Seurattu SDK 834/2023 saakka.

16.12.1994/1280

Terveydensuojeluasetus

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään 19 päivänä elokuuta 1994 annetun terveydensuojelulain (763/94) nojalla:

1 luku

Luvanvarainen toiminta

1–2 §

1–2 § on kumottu A:lla 18.2.2000/172.

2 luku

Ilmoituksenvarainen toiminta

3 § (19.12.2002/1240)

3 § on kumottu A:lla 19.12.2002/1240.

4 § (23.3.2006/207)
Ilmoitus ja sen sisältö

Terveydensuojelulain (763/1994) 13 §:n mukainen ilmoitus on tehtävä kirjallisesti sen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, jonka alueella toimintaa aiotaan harjoittaa.

Ilmoituksesta on käytävä ilmi:

1) selvitys toimintaan varatun paikan sijainnista;

2) selvitys harjoitettavasta toiminnasta;

3) selvitys vedenhankinnasta, ilmanvaihdosta, viemäröinnistä ja jätehuollosta;

4) toiminnanharjoittajan nimi, kotipaikka ja yhteystiedot; sekä

5) muut terveyshaitan arvioimiseksi tarpeelliset tiedot ja mahdolliset toimenpiteet terveyshaitan estämiseksi.

Ilmoitukseen on liitettävä tarpeelliset piirustukset sekä tieto rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymän pääpiirustuksen mukaisesta tilan käyttötarkoituksesta ja mahdollisesti vireillä olevista luvista.

Terveydensuojelulain 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua työtilaa koskevassa ilmoituksessa on lisäksi oltava selvitys terveydensuojelulain 27 §:ssä tarkoitetusta haitasta, jota toiminta voi aiheuttaa.

Terveydensuojelulain 13 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitettua toimintaa koskevassa ilmoituksessa on lisäksi ilmoitettava, kuinka suurelle kävijämäärälle laitos tai huoneisto on suunniteltu. Ilmoitukseen on myös tarvittaessa liitettävä selvitys talousveden laadusta, jollei laitos ole talousvettä toimittavan laitoksen vedenjakelun piirissä.

Terveydensuojelulain 18 a §:ssä tarkoitetussa ilmoituksessa vedenjakelualueesta on ilmoitettava tämän asetuksen 8 §:ssä tarkoitetut tiedot. Mainitun pykälän 5–7 kohdan osalta ilmoitusvelvollisuus koskee vain sellaista toiminnanharjoittajaa, joka ottaa tai käsittelee vettä itse. Jos yhteisessä käytössä olevan vedenottamon tai vesisäiliön omistajalla ei ole Y-tunnusta, ilmoitukseen ei tarvitse sisällyttää mainitun pykälän 2 kohdassa tarkoitettua tietoa. (5.1.2023/8)

5 §
Ilmoituksen käsittely

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tulee tarkastaa ilmoitus viivytyksettä ja tehdä ilmoituksen käsittelyn mahdollisesti edellyttämä tarkastuskäynti.

Tarkastuksesta on laadittava pöytäkirja ja mahdollisista näytteistä tutkimustodistus, jotka on annettava toiminnanharjoittajalle.

6 §
Ilmoitusta koskevan päätöksen sisältö

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen ilmoituksen johdosta tekemästä päätöksestä tulee käydä ilmi ainakin seuraavaa:

1) toiminnanharjoittajan nimi ja laitoksen tai siihen rinnastettavan toiminnan sijainti;

2) pyydetyt lausunnot;

3) tarkastukset;

4) selvitys toiminnanharjoittajan kuulemisesta;

5) selvitys terveydensuojelulain 15 §:n 2 momentissa tarkoitettua merkittävää terveyshaittaa aiheuttavan toiminnan asianosaisten kuulemisesta ja asian vireilläolosta ilmoittamisesta;

6) annetut mahdolliset määräykset tai toimintaa koskeva kielto ja niiden perustelut sekä mahdollisten tutkimusten ja selvitysten tulokset; sekä

7) valitusosoitus.

3 luku

Talousvesi

7 § (23.3.2006/207)
Talousvettä toimittavaa laitosta koskeva hakemus

Toiminnanharjoittajan on tehtävä terveydensuojelulain 18 §:ssä tarkoitettu hakemus kirjallisena sen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, jonka alueella talousvettä toimittavalla laitoksella on kotipaikka.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on lähetettävä hakemus tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten niiden kuntien terveydensuojeluviranomaisille, joiden alueelle talousvettä toimittava laitos toimittaa vettä tai joiden alueelta se ottaa vettä, sekä vastaavasti asianomaisille alueellisille ympäristökeskuksille ja lääninhallituksille.

