessaan virheellisesti tai moitittavasti.

Ammatinharjoittamisoikeuden rajoittaminen tai sen poistaminen 1 momentissa tarkoitetulla tavalla edellyttää, että virheellinen menettely tai laiminlyönti on vakavaa ja toistuvaa eikä ammatinharjoittajalle annettu huomautus tai varoitus ole johtanut toiminnassa esiintyvän puutteen korjaamiseen.

24 § (28.4.2006/301)

Kykenemättömyys toimia ammatissa

Jos «eläinlääkärinammatin» harjoittaja on sairauden, päihteiden väärinkäytön, heikentyneen toimintakyvyn tai muun vastaavan syyn vuoksi käynyt kykenemättömäksi toimimaan ammatissaan, Elintarviketurvallisuusvirasto voi rajoittaa ammatinharjoittamisoikeutta toistaiseksi tai poistaa sen toistaiseksi.

25 § (28.4.2006/301)

Ammattitoiminnassa tehty rikos

Jos «eläinlääkärinammatin» harjoittaja on tuomittu vankeusrangaistukseen rikoksesta, jonka hän on tehnyt ammattitoiminnassaan, ja tuomioistuimen tuomio on saanut lainvoiman ja jos rikokseen liittyvistä asianhaaroista on havaittavissa, ettei hän ole sen luottamuksen arvoinen, jota hänen tulee nauttia, Elintarviketurvallisuusvirasto voi poistaa «eläinlääkärinammatin» harjoittajalta määräajaksi tai, jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, lopullisesti ammatinharjoittamisoikeuden.

Jos valtion tai kunnan taikka kuntayhtymän virassa oleva «eläinlääkärinammatin» harjoittaja on rikoksen johdosta tuomittu erotettavaksi virantoimituksesta tai viralta pantavaksi, noudatetaan vastaavasti, mitä 1 momentissa säädetään.

Tuomioistuimen tulee viipymättä lähettää jäljennös 1 ja 2 momentissa tarkoitettua asiaa koskevasta pöytäkirjasta ja tuomiosta Elintarviketurvallisuusvirastolle.

Jo ennen kuin tuomioistuimen tuomio, jolla «eläinlääkärinammatin» harjoittaja on tuomittu vankeusrangaistukseen taikka viralta pantavaksi tai virantoimituksesta erotettavaksi, on saanut lainvoiman, Elintarviketurvallisuusvirasto voi kieltää «eläinlääkärinammatin» harjoittajaa harjoittamasta ammattia.

26 § (28.4.2006/301)

Väliaikaiset hallinnolliset turvaamistoimenpiteet

Käsitellessään 20–25 §:ssä tarkoitettuja asioita Elintarviketurvallisuusvirasto voi väliaikaisesti kieltää «eläinlääkärinammatin» harjoittajaa harjoittamasta ammattia tai väliaikaisesti rajoittaa oikeutta harjoittaa ammattia, jos se on toiminnasta eläinten terveydelle tai hyvinvoinnille taikka kansanterveydelle aiheutuvan välittömän vaaran vuoksi välttämätöntä.

27 § (28.4.2006/301)

Ammatinharjoittamisoikeuden poistaminen «eläinlääkärinammatin» harjoittajan omasta pyynnöstä

Elintarviketurvallisuusvirasto voi «eläinlääkärinammatin» harjoittajan omasta pyynnöstä rajoittaa tämän oikeutta «eläinlääkärinammatin» harjoittamiseen tai poistaa sen kokonaan.

28 §

Ammatinharjoittamisoikeuden palauttaminen

Kun «eläinlääkärinammatin» harjoittajalta on poistettu ammatinharjoittamisoikeus määräajaksi tai toistaiseksi taikka sitä on rajoitettu, «eläinlääkärinammatin» harjoittaja voi Elintarviketurvallisuusvirastolta uudelleen hakea ammatinharjoittamisluvan palauttamista tai rajoituksen poistamista sitten, kun ammatinharjoittamisoikeuden poistamisen tai rajoittamisen aiheuttanut syy on lakannut. (28.4.2006/301)

Hakemukseen on liitettävä selvitys 1 momentissa tarkoitetun syyn lakkaamisesta.

