Seurattu SDK 1003/2019 saakka.

18.12.1995/1551

Laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Lain soveltamisala ja veronsaaja

Ulkomailta tulevan palkansaajan palkkatulosta, joka on tuloverolain (1535/92) mukaan Suomesta saatua tuloa, suoritetaan palkkatulon lähdeveroa sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Palkkatulon lähdevero suoritetaan tuloverolain mukaan suoritettavien verojen sekä vakuutetun sairausvakuutusmaksun asemesta. (13.12.2001/1265)

Palkkatulon lähdevero menee valtiolle.

1 a § (9.9.2016/779)
Muiden lakien soveltaminen

Tässä laissa tarkoitettuun suorituksen maksajaan sovellettavasta verotusmenettelystä ja muutoksenhausta säädetään oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetussa laissa (768/2016).

Tässä laissa tarkoitetun veron veronkannosta säädetään veronkantolaissa (11/2018). (12.1.2018/38)

L:lla 38/2018 muutettu 2 momentti tulee voimaan 1.11.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Tässä laissa tarkoitetun veron veronkannosta säädetään veronkantolaissa (769/2016).

2 §
Ulkomailta tulevan palkansaajan määritelmä

Ulkomailta tulevana palkansaajana pidetään tätä lakia sovellettaessa luonnollista henkilöä, jos

1) hän tulee tuloverolain mukaan Suomessa yleisesti verovelvolliseksi tässä laissa tarkoitetun työskentelyn alkaessa;

2) hänelle tästä työstä maksettava rahapalkka on vähintään 5 800 euroa kuukaudessa koko tässä laissa tarkoitetun työskentelyn ajan; (26.10.2001/903)

3) hän työskentelee erityisasiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä ja

4) hän ei ole Suomen kansalainen eikä hän ole ollut Suomessa yleisesti verovelvollinen tässä laissa tarkoitetun työskentelyn alkamisvuotta edeltäneiden viiden kalenterivuoden aikana.

Jos ulkomailta tuleva palkansaaja toimii opettajana suomalaisessa yliopistossa, korkeakoulussa tai muussa ylemmässä oppilaitoksessa taikka harjoittaa tieteellistä tutkimustyötä yleiseksi eduksi eikä tietyn henkilön tai yhteisön yksityiseksi hyödyksi, 1 momentin 2 ja 3 kohdassa säädettyjä edellytyksiä ei vaadita.

Verovelvollista pidetään ulkomailta tulevana palkansaajana enintään 48 kuukauden ajan tässä laissa tarkoitetun työskentelyn alkamisesta ja niin kauan kuin tämä työskentely on yhtäjaksoista. (10.11.2006/975)

3 § (21.11.1997/1023)
Veron peruste ja määrä

Palkkatulon lähdevero on 35 prosenttia 2 §:ssä tarkoitetusta työskentelystä saadun, ennakkoperintälain (1118/1996) mukaan lasketun ennakonpidätyksen alaisen palkan kokonaismäärästä. Verovelvollinen on tulon saaja. Vero peritään lopullisena verona siten, että työnantaja vähentää sen maksettavasta palkasta.

4 § (11.6.2010/511)
Lain soveltamista koskeva hakemus

Tätä lakia sovelletaan ulkomailta tulevan palkansaajan hakemuksesta. Hakemus, jossa on esitettävä selvitys 2 §:ssä tarkoitettujen edellytysten olemassaolosta, on tehtävä kirjallisesti Verohallinnolle ennen tässä laissa tarkoitetun työskentelyn alkamista tai 90 päivän kuluessa työskentelyn alkamisesta. Jos tämän lain soveltamisen edellytykset ovat olemassa, Verohallinnon on tehtävä asiaa koskevasta päätöksestään merkintä palkansaajan verokorttiin.

5 § (9.9.2016/779)
Edellytysten puuttuminen tai lakkaaminen

Jos palkkatulon lähdeveroa on peritty, vaikka sen edellytykset eivät ole toteutuneet, verotus toimitetaan koko työskentelyn ajalta tuloverotusta koskevien yleisten säännösten mukaan. Peritty lähdevero luetaan tällöin verovelvollisen hyväksi joko ennakkoperintälain mukaisena pidätettynä ennakkona tai rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) mukaisena lähdeverona. Tämän pykälän säännöksiä sovelletaan myös siinä tapauksessa, että verovelvollisen palkka tässä laissa tarkoitetun työskentelyn kestäessä alenee alle 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainitun määrän.

6 §
Muun ansiotulon verotus

Jos ulkomailta tuleva palkansaaja saa myös muuta ansiotuloa kuin sellaista palkkatuloa, johon sovelletaan tämän lain säännöksiä, tällaisen muun tulon verotusta toimitettaessa siihen lisätään palkkatulon lähdeveron alaisen tulon määrä. Näin saadusta tulon yhteismäärästä tehdään puhtaasta ansiotulosta myönnettävät vähennykset. Muusta ansiotulosta kuin palkkatulon lähdeveron alaisesta tulosta meneväksi veroksi katsotaan tällöin se osa edellä mainitulle yhteismäärälle lasketusta verosta, joka vastaa muun ansiotulon suhdetta sen ja palkkatulon lähdeveron alaisen tulon yhteismäärään. Tätä suhdetta laskettaessa otetaan huomioon puhtaat tulot ennen puhtaasta ansiotulosta myönnettävien vähennysten tekemistä.

Verovelvollisen, jolla on verovuonna ollut 1 momentissa tarkoitettua muuta veronalaista ansiotuloa, on merkittävä veroilmoitukseensa myös palkkatulon lähdeveron alainen tulo.

