Seurattu SDK 786/2018 saakka.

23.12.1987/1203

Valtion virkaehtosopimusasetus

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtiovarainministerin esittelystä säädetään 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun valtion virkaehtosopimuslain (664/70) 2 §:n 4 momentin ja 3 §:n 3 momentin, sellaisina kuin ne ovat 24 päivänä lokakuuta 1986 annetussa laissa (764/86), sekä 28 §:n nojalla:

1 §
Valtion neuvotteluviranomainen

Valtion virkaehtosopimuslaissa tarkoitettuna valtion neuvotteluviranomaisena on valtiovarainministeriö.

1 a § (26.3.1993/290)
Työnantajayhdistys

Valtion liikelaitoksista annetussa laissa (1185/2002) tarkoitetun liikelaitoksen virkamiesten palvelussuhteen ehtoja koskevissa asioissa työnantajaa edustavina neuvottelu- ja sopimusosapuolina ovat:

1) Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry, sekä

2) sen jäsenenä oleva liikelaitos.

(26.4.2007/505)

Valtion neuvotteluviranomainen voi huolehtia yhdistykselle kuuluvista neuvottelu-, edunvalvonta-, tutkimus- ja tietohuoltotehtävistä ja sen muistakin valmistelutehtävistä sen mukaan kuin valtion neuvotteluviranomaisen ja yhdistyksen kesken on sovittu.

Mitä 4–8 §:ssä on säädetty, ei sovelleta 1 momentissa tarkoitetun liikelaitoksen osalta.

L valtion liikelaitoksista 1185/2002 on kumottu L:lla valtion liikelaitoksista 1062/2010.

2 §
Neuvottelukunta

Valtion virkaehtosopimuslain mukaista neuvottelutoimintaa sekä valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtoja ja työrauhaa koskevissa asioissa voidaan asettaa neuvottelukunta avustamaan valtion neuvotteluviranomaista.

3 § (21.5.1999/694)

3 § on kumottu A:lla 21.5.1999/694.

4 §
Määräykset ja ohjeet virkaehtosopimusneuvottelujen käymisestä

Valtion neuvotteluviranomainen voi antaa hallinnonalan neuvotteluviranomaiselle määräyksiä ja ohjeita virkaehtosopimusneuvotteluiden käymisestä ja tarkentavan virkaehtosopimuksen tekemisestä sekä hallinnonalan neuvotteluviranomaiselle ja muullekin valtion viranomaiselle määräyksiä ja ohjeita virkaehtosopimusten valmistelua ja virkamiesten työrauhaa koskevissa asioissa.

5 §
Tarkentavan virkaehtosopimuksen aiheuttamat lisämenot

Valtion neuvotteluviranomainen voi oikeuttaa hallinnonalan neuvotteluviranomaisen tekemään tarkentavan virkaehtosopimuksen vain, jos siitä valtiolle aiheutuvista lisämenoista on sovittu voimassa olevassa virkaehtosopimuksessa.

6 §
Tarkentavan virkaehtosopimuksen tarkastaminen

Hallinnonalan neuvotteluviranomaisen on toimitettava neuvottelutulos tai esitys tarkentavaksi virkaehtosopimukseksi valtion neuvotteluviranomaisen tarkastettavaksi. Sopimusta ei saa valtion puolesta allekirjoittaa, ellei valtion neuvotteluviranomainen ole hyväksynyt sitä.

Edellä 1 momentissa säädetty ei kuitenkaan koske valtion liikelaitoksista annetussa laissa (627/87) tarkoitetun liikelaitoksen neuvottelutulosta tai esitystä tarkentavaksi virkaehtosopimukseksi taikka tarkentavaa virkaehtosopimusta. (18.9.1992/878)

L valtion liikelaitoksista 627/1987 on kumottu L:lla 1185/2002, ks. L valtion liikelaitoksista 1062/2010.