6 luku

Kurinpito- ja rangaistussäännökset

29 § (28.4.2006/301)

Kirjallinen varoitus

Jos «eläinlääkärinammatin» harjoittaja on ammattiaan harjoittaessaan menetellyt vastoin lakia taikka lain nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, syyllistynyt tehtävässään muutoin virheellisyyteen tai laiminlyöntiin taikka käyttäytynyt sopimattomasti eikä virheellisyys tai laiminlyönti ole sen laatuista, että häntä olisi siitä syytettävä tuomioistuimessa, Elintarviketurvallisuusvirasto voi antaa hänelle kirjallisen varoituksen.

30 § (24.5.2002/410)

Rangaistuksia koskeva viittaussäännös

Rangaistus «eläinlääkärinammatin» «harjoittamisesta» ilman laillista oikeutta säädetään rikoslain 44 luvun 4 §:ssä.

31 §

Salassapitovelvollisuuden rikkominen

Rangaistus 16 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

7 luku

Eläinlääkärirekisteri ja eläinlääkäriluettelo

32 § (28.4.2006/301)

Eläinlääkärirekisteri

Elintarviketurvallisuusvirasto pitää tässä laissa säädettyjen valvontatehtävien hoitamiseksi rekisteriä «eläinlääkärinammatin» harjoittajista. Eläinlääkärirekisteriin merkitsemisen yhteydessä Elintarviketurvallisuusvirasto antaa «eläinlääkärinammatin» harjoittajalle tunnusnumeron.

Rekisteriin talletettavia tietoja ovat:

1) «eläinlääkärinammatin» harjoittajan nimi, henkilötunnus, tunnusnumero, laillistamispäivä ja tiedot mahdollisesti suoritetusta erikoiseläinlääkäritutkinnosta;

2) «eläinlääkärinammatin» harjoittajan työpaikka- ja yhteystiedot sekä toiminta itsenäisenä ammatinharjoittajana;

3) aika, jolloin eläinlääketieteen opiskelijalla on 7 §:n nojalla oikeus väliaikaisesti harjoittaa eläinlääkärin ammattia;

4) aika, jolloin henkilöllä on 7 a §:n nojalla oikeus väliaikaisesti harjoittaa eläinlääkärin ammattia;

5) aika, jolloin «eläinlääkärinammatin» harjoittaja 8 §:n nojalla väliaikaisesti tarjoaa eläinlääkäripalveluja;

6) ammatinharjoittamisoikeuden väliaikainen rajoittaminen tai kieltäminen; ja

7) toistaiseksi voimassa oleva ammatinharjoittamisoikeuden rajoittaminen tai kieltäminen.

(10.12.2010/1087)

Elintarviketurvallisuusvirasto voi tallettaa eläinlääkärirekisteriin tässä laissa säädettyjen valvontatehtävien hoitamisen edellyttämät tiedot «eläinlääkärinammatin» harjoittajan ammattitoiminnassaan saamasta varoituksesta, sakko- tai vankeusrangaistuksesta sekä viraltapanosta tai virantoimituksesta erottamisesta. Nämä tiedot samoin kuin 2 momentissa tarkoitetut tiedot voidaan tallettaa rekisteriin, vaikka asiaa koskeva päätös ei ole lainvoimainen.

