Seurattu SDK 818/2021 saakka.

11.12.1987/990

Ydinenergialaki

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

1 luku

Lain tarkoitus ja soveltamisala

1 §
Lain tarkoitus

Ydinenergian käytön pitämiseksi yhteiskunnan kokonaisedun mukaisena ja erityisesti sen varmistamiseksi, että ydinenergian käyttö on ihmisen ja ympäristön kannalta turvallista eikä edistä ydinaseiden leviämistä, säädetään tässä laissa ydinenergian käytön yleisistä periaatteista, ydinjätehuollon toteuttamisesta, ydinenergian käytön luvanvaraisuudesta ja valvonnasta sekä toimivaltaisista viranomaisista.

2 §
Lain soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan:

1) ydinlaitoksen rakentamiseen, käyttämiseen sekä käytöstä poistamiseen; (14.12.2017/905)

2) kaivos- ja malminrikastustoimintaan, jonka tarkoituksena on uraanin tai toriumin tuottaminen; (25.3.2011/269)

3) ydinaineiden hallussapitoon, valmistukseen, tuottamiseen, luovutukseen, käsittelyyn, käyttämiseen, varastointiin, kuljetukseen ja tuontiin; (23.5.2008/342)

4) ydinjätteiden hallussapitoon, valmistukseen, tuottamiseen, luovutukseen, käsittelyyn, käyttämiseen, varastointiin, kuljetukseen, vientiin ja tuontiin; (23.5.2008/342)

4 a) ydinjätteiden laajamittaista loppusijoitusta vähäisempään loppusijoitukseen; (14.12.2017/905)

5) siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään, seuraavien aineiden, laitteiden, laitteistojen tai tietoaineistojen hallussapitoon, valmistukseen, kokoamiseen, luovutukseen ja tuontiin silloin, kun niillä on merkitystä ydinaseiden leviämisen kannalta tai niihin kohdistuu Suomen tekemien ydinenergia-alan kansainvälisten sopimusten velvoitteita:

a) muut aineet kuin ydinaineet, jos ne ominaisuuksiensa vuoksi soveltuvat erityisesti käytettäviksi ydinenergian aikaansaamiseen;

b) laitteet ja laitteistot, jotka on tarkoitettu tai muutoin erityisesti soveltuvat käytettäviksi ydinlaitoksissa;

c) laitteet ja laitteistot, jotka on tarkoitettu tai muutoin erityisesti soveltuvat käytettäviksi ydinaineiden tai a alakohdassa tarkoitettujen aineiden valmistuksessa;

d) sellaiset laitteet, jotka ovat välttämättömiä a ja b alakohdassa tarkoitettujen laitteiden tai laitteistojen valmistamiseksi; sekä

e) sellainen ydinenergia-alan tietoaineisto, joka on saatettu kirjalliseen tai muuhun aineelliseen muotoon ja jota ei ole yleisesti saatavilla; sekä

(23.5.2008/342)

6) uraania tai toriumia sisältävien malmien, jotka määritellään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella, vientiin ja tuontiin. (23.5.2008/342)

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tämän lain soveltamisesta:

1) muualla kuin Suomessa toteutettavan, tässä pykälässä tarkoitettua toimintaa koskevan yksityisoikeudellisen sopimuksen tekemiseen ja toteuttamiseen vieraan valtion, ulkomaalaisen tai ulkomaisen yhteisön kanssa, jos sopimuksella on merkitystä ydinaseiden leviämisen kannalta tai siihen kohdistuu Suomen tekemien ydinenergia-alan kansainvälisten sopimusten velvoitteita; sekä

2) Itävallan, Belgian, Tanskan, Suomen, Saksan, Kreikan, Irlannin, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Portugalin, Espanjan, Ruotsin, Euroopan atomienergiayhteisön ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön välisen ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen III artiklan 1 ja 4 kohdan täytäntöönpanosta tehtyyn sopimukseen liittyvän lisäpöytäkirjan (SopS 53/2004) 18 artiklan a kohdan mukaiseen ydinpolttoainekiertoon liittyvään tutkimus- ja kehittämistyöhön.

(23.5.2008/342)

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että tämän lain säännöksiä ei joiltakin osin sovelleta 1 momentin 1–4 ja 6 kohdassa tai 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun toimintaan, joka on tämän lain tarkoituksen kannalta merkitykseltään vähäistä. (23.5.2008/342)

Ydinaineiden sekä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden, laitteiden, laitteistojen ja tietoaineiston viennistä säädetään kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 428/2009 sekä kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetussa laissa (562/1996). Jos ydinaine tai edellä tarkoitettu muu aine on samalla tämän lain 3 §:ssä tarkoitettua ydinjätettä, sovelletaan sen vientiin tämän lain säännöksiä. (29.6.2012/410)

2 a § (9.11.2018/862)
Säteilylain soveltaminen

Ydinenergian käytössä sovelletaan, mitä säädetään säteilylain (859/2018):

1) 5–7 §:ssä säteilysuojelun yleisistä periaatteista, 8 §:ssä poikkeusluvan myöntämisestä annosrajaa suuremmalle annokselle nimetylle työntekijälle, 9 §:ssä annosrajoituksista ja potentiaalista altistusta koskevista rajoituksista ja 10 §:n 1 momentissa valtioneuvoston oikeudesta antaa tarkemmat säännökset säteilysuojelun optimoinnista ja säteilyaltistuksen määrittämisperusteista sekä 10 §:n 2 momentissa valtioneuvoston oikeudesta säätää työntekijöiden ja väestön annosrajoista;

2) 27 §:ssä työperäisen altistuksen luokituksen osalta;

3) 28 §:ssä säteilyturvallisuusvastaavan nimeämisestä ja tehtävistä;

4) 31 §:ssä tiedonantamisvelvollisuudesta ja tietojen säilyttämisvelvollisuudesta;

5) 32 §:ssä säteilyturvallisuusasiantuntijan käyttämisestä;

6) 33 ja 34 §:ssä työntekijöiden koulutuksesta, perehdytyksestä ja täydennyskoulutuksesta sekä näihin liittyvästä kirjanpitovelvollisuudesta;

7) 9 luvussa säteilymittauksista;

8) 12 luvussa työperäisestä altistuksesta;

9) 16 luvussa toiminnanharjoittajan vastuusta ja työntekijöiden säteilyturvallisuudesta säteilyturvallisuuspoikkeamissa ja säteilyvaaratilanteissa;

10) 17 luvussa säteilyaltistuksen selvittämisestä, säteilyaltistuksen rajoittamisesta, velvollisuudesta puhdistaa ympäristö, toimenpiteissä noudatettavista viitearvoista sekä turvallisuusluvan tarpeesta.

Mitä 1 momentissa mainituissa lainkohdissa säädetään toiminnanharjoittajasta sekä turvallisuuslupaa edellyttävästä toiminnasta ja säteilytoiminnasta, sovelletaan myös luvanhaltijaan ja ydinenergian käyttöön.

3 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) ydinenergian käytöllä 2 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua toimintaa; (23.5.2008/342)

2) ydinaineella ydinenergian aikaansaamiseen soveltuvia erityisiä halkeamiskelpoisia aineita ja lähtöaineita kuten uraania, toriumia ja plutoniumia;

3) ydinjätteellä:

a) ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena syntyneitä, käytetyn ydinpolttoaineen muodossa tai muussa muodossa olevia radioaktiivisia jätteitä; sekä

b) sellaisia ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena radioaktiivisiksi muuttuneita aineita, esineitä ja rakenteita, jotka on poistettu käytöstä ja joiden radioaktiivisuudesta aiheutuvan vaaran vuoksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä;

(29.12.1994/1420)

4) ydinjätehuollolla kaikkia niitä toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen ydinjätteiden talteen ottamiseksi, säilyttämiseksi ja käsittelemiseksi sekä sijoittamiseksi pysyväksi tarkoitetulla tavalla (loppusijoitus), ydinlaitoksen käytöstä poistamiseen liittyvät toimenpiteet mukaan luettuina; (23.5.2008/342)

5) ydinlaitoksella ydinenergian aikaansaamiseen käytettäviä laitoksia, tutkimusreaktorit mukaan luettuina, ydinjätteiden laajamittaista loppusijoitusta toteuttavia laitoksia sekä ydinaineen ja ydinjätteen laajamittaiseen valmistamiseen, tuottamiseen, käyttämiseen, käsittelyyn tai varastointiin käytettäviä laitoksia; ydinlaitoksella ei kuitenkaan tarkoiteta:

a) uraanin tai toriumin tuottamiseen tarkoitettuja kaivoksia tai malminrikastuslaitoksia eikä niitä tiloja tai paikkoja alueineen, joihin tässä tarkoitetuista laitoksista peräisin olevia ydinjätteitä varastoidaan tai sijoitetaan loppusijoitusta varten;

b) sellaisia lopullisesti suljettuja tiloja, joihin ydinjätteitä on sijoitettu Säteilyturvakeskuksen pysyväksi hyväksymällä tavalla; eikä

c) ydinlaitoksen Säteilyturvakeskuksen hyväksymällä tavalla käytöstä poistettuja tiloja ja osia;