7 §
Soveltamismääräykset ja -ohjeet

Valtion neuvotteluviranomainen antaa tarvittaessa määräykset ja ohjeet virkaehtosopimusten sekä valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettujen valtioneuvoston päätösten täytäntöönpanosta ja soveltamisesta.

Hallinnonalan neuvotteluviranomainen antaa tarvittaessa määräykset ja ohjeet tekemiensä tarkentavien virkaehtosopimusten sekä, valtion neuvotteluviranomaisen määräyksestä, omalta osaltaan taikka alaisensa hallinnon osalta muunkin virkaehtosopimuksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta.

8 §
Paikallisneuvottelut käyvä viranomainen

Valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen mukaiset paikallisneuvottelut virkaehtosopimusten soveltamis- ja tulkintakysymyksistä käy valtion edustajana hallinnonalan neuvotteluviranomainen, ellei valtion neuvotteluviranomainen toisin määrää, tai, jos hallinnonalan neuvotteluviranomaista ei ole määrätty, valtion neuvotteluviranomaisen määräämä viranomainen.

9 § (16.6.2005/418)
Eräät toimivaltajärjestelyt

Virkaehtosopimuslain 5 §:n 2 momentin 2 kohtaa sovellettaessa yhtenä virastona tai laitoksena pidetään keskushallintoa sekä sen alaista piiri- ja paikallishallintoa, jotka valtion talousarviossa ovat samassa luvussa.

Jäljempänä 3–5 momentissa säädetään viraston tai laitoksen oikeudesta päättää virkaehtosopimuslain 5 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla virkamiestensä palkkauksesta ja luontoiseduista eräiden sellaisten virastojen ja laitosten osalta, joiden toiminnasta aiheutuviin menoihin osoitetaan määräraha yhdellä toimintamenomomentilla.

Ministeriö, jonka toimialaan asianomainen virasto tai laitos kuuluu, päättää virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkauksista ja luontoiseduista:

1) viraston tai laitoksen päällikön osalta;

2) oikeusministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten osalta;

3) puolustusvoimien osalta, jos asia koskee kahta tai useampaa alueellista esikuntaa tai koko puolustusvoimia;

4) aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueiden johtajien osalta.

(17.12.2009/1131)

Virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkauksesta ja luontoiseduista päättää kuitenkin 3 momentin estämättä:

1) Poliisihallitus paikallisten poliisilaitosten sekä muidenkin poliisiyksiköiden virkamiesten osalta, jos asia koskee kahta tai useampaa poliisiyksikköä; valtakunnallisten yksiköiden ja poliisilaitosten päälliköiden osalta päätökset tekee kuitenkin sisäministeriö;

2) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valtion koulukotien ja valtion mielisairaaloiden osalta;

3) Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö omalta osaltaan sekä Rikosseuraamuslaitokseen kuuluvien muiden yksiköiden osalta;

4) Valtakunnansyyttäjänvirasto omalta osaltaan sekä syyttäjänvirastojen osalta;

5) Itä-Suomen aluehallintovirasto maistraattien osalta.

(8.5.2014/371)

Valtion virkamieslain (750/1994) 9 §:n 1 momentin mukaisesti virkasuhteeseen nimitettyjen virkamiesten palkkauksista päättää:

1) nimittävä viranomainen virastojen tai laitosten päälliköiden sekä paikallispoliisin ja poliisin valtakunnallisten yksiköiden osalta; sekä

2) oikeusministeriö hallinnonalansa osalta lukuun ottamatta Rikosseuraamuslaitosta, jonka osalta päätöksen tekee Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö, sekä Valtakunnansyyttäjänvirastoa ja syyttäjänvirastoja, joiden osalta päätökset tekee Valtakunnansyyttäjänvirasto.

(30.5.2013/374)

Ministeriö, jonka toimialaan kuuluu valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka, voi valtuuttaa sellaisen viraston tai laitoksen, jonka toiminnasta aiheutuviin menoihin ei osoiteta määrärahaa yhdellä toimintamenomomentilla, ratkaisemaan valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetut asiat.