33 §

Eläinlääkärirekisteriin merkittyjen tietojen säilyttämisajat sekä rekisterin käyttö ja tietojen luovuttaminen (17.12.2015/1499)

Edellä 32 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot poistetaan eläinlääkärirekisteristä vuoden kuluttua asianomaisen kuolemasta. Tiedot, joita tarkoitetaan 32 §:n 3 momentissa, poistetaan eläinlääkärirekisteristä, kun päätöksen tai muun ratkaisun antamisesta on kulunut kymmenen vuotta, jos nimikirjalaissa (1010/1989) ei säädetä merkinnän poistamiselle pitempää määräaikaa. Rekisterimerkintä rangaistuksesta poistetaan eläinlääkärirekisteristä myös, kun rangaistukseen tuomitsemisen syynä olleen teon rangaistavuus on poistettu. Jos eläinlääkärirekisteriin merkitty tieto perustuu päätökseen, joka ei ole vielä lainvoimainen ja päätös sittemmin kumotaan, on tieto poistettava välittömästi kumoamista koskevan päätöksen saatua lainvoiman.

Aluehallintovirastolla on oikeus käyttää eläinlääkärirekisteriä säädettyjen tehtäviensä edellyttämässä laajuudessa teknisen käyttöyhteyden avulla. (17.12.2015/1499)

Ruokavirasto voi luovuttaa eläinlääkärirekisterin tietoja maksutta ja tarvittaessa myös sähköisesti Euroopan unionin lainsäädännössä tai Suomea sitovassa kansainvälisessä sopimuksessa tarkoitetulle viranomaiselle kyseisten säännösten tai määräysten niin edellyttäessä sekä apteekeille ja lääketukkukaupoille. Apteekeille ja lääketukkukaupoille ei saa kuitenkaan luovuttaa eläinlääkärinammatinharjoittajan kotiosoitetta tai henkilötunnusta ilman tämän suostumusta. Tietojen luovuttamisesta säädetään viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999). Henkilötietojen käsittelystä säädetään luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 ja tietosuojalaissa (1050/2018). Henkilötietojen käsittelyyn ei kuitenkaan sovelleta, mitä mainitun asetuksen 18 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetään. (18.1.2019/75)

33 a § (10.12.2010/1087)

Julkinen tietopalvelu

Elintarviketurvallisuusvirasto voi luovuttaa julkisen tietoverkon välityksellä eläinlääkärirekisteristä tiedon «eläinlääkärinammatin» harjoittajan nimestä ja tunnusnumerosta sekä ammatinharjoittamisoikeudesta ja sen rajoittamisesta (julkinen tietopalvelu). Eläinlääkärinammattia 7, 7 a tai 8 §:n nojalla väliaikaisesti harjoittavasta voidaan luovuttaa myös tieto siitä ajasta, jolloin väliaikainen ammatinharjoittamisoikeus on voimassa.

Julkisesta tietopalvelusta tietoja voi hakea ainoastaan yksittäisinä hakuina käyttäen hakuperusteena rekisteröidyn nimeä tai tunnusnumeroa.

Elintarviketurvallisuusviraston tulee poistaa «eläinlääkärinammatin» harjoittajaa koskevat tiedot julkisesta tietopalvelusta välittömästi sen jälkeen, kun ammatinharjoittamisoikeus on poistettu tai kun se on saanut tiedon ammatinharjoittajan kuolemasta. Muilta osin julkiseen tietopalveluun merkittyjen tietojen säilyttämiseen sovelletaan, mitä 33 §:n 1 momentissa säädetään eläinlääkärirekisteriin merkittyjen tietojen säilyttämisestä.

34 § (17.12.2015/1499)

34 § on kumottu L:lla 17.12.2015/1499.

8 luku

Erinäiset säännökset

35 § (28.4.2006/301)

Kuuleminen

Ennen 20–25 tai 29 §:ssä tarkoitetun asian lopullista ratkaisemista Elintarviketurvallisuusviraston on varattava «eläinlääkärinammatin» harjoittajalle tilaisuus antaa selitys asiassa.