(14.12.2017/905)

5 a) ydinvoimalaitoksella sähkön tai lämmön tuotantoon tarkoitettua ydinreaktorilla varustettua ydinlaitosta tai samalle laitospaikalle sijoitettujen ydinvoimalaitosyksiköiden ja niiden yhteydessä toimivien muiden ydinlaitosten muodostamaa laitoskokonaisuutta; (23.5.2008/342)

5 b) käytöstä poistamisella lopullisesti suljetun ydinlaitoksen purkamista niin, ettei laitosalueella tarvita erityisiä toimenpiteitä puretusta ydinlaitoksesta peräisin olevien radioaktiivisten aineiden vuoksi; (23.5.2008/342)

6) turvajärjestelyillä tarvittavia turvaamistoimenpiteitä ydinenergian käytön turvaamiseksi ydin- tai säteilyturvallisuutta vaarantavalta toiminnalta ydinlaitoksessa ja sen alueella sekä muussa paikassa tai kulkuvälineessä, jossa ydinenergian käyttöä harjoitetaan; (11.12.2020/964)

7) valmiusjärjestelyillä varautumista ennakkoon onnettomuuksiin tai turvallisuutta heikentäviin tapahtumiin ydinlaitoksessa tai sen alueella taikka muussa paikassa tai kulkuvälineessä, jossa ydinenergian käyttöä harjoitetaan; (23.5.2008/342)

8) Euratom-sopimuksella Roomassa 25 päivänä maaliskuuta 1957 tehtyä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimusta, sellaisena kuin se sitoo Suomea Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen nojalla; (23.5.2008/342)

9) viennillä Suomesta tai Suomen alueen kautta tapahtuvaa vientiä toiseen valtioon; (29.6.2012/410)

10) tuonnilla tuontia toisesta valtiosta Suomeen; (29.6.2012/410)

11) tarkastuslaitoksella organisaatiota, joka todentaa ydinlaitosten rakenteiden ja laitteiden suunnittelun ja valmistuksen vaatimustenmukaisuutta sekä tekee niiden käytönaikaisia tarkastuksia; (29.6.2012/410)

12) testauslaitoksella organisaatiota, joka suorittaa erikoisosaamista vaativia testaustoimenpiteitä; (29.6.2012/410)

13) pätevöintielimellä riippumatonta asiantuntijaelintä, joka suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja todistaa rikkomattomien testausten pätevöintejä; (14.12.2017/905)

14) luvanhaltijalla ydinenergian käyttöön oikeuttavan luvan haltijaa. (14.12.2017/905)

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin siitä, mikä on 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua ydinainetta ja 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua ydinjätettä sekä siitä, milloin ydinlaitoksen toiminta on 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla laajamittaista. (23.5.2008/342)

2 luku

Yleiset periaatteet

4 §
Ydinräjähteet

Ydinräjähteiden maahantuonti samoin kuin niiden valmistaminen, hallussapito ja räjäyttäminen Suomessa on kielletty.

5 §
Yhteiskunnan kokonaisetu

Ydinenergian käytön tulee olla, sen eri vaikutukset huomioon ottaen, yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.

6 §
Turvallisuus

Ydinenergian käytön on oltava turvallista eikä siitä saa aiheutua vahinkoa ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle.

6 a § (29.12.1994/1420)
Suomessa syntyneiden ydinjätteiden ydinjätehuolto

Ydinjätteet, jotka ovat syntyneet Suomessa tapahtuneen ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena, on käsiteltävä, varastoitava ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomeen.

Mitä edellä säädetään, ei koske valtioneuvoston asetuksella säädettävissä tapauksissa: (23.5.2008/342)

1) vähäisiä määriä ydinjätteitä, jotka toimitetaan tai on toimitettu ulkomaille tutkimustarkoituksessa; (23.5.2008/342)

1 a) ydinjätteitä, joissa radioaktiivisten aineiden määrä on vähäinen ja jotka toimitetaan toiseen maahan käsiteltäviksi tarkoituksenmukaisella tavalla; eikä (23.5.2008/342)

2) ydinjätteitä, jotka ovat syntyneet Suomessa käytetyn tutkimusreaktorin käytön yhteydessä tai seurauksena.

Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetut ydinjätteet saa loppusijoittaa vastaanottavassa Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai kolmannessa valtiossa, jos Suomella on siirron ajankohtana voimassa yhteisön kehyksen perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten annetun neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom 4 artiklassa tarkoitettu sopimus. Sopimuksesta kolmannen valtion kanssa on ilmoitettava Euroopan komissiolle ja ennen siirtoa on riittävästi varmistuttava vastanottavan valtion ydinjätehuollon menettelyjen turvallisuudesta. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset niistä toimenpiteistä, jotka täytyy toteuttaa vastaanottavan valtion ydinjätehuollon menettelyjen turvallisuuden varmistamiseksi silloin, kun vastaanottava valtio on kolmas valtio. (11.12.2020/964)

Edellä 2 momentin 1 a kohdassa tarkoitetut jätteet on palautettava Suomeen loppusijoitettavaksi. (14.12.2017/905)

6 b § (29.12.1994/1420)
Muualla kuin Suomessa syntyneitä ydinjätteitä koskevat määräykset

Ydinjätteitä, jotka ovat syntyneet muualla kuin Suomessa tapahtuneen ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena, ei saa käsitellä, varastoida tai sijoittaa pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomessa.

Mitä edellä säädetään, ei koske valtioneuvoston asetuksella säädettävissä tapauksissa: (23.5.2008/342)

1) vähäisiä määriä ydinjätteitä, jotka toimitetaan tai on toimitettu Suomeen tutkimustarkoituksessa; eikä

2) alkuperältään tuntematonta ydinjätettä, jota tarkoitetaan 80 §:n 1 momentissa.

7 § (11.12.2020/964)
Turva- ja valmiusjärjestelyt ja muut niihin verrattavat järjestelyt

Ydinenergian käytön edellytyksenä on, että turvajärjestelyt ja valmiusjärjestelyt sekä muut järjestelyt ydinvahinkojen rajoittamiseksi ja ydinenergian käytön turvaamiseksi ydin- tai säteilyturvallisuutta vaarantavalta toiminnalta ovat riittävät.

2 a luku (23.5.2008/342)

Turvallisuutta koskevat vaatimukset

7 a § (23.5.2008/342)
Johtavat periaatteet

Ydinenergian käytön turvallisuus on pidettävä niin korkealla tasolla kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Turvallisuuden edelleen kehittämiseksi on toteutettava toimenpiteet, joita käyttökokemukset ja turvallisuustutkimukset sekä tieteen ja tekniikan kehittyminen huomioon ottaen voidaan pitää perusteltuina.

Turvallisuusvaatimukset ja toimenpiteet turvallisuuden varmistamiseksi on mitoitettava ja kohdennettava oikeassa suhteessa ydinenergian käytön riskeihin. (28.6.2013/499)

7 b § (23.5.2008/342)
Syvyyssuuntainen turvallisuusperiaate

Ydinlaitoksen turvallisuus on varmistettava peräkkäisillä ja toisistaan riippumattomilla suojauksilla (syvyyssuuntainen turvallisuusperiaate). Tämä periaate on ulotettava laitoksen toiminnalliseen ja rakenteelliseen turvallisuuteen.

7 c § (9.11.2018/862)
Säteilyaltistuksen rajoittaminen

Ydinenergian käytöstä aiheutuvia radioaktiivisten aineiden päästöjä on rajoitettava säteilylain 6 §:ssä säädettyä säteilysuojelun optimointiperiaatetta noudattaen. Säteilysuojelun optimoinnissa on käytettävä säteilylain 9 §:n mukaisia annosrajoituksia.

Ydinlaitoksesta tai muusta ydinenergian käytöstä väestön yksilölle aiheutuvan säteilyaltistuksen annosrajoituksista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Luvanhaltijan on asetettava ydinlaitosten työntekijöiden säteilyaltistuksen annosrajoitukset ja toimitettava näitä koskevat tiedot Säteilyturvakeskukselle.

Raja-arvot ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöille siten, ettei valtioneuvoston asetuksella säädettyjä säteilyaltistuksen annosrajoituksia ylitetä, vahvistaa Säteilyturvakeskus. Radioaktiivisten aineiden päästöjen valvonta on järjestettävä siten, että tässä pykälässä tarkoitettujen raja-arvojen noudattaminen voidaan luotettavasti todeta.

Säteilyturvakeskuksen tulee tarpeellisessa laajuudessa tarkkailla ja valvoa ydinlaitoksen ympäristöä radioaktiivisten aineiden päästöjen mittausten luotettavuuden varmistamiseksi ja laitoksen ympäristövaikutusten todentamiseksi.