10 § (18.9.1992/878)
Työnantajavirkamiehet

Muussa kuin 5 momentissa tarkoitetussa tapauksessa työnantajavirkamiesten tulee valtion neuvotteluviranomaisen määräyksestä tai hallinnonalan neuvotteluviranomaisen omalta osaltaan tai alaisensa hallinnon osalta antamasta määräyksestä edustaa valtiota valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen mukaisissa virkaehtosopimuksista käytävissä neuvotteluissa ja niiden valmistelussa. Lisäksi heidän tulee edustaa valtiota valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen mukaisissa neuvotteluissa virkaehtosopimusten soveltamis- ja tulkintakysymyksistä sekä virkamiesten työrauhaa koskevissa asioissa. Heidän tulee muutoinkin toimia työnantajan edustajina. (26.3.1993/290)

Työnantajavirkamiehiä ovat työnantajavirkaan nimitetyt sekä työnantajaviran tehtäviä tai jäljempänä 3 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä pääasiallisesti hoitavat, valtion virkamieslain 9 §:n 1 momentin mukaisesti virkasuhteeseen nimitetyt virkamiehet. (28.11.1994/1027)

Työnantajavirkoja ovat seuraavat:

1) ministeriön osaston päällikön virka sekä sitä vastaavat ja ylemmät ministeriön virat;

2) ministeriön yleisen osaston taikka hallinto- tai järjestelyosaston tai näitä vastaavan ministeriön osaston apulaisosastopäällikön virka;

3) keskusviraston, lukuun ottamatta pääesikuntaa, ylijohtajan ja osaston päällikön virat sekä niitä vastaavat ja ylemmät virat;

4) kohdassa 3 sanotun keskusviraston yleisen osaston taikka hallinto-osaston tai näitä vastaavan osaston tai vastaavan muun toimintayksikön apulaispäällikön virka;

5) kohdissa 1–4 sanottujen ministeriöiden ja virastojen yleisen osaston, hallinto- tai järjestelyosaston tai hallintotoimiston tahi vastaavia tehtäviä hoitavien yksiköiden muutkin kuin kohdissa 1–4 tarkoitetut esittelijän sekä sitä vastaavat ja ylemmät virat, joiden haltijoiden pääasiallisena tehtävänä on valtion henkilöstöhallintoasioiden käsitteleminen;

6) muiden virastojen ja laitosten päällikön virat, lukuun ottamatta tuomioistuimia, paikallisia syyttäjänvirastoja, ulosottovirastoja, valtion oikeusaputoimistoja, Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivaa Euroopan kriminaalipoliittista instituuttia, rajavartiolaitosta, puolustusvoimia ja valtion oppilaitoksia; (21.1.2016/49)

7) piirihallinnon piirien päällikön virat.

(30.5.2013/374)

Alla mainittujen virastojen ja laitosten työnantajavirkoja ovat lisäksi seuraavat:

1) valtioneuvoston kanslia: yksikön päällikkö sekä henkilöstöasioita valmisteleva ja esittelevä henkilöstösihteeri;

2) oikeuskanslerinvirasto: apulaisoikeuskansleri, kansliapäällikkö, esittelijäneuvos osastopäällikkönä ja henkilöstösihteeri;

3) ulkoasiainministeriö: osastopäällikön ja sitä vastaavaan tehtävään määrätty virkamies, henkilöstöjohtajan, henkilöstösuunnittelupäällikön ja henkilöstöpalvelupäällikön tehtävään määrätty virkamies sekä henkilöstöhallintoasioita käsittelevä virkamies;

4) ulkomaanedustus: edustuston päällikön tehtävään määrätty virkamies;

5) oikeusministeriö: oikeushallinto-osaston apulaisosastopäällikkö ja mainitun osaston oikeusapu- ja ulosottoyksikön päällikkönä toimiva hallitusneuvos ja suunnittelupäällikkö, lainvalmisteluosaston yksityisoikeuden valmistelusta vastaava apulaisosastopäällikkö, kriminaalipoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö, yleis- ja henkilöstöhallinnosta vastaava hallitusneuvos ja näissä tehtävissä työskentelevä hallitussihteeri; (21.1.2016/49)

6 kohta on kumottu A:lla 21.1.2016/49.