36 § (28.4.2006/301)

Asiantuntijat

Ratkaistessaan 20, 21, 23–25 tai 29 §:ssä tarkoitettua asiaa Elintarviketurvallisuusvirasto voi käyttää apunaan tätä varten kutsumiaan pysyviä asiantuntijoita. Pysyvien asiantuntijoiden on oltava tunnetusti taitavia ja kokeneita henkilöitä, jotka edustavat Elintarviketurvallisuusviraston kannalta merkityksellistä tieteellistä, käytännön eläinlääkinnän tai muuta asiantuntemusta. Pysyväksi asiantuntijaksi suostunut henkilö on Elintarviketurvallisuusviraston pyynnöstä velvollinen antamaan edustamaansa alaa koskevaa asiantuntija-apua.

Pysyvillä asiantuntijoilla on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada asiantuntija-avun antamista varten tarpeelliset tiedot käyttöönsä. He ovat velvollisia pitämään salassa saamansa salassa pidettäviksi säädetyt tiedot.

Elintarviketurvallisuusvirasto maksaa pysyville asiantuntijoille palkkion heidän suorittamistaan tehtävistä sekä korvaukset matkakustannuksista.

37 § (17.12.2015/1499)

Uhkasakko

Jos «eläinlääkärinammatin» harjoittaja laiminlyö 12 §:ssä tarkoitetun ilmoitus- ja tietojenantovelvollisuuden tai 15 §:ssä tarkoitetun potilasasiakirjojen laatimis- tai säilyttämisvelvollisuuden, Elintarviketurvallisuusvirasto voi määrätä hänet noudattamaan velvollisuuttaan sakon uhalla. Elintarviketurvallisuusvirasto voi tehostaa uhkasakolla myös 20 tai 21 §:n nojalla antamaansa määräystä.

Uhkasakosta säädetään uhkasakkolaissa (1113/1990).

38 §

Virka-apu

Jos «eläinlääkärinammatin» harjoittaja ei suostu vastaanottotoiminnan tarkastamiseen, poliisin on annettava tarvittaessa virka-apua.

38 a § (17.12.2015/1499)

Ammatinharjoittamisoikeutta koskevan hakemuksen ratkaiseminen eräissä tapauksissa

Edellä 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulle hakijalle on ilmoitettava hakemuksen vastaanottamisesta sekä mahdollisesti puuttuvista asiakirjoista kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta. Hakemus on ratkaistava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua vaadittavien asiakirjojen esittämisestä. Elintarviketurvallisuusviraston vaatimus toimittaa asiakirjat alkuperäisinä tai virallisesti oikeaksi todistettuina jäljennöksinä ei keskeytä määräajan kulumista.

39 § (15.1.2021/29)

Muutoksenhaku

Tämän lain nojalla tehtyyn päätökseen muussa kuin 3–5, 20, 21, 23–26 tai 29 §:ssä tarkoitetussa asiassa saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.

Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019).

Jos päätöstä 4 §:n 1 momentissa tarkoitettuun hakemukseen ei vastoin 38 a §:ää ole annettu säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaisessa järjestyksessä valituksen, jonka katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Tällaisen valituksen voi tehdä, kunnes hakemukseen on annettu päätös. Ruokaviraston on ilmoitettava päätöksen antamisesta valitusviranomaiselle.

Edellä 20–26 §:ssä tarkoitetut päätökset on muutoksenhausta huolimatta heti pantava täytäntöön.

40 § (22.12.2009/1484)

Tiedonsaantioikeus

Elintarviketurvallisuusvirastolla ja aluehallintovirastolla on pyynnöstä oikeus salassapitosäännösten estämättä saada maksutta valtion, kunnan ja kuntayhtymän viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä samoinkuin apteekilta ja lääketukkukaupalta tässä laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset.

41 § (28.4.2006/301)

Kuulutus virallisessa lehdessä sekä ilmoitus apteekeille ja lääketukkukaupoille

Rajoitetusta, poistetusta tai palautetusta ammatinharjoittamisoikeudesta Elintarviketurvallisuusviraston on viipymättä kuulutettava virallisessa lehdessä.