Valtioneuvoston myönnettyä 16 §:n 1 momentissa tarkoitetun luvan kaivostoimintaan tai malminrikastustoimintaan, jonka tarkoitus on uraanin tai toriumin tuottaminen, Säteilyturvakeskuksen tulee tarpeellisessa laajuudessa tarkkailla ja valvoa kaivosalueen tai malminrikastuslaitoksen ympäristöä säteilyturvallisuuden varmistamiseksi.

7 d § (23.5.2008/342)
Varautuminen käyttöhäiriöihin ja onnettomuuksiin

Ydinlaitoksen suunnittelussa on varauduttava käyttöhäiriöiden ja onnettomuuksien mahdollisuuteen. Onnettomuuden todennäköisyyden on oltava sitä pienempi, mitä vakavampi onnettomuuden seuraus saattaisi olla ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle.

Ensisijainen tavoite on onnettomuuksien estäminen. Onnettomuuksien hallintaa ja niiden seurausten lieventämistä varten on tehtävä tarpeelliset käytännön toimenpiteet.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään säteilyaltistuksen enimmäisarvoista, joita käytetään turvallisuussuunnittelun perustana käyttöhäiriöiden ja onnettomuuksien varalta.

7 e § (14.12.2017/905)
Turvallisuuden todentaminen ja arviointi

Ydinlaitoksen turvallisuutta koskevien vaatimusten täyttyminen on osoitettava luotettavasti.

Ydinlaitoksen turvallisuus on arvioitava kokonaisuutena vähintään 10 vuoden väliajoin. Ydinjätteiden laajamittaista loppusijoitusta toteuttavan laitoksen turvallisuus on kuitenkin arvioitava kokonaisuutena vähintään 15 vuoden väliajoin.

7 f § (23.5.2008/342)
Rakentaminen ja käyttö

Turvallisuuden on oltava etusijalla ydinlaitoksen rakentamisessa ja käytössä.

Tämän lain 5 luvussa tarkoitetun rakentamisluvan haltija vastaa siitä, että ydinlaitos rakennetaan turvallisuusvaatimusten mukaisesti.

Tämän lain 5 luvussa tarkoitetun käyttöluvan haltija vastaa siitä, että ydinlaitosta käytetään turvallisuusvaatimusten mukaisesti.

Ydinlaitoksen kuntoa ja käyttökokemuksia on seurattava ja arvioitava järjestelmällisesti.

7 g § (14.12.2017/905)
Käytöstä poistaminen

Ydinlaitoksen suunnittelussa on varauduttava laitoksen käytöstä poistamiseen. Ydinlaitoksen käytöstä poistamisessa on ensisijaisesti huolehdittava turvallisuudesta. Laitoksen purkamista ja muita toimenpiteitä laitoksen käytöstä poistamiseksi ei saa perusteettomasti lykätä.

Luvanhakijalla ja luvanhaltijalla on oltava suunnitelma ydinlaitoksen käytöstä poistamiseksi. Jollei lupaehdoissa määrätä toisin, luvanhaltijan on käyttöluvan mukaisen toiminnan kestäessä lisäksi esitettävä säännöllisesti vähintään kuuden vuoden välein ydinlaitoksen käytöstä poistamista koskevan suunnitelman päivitys työ- ja elinkeinoministeriön hyväksyttäväksi. Käytöstäpoistamista koskevan luvan mukaisen toiminnan kestäessä suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja päivitetty suunnitelma on toimitettava Säteilyturvakeskuksen hyväksyttäväksi. Suunnitelma voidaan hyväksyä, jos se täyttää sille säädetyt vaatimukset. Vaatimuksista säädetään 82 §:n 3 kohdan nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa. (11.12.2020/964)

Kun ydinlaitoksen käyttö on lopetettu, luvanhaltijalla on velvollisuus huolehtia siitä, että ydinlaitos poistetaan käytöstä 20 a §:n mukaisen luvan ehtojen, turvallisuusvaatimusten ja Säteilyturvakeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti.

Suunnitelmiin sisällytettävistä selvityksistä ja asiakirjojen toimittamisesta sekä suunnitelmien käsittelystä annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella.

7 h § (23.5.2008/342)
Ydinaineet ja ydinjätteet

Ydinlaitoksella on oltava tilat, laitteistot ja muut järjestelyt, joilla voidaan huolehtia turvallisesti laitoksen tarvitsemien ydinaineiden sekä käytössä ja käytöstä poistamisessa syntyvien ydinjätteiden käsittelystä ja varastoinnista. (14.12.2017/905)

Ydinjätteistä on huolehdittava siten, ettei loppusijoituksen jälkeen aiheudu sellaista säteilyaltistusta, joka ylittäisi loppusijoituksen toteutusajankohtana hyväksyttävänä pidetyn tason.

Ydinjätteiden sijoitus pysyväksi tarkoitetulla tavalla on suunniteltava turvallisuuden kannalta edullisesti ja siten, ettei pitkäaikaisturvallisuuden varmistaminen edellytä loppusijoituspaikan valvontaa.

Ydinjätehuoltoa koskevat suunnitelmat on pidettävä ajan tasalla siten kuin 28 §:ssä säädetään.

7 i § (23.5.2008/342)
Henkilöstö

Ydinenergian käyttöön oikeuttavan luvan haltijalla on oltava riittävä ja tehtäviinsä soveltuva, ammattitaitoinen henkilöstö. (14.12.2017/905)

Ydinlaitoksen ohjaajana laitoksen valvomossa saa toimia vain Säteilyturvakeskuksen tehtävään hyväksymä henkilö.

Luvanhaltijan on nimettävä henkilöt, joiden vastuulla on huolehtia ydinlaitoksen valmiusjärjestelyistä, turvajärjestelyistä ja ydinmateriaalivalvonnasta. Vastuuhenkilöksi ja hänen varahenkilökseen voidaan nimetä vain Säteilyturvakeskuksen kunkin tehtävän osalta erikseen hyväksymät henkilöt. (29.6.2012/410)

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että edellä tarkoitetut henkilöt ovat tässä tehtävässään sellaisessa asemassa, että heillä on riittävä toimivalta ja tosiasiallinen mahdollisuus kantaa heille osoitettu vastuu.

Luvanhaltijan on järjestettävä riittävä koulutus ydinturvallisuuteen liittyviä tehtäviä hoitavan henkilöstönsä asiantuntemuksen ja taitojen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. (25.3.2011/269)

Luvanhaltijan on varmistettava, että toimittajalla ja alihankkijalla, joiden toiminnalla on vaikutusta luvanhaltijan ydinlaitoksen ydinturvallisuuteen, on riittävä, tehtäviin soveltuva, ammattitaitoinen ja koulutettu henkilöstö. (14.12.2017/905)

Luvanhaltijan ja luvanhakijan on varmistettava palvelukseen tai toimeksiantosuhteeseen ottamansa henkilön nuhteettomuus ja luotettavuus turvallisuusselvityslaissa (726/2014) tarkoitetulla turvallisuusselvityksellä tai turvallisuusselvitystodistuksella, jos henkilöstä voidaan mainitun lain 19 §:n 1 momentin 1 tai 4 kohdan taikka 21 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan tehdä turvallisuusselvitys. Turvallisuusselvityksen tulee olla tehty ennen kuin henkilölle annetaan itsenäinen kulkuoikeus turvallisuusselvityslain 21 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetulle alueelle tai pääsy kohdassa tarkoitettuun tietoon, jota voidaan käyttää ydin- tai säteilyturvallisuuden vaarantamiseen, tai ennen henkilön osallistumista ydinaineen kuljetukseen. Luvanhaltijan on myös varmistettava, että käytettävien toimittajien ja alihankkijoiden henkilöstöstä on vastaavasti tehty turvallisuusselvitys. (11.12.2020/964)

7 j § (14.12.2017/905)
Johtamisjärjestelmä

Ydinlaitoksella on oltava johtamisjärjestelmä. Ydinlaitoksen johtamisjärjestelmässä on erityisesti otettava huomioon johdon ja henkilöstön turvallisuuteen liittyvien käsitysten ja asenteiden vaikutus turvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä järjestelmälliset toimintatavat ja niiden säännöllinen arvioiminen ja kehittäminen.

7 k § (23.5.2008/342)
Vastuullinen johtaja

Luvanhaltijan on nimettävä vastuullinen johtaja ja tälle varahenkilö:

1) ydinlaitoksen rakentamiselle;

2) ydinlaitoksen käytölle;

2 a) ydinlaitoksen käytöstä poistamiselle; (14.12.2017/905)

3) kaivos- ja malminrikastustoiminnalle, jonka tarkoituksena on uraanin tai toriumin tuottaminen; sekä (25.3.2011/269)

4) ydinaineiden ja ydinjätteiden hallussapidolle, valmistukselle, tuottamiselle, käsittelylle, käyttämiselle, varastoinnille ja kuljetukselle, jos näille toiminnoille on haettava erillinen lupa.

Vastuulliseksi johtajaksi voidaan nimetä henkilö, joka on antanut tehtävään suostumuksensa ja jonka Säteilyturvakeskus on siihen hyväksynyt. Vastuullinen johtaja tulee esittää hyväksyttäväksi 5 luvussa tarkoitettua lupaa haettaessa.