7) ylimmät tuomioistuimet: kansliapäällikkö;

8) hovioikeudet: presidentti ja kansliapäällikkö;

9) hallinto-oikeudet: hallinto-oikeuden ylituomari;

10) erityistuomioistuimet: työtuomioistuimen presidentti, markkinaoikeuden ylituomari ja kansliapäällikkö sekä vakuutusoikeuden ylituomari ja kansliapäällikkö;

11) käräjäoikeudet: viraston päällikkönä toimiva laamanni sekä hallintojohtaja, hallintopäällikkö ja sihteeri;

12) Valtakunnansyyttäjänvirasto: apulaisvaltakunnansyyttäjä, hallintoyksikön päällikkönä toimiva valtionsyyttäjä, henkilöstöasioita käsittelevä valtionsyyttäjä ja hallintoyksikön lakimies;

13) valtion oikeusaputoimistot: oikeusaputoimen johtaja;

14) ulosottovirastot: Helsingin ulosottoviraston johtava kihlakunnanvouti;

15) Rikosseuraamuslaitos: keskushallintoyksikön ylijohtaja, hallintojohtaja, oikeudellisen yksikön johtaja ja kehitysjohtaja, rikosseuraamusalueen aluejohtaja, henkilöstöpäällikkö ja Helsingin, Riihimäen, Sukevan ja Turun vankilan johtaja, Valtakunnallisen terveydenhuoltoyksikön johtava ylilääkäri ja psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri, Valtakunnallisen täytäntöönpanoyksikön täytäntöönpanojohtaja ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen johtaja;

16) sisäministeriö: hallintojohtaja, talousjohtaja sekä poliisiosaston, pelastusosaston ja maahanmuutto-osaston hallintoasioita käsittelevän yksikön päällikkö; (21.1.2016/49)

17) Hallinnon tietotekniikkakeskus: talouspäällikkö; (21.1.2016/49)

18) Maahanmuuttovirasto: hallintoyksikön johtaja;

18 a) Poliisihallitus: poliisijohtaja, henkilöstöpäällikkö, neuvottelupäällikkö sekä henkilöstöasioita käsittelevä ylitarkastaja tai muu vastaava virkamies; (21.1.2016/49)

18 b) poliisilaitokset: poliisipäällikkö ja henkilöstöasioita käsittelevä apulaispoliisipäällikkö; (21.1.2016/49)

19) keskusrikospoliisi: apulaispäällikkö;

20) suojelupoliisi: apulaispäällikkö;

21 kohta on kumottu A:lla 21.1.2016/49.

22) Poliisiammattikorkeakoulu: rehtori;

23) pelastustoimi: Pelastusopiston rehtori ja hallintojohtaja; (21.1.2016/49)

24) Hätäkeskuslaitos: hallintojohtaja ja henkilöstöpäällikkö;

25) Rajavartiolaitos: Rajavartiolaitoksen päällikkö, Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö ja hallitusneuvos sekä Rajavartiolaitoksen esikunnan osastopäällikön, henkilöstöosaston sekä raja- ja meriosaston apulaisosastopäällikön, vartioston komentajan, Raja- ja merivartiokoulun johtajan ja vartiolentolaivueen komentajan tehtävässä oleva upseeri sekä henkilöstöosaston neuvottelupäällikkö, palvelussuhdeyksikön päällikkö, ylitarkastaja ja palvelussuhdeasioita käsittelevä upseeri; (21.1.2016/49)