8 § (5.1.2023/8)
Talousvettä toimittavan laitoksen toimintaa koskevan hakemuksen sisältö

Terveydensuojelulain 18 §:ssä tarkoitetusta talousvettä toimittavan laitoksen toimintaa koskevasta hakemuksesta on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot:

1) laitoksen nimi, kotipaikka ja yhteystiedot;

2) laitoksen Y-tunnus;

3) vedenjakelualuekohtainen laitoksen vedenjakelualueille päivittäin toimitettavan talousveden vuosittainen keskimäärä ja enimmäismäärä sekä veden määrän vaihtelu eri vuodenaikoina;

4) vedenjakelualuekohtainen laitoksen vedenjakelualueiden vedenkäyttäjien vuosittainen keskimäärä ja enimmäismäärä sekä vedenkäyttäjien määrän vaihtelu eri vuodenaikoina;

5) jäljennös vesilain (587/2011) 3 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta luvasta veden ottamiseen;

6) raakaveden hankintaan käytettävän pohjavesialueen tai pintavesimuodostuman nimi ja sen ympäristönsuojelulain 222 §:ssä tarkoitettuun ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitty tunnus;

7) raakaveden laatu, joka voi vaikuttaa talousveden terveydelliseen laatuun tai käyttökelpoisuuteen;

8) ostettavan veden laatu ja vettä myyvän laitoksen yhteystiedot, jos vettä ostetaan;

9) vedenkäsittely ja siinä käytettävät kemikaalit;

10) talousvedeksi toimitettavan veden laatu;

11) selvitys laitoksessa työskentelevien talousveden laatuun vaikuttavia toimenpiteitä tekevien henkilöiden pätevyydestä ja terveydensuojelulain 20 b §:ssä tarkoitetusta laitosteknisestä ja talousvesihygieenisestä osaamisesta;

12) ehdotus terveydensuojelulain 20 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesta valvonnasta;

13) laitoksen omavalvontasuunnitelma;

14) aikataulu vesihuoltolain (119/2001) 15 a §:n 2 momentissa tarkoitetun häiriötilanteisiin varautumista koskevan suunnitelman laatimisesta, jos hakijana on vesihuoltolaissa tarkoitettu vesihuoltolaitos;

15) muut kuin 1–14 kohdassa tarkoitetut tarpeelliset tiedot talousveden laadun arvioimiseksi.

9 §
Talousvettä koskevista tarkkailuvelvoitteista määrääminen

Sen lisäksi, mitä sosiaali- ja terveysministeriö on terveydensuojelulain 21 §:n nojalla määrännyt talousveden säännöllisestä valvonnasta ja tarvittavista tutkimuksista, kunnan terveydensuojeluviranomainen voi määrätä talousveden laadun tarkkailemiseksi muita tutkimuksia, jotka ovat perustellusta syystä välttämättömiä talousveden terveydellisen laadun turvaamiseksi.

10 § (5.1.2023/8)
Talousveden laatuvaatimuksista poikkeaminen

Aluehallintovirasto voi myöntää terveydensuojelulain 17 a §:ssä tarkoitetun poikkeuksen talousveden kemiallisten laatuvaatimusten täyttymisestä, jos:

1) kyseessä on terveydensuojelulain 18 §:n nojalla hyväksytyn talousvettä toimittavan laitoksen tai sellaisen toiminnanharjoittajan talousveden ottoon tarkoitettu uusi vedenottopisteen vedenmuodostumisalue, joka on tehnyt mainitun lain 18 a §:n mukaisen ilmoituksen;

2) vedenottopisteen vedenmuodostumisalueella tunnistetaan uusi raakaveden pilaantumislähde taikka äskettäin tutkittu tai havaittu uusi talousveden terveydelliseen laatuun vaikuttava muuttuja; tai

3) vedenottopisteen vedenmuodostumisalueella on tapahtunut ennakoimaton ja poikkeuksellinen tilanne, joka voi johtaa talousveden laatuvaatimusmuuttujan tilapäiseen poikkeamaan.