Vastuullisen johtajan tehtävänä on huolehtia siitä, että ydinenergian käytön turvallisuutta, turva- ja valmiusjärjestelyjä ja ydinmateriaalien valvontaa koskevia säännöksiä, lupaehtoja ja Säteilyturvakeskuksen määräyksiä noudatetaan.

Luvanhaltijan on huolehdittava siitä, että vastuullinen johtaja on tässä tehtävässään sellaisessa asemassa, että hänellä on riittävä toimivalta ja tosiasiallinen mahdollisuus kantaa hänelle kuuluva vastuu.

Säteilyturvakeskus voi peruuttaa vastuullisen johtajan hyväksymisen, jos tämä laiminlyö 3 momentissa tarkoitettuja tehtäviään, eikä luvanhaltija tee esitystä vastuullisen johtajan vaihtamiseksi. Ennen lopullisen päätöksen tekemistä Säteilyturvakeskuksen tulee kuulla sekä vastuullista johtajaa että luvanhaltijaa.

Vastuullista johtajaa koskevia säännöksiä sovelletaan myös tämän varahenkilöön.

7 l § (11.12.2020/964)
Turvajärjestelyt

Luvanhaltijalla on oltava turvajärjestelyt ydinenergian käytön turvaamiseksi ydinlaitoksessa ja sen alueella. Luvanhaltijalla on oltava turvajärjestelyt myös muussa paikassa tai kulkuvälineessä, jossa ydinenergian käyttöä harjoitetaan. Turvajärjestelyjen ja niihin tehtävien muutosten on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymät.

Turvajärjestelyjen on oltava riittävät suhteessa ydinenergian käyttöön kohdistuviin uhkiin ja suojaustarpeisiin.

Luvanhaltijan on tiedotettava turvajärjestelyistä alueella työskenteleville ja asioiville.

7 m § (11.12.2020/964)
Turvahenkilöt

Luvanhaltijalla on oltava riittävästi turvahenkilöitä. Turvahenkilön tehtävänä on ydinlaitoksen toiminnan sekä ydinlaitoksen toimintaan liittyvän ydinaineen ja ydinjätteen kuljetuksen ja varastoinnin turvaaminen ydin- tai säteilyturvallisuutta vaarantavalta toiminnalta.

Turvahenkilöitä on käytettävä siitä lähtien, kun ydinlaitoksen rakentamiseen on myönnetty rakentamislupa, ja siihen asti, kun ydinaineet on viety laitokselta pois sekä ydinjäte on viety laitokselta pois tai loppusijoitettu laitoksen alueelle. Turvahenkilöitä on käytettävä myös ydinlaitoksen toimintaan liittyvän ydinaineen tai ydinjätteen kuljetukseen ja kuljetukseen liittyvässä tilapäisessä varastoinnissa.

Muu kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettu turvahenkilön käyttö on kielletty.

Turvahenkilönä voi toimia ainoastaan henkilö, jolla on:

1) voimassa oleva yksityisistä turvallisuuspalveluista (1085/2015) annetun lain 10 §:ssä tarkoitettu hyväksyntä;

2) tarpeellinen koulutus voimakeinojen käyttämisen oikeutuksen perusteisiin, niiden noudattamiseen käytännön tilanteissa ja tarvittavien voimankäyttövälineiden käyttämiseen sekä suoritettuna vuosittaiset fyysisiä voimakeinoja ja voimankäyttövälineitä koskevat harjoittelut ja niitä koskevat tasokokeet;

3) tarpeellinen koulutus ja perehtyneisyys turvattavan kohteen erityisolosuhteisiin; ja

4) palvelussuhde luvanhaltijaan tai yksityisen turvallisuusalan elinkeinoluvanhaltijaan.

Turvahenkilö tulee asunsa perusteella tunnistaa turvahenkilöksi. Asun ja siinä käytettävien merkkien on selvästi erotuttava poliisin, Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien, Tullin, Rikosseuraamuslaitoksen ja pelastushallinnon käytössä olevista virkapuvuista ja sotilaspuvuista sekä niissä käytettävistä virallisista merkeistä ja teksteistä. Säteilyturvakeskus voi kieltää asun, merkin tai tekstin käyttämisen, jollei se ole tämän lain mukainen.

Luvanhaltijan on viipymättä lopetettava henkilön käyttö turvahenkilönä, jos tämä ei täytä tässä laissa säädettyjä edellytyksiä.

7 n § (11.12.2020/964)
Turvahenkilön tehtävissä noudatettavat periaatteet sekä toimivaltuudet

Turvahenkilön on tehtävissään noudatettava yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 6 §:ssä säädettyjä vartioimistehtävissä noudatettavia yleisiä periaatteita ja 7 §:ssä säädettyä velvollisuutta ilmoittaa toimenpiteen peruste sen kohteena olevalle henkilölle tai tämän edustajalle.

Turvahenkilöllä on 7 m §:n 1 momentissa tarkoitetun tehtävänsä suorittamiseksi oikeus:

1) estää pääsy ydinlaitoksen alueelle;

2) poistaa henkilö ydinlaitoksen alueelta;

3) estää henkilöä osallistumasta tai puuttumasta ydinaineen tai ydinjätteen kuljetukseen;

4) estää henkilöä pakenemasta;

5) ottaa henkilö kiinni;

6) tarkastaa kiinni otettu henkilö ja hänen mukanaan olevat tavarat;

7) ottaa henkilöltä ihmisen tai omaisuuden vahingoittamiseen soveltuva aine tai esine pois;

8) poistaa este;

9) ottaa ilmailulain (864/2014) 2 §:n 1 momentin 22 kohdassa tarkoitettu miehittämätön ilma-alus tilapäisesti haltuun, estää sen käyttö tai muutoin puuttua sen kulkuun noudattaen, mitä tämän lain 7 v §:ssä säädetään.

Turvahenkilöllä on lisäksi oikeus:

1) pitää koiraa mukana vastaavasti, mitä yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa säädetään vartijan oikeudesta pitää koiraa mukana sekä, jos turvahenkilöllä on tarvittava kelpoisuus, käyttää voimankäyttöön koiraa, joka on hänen ohjauksessaan hyväksytysti suorittanut Poliisiammattikorkeakoulun asettamat koulutusvaatimukset;

2) suorittaa 7 s §:ssä tarkoitettu turvallisuustarkastus tai päihdetestaus.

Toimivaltuudet ovat voimassa ydinlaitoksen alueella, jossa liikkumista ja oleskelua on poliisilain (872/2011) 9 luvun 8 §:n nojalla rajoitettu, sekä muulla ydinlaitoksen alueella, jonne kulku on rajoitettu. Lain 7 v §:ssä säädetyt toimivaltuudet ovat kuitenkin voimassa alueella, jossa ilmailu on kielletty ilmailulain 11 §:n nojalla. Muita kuin 7 v §:ssä säädettyjä toimivaltuuksia saadaan lisäksi käyttää turvattaessa ydinaineiden ja ydinjätteen kuljetuksia ja varastointia näihin välittömästi kohdistuvan uhkan torjumiseksi.

Tilanteesta, jossa todetaan tai on syytä epäillä ydinlaitoksen toimintaan taikka ydinaineeseen tai ydinjätteeseen kohdistuvan ydin- tai säteilyturvallisuutta vaarantavaa toimintaa, on viipymättä ilmoitettava poliisille. Toiminnan johto siirtyy poliisille, kun asianomainen poliisimies ilmoittaa ottavansa johtovastuun.

7 o § (11.12.2020/964)
Turvaohjesääntö

Ydinlaitoksen luvanhaltijalla on oltava turvajärjestelyjä koskeva turvaohjesääntö, joka on pidettävä ajan tasalla. Turvaohjesäännön on oltava Säteilyturvakeskuksen hyväksymä. Hyväksyntä tarvitaan myös ennen turvaohjesäännön muuttamista.

Turvaohjesäännössä on esitettävä tiedot:

1) riskienhallintaprosessista ja suojaustarpeista;

2) turvajärjestelyistä vastaavan organisaation johtamisesta ja toiminnan järjestämisestä;

3) turvahenkilöiden tehtävistä ja vastuista turvajärjestelyistä vastaavassa organisaatiossa sekä turvahenkilöiltä vaadittavasta koulutuksesta;

4) turvallisuustarkastuksista ja päihdetestauksesta;

5) ydinlaitoksen sekä ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetuksen turvaamisesta;

6) turvahenkilöille annettavasta keskeisimmästä ohjeistuksesta;

7) käytettävistä valvontavälineistä, voimankäyttövälineistä ja muusta varustuksesta;

8) turvajärjestelyihin liittyvistä harjoituksista ja voimankäyttövälineiden käyttötaidon varmistamisesta;

9) yhteistoiminnasta poliisin kanssa;

10) muista tarpeellisista järjestelyistä ydinenergian käytön turvaamiseksi.