Poistetusta tai rajoitetusta lääkkeen osto- tai määräämisoikeudesta sekä poistetusta tai palautetusta ja tarvittaessa myös rajoitetusta «eläinlääkärinammatin» harjoittamisoikeudesta Elintarviketurvallisuusviraston on lisäksi ilmoitettava apteekeille ja lääketukkukaupoille.

41 a § (17.12.2015/1499)

Hälytysmekanismi

Elintarviketurvallisuusviraston on ilmoitettava muille jäsenvaltioille laillistetun eläinlääkärin tai 8 §:ssä tarkoitetun henkilön ammatinharjoittamista koskevasta kiellosta tai rajoituksesta taikka ammatinharjoittamisoikeuden poistamisesta sekä siitä, että tuomioistuin on todennut mainitun henkilön käyttäneen väärennettyjä asiakirjoja osoituksena eläinlääkärin ammattipätevyydestä. Ilmoitus tulee tehdä komission ylläpitämässä sähköisessä tietojenvaihtojärjestelmässä (IMI-järjestelmä) lähetettävällä hälytyksellä kolmen vuorokauden kuluessa kieltoa, rajoitusta tai oikeuden poistamista koskevan päätöksen taikka tuomioistuimen tuomion antamisesta.

Elintarviketurvallisuusviraston on viipymättä ilmoitettava IMI-järjestelmän kautta kiellon, rajoituksen tai oikeuden poiston ilmoitettua kestoa koskevista muutoksista. Lisäksi sen on poistettava lähettämänsä hälytys IMI-järjestelmästä kolmen vuorokauden kuluessa siitä, kun hälytykseen johtanut syy on lakannut.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta hälytyksestä on tehtävä viimeistään sen lähettämispäivänä kirjallinen mainitussa momentissa tarkoitetulle henkilölle osoitettu päätös, joka voi olla erillinen tai sisältyä ammatinharjoittamista koskevan kiellon tai rajoituksen asettamista tai ammatinharjoittamisoikeuden poistamista koskevaan päätökseen. Poiketen siitä, mitä 39 §:ssä säädetään, hälytystä koskevaan päätökseen haetaan muutosta samalla tavalla kuin ammatinharjoittamisen kieltämistä tai rajoittamista taikka ammatinharjoittamisoikeuden poistamista koskevaan päätökseen. IMI-järjestelmässä lähetettyyn hälytykseen on liitettävä tieto mahdollisesta muutoksenhausta.

Jos Elintarviketurvallisuusvirasto vastaanottaa tässä laissa tarkoitettua «eläinlääkärinammatin» harjoittajaa tai laillistamishakemuksen vireille pannutta henkilöä koskevan hälytyksen, sen tulee pyytää hälytyksen lähettäneen jäsenvaltion toimivaltaiselta viranomaiselta selvitys hälytykseen johtaneista syistä sekä arvioida, antavatko syyt aihetta soveltaa tämän lain hallinnollisia turvaamistoimenpiteitä taikka laillistamishakemuksen hylkäämistä koskevia säännöksiä.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa Euroopan unionin lainsäädännön edellyttämiä tarkempia säännöksiä 1–3 momentissa mainittujen ilmoitusten ja tietojen lähettämisessä ja hälytysten poistamisessa noudatettavasta menettelystä.

42 §

Oikeus toimia erikoiseläinlääkärinä

Eläinlääkäreiden erikoistumisesta säädetään asetuksella. Ainoastaan asetuksella säädettävät erikoistumisen pätevyysvaatimukset täyttävällä eläinlääkärillä on oikeus ilmoittaa olevansa erikoiseläinlääkäri.