Kemiallisen laatuvaatimusmuuttujan poikkeava pitoisuus saa olla enintään puolitoistakertainen muuttujan enimmäisarvoon verrattuna. Aluehallintovirasto voi kuitenkin hyväksyä tätä suuremman pitoisuuden, jos siihen on erityinen syy.

Poikkeuksen voimassaoloaika on rajattava mahdollisimman lyhyeksi, kuitenkin enintään kolmeksi vuodeksi. Perustellusta syystä aluehallintovirasto voi myöntää poikkeuksen myös muussa kuin 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, jos kyseessä on vedenjakelualue, jolla käytetään talousvettä keskimäärin vähemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai alle 50 henkilön tarpeisiin.

10 a § (5.1.2023/8)
Talousveden laatuvaatimuksista poikkeamista koskevan hakemuksen sisältö

Toiminnanharjoittajan on esitettävä poikkeamista koskevassa hakemuksessa seuraavat tiedot:

1) vedenjakelualue, jota poikkeus koskee;

2) vedenjakelualueelle päivittäin toimitettavan veden keskimäärä ja enimmäismäärä;

3) talousveden käyttäjämäärä vedenjakelualueella;

4) talousveden toimituksen piirissä olevat elintarvikehuoneistot, joille veden laadulla on olennaista merkitystä;

5) muuttuja, jonka enimmäisarvosta haetaan poikkeusta;

6) enimmäispitoisuus, jolle poikkeusta haetaan;

7) poikkeuksen syy;

8) poikkeuksen haettu kesto;

9) muuttujaa koskevat aiemmat valvontatutkimustulokset;

10) veden laadun seurantasuunnitelma, johon sisältyy tarvittaessa tihennetty seuranta;

11) suunnitelma korjaavista toimenpiteistä aikatauluineen ja kustannusarvioineen.

10 b § (5.1.2023/8)
Talousveden laatuvaatimuksista poikkeamista koskeva menettely

Aluehallintoviraston pyynnöstä kunnan terveydensuojeluviranomaisen on annettava talousveden laatuvaatimuksista poikkeamista koskevasta hakemuksesta aluehallintovirastolle lausunto, johon sisältyy viranomaisen kanta haetun poikkeuksen kestosta sekä selvitys terveydensuojelulain 20 §:n 3 momentin nojalla annetuista määräyksistä. Aluehallintoviraston on pyydettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto vaihtoehtoisista vedenhankintatavoista, jos veden laadun saattaminen terveydensuojelulain vaatimusten mukaiseksi edellyttää muutoksia vedenhankinnassa. Lisäksi aluehallintoviraston on tarvittaessa pyydettävä elintarvikelain 5 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetulta kunnan valvontaviranomaiselta lausunto haetusta poikkeuksesta elintarviketurvallisuudelle aiheutuvista vaikutuksista.

Aluehallintoviraston on sisällytettävä poikkeusta koskevaan päätökseen:

1) 10 a §:ssä tarkoitetut tiedot;

2) perustelut hyväksymälleen poikkeavalle pitoisuudelle;

3) määräys poikkeusjakson loppupuolella aluehallintovirastolle toimitettavasta selvityksestä veden laadun ja korjaavien toimenpiteiden edistymisestä.

Aluehallintoviraston on toimitettava poikkeusta koskeva päätöksensä tiedoksi sosiaali- ja terveysministeriölle, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Jos aluehallintovirasto on pyytänyt lausunnon elintarvikelaissa tarkoitetulta valvontaviranomaiselta, päätös myönnetystä poikkeuksesta on toimitettava myös tälle tiedoksi.

Perustellusta syystä aluehallintovirasto voi myöntää poikkeuksen toiseksi enintään kolmen vuoden pituiseksi jaksoksi. Toiminnanharjoittajan on tehtävä toista jaksoa koskeva hakemus aluehallintovirastolle vähintään kolme kuukautta ennen ensimmäisen poikkeuksen päättymistä. Hakemuksessa on esitettävä 10 a §:ssä tarkoitetut tiedot ja tämän pykälän 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettu selvitys. Aluehallintoviraston on toimitettava mainittu selvitys ja poikkeuksen myöntämistä toiselle jaksolle koskevat perustelut vähintään kuukausi ennen aiotun poikkeuksen alkamista Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle, joka välittää tiedot viipymättä Euroopan komissiolle.