Turvaohjesäännön hyväksymisen edellytyksenä on:

1) 2 momentissa tarkoitettujen tietojen esittäminen riittävässä laajuudessa;

2) turvajärjestelyjen oikeasuhtaisuus suhteessa ydinenergian käyttöön kohdistuviin uhkiin;

3) turvahenkilöiden riittävyys ja kelpoisuusvaatimusten täyttyminen.

Säteilyturvakeskus voi edellyttää turvaohjesäännön muuttamista, jos ydinlaitosten turvajärjestelyjen yhdenmukaisuus tai ydin- tai säteilyturvallisuuden varmistaminen sitä edellyttää.

Säteilyturvakeskus  varaa  ennen  turvaohjesäännön  hyväksymistä  ja  muuttamista  sisäministeriölle ja 56 §:n 3 momentissa tarkoitetulle neuvottelukunnalle tilaisuuden tulla kuulluksi, jollei se ole turvaohjesääntöön tehtävien muutosten vähäisyyden vuoksi selvästi tarpeetonta.

7 p § (23.5.2008/342)
Valmiusjärjestelyt

Ydinenergian käytön valmiusjärjestelyjen suunnittelun tulee perustua häiriö- ja onnettomuustilanteita koskeviin analyyseihin sekä niiden perusteella arvioituihin seurauksiin.

Ydinlaitoksen valmiusjärjestelyjen suunnittelussa on varauduttava siihen, että laitokselta voi päästä ulos merkittävä määrä radioaktiivisia aineita.

Ydinlaitoksella on oltava valmiusjärjestelyjen suunnitteluun ja valmiustilanteisiin koulutettuja henkilöitä (valmiusorganisaatio), joiden tehtävät on määriteltävä ja joilla on oltava tehtävien mukaiset tilat, varusteet ja viestintäjärjestelmät.

Valmiusjärjestelyt on sovitettava yhteen viranomaisten laatimien pelastus- ja valmiussuunnitelmien kanssa ottaen huomioon, mitä pelastuslaissa (379/2011) säädetään. (14.12.2017/905)

7 q § (22.5.2015/676)
Yleiset turvallisuusmääräykset

Säteilyturvakeskus antaa tarkempia määräyksiä tässä luvussa säädettyjen periaatteiden ja vaatimusten teknisluontoisista yksityiskohdista seuraavissa asioissa:

1) ydinlaitoksen turvallisuusvaatimusten täyttymisen osoittaminen;

2) ydinlaitoksen turvallisuusluokitus;

3) ydinlaitoksen ikääntymisen hallinta;

4) turvallisuuteen liittyvien inhimillisten tekijöiden hallinta ydinlaitoksessa;

5) ydinlaitoksen sijaintipaikan turvallisuus;

6) ydinlaitoksen syvyyssuuntainen turvallisuus;

7) ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden leviämisen tekniset esteet;

8) ydinlaitoksen turvallisuustoiminnot ja niiden varmistaminen;

9) polttoaineen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuus ydinlaitoksessa;

10) radioaktiivisten jätteiden käsittelyn ja varastoinnin turvallisuus ydinlaitoksessa;

11) suojautuminen ulkoisilta ydinlaitoksen turvallisuuteen vaikuttavilta tapahtumilta;

12) suojautuminen sisäisiltä ydinlaitoksen turvallisuuteen vaikuttavilta tapahtumilta;

13) ydinlaitoksen valvonnan ja ohjauksen turvallisuus;

14) ydinlaitoksen rakentamisen turvallisuus;

15) ydinlaitoksen käyttöönoton turvallisuus;

16) ydinlaitoksen käyttötoiminnan turvallisuus;

17) käyttökokemusten ja turvallisuustutkimuksen huomioon ottaminen ydinlaitoksen turvallisuuden parantamisessa;

18) ydinlaitoksen turvallisuustekniset käyttöehdot;

19) ydinlaitoksen kunnonvalvonta ja kunnossapito laitoksen turvallisuuden varmistamiseksi;

20) ydinlaitoksen rakenteellinen säteilyturvallisuus, säteilymittaukset ja radioaktiivisten aineiden päästöjen hallinta ja valvonta sekä väestön säteilyannosten arviointi; (14.12.2017/905)

21) ydinlaitoksen johtaminen, organisaatio ja henkilöstö niiltä osin kuin määräykset ovat tarpeen ydinenergian käytön turvallisuuden varmistamiseksi;

22) ydinenergian käytön turvajärjestelyjen suunnittelu, toteuttaminen, henkilöturvallisuus, tietoturvallisuus, turvavalvonta, turvahenkilön asu, turvaohjesääntö, uhkatilanteisiin varautuminen ja toiminta uhkatilanteessa sekä liikkumis- ja oleskelurajoitusalueen merkitseminen ydinlaitoksella; (11.12.2020/964)

23) ydinlaitoksen valmiusjärjestelyjen suunnittelu, toimintavalmius ja toiminta valmiustilanteessa;

24) ydinlaitoksen käytöstä poiston turvallisuuden huomioon ottaminen suunnittelussa ja ydinlaitoksen käytöstä poistamisen turvallisuus;

25) ydinjätelaitoksen turvallisuutta koskevat suunnitteluvaatimukset;

26) ydinjätteiden loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus;

27) uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuus; (9.11.2018/862)

28) vapauttamisrajat Euroopan unionin lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi. (9.11.2018/862)

Ennen 1 momentissa tarkoitettujen määräysten antamista Säteilyturvakeskuksen on kuultava luvanhaltijoita, 56 §:ssä tarkoitettuja neuvottelukuntia, työ- ja elinkeinoministeriötä, sisäministeriötä, ympäristöministeriötä ja pelastusviranomaisia sekä tarvittavassa laajuudessa muita viranomaisia.

7 r § (23.5.2008/342)
Yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset

Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on asettaa tämän lain mukaisen turvallisuustason toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset.

Säteilyturvakeskuksen tulee järjestää asettamansa turvallisuusvaatimukset ydinenergian käytön turvallisuuden osa-alueiden mukaan ja julkaista ne Säteilyturvakeskuksen määräyskokoelmassa.

Säteilyturvakeskuksen turvallisuusvaatimukset velvoittavat luvanhaltijaa, kuitenkin niin, että luvanhaltijalla on oikeus esittää muunkinlainen kuin vaatimuksissa edellytetty menettelytapa tai ratkaisu. Jos luvanhaltija vakuuttavasti osoittaa, että esitetty menettelytapa tai ratkaisu toteuttaa tämän lain mukaisen turvallisuustason, Säteilyturvakeskus voi sen hyväksyä.

7 s § (11.12.2020/964)
Turvallisuustarkastus ja päihdetestaus

Turvahenkilöllä on oikeus suorittaa ydinlaitoksella työskentelevän ja sen alueella asioivan henkilön, näiden mukana olevien tavaroiden tai ydinlaitoksen alueelle tulevan tai siellä olevan ajoneuvon sekä ydinaineen tai ydinjätteen kuljetukseen osallistuvan henkilön ja tämän mukana olevien tavaroiden tai ajoneuvon turvallisuustarkastus ydinenergian käytön turvaamiseksi. Tarkastus suoritetaan ensisijaisesti metallinilmaisinta tai muuta vastaavaa teknistä laitetta käyttäen. Tarkastus voidaan suorittaa myös muulla sopivalla tavalla.

Turvahenkilöllä on lisäksi oikeus ottaa turvallisuustarkastuksessa pois henkilön tai omaisuuden vahingoittamiseen soveltuva aine tai esine. Tarkastuksen yhteydessä henkilöltä pois otetut esineet tai aineet on viipymättä luovutettava poliisille tai, jollei siihen lain mukaan ole estettä, palautettava henkilölle hänen poistuessaan alueelta.

Ydinlaitoksella työskentelevä ja siellä asioiva henkilö sekä ydinaineiden tai ydinjätteiden kuljetukseen osallistuva henkilö on turvahenkilön kehotuksesta velvollinen suorittamaan nautitun alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi tehtävän kokeen. Kokeen tekemiseen sovelletaan, mitä pakkokeinolain (806/2011) 9 luvun 2 §:ssä säädetään.

Henkilö, joka kieltäytyy turvallisuustarkastuksesta tai alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi tehtävästä kokeesta tai on päihdyttävien aineiden vaikutuksen alainen, on poistettava ydinlaitoksen alueelta tai hänen osallistumisensa ydinaineen tai ydinjätteen kuljetukseen on estettävä.

7 t § (11.12.2020/964)
Voimakeinojen käyttö ja tapahtumailmoitus

Turvahenkilöllä on oikeus käyttää voimakeinoja, jos henkilö pakenee kiinniottamista tai koettaa vastarintaa tekemällä välttää tai estää muun 7 n §:n 2 momentissa tarkoitetun toimenpiteen. Voimakeinoja saa käyttää myös esteen poistamiseen ja miehittämättömän ilma-aluksen kulkuun puuttumiseen. Käytettävien voimakeinojen on oltava tilanteeseen ja suojeltavaan etuun nähden välttämättömiä, puolustettavia ja oikeasuhtaisia. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 §:n 2 ja 3 momentissa.