7 §
Lain soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa

Jos ulkomailta tulevan palkansaajan palkkatulosta on suoritettava kunnallisveroa Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvalle kunnalle, palkkatulon lähdeveron suuruus on 17,5 prosenttia. Jos tämän pykälän soveltamisen edellytykset ovat olemassa, on tästä tehtävä merkintä palkansaajan verokorttiin.

8 § (9.9.2016/779)
Palkkatulon lähdeveron perintä

Palkkatulon lähdeveron perinnässä noudatetaan ennakkoperintälain säännöksiä.

Työnantajan on palkkatulon lähdeveron perimisen sijasta toimitettava ennakkoperintälain mukainen ennakonpidätys, vaikka palkansaajan verokortissa olisi 4 §:ssä tarkoitettu merkintä, jos palkkatulon lähdeveron edellytykset eivät ole toteutuneet tai ne ovat lakanneet. Työnantaja on vastuussa ennakonpidätyksen toimittamisesta ja pidätetyn määrän maksamisesta siten kuin ennakkoperintälaissa säädetään.

8 a § (9.9.2016/779)
Palkkatulon lähdeveron kohdistaminen

Vero kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana se on peritty.

9 § (9.9.2016/779)
Veron määrääminen verovelvolliselle

Perimättä jätetty palkkatulon lähdevero voidaan määrätä verovelvolliselle. Tällöin noudatetaan soveltuvin osin, mitä verotuksen oikaisusta ja muutoksenhausta on säädetty.

9 a § (9.9.2016/779)
Muutoksenhaku

Verovelvollinen ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saavat hakea muutosta verovelvollista koskevaan päätökseen siten kuin verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään.

10 § (9.9.2016/779)
Työnantajan sairausvakuutusmaksu

Palkkatulon lähdeveron alaista palkkaa pidetään palkkana, jonka perusteella on suoritettava muut kuin 1 §:ssä tarkoitetut sairausvakuutus-, työeläkevakuutus-, tapaturmavakuutus- ja työttömyysvakuutusmaksut, joista muutoin on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.

11 §
Tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset palkkatulon lähdeveron suorittamisen valvonnasta sekä muut tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

12 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

Lakia sovelletaan palkkaan, joka saadaan tai on saatu 1 päivänä tammikuuta 1996 tai sen jälkeen, jos palkka perustuu työskentelyyn, joka alkaa tai on alkanut 1 päivän tammikuuta 1996 ja 31 päivän joulukuuta 1999 tai 1 päivän tammikuuta 2001 ja 31 päivän joulukuuta 2019 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan luettuina. Muulta osalta lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1996 toimitettavassa verotuksessa. (17.12.2015/1550)

Lain 2 §:n 3 momenttia sovelletaan sellaiseen verovelvolliseen, joka aloittaa tässä laissa tarkoitetun työskentelyn 1 päivänä tammikuuta 2007 tai sen jälkeen. (10.11.2006/975)

HE 76/95, VaVM 45/95, EV 142/95

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

21.11.1997/1023:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.

HE 160/1997, VaVM 20/1997, EV 145/1997

30.12.1999/1346:

HE 149/1999, VaVM 30/1999, HaVL 10/1999, EV 131/1999

15.12.2000/1088:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

Tätä lakia sovelletaan myös vuosina 2001 ja 2002 tapahtuneesta työskentelystä saatuun palkkaan sen estämättä, että työskentely on alkanut vuonna 2000, edellyttäen, että lain soveltamisen edellytykset muutoin täyttyvät koko työskentelyn ajalta. Lain 2 §:n 3 momentissa tarkoitettu 24 kuukauden aika lasketaan myös tällöin siitä, kun laissa tarkoitettu työskentely alkoi vuonna 2000. Lain 4 §:ssä tarkoitettu hakemus on tässä tapauksessa annettava verovirastolle viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2001.

HE 106/2000, VaVM 33/2000, EV 186/2000

26.10.2001/903:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Lakia sovelletaan palkkaan, joka maksetaan lain tultua voimaan.

HE 91/2001, VaVM 12/2001, EV 101/2001

13.12.2001/1265:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

HE 182/2001, VaVM 34/2001, EV 184/2001

14.11.2003/916:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

HE 51/2003, VaVM 14/2003, EV 38/2003

10.11.2006/975:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

HE 103/2006, VaVM 16/2006, EV 126/2006

11.6.2010/511:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2010.

HE 288/2009, VaVM 12/2010, EV 37/2010

29.12.2011/1522:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

HE 50/2011, HE 130/2011, VaVM 23/2011, EV 104/2011

17.12.2015/1550:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

HE 31/2015, VaVM 8/2015, EV 49/2015

9.9.2016/779:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen alkavan verokauden ja verovuoden 2017 verotusmenettelyyn ja muutoksenhakuun.

Ennen lain voimaantuloa päättyneen verokauden ja verovuoden verotusmenettelyyn ja muutoksenhakuun sekä muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa annettuun muuhun Verohallinnon päätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Muutoksenhaussa lain voimaantulon jälkeen annettuun ennen lain voimaantuloa päättynyttä verokautta tai verovuotta koskevaan sekä tämän lain voimaantulon jälkeen annettuun muuhun Verohallinnon päätökseen sovelletaan tämän lain säännöksiä.

HE 29/2016, VaVM 9/2016, EV 104/2016

12.1.2018/38:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2019.

HE 97/2017, VaVM 26/2017, EV 182/2017

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.