Elintarviketurvallisuusvirasto päättää ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa ulkomailla hankitun erikoiseläinlääkärin pätevyyden tuottamasta oikeudesta toimia erikoiseläinlääkärinä siten kuin mainitussa laissa säädetään. (30.11.2007/1094)

Muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa Elintarviketurvallisuusvirasto voi myöntää oikeuden toimia erikoiseläinlääkärinä henkilölle, joka on muualla kuin Suomessa suorittanut erikoiseläinlääkärin tutkintoa vastaavan tutkinnon. Laillistamisen edellytyksenä on lisäksi, että hakija on suorittanut Suomessa tarvittavat lisäopinnot eläinlääketieteen alalta. Lisäopinnoista säädetään tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. (28.4.2006/301)

43 §

Kelpoisuus eräisiin virkoihin ja toimiin

Eläinlääkäriksi valtion, kunnan, yhteisön tai muuhun eläinlääkärin virkaan tai toimeen saadaan nimittää, määrätä tai ottaa ainoastaan laillistettu eläinlääkäri.

Virkaa tai tointa voi väliaikaisesti hoitaa 7 §:ssä tarkoitettu henkilö, jollei muualla laissa toisin säädetä. (30.11.2007/1094)

44 § (28.4.2006/301)

Oppilaitoksen ilmoitusvelvollisuus

Sen oppilaitoksen, jossa 7 §:n 1 momentissa tarkoitetun oikeuden perusteena olevat opintosuoritukset on täytetty, on ilmoitettava tästä viipymättä Elintarviketurvallisuusvirastolle.

45 § (28.4.2006/301)

45 § on kumottu L:lla 28.4.2006/301.

9 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

46 §

Voimaantulo

Tämä «laki» tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000.

Tällä lailla kumotaan eläinlääkärintoimen harjoittamisesta 24 päivänä toukokuuta 1985 annettu «laki» (409/1985) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Mainitun lain nojalla annetut maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätökset jäävät kuitenkin edelleen voimaan siihen saakka kunnes toisin säädetään.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

47 §

Ammatinharjoittamisoikeutta koskevat siirtymäsäännökset

Ennen tätä lakia voimassa olleiden säännösten mukaisesti laillistettu eläinlääkäri tai henkilö, joka aikaisemmin on saavuttanut oikeuden harjoittaa Suomessa eläinlääkärinammattia, on tämän lain 2 luvun säännöksistä huolimatta edelleen oikeutettu harjoittamaan eläinlääkärinammattia Suomessa.

Eläinlääketieteen opiskelija, jolle on ennen tämän lain voimaantuloa myönnetty oikeus harjoittaa väliaikaisesti eläinlääkärinammattia, säilyttää tämän oikeuden kolmen vuoden ajan tämän lain voimaantulosta lukien.

48 §

Muut siirtymäsäännökset

Kumotun eläinlääkärintoimen «harjoittamisesta» annetun lain 19 a §:n nojalla maa- ja metsätalousministeriön pysyviksi asiantuntijoiksi kutsutut henkilöt jatkavat tämän lain voimaan tultua edelleen asiantuntijatehtävässään, kunnes toisin päätetään.

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Muussa laissa tai asetuksessa olevan viittauksen tällä lailla kumottuun eläinlääkärintoimen harjoittamisesta annettuun lakiin tai eläinlääkärintoimen harjoittajaan katsotaan tämän lain voimaantulon jälkeen tarkoittavan viittausta tähän lakiin ja «eläinlääkärinammatin» harjoittajaan.

HE 30/1999, MmVM 14/1999, EV 118/1999, Neuvoston direktiivi 78/1026/ETY; EYVL N:o L 362, 23.12.1978, s. 1, neuvoston direktiivi 78/1027/ETY; EYVL N:o L 362, 23.12.1978, s. 7, neuvoston direktiivi 81/105/ETY; EYVL N:o L 385, 31.12.1981, s. 25, neuvoston direktiivi 89/594/ETY; EYVL N:o L 341, 23.11.1989, s. 19

Sisällysluettelo

21.1.2000/29

Sivun alkuun Poista korostus