10 c § (5.1.2023/8)
Tietokokonaisuudet

Terveydensuojelulain 21 §:n nojalla laadittavat tietokokonaisuudet koskevat:

1) sellaisten vedenottopisteiden vedenmuodostumisalueiden riskienhallintaa, joilta otetaan talousveden valmistukseen tarkoitettua vettä käytettäväksi talousvetenä vähintään 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai vähintään 50 henkilön tarpeisiin;

2) talousveden saatavuuden parantamiseksi ja käytön edistämiseksi toteutettuja toimenpiteitä;

3) ensisijaisina tiloina käytettävien rakennusten vesilaitteistojen riskienhallintaa;

4) talousveden laatuvaatimusmuuttujien täyttymättömyyttä ja niihin liittyviä korjaavia toimenpiteitä;

5) talousvettä koskevia häiriötilanteita, jotka ovat kestäneet yli kymmenen peräkkäistä päivää ja joiden vaikutuspiiriin on kuulunut yli 1 000 vedenkäyttäjää;

6) talousveden laatuvaatimuksille myönnettyjä poikkeuksia.

Tietokokonaisuuksiin liitettävien tietojen kokoamisessa on käytettävä vähintään liitteen mukaisia tietoaineistoja. Tietokokonaisuuksiin ei saa sisällyttää salassa pidettäviä tietoja.

Edellä 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetut tietokokonaisuudet on saatettava ajan tasalle joka kuudes vuosi ja 4–6 kohdassa tarkoitetut tietokokonaisuudet vuosittain.

4 luku

Jätteet ja jätevedet

11 §
Viemäri ja jätevesien kokoaminen

Viemäri on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava niin, ettei siitä aiheudu talousveden tai yleiseen käyttöön tarkoitetun uimarannan veden tai maaperän terveydellisen laadun huonontumista.

Nestemäisten jätteiden kokoaminen tiiviiseen säiliöön tai imeyttäminen maahan on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu maaperän tai talousveden pilaantumisen vuoksi terveyshaittaa.

12 §
Jätteiden kokoaminen ja jätehuone

Jätteiden keräysastiat tai -välineet ja jätehuone on sijoitettava ja hoidettava siten, ettei niistä aiheudu hajua tai muuta terveyshaittaa ja etteivät eläimet pääse niihin.

Kiinteille jätteille tarkoitettuihin astioihin tai muihin keräysvälineisiin ei saa koota nestemäisiä jätteitä. Astioiden ja keräysvälineiden kunnosta ja puhdistuksesta on huolehdittava asianmukaisesti.

13 §
Kompostointi

Talous- ja käymäläjätteiden kompostointi tulee järjestää niin, ettei siitä aiheudu hajua tai maaperän tai talousveden likaantumisen vuoksi terveyshaittaa. Komposti on tehtävä ja sijoitettava siten, että eläinten pääsy kompostiin estyy.

14 §
Käymälä

Käymälässä tulee olla riittävä ilmanvaihto, jonka tulee olla järjestetty siten, että hajun leviäminen muihin tiloihin estyy. Käymälässä tai sen välittömässä läheisyydessä on lisäksi oltava mahdollisuus käsien pesuun.

Kuivakäymälä on sijoitettava tiiviille alustalle siten, ettei käymälästä aiheudu hajun, talousveden tai maaperän likaantumisen vuoksi terveyshaittaa.

5 luku

Asunnon ja muun oleskelutilan terveydelliset vaatimukset

15 §
Asunnon ja muun oleskelutilan terveellisyyden valvonta

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on valvoessaan, noudatetaanko terveydensuojelulain 26 §:ssä asetettuja asunnon tai muun oleskelutilan terveydellisiä vaatimuksia, kiinnitettävä huomiota seuraavaan:

1) maaperän saastumisesta tai muusta siihen verrattavasta syystä ei saa aiheutua terveyshaittaa rakennuksessa tai sen läheisyydessä oleskeleville;

2) kylmänä vuodenaikana asumiseen tai oleskeluun käytettävien tilojen lämmitys on järjestetty tarkoituksenmukaisesti;

3) rakennus on ottaen huomioon sen käyttötarkoitus riittävän tiivis ja siinä on riittävä lämmöneristys;

4) rakennus täyttää fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten tekijöiden osalta terveydensuojelulain 32 §:n nojalla annetut määräykset; sekä

5) rakennuksessa on riittävä ilmanvaihto ottaen huomioon siellä olevien ihmisten määrä ja harjoitettava toiminta.