26) Puolustusvoimat: puolustusvoimain komentaja, pääesikunnan päällikkö, kenraali, amiraali, puolustusvoimien asessori, maa-, meri- ja ilmavoimien henkilöstöpäällikön tehtävässä oleva upseeri, joukko-osaston komentajan tehtävässä oleva upseeri, sotilaslaitoksen sekä sitä vastaavan hallintoyksikön johtajan tai päällikön tehtävässä oleva virkamies, pääesikunnan henkilöstöosaston osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön tehtävässä oleva upseeri, toimistopäällikkö, sotilaslakimies ja ylitarkastaja;

27) valtiovarainministeriö: apulaisosastopäällikkö ja sitä vastaavat virat, aluehallintovirastojen ja maistraattien palvelussuhdeasioita käsittelevä virkamies, kehittämis- ja hallintotoiminnossa henkilöstöasioita käsittelevät virkamiehet, henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosaston virkamiehet sekä valtion työnantajatoiminnan viestinnästä vastaava virkamies;

28) Valtion taloudellinen tutkimuskeskus: tutkimusjohtaja, hallintojohtaja ja henkilöstöasioita käsittelevä lakimies;

29) Valtiokonttori: välittömästi pääjohtajan alainen toimialajohtaja ja yksikönjohtaja;

30) Verohallinto: yksikön ja toimintayksikön päällikön virka sekä ne hallintoyksikön virat, joiden haltijoiden pääasiallisena tehtävänä on viraston virkaehtosopimuksia koskeviin sopimusneuvotteluihin osallistuminen, näiden sopimusten valmistelu tai virkaehtosopimusten soveltamisen ohjaus virastossa;

31) Tulli: tietohallintojohtaja, talousjohtaja, laboratorionjohtaja, henkilöstöpäällikkö, hallintopalvelupäälliköt, viraston virka- ja työehtosopimuksia koskeviin sopimusneuvotteluihin osallistuva tulliylitarkastaja ja hallinto-osaston lakimies; (21.1.2016/49)

32) Tilastokeskus: toimintayksiköiden johtajina toimivien virat, hallintopäällikkö ja henkilöstöasioista vastaava lakimies;

33) Väestörekisterikeskus: hallinnollisen yksikön johtajana toimiva virkamies ja henkilöstöasioista vastaava virkamies;

34) aluehallintovirastot ja Ahvenanmaan valtionvirasto: vastuualueen päällikkö, maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön päällikkö, aluehallintovirastojen hallinto- ja kehittämispalvelut vastuualueen yksiköiden päälliköt sekä Ahvenanmaan valtionviraston hallintojohtaja ja henkilöstöpäällikön tehtäviä hoitava virkamies; (21.1.2016/49)

35) Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus: välittömästi toimitusjohtajan alaisuudessa toimivan tulosalueen johtaja sekä henkilöstöpäällikkö;

36) opetus- ja kulttuuriministeriö: korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston aikuiskoulutuspolitiikan yksikön henkilöstöhallintoasioita käsittelevä ylitarkastaja sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston kehittämisyksikön päällikkö ja henkilöstöhallintoasioita käsittelevä hallitusneuvos;

37) ylioppilastutkintolautakunta: pääsihteeri;

38) Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus: apulaisjohtaja;

39) arkistolaitos: maakunta-arkistonjohtaja;

40) Suomen Akatemia: ylijohtaja, tutkimus ja ylijohtaja, hallinto sekä hallintoyksikön johtaja;

41) Taiteen edistämiskeskus: hallintopäällikkö;

42 kohta on kumottu A:lla 21.1.2016/49.

43) Museovirasto: osastonjohtaja, ylijohtaja, kehittämisjohtaja, laki- ja henkilöstöasiainjohtaja sekä lakimies;

44) Suomenlinnan hoitokunta: hallintojohtaja ja restaurointijohtaja;

45) Kansallinen audiovisuaalinen instituutti: hallintojohtaja; (21.1.2016/49)

46) Näkövammaisten kirjasto Celia: talous- ja hallintojohtaja;

47) Kotimaisten kielten keskus: hallintopäällikkö ja suunnittelupäällikkö;

48–49 kohdat on kumottu A:lla 21.1.2016/49.