Kiinni otettu henkilö on viipymättä luovutettava poliisille ja häneltä pois otetut esineet tai aineet on viipymättä luovutettava poliisille tai, jollei siihen lain mukaan ole estettä, palautettava henkilölle.

Turvahenkilön velvollisuuteen laatia kiinniotto- tai voimankäyttötilannetta koskeva tapahtumailmoitus sekä luvanhaltijan velvollisuuteen säilyttää ja hävittää tapahtumailmoitukset sovelletaan, mitä yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 8 §:ssä säädetään vartijan velvollisuudesta laatia tapahtumailmoitus sekä turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan velvollisuudesta säilyttää ja hävittää tapahtumailmoitukset. Ampuma-aseen käyttämisestä on lisäksi viipymättä ilmoitettava poliisille.

Jos turvahenkilö on työtehtävissään saanut tietoonsa rikoslain 15 luvun 10 §:n 1 momentissa mainitun jo tehdyn rikoksen, hänen on viipymättä ilmoitettava siitä poliisille. Ilmoitusvelvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos turvahenkilön täytyisi antaa ilmi joku mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetuista henkilöistä.

7 u § (11.12.2020/964)
Voimakäyttövälineet ja ampuma-aseen käyttö

Turvahenkilön sallittuja voimankäyttövälineitä ovat fyysisten voimakeinojen lisäksi ampuma-aselain (1/1998) 2 §:ssä tarkoitettu ampuma-ase ja mainitun lain 11 §:ssä tarkoitettu kaasusumutin, muoviset ja teräksiset käsiraudat, enintään 70 senttimetriä pitkä patukka, teleskooppipatukka, edellä 7 n §:n 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettu voimankäyttöön koulutettu koira, paineilmakäyttöinen projektiililaukaisin, etälamautin, sidontavyö ja jalkaraudat.

Voimankäyttövälineiden kantamiseen sovelletaan, mitä yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 20 §:ssä säädetään vartijan voimankäyttövälineiden kantamistavasta. Kantamistavasta voidaan poiketa, jos se on perusteltua työturvallisuuden tai ydin- tai säteilyturvallisuuden vuoksi.

Turvahenkilö saa kantaa ampuma-asetta vain, jos tehtävän suorittaminen olosuhteiden johdosta sitä edellyttää.

Ampuma-asetta saa käyttää vain silloin, kun henkilön toiminnasta voi seurata välitöntä ja vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle taikka ydin- tai säteilyturvallisuudelle, eikä lievempää keinoa uhkan torjumiseksi ole käytettävissä. Ampuma-asetta saa lisäksi käyttää kiireellistä ja tärkeää tehtävää suoritettaessa esineen, eläimen tai muun vastaavan esteen poistamiseksi. Ampuma-asetta saa käyttää väkijoukon hajottamiseksi vain, jos ampuma-aseessa käytetään kaasupatruunoita tai muita vastaavia patruunoita niistä erikseen annettujen määräysten mukaisesti.

Ampuma-aseen käytöllä tarkoitetaan laukauksen ampumista, tästä varoittamista ja ampuma-aseella uhkaamista.

7 v § (11.12.2020/964)
Miehittämättömän ilma-aluksen kulkuun puuttuminen

Ydinvoimalaitoksen turvahenkilöllä on ydin- tai säteilyturvallisuuden turvaamiseksi oikeus ottaa miehittämätön ilma-alus teknistä laitetta tai voimakeinoa käyttäen tilapäisesti haltuun, estää sen käyttö tai muutoin puuttua sen kulkuun, jos miehittämätön ilma-alus saapuu oikeudetta luvanhaltijan pysyvässä käytössä olevalle alueelle, jossa ilmailu on kielletty ilmailulain 11 §:n nojalla.

Ydinvoimalaitoksen turvahenkilö saa lyhytaikaisesti käyttää 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa teknistä laitetta, josta ei aiheudu haittaa ydin- tai säteilyturvallisuudelle, eikä vähäistä suurempaa haittaa muulle radioviestinnälle tai yleisen viestintäverkon laitteille tai palveluille. Teknistä laitetta saa käyttää, jos se on puolustettavaa huomioon ottaen tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, miehittämättömän ilma-aluksen toiminnan vaarallisuus, käytettävissä olevat voimavarat sekä muut tilanteen kokonaisarviointiin liittyvät seikat. Teknistä laitetta saa käyttää vain siinä määrin ja siihen saakka, kuin se on välttämättä tarpeen tehtävän suorittamiseksi. Toimivaltuuksia käyttävällä turvahenkilöllä on oltava tehtävään nähden riittävä osaaminen ja koulutus.

Turvahenkilöllä on oikeus käsitellä miehittämättömän ilma-aluksen käyttöön liittyvää radioviestintää, välitystietoja ja sijaintitietoja 1 momentissa tarkoitetun miehittämättömän ilma-aluksen kulkuun puuttumiseksi tai ilma-aluksen tai sen kokonaisjärjestelmän osan yksilöimiseksi ja sijainnin määrittämiseksi. Tiedot radioviestinnästä, välitystiedot ja sijaintitiedot on hävitettävä viipymättä tehtävän suorittamisen jälkeen, jollei laissa toisin säädetä.

Luvanhaltijan on luovutettava haltuun otettu miehittämätön ilma-alus viipymättä poliisille.

Miehittämättömän ilma-aluksen kulkuun puuttumisesta, käytön estämisestä ja haltuun ottamisesta on laadittava tapahtumailmoitus siten kuin 7 t §:ssä säädetään.

Luvanhaltijan on ilmoitettava teknisen laitteen käyttämisestä Liikenne- ja viestintävirastolle.

7 w § (11.12.2020/964)
Terveystarkastukset ja terveydenhuollon ammattihenkilön ilmoitusoikeus

Luvanhaltijan on vuosittain ja muutoin tarpeen mukaan työterveyshuollossa toteutettavilla terveystarkastuksilla varmistuttava, että turvahenkilöt ja ydinvoimalaitoksen ohjaajina ydinvoimalaitoksen valvomossa työskentelevät henkilöt soveltuvat terveydentilansa puolesta tehtäviinsä. Työntekijän velvollisuudesta osallistua terveystarkastukseen säädetään työterveyshuoltolain (1383/2001) 13 §:ssä.

Lääkärillä ja muulla terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitetulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä on oikeus salassapitosäännösten estämättä tehdä ilmoitus luvanhaltijan vastuulliselle johtajalle, turvajärjestelyistä vastaavalle henkilölle sekä Säteilyturvakeskukselle ydinvoimalaitoksen ohjaajasta ja lisäksi poliisille turvahenkilöstä, jonka hän potilastietojen ja henkilön tapaamisen tai tutkimuksen perusteella katsoo perustellusta syystä olevan terveydentilansa tai käyttäytymisensä perusteella soveltumaton tehtäväänsä tai vaaraksi ydin- tai säteilyturvallisuudelle. Ennen ilmoituksen tekemistä henkilölle on kerrottava oikeudesta ilmoituksen tekemiseen ja terveydentilan vaikutuksesta turvahenkilön tai ydinvoimalaitoksen ohjaajana työskentelevän henkilön toimintakykyyn.

Ilmoituksessa voidaan antaa tieto ainoastaan siitä, että ilmoituksen kohteena oleva henkilö ei mahdollisesti ole soveltuva tehtäväänsä tai että hän voi olla vaaraksi ydin- tai säteilyturvallisuudelle.

Luvanhaltijan vastuullinen johtaja, turvajärjestelyistä vastaava henkilö, Säteilyturvakeskus ja poliisi saavat käyttää ilmoituksessa annettua tietoa ainoastaan välttämättömien ja välittömien ydin- tai säteilyturvallisuuden edellyttämien toimenpiteiden suorittamiseen. Ilmoituksen sisältämät tiedot on hävitettävä heti, kun niitä ei enää tarvita turvallisuutta koskevien toimenpiteiden suorittamiseen.

Luvanhaltijan on varmistettava, että Säteilyturvakeskuksella tai poliisilla on tieto ilmoituksesta.

7 x § (11.12.2020/964)
Turvahenkilöiden kouluttaminen voimakeinojen käyttöön

Fyysisten voimakeinojen käyttöön sekä voimankäyttövälineen kantamiseen ja käyttöön vaadittavan täydentävän koulutuksen 7 m §:ssä tarkoitetuille turvahenkilöille antaa yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa tarkoitettu voimankäyttökouluttajaksi ja asekouluttajaksi hyväksytty koulutuksen antaja. Muiden kuin fyysisten voimakeinojen ja sellaisten voimankäyttövälineiden osalta, joita yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain mukaiset vartijat ovat oikeutettuja käyttämään, koulutuksen antaa poliisi tai kyseisten voimankäyttövälineiden käyttämisen kouluttamiseen oikeutettu kouluttaja.

3 luku

Luvanvaraisesta toiminnasta johtuvat velvollisuudet

8 §
Velvollisuus hakea lupa

Ydinenergian käyttö on kielletty ilman tämän lain mukaista lupaa.