16 §
Asunnon tai muun oleskelutilan henkilömäärä

Terveyshaitan estämiseksi kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tilapäisesti rajoittaa asukkaiden määrää asunnossa taikka muussa oleskelutilassa olevien henkilöiden määrää.

Ennen 1 momentin mukaisen määräyksen antamista kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varattava asunnon tai oleskelutilan omistajalle tai haltijalle tilaisuus tulla kuulluksi. Lisäksi kunnan terveydensuojeluviranomaisen on tarvittaessa pyydettävä lausunto rakennusvalvontaviranomaiselta.

17 §
Asunnon tai muun oleskelutilan tarkastus

Asuntoon tai muuhun oleskelutilaan tehdystä tarkastuksesta tulee laatia pöytäkirja.

Ennen terveydensuojelulain 27 ja 51 §:n mukaisen kiellon tai määräyksen antamista kunnan terveydensuojeluviranomaisen on varattava asunnon tai muun oleskeluun käytettävän tilan omistajalle ja haltijalle sekä sille, jonka menettely tai toimenpide on syynä todettuun epäkohtaan, tilaisuus tulla kuulluksi.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen antamasta terveydensuojelulain 27 ja 51 §:n mukaisesta kiellosta tai määräyksestä tulee käydä ilmi ainakin seuraavaa:

1) se, johon päätös kohdistuu, ja hänen yhteystietonsa;

2) tehdyt tarkastukset ja tutkimukset;

3) asianosaisten kuuleminen;

4) todettu terveyshaitta ja haitan yhteys menettelyyn tai toimenpiteeseen, joka on todettu syyksi epäkohtaan;

5) päävelvoite epäkohdan poistamiseksi tai rajoittamiseksi sekä määräaika haitan poistamiseen;

6) mahdollinen hallintopakko päävelvoitteen laiminlyönnin varalle; ja

7) valitusosoitus.

6 luku (23.3.2006/207)

(23.3.2006/207)

6 LUKU on kumottu A:lla 23.3.2006/207.

7 luku

Hautausmaa ja hautaaminen

39 §
Hautausmaan ja hautapaikan perustaminen

Hautausmaan ja hautapaikan perustamisesta tehtävästä ilmoituksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 4, 5 ja 6 §:ssä säädetään.

40 §
Hautaaminen

Vainajan ruumis on haudattava viivytyksettä tiiviissä asianmukaisessa arkussa tai vastaavassa taikka tuhkattava krematoriossa.

Arkkuun sijoitettu ruumis on haudattava maahan vähintään 150 senttimetrin syvyyteen. Samaa arkkuhautasijaa saa käyttää aikaisintaan 15 vuoden kuluttua edellisestä hautaamisesta.

Ruumis voidaan sijoittaa myös hautakammioon edellyttäen, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa. Hautakammioon saa haudata 2 momentissa mainittua aikaa lyhyemmin väliajoin edellyttäen, että kunnan terveydensuojeluviranomainen hyväksyy hautaamisen.

41 §
Ruumiin käsittely, säilyttäminen ja kuljettaminen

Jos vainaja on sairastanut tarttuvaa tautia ja tartunnan vaara on edelleen olemassa, on vainajan kuolinsyyn selvittäjän ilmoitettava tästä ruumista käsittelevälle.

Muualla kuin sairaalan tiloissa ruumis on säilytettävä asianmukaisessa tiiviissä arkussa tai vastaavassa ennen hautaamista.

Ruumiin kuljettaminen on sallittua vain siihen tarkoitukseen varatussa kulkuneuvossa.

Ruumiinkuljettamisesta valtioiden välillä säädetään erikseen.

42 §
Haudatun ruumiin siirtäminen

Haudatun ruumiin siirtämistä koskevaan kunnan terveydensuojeluviranomaiselle osoitettuun hakemukseen on liitettävä tiedot vainajasta sekä virallinen selvitys kuoleman syystä ja ajasta, ruumiin hautapaikasta sekä selvitys ruumille varatusta uudesta hautapaikasta.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on hankittava hautausmaiden omistajilta lausunto terveydellisten seikkojen selvittämiseksi haudatun ruumiin siirtämisestä tehdystä hakemuksesta.

Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tarvittaessa kieltää haudatun ruumiin siirtämisen tai määrätä ruumista siirrettäessä noudatettavista muista toimenpiteistä terveyshaitan ehkäisemiseksi. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on määrättävä aika, jonka kuluessa ruumiin siirtäminen on toimitettava.

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on lähetettävä ruumiin siirtämistä koskeva päätös tiedoksi sen kunnan terveydensuojeluviranomaiselle, jonne ruumis siirretään, sekä asianomaisille lääninhallituksille ja hautausmaiden omistajille. (23.3.2006/207)

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen edustajan on oltava paikalla ruumista haudasta otettaessa ja uudelleen haudattaessa.

8 luku

Erinäiset säännökset

43 §
Viranhaltijan pätevyys

1–2 momentit on kumottu A:lla 19.12.2002/1240.

Terveydensuojelun viranhaltijan on terveydensuojelulain toimeenpanoon liittyviä tehtäviä suorittaessaan pyydettäessä todistettava henkilöllisyytensä ja virka-asemansa.

44 §
Terveydensuojelujärjestys

Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on toimitettava jäljennös lääninhallitukselle terveydensuojelulain 51 §:n 3 momentin nojalla antamistaan yleisistä määräyksistä terveyshaitan ehkäisemiseksi ja terveydellisten olojen valvomiseksi (terveydensuojelujärjestys).

45 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

ETA-sopimus Liite XX: Neuvoston direktiivi 80/778/ETY ja 81/858/ETY, ETA:n sekakomitean päätös 21.3.1994 N:o 7/94. ETA-sopimuksen liite II: 93/43/ETY

Tietokokonaisuuksien laatimisessa käytettävät tietoaineistot

1. Vedenottopisteiden vedenmuodostumisalueiden riskienhallinnan tietokokonaisuus:

Ympäristönsuojelulain 222 §:ssä tarkoitettuun ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tallennetut:

a) valtioneuvoston asetuksen (1040/2006) 24 ja 25 §:ssä tarkoitetut vesimuodostumakohtaiset tiedot vesienhoidon perustoimenpiteistä ja täydentävistä toimenpiteistä;

b) vesihuoltolain 15 §:n 2 momentissa tarkoitetut raakaveden laadun seurannan tulokset.

2. Ensisijaisina tiloina käytettävien rakennusten vesilaitteistojen riskienhallinnan tietokokonaisuus:§

a) terveydensuojelulain 19 b §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot toimenpiteistä riskien ennalta ehkäisemiseksi, poistamiseksi tai vähentämiseksi;

b) terveydensuojelulain 19 b §:n 4 momentin nojalla tallennetut veden laadun tarkkailua koskevat tulokset.

3. Talousveden laatuvaatimusmuuttujien täyttymättömyyttä ja niihin liittyviä korjaavia toimenpiteitä koskeva tietokokonaisuus:

a) terveydensuojelulain 20 §:n 2 momentin nojalla tietojärjestelmään tallennetut talousveden valvontatutkimusten tulokset.

4. Talousvettä koskevat häiriötilanteet:

a) terveydensuojelulain 20 a §:n 2 momentin nojalla laaditut epidemian selvitystä koskevat ilmoitukset;

b) kunnan terveydensuojeluviranomaisen aluehallintovirastolle ilmoittamat talousvettä koskevat häiriötilanteet.

5. Talousveden latuvaatimuksille myönnettyjä poikkeuksia koskeva tietokokonaisuus:

a) terveydensuojelulain 17 a §:n nojalla myönnetyt poikkeukset.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

24.1.1995/84:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1995.

12.4.1996/252:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1996.

Komission direktiivi 96/3/EY, EYVL N:o L 21, 27.1.1996, s. 42

5.2.1999/121:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 1999.

Komission direktiivi 98/28/EY; EYVL N:o L 140, 12.5.1998, s. 10

18.2.2000/172:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.

25.5.2000/463:

Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä toukokuuta 2000.

21.6.2000/596:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2000.

19.12.2002/1240:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

23.3.2006/207:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2006.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

5.1.2023/8:

Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä tammikuuta 2023.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on laadittava 10 c §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu tietokokonaisuus viimeistään 12 päivänä heinäkuuta 2027.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on laadittava 10 c §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tietokokonaisuudet viimeistään 12 päivänä tammikuuta 2029.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2020/2184 (32020L2184) , EUVL N:o L 435, 23.12.2020, s. 1

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.