50) Maanmittauslaitos: keskushallinnon johtaja, paikkatietoinfrastruktuurin palveluiden osaston johtaja, tutkimusjohtaja, tulosyksikön johtaja ja henkilöstölakimies; (21.1.2016/49)

50 a) Luonnonvarakeskus: pääjohtajan välittömässä alaisuudessa olevat yksikönjohtajat, yhteistoimintajohtaja, henkilöstöpäällikkö sekä henkilöstö- ja palvelussuhdeasioita käsittelevä lakimies; (21.1.2016/49)

51–54 kohdat on kumottu A:lla 21.1.2016/49.

55) liikenne- ja viestintäministeriö: yksikön johtajaksi määrätty virkamies, talousjohtaja ja yleisen osaston yhteisiin sijoitettu viestintäneuvos; (21.1.2016/49)

56) Viestintävirasto: tulosalueen päälliköksi määrätty virkamies, kehitysjohtaja ja hallintopäällikkö;

57) Ilmatieteen laitos: tulosalueen päällikkö, hallinnollisen yksikön päällikkö ja alueellisen toimintayksikön päällikkö;

58) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: vastuualueen johtaja; (21.1.2016/49)

58 a) ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus: johtaja ja henkilöstöjohtaja; (21.1.2016/49)

59 kohta on kumottu A:lla 21.1.2016/49.

60) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto: johtaja;

61 kohta on kumottu A:lla 21.1.2016/49.

62) Geologian tutkimuskeskus: hallintojohtaja, ohjelmajohtaja, aluejohtaja, yksikön johtaja, henkilöstöpäällikkö ja HR-kehittämispäällikkö;

63 kohta on kumottu A:lla 21.1.2016/49.

64) Innovaatiorahoituskeskus Tekes: johtaja, henkilöstöpalvelut -yksikön päällikkö ja palvelussuhdeasioita käsittelevä virkamies; (21.1.2016/49)

65 kohta on kumottu A:lla 21.1.2016/49.

66) Energiavirasto: hallintopäällikkö; (21.1.2016/49)

67) sosiaali- ja terveysministeriö: hallinto-osaston henkilöstösuunnittelija sekä työsuojeluosaston aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueista vastaavan tulosryhmän päällikkö ja niiden henkilöstöasioita käsittelevä ylitarkastaja;

68) työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta: toimistopäällikkö;

69) sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta: puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja;

70) Säteilyturvakeskus: johtaja, tutkimusjohtaja, apulaisjohtaja, henkilöstöpäällikkö ja johtava lakimies;

71) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus: johtaja ja henkilöstöjohtaja; (21.1.2016/49)

72) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: ylijohtaja, hallintojohtaja, tietojohtaja, osaston johtaja, henkilöstöpäällikkö ja henkilöstöasioita hoitava lakimies; (21.1.2016/49)

73) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto: johtaja, hallintojohtaja, tietojohtaja ja henkilöstöpäällikkö;

74) työneuvosto: korkeampipalkkainen sihteeri;

75) ympäristöministeriö: tulosalueen päällikkö; (21.1.2016/49)

76) Suomen ympäristökeskus: välittömästi pääjohtajan alaisen toimintayksikön päällikkö, henkilöstöpäällikkö ja henkilöstöasioita hoitava hallintopalveluiden lakimies;

77) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus: johtaja, hallintojohtaja ja henkilöstöasioista vastaava ylitarkastaja.

(30.5.2013/374)

Edellä 1 a §:ssä tarkoitettujen liikelaitosten työnantajavirkoja, joiden haltijoiden tehtäviin kuuluu toimia työnantajan edustajana, ovat toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja, johtaja, hallintojohtaja sekä laitoksen henkilöstöasioita hoitavan yksikön virat, joiden haltijat käsittelevät palvelussuhdeasioita. (30.5.2013/374)

11 § (18.9.1992/878)
Tarkemmat määräykset

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta antaa tarvittaessa valtiovarainministeriö.