Lupaa ei kuitenkaan tarvita 2 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Luvan hakemisen sijasta toiminnanharjoittajan on vuosittain tehtävä Säteilyturvakeskukselle valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävä ilmoitus. (23.5.2008/342)

Kauppa- ja teollisuusministeriön on pyynnöstä annettava sitova ennakkotieto siitä, onko aiottuun toimintaan haettava lupa.

9 §
Luvanhaltijan ja jätehuoltovelvollisen velvollisuudet (14.12.2017/905)

Luvanhaltijan velvollisuutena on huolehtia ydinenergian käytön turvallisuudesta. Tätä velvollisuutta ei voida siirtää toiselle. Luvanhaltijan tulee varmistaa, että ne toimittajien ja alihankkijoiden tuotteet ja palvelut, joilla on vaikutusta ydinlaitoksen ydinturvallisuuteen, täyttävät tämän lain vaatimukset. (14.12.2017/905)

Luvanhaltijan velvollisuutena on huolehtia sellaisista turva- ja valmiusjärjestelyistä ja muista ydinvahinkojen rajoittamiseksi tarpeellisista järjestelyistä, jotka eivät kuulu viranomaisille.

Luvanhaltijan, jonka toiminnan seurauksena syntyy tai on syntynyt ydinjätettä (jätehuoltovelvollinen), on huolehdittava kaikista näiden jätteiden ydinjätehuoltoon kuuluvista toimenpiteistä ja niiden asianmukaisesta valmistelemisesta sekä vastattava niiden kustannuksista (huolehtimisvelvollisuus).

10 §
Velvollisuuksien jatkuminen

Luvan peruuttaminen tai sen voimassaolon päättyminen ei vapauta luvanhaltijaa tai sitä, jolla lupa on ollut, noudattamasta sitä, mitä 9 §:ssä sekä 6 ja 7 luvussa tai niiden nojalla taikka lupaehdoissa on säädetty tai määrätty.

10 a § (14.12.2017/905)
Luvanhaltijan tietojenantovelvollisuus

Ydinlaitoksen luvanhaltijan on pidettävä yleiskuvaus laitoksesta ja noudatetuista turvallisuusperiaatteista yleisesti nähtävillä.

Nähtäväksi ei saa asettaa tietoja, jotka olisivat viranomaisen asiakirjaan merkittynä salassa pidettäviä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999), muun lain tai Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen nojalla.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitettujen tietojen nähtävillä pitämisestä.

4 luku

Valtioneuvoston periaatepäätös

11 §
Periaatepäätös

Yleiseltä merkitykseltään huomattavan ydinlaitoksen rakentaminen edellyttää valtioneuvoston periaatepäätöstä siitä, että ydinlaitoksen rakentaminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.

Yleiseltä merkitykseltään huomattavia ovat 3 §:n 5 kohdassa tarkoitetuista ydinlaitoksista:

1) sellaiset ydinenergian aikaansaamiseen käytettävät laitokset, joiden lämpöteho on enemmän kuin 50 megawattia;

2) sellaiset laitokset, joita käytetään ydinjätteiden loppusijoitukseen; sekä

3) sellaiset muuhun kuin ydinenergian aikaansaamiseen käytettävät laitokset, jotka niissä kerrallaan olevan ydinaineen tai ydinjätteen määrän tai säteilyvaarallisuuden vuoksi ovat, siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään, 1 kohdassa tarkoitettuun laitokseen rinnastettavissa. (23.5.2008/342)

12 §
Periaatepäätöksen hakeminen ja tarvittavat selvitykset

Periaatepäätöstä haetaan valtioneuvostolle osoitetulla hakemuksella, josta kauppa- ja teollisuusministeriön on hankittava säteilyturvakeskuksen alustava turvallisuusarvio ja pyydettävä lausunto ympäristöministeriöltä sekä suunnitellun ydinlaitoksen sijaintikunnan kunnanvaltuustolta ja naapurikunnilta.

13 § (14.12.2017/905)
Yleinen kuuleminen

Hakijan on ennen periaatepäätöksen tekemistä julkistettava työ- ja elinkeinoministeriön ohjeiden mukaan laadittu ja sen tarkastama yleispiirteinen selvitys laitoshankkeesta, laitoksen arvioidusta ympäristövaikutuksista ja sen turvallisuudesta siten, että selvitys on yleisesti saatavilla.

Työ- ja elinkeinoministeriön on varattava ydinlaitoksen lähiympäristön asukkaille ja kunnille, viranomaisille sekä yleisölle ennen periaatepäätöksen tekemistä mahdollisuus esittää kirjallisesti mielipiteensä hankkeesta. Ministeriön on lisäksi laitoksen suunnitellulla sijaintipaikkakunnalla järjestettävä julkinen tilaisuus, jossa asiasta voidaan esittää suullisesti tai kirjallisesti mielipiteitä. Esitetyt mielipiteet on saatettava valtioneuvoston tietoon ennen periaatepäätöksen tekemistä.

14 §
Periaatepäätöksen harkinta valtioneuvostossa

Ennen kuin valtioneuvosto tekee 11 §:ssä tarkoitetun periaatepäätöksen, sen on todettava, että suunnitellun ydinlaitoksen sijaintikunta on 12 §:ssä tarkoitetussa lausunnossaan puoltanut ydinlaitoksen rakentamista ja että esiin ei ole tullut seikkoja, jotka osoittavat, ettei ole riittäviä edellytyksiä rakentaa ydinlaitosta siten kuin 6 §:ssä edellytetään.

Jos valtioneuvosto on todennut 1 momentissa säädettyjen edellytysten täyttyneen, sen on harkittava periaatepäätöstä yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta ja otettava huomioon ydinlaitoksesta aiheutuvat hyödyt ja haitat, kiinnittäen erityisesti huomiota:

1) ydinlaitoshankkeen tarpeellisuuteen maan energiahuollon kannalta;

2) ydinlaitoksen suunnitellun sijaintipaikan sopivuuteen ja ydinlaitoksen ympäristövaikutuksiin; sekä

3) ydinpolttoaine ja ydinjätehuollon järjestämiseen.

14 a § (22.5.2015/676)
Periaatepäätöksen ehdot

Edellä 11 §:ssä tarkoitettuun periaatepäätökseen on sisällytettävä ne ehdot, jotka ovat tarpeen 2 luvussa tarkoitettujen yleisten periaatteiden ja tämän lain mukaisten turvallisuusvaatimusten toteuttamiseksi.

Valtioneuvoston on otettava huomioon Säteilyturvakeskuksen 12 §:ssä tarkoitetussa alustavassa turvallisuusarviossa esitetyt ehdotukset.

15 §
Ilmoitus eduskunnalle ja eduskunnan päätös

Valtioneuvoston 11 §:n nojalla tekemä periaatepäätös, jossa ydinlaitoksen rakentamisen on katsottu olevan yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, on valtioneuvoston viipymättä annettava eduskunnan tarkastettavaksi. Eduskunta voi kumota periaatepäätöksen sellaisenaan tai päättää, että se jää sellaisenaan voimaan.

Ennen kuin eduskunta on tehnyt asiassa päätöksensä, hakija ei saa ryhtyä sellaisiin valtioneuvoston asetuksella säädettäviin toimenpiteisiin, jotka taloudellisen merkityksensä vuoksi saattavat vaikeuttaa eduskunnan ja valtioneuvoston mahdollisuuksia ratkaista asia vapaan harkintansa mukaan. (23.5.2008/342)

5 luku

Lupamenettely

16 §
Lupaviranomaiset

Luvan ydinlaitoksen rakentamiseen, käyttämiseen ja käytöstä poistamiseen sekä kaivos- ja malminrikastustoimintaan, jonka tarkoituksena on uraanin tai toriumin tuottaminen, myöntää valtioneuvosto. (14.12.2017/905)

Luvan 2 §:n 2 momentin 1 kohdassa sekä 22 §:n 2 momentissa tarkoitettuun toimintaan myöntää hakemuksesta työ- ja elinkeinoministeriö. Luvan 2 §:n 1 momentin 3–6 kohdassa tarkoitettuun toimintaan myöntää hakemuksesta Säteilyturvakeskus. (23.5.2008/342)

Tässä luvussa tarkoitettujen lupien hakemisesta, lupamenettelyistä sekä lupapäätöksen jälkeen mahdollisesti tarvittavista ilmoituksista ja muista toimenpiteistä annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. (23.5.2008/342)

17 §
Luvansaaja

Lupa ydinenergian käyttöön voidaan myöntää vain Euroopan unionin jäsenvaltion lainkäyttövallan alaiselle luonnolliselle henkilölle, yhteisölle tai viranomaiselle. (29.12.1994/1420)

Muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle yhteisölle tai viranomaiselle voidaan erityisistä syistä myöntää lupa: (29.12.1994/1420)

1) ydinaineen tai ydinjätteen kuljetukseen Suomen alueella;

2) ydinjätteen tai uraania tai toriumia sisältävien malmien kauttakuljetukseen liittyvään tuontiin ja vientiin; sekä (23.5.2008/342)

3) 22 §:n 1 momentissa tarkoitetun ydinlaitoksen käyttämiseen tilapäisesti Suomen alueella.