12 § (18.9.1992/878)
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.

Tällä asetuksella kumotaan 2 päivänä heinäkuuta 1971 annettu valtion virkaehtosopimusasetus (577/71) myöhempine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän asetuksen 9 §:ssä tarkoitettujen työnantajavirkamiesten palkkauksista on voimassa mitä siitä on säädetty, määrätty tai sovittu, kunnes valtiovarainministeriö valtion virkaehtosopimuslain 2 §:n 4 momentin (764/86) nojalla toisin määrää.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

20.3.1992/243:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1992.

Tällä asetuksella työnantajaviroiksi muutettujen virkojen palkkauksista on voimassa mitä siitä on säädetty, määrätty tai sovittu, kunnes valtiovarainministeriö valtion virkaehtosopimuslain 2 §:n 4 momentin nojalla toisin määrää.

18.9.1992/878:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1992.

4.12.1992/1195:

Tämä asetus tulee voimaan 9 päivänä joulukuuta 1992.

26.3.1993/290:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1993.

27.5.1994/403:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1994.

15.6.1994/501:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1994.

28.11.1994/1027:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1994.

28.6.1996/497:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä heinäkuuta 1996. Kuopion asevarikon päällikkönä ja ilmavoimien viestikoulun johtajana toimiviin virkamiehiin asetusta sovelletaan kuitenkin vasta siitä lukien kun heidän voimassa oleva toimikautensa Upseeriliitto ry:n hallituksessa päättyy.

11.4.1997/311:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 1997.

21.11.1997/1033:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1997.

9.10.1998/731:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta 1998.

21.5.1999/694:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.

7.6.2001/481:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 2001.

30.8.2001/752:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2001.

20.11.2003/960:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2003.

26.5.2005/349:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2005.

16.6.2005/418:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2005.

10.11.2006/985:
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Tällä lailla kumotaan:

1) ortodoksisesta kirkkokunnasta 8 päivänä elokuuta 1969 annettu laki (521/1969) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;

2) Suomen ortodoksisen kirkkokunnan virka- ja työehtovaliokunnasta 10 päivänä helmikuuta 1984 annettu laki (158/1984);

3) 19 päivänä elokuuta 1994 annetun valtion virkamieslain (750/1994) 68 §, sellaisena kuin se on laissa 939/1996;

4) 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun valtion virkaehtosopimuslain (664/1970) 1 §:n 2 momentti sellaisena kuin se on laissa 940/1996; sekä

5) 23 päivänä joulukuuta 1987 annetun valtion virkaehtosopimusasetuksen (1203/1987) 10 §:n 4 momentin 31 kohta, sellaisena kuin se on laissa 878/1992.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Kirkollishallituksen, hiippakuntahallinnon ja ortodoksisen seminaarin ylläpidon siirtyminen kirkolle

Ortodoksisen kirkollishallituksen, hiippakuntahallinnon ja ortodoksisen seminaarin ylläpito siirretään tämän lain tullessa voimaan valtiolta ortodoksiselle kirkolle. Kirkollishallituksen, hiippakuntahallinnon ja seminaarin virkamiesten palkkauksesta ja matkakorvauksista aiheutuvat kustannukset sekä muut toimintamenot siirtyvät ortodoksisen kirkon vastattavaksi.

Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha käytettäväksi valtionavustukseen ortodoksiselle kirkolle sen toiminnasta aiheutuviin kohtuullisiin kustannuksiin. Määrärahan mitoituksen perusteena on ennen tämän lain voimaantuloa kirkollishallituksen, hiippakuntahallinnon ja ortodoksisen seminaarin ylläpidosta valtiolle aiheutuneiden menojen ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille myönnettyjen valtionavustusten määrä sekä arvioitu kustannustason muutos. Kustannustason muutos lasketaan, jollei perustellusta syystä muuta johdu, yleisen hintatason muutoksen perusteella. Valtionavustukseen sovelletaan muutoin, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään.