Lupa ydinaineen tai ydinjätteen hallussapitoon, käyttämiseen, kuljetukseen tai tuontiin sekä ydinjätteen vientiin voidaan valvontatehtävään liittyvässä asiassa myöntää myös sellaiselle kansainväliselle järjestölle tai ulkomaan viranomaiselle, jonka tehtävänä on huolehtia Suomea velvoittavassa ydinenergia-alan kansainvälisessä sopimuksessa edellytetystä valvonnasta. (23.5.2008/342)

18 §
Yleiseltä merkitykseltään huomattavan ydinlaitoksen rakentaminen

Lupa 11 §:ssä tarkoitetun ydinlaitoksen rakentamiseen voidaan myöntää, milloin:

1) ydinlaitoksen rakentaminen on 11 §:ssä tarkoitetussa periaatepäätöksessä katsottu yhteiskunnan kokonaisedun mukaiseksi ja eduskunta on päättänyt, että periaatepäätös jää voimaan; ja

2) ydinlaitoksen rakentaminen täyttää myös 19 §:ssä ydinlaitoksen rakentamisluvan myöntämiselle säädetyt edellytykset.

19 §
Muun ydinlaitoksen rakentaminen

Lupa muun kuin 18 §:ssä tarkoitetun ydinlaitoksen rakentamiseen voidaan myöntää, jos:

1) ydinlaitosta koskevat suunnitelmat täyttävät tämän lain mukaiset turvallisuutta koskevat vaatimukset ja työntekijöiden ja väestön turvallisuus on asianmukaisesti otettu huomioon toiminnan suunnittelussa; (23.5.2008/342)

2) ydinlaitoksen sijoituspaikka on suunnitellun toiminnan turvallisuuden kannalta tarkoituksenmukainen ja ympäristönsuojelu on asianmukaisesti otettu huomioon toiminnan sunnittelussa;

3) turvajärjestelyt on asianmukaisesti otettu huomioon toiminnan suunnittelussa;

4) ydinlaitoksen rakentamista varten on varattu alue maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa asemakaavassa ja hakijalla on laitoksen toiminnan edellyttämä alueen hallinta; (23.5.2008/342)

5) hakijan käytettävissä olevat menetelmät ydinjätehuollon järjestämiseksi, ydinjätteiden loppusijoitus ja ydinlaitoksen käytöstä poistaminen siihen mukaan luettuna, ovat riittävät ja asianmukaiset;

6) hakijan suunnitelmat ydinpolttoainehuollon järjestämiseksi ovat riittävät ja asianmukaiset;

7) hakijan järjestelyt säteilyturvakeskuksen 63 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun valvonnan toteuttamiseksi kotimaassa ja ulkomailla sekä 63 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun valvonnan toteuttamiseksi ovat riittävät;

8) hakijalla on käytettävänään tarpeellinen asiantuntemus;

9) hakijalla on riittävät taloudelliset mahdollisuudet hankkeen toteuttamiseen ja toiminnan harjoittamiseen; sekä

10) hakijalla muutoinkin harkitaan olevan edellytykset harjoittaa toimintaa turvallisesti ja Suomen kansainvälisten sopimusvelvoitteiden mukaisesti; ja

suunniteltu ydinlaitos muutoinkin täyttää 5–7 §:ssä säädetyt periaatteet.

20 §
Ydinlaitoksen käyttäminen

Lupa ydinlaitoksen käyttämiseen voidaan myöntää sitten kun lupa sen rakentamiseen on myönnetty ja jos:

1) ydinlaitos ja sen käyttäminen täyttävät tämän lain mukaiset turvallisuutta koskevat vaatimukset ja työntekijöiden ja väestön turvallisuus sekä ympäristönsuojelu on otettu asianmukaisesti huomioon; (23.5.2008/342)

2) hakijan käytettävissä olevat menetelmät ydinjätehuollon järjestämiseksi, ydinjätteiden loppusijoitus ja ydinlaitoksen käytöstä poistaminen siihen mukaan luettuna, ovat riittävät ja asianmukaiset;

3) hakijalla on käytettävänään tarpeellinen asiantuntemus ja erityisesti ydinlaitoksen käyttöhenkilökunnan kelpoisuus sekä ydinlaitoksen käyttöorganisaatio ovat asianmukaiset;

4) hakijalla harkitaan olevan taloudelliset ja muut tarpeelliset edellytykset harjoittaa toimintaa turvallisesti ja Suomen kansainvälisten sopimusvelvoitteiden mukaisesti; ja

ydinlaitos ja sen käyttäminen muutoinkin täyttävät 5–7 §:ssä säädetyt periaatteet.

Ydinlaitoksen käyttämiseen ei saa ryhtyä siihen myönnetyn luvan perusteella ennen kuin:

1) säteilyturvakeskus on todennut, että ydinlaitos täyttää asetetut turvallisuusvaatimukset ja että turvajärjestelyt sekä valmiusjärjestelyt ovat riittävät, että ydinaseiden leviämisen estämiseksi tarpeellinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty ja että ydinlaitoksen haltijan vahingonkorvausvastuu ydinvahingon varalta on järjestetty siitä säädetyllä tavalla; ja

2) kauppa- ja teollisuusministeriö on todennut, että varautuminen ydinjätehuollon kustannuksiin on järjestetty 7 luvun säännösten mukaisesti.

20 a § (14.12.2017/905)
Ydinlaitoksen käytöstä poistaminen

Lopetettuaan ydinlaitoksen käytön 20 §:n mukaisen käyttöluvan haltijalla on velvollisuus käynnistää toimenpiteet ydinlaitoksen käytöstä poistamiseksi 7 g §:ssä tarkoitetun käytöstä poistamista koskevan suunnitelman ja vaatimusten mukaisesti sekä haettava lupa ydinlaitoksen käytöstä poistamiselle. Lupa on haettava riittävän ajoissa siten, että viranomaisten käytettävissä on riittävästi aikaa hakemuksen arviointiin ennen ydinlaitoksen käyttöluvan päättymistä.

Lupa ydinlaitoksen käytöstä poistamiselle voidaan myöntää jos:

1) ydinlaitos ja sen käytöstä poistaminen täyttävät tämän lain mukaiset turvallisuutta koskevat vaatimukset ja työntekijöiden ja väestön turvallisuus sekä ympäristönsuojelu on otettu asianmukaisesti huomioon;

2) hakijan käytettävissä olevat menetelmät ydinlaitoksen käytöstä poistamiseksi sekä muu ydinjätehuolto, ovat riittävät ja asianmukaiset;

3) hakijalla on käytettävissään tarpeellinen asiantuntemus ja erityisesti ydinlaitoksen henkilökunnan kelpoisuus sekä ydinlaitoksen organisaatio ovat asianmukaiset ja käytöstä poistamiseen soveltuvat;

4) hakijalla on taloudelliset ja muut tarpeelliset edellytykset toteuttaa käytöstä poistaminen turvallisesti ja Suomen kansainvälisten sopimusvelvoitteiden mukaisesti; sekä

5) ydinlaitos ja sen käytöstä poistaminen täyttävät 5, 6, 6 a, 6 b ja 7 §:ssä säädetyt periaatteet.

Ydinlaitoksen käytöstä poistamista ei saa aloittaa ennen sitä koskevan luvan myöntämistä, ellei luvanhaltijan muissa luvissa toisin määrätä. Ydinlaitoksen käytöstä poistamista ei saa aloittaa siihen myönnetyn luvan perusteella ennen kuin:

1) Säteilyturvakeskus on todennut, että ydinlaitos täyttää käytöstä poistamisen turvallisuusvaatimukset, turvajärjestelyt sekä valmiusjärjestelyt ovat riittävät, ydinaseiden leviämisen estämiseksi tarpeellinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty ja ydinlaitoksen haltijan vahingonkorvausvastuu ydinvahingon varalta on järjestetty sitä koskevien säännösten mukaisesti; sekä

2) työ- ja elinkeinoministeriö on todennut, että varautuminen ydinjätehuollon kustannuksiin on järjestetty 7 luvun mukaisesti.

21 §
Muu ydinenergian käyttö

Lupa 2 §:n 1 momentin 2–6 kohdassa ja 2 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuun toimintaan voidaan myöntää, milloin toiminta sitä edellyttää jos: (23.5.2008/342)

1) ydinenergian käyttö täyttää tämän lain mukaiset turvallisuutta koskevat vaatimukset ja työntekijöiden ja väestön turvallisuus sekä ympäristönsuojelu on otettu asianmukaisesti huomioon; (23.5.2008/342)

2) hakijalla on ydinenergian käyttöä varten tarvittavan alueen hallinta;

3) ydinjätehuolto on järjestetty asianmukaisella tavalla ja varautuminen ydinjätehuollon kustannuksiin on järjestetty 7 