Virkasuhteen muuttuminen työsopimussuhteeksi

Kirkon ja seurakuntien virkasuhteet muuttuvat tämän lain tullessa voimaan työsopimussuhteiksi, ja virat lakkaavat ilman eri toimenpiteitä. Työntekijöihin ja palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan, mitä laissa säädetään tai sen nojalla säädetään tai määrätään ja mitä työehtosopimuksessa ja työsopimuksessa sovitaan.

Koeaika

Tämän lain voimaan tullessa virassa koeajalla olevan papin, diakonin tai kanttorin koeaika päättyy neljän kuukauden kuluttua tämän lain voimaantulosta tai, jos koeaika tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan päättyisi tätä aikaisemmin, tänä aikaisempana ajankohtana.

Eläkeoikeus

Jos kirkon virkasuhteesta työsopimussuhteeseen 120 §:n nojalla siirtyvän työntekijän palvelussuhde on alkanut ennen 1 päivää tammikuuta 1993, hänen eläkeoikeudestaan on voimassa, mitä virkasuhteessa valtioon olevan henkilön oikeudesta eläkkeeseen säädetään.

Edellä 118 §:n 2 momentin 1 kohdassa mainitun lain 21 §:ssä tarkoitetusta seurakunnan virkasuhteesta työsopimussuhteeseen siirtyvällä työntekijällä on oikeus kirkon keskusrahastosta maksettavaan vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- ja osa-aikaeläkkeeseen sekä hänen omaisillaan perhe-eläkkeeseen soveltuvin osin samojen säännösten mukaan kuin virkasuhteessa valtioon olevalla henkilöllä.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut työntekijät ovat velvollisia osallistumaan eläketurvan kustantamiseen soveltuvin osin samojen säännösten mukaan kuin virkasuhteessa valtioon oleva henkilö.

Vireillä olevat hallintoasiat

Ennen tämän lain voimaantuloa kirkon tai seurakunnan viranomaisessa vireille tulleisiin hallintoasioihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Uuteen käsittelyyn palautettuihin asioihin sovelletaan kuitenkin tämän lain säännöksiä.

Toimielimet ja luottamushenkilöt

Ojennuslautakunnan ja kirkollisen ylioikeuden toimikausi päättyy tämän lain tullessa voimaan, ja niissä vireillä olevat asiat raukeavat. Suomen ortodoksisen kirkkokunnan virka- ja työehtovaliokunnan ja kirkolliskokouksen valmisteluvaliokunnan valmisteltavina olevat asiat siirtyvät kirkollishallitukselle. Ennen tämän lain voimaantuloa toistaiseksi valittujen luostarin johtokuntien toimikausi päättyy viiden vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta.

Muut ennen tämän lain voimaantuloa valitut kirkon ja seurakuntien toimielimet jatkavat tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisen toimikautensa loppuun. Ennen tämän lain voimaantuloa valittujen luottamushenkilöiden vaalikelpoisuuteen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ohje- ja johtosäännöt sekä työjärjestykset

Kirkossa ja seurakunnissa tämän lain voimaan tullessa voimassa olevat ohje- ja johtosäännöt jäävät voimaan. Jos ohje- tai johtosäännön taikka työjärjestyksen määräys on ristiriidassa tämän lain tai kirkkojärjestyksen kanssa, noudatetaan tätä lakia tai kirkkojärjestystä.

HE 59/2006, HaVM 20/2006, EV 131/2006

21.12.2006/1270:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

26.4.2007/505:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007.

18.12.2008/972:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

17.12.2009/1131:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

15.4.2010/258:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.

9.6.2011/630:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011.

30.5.2013/374:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2013.

8.5.2014/371:

Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä toukokuuta 2014.

21.1.2016/49:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2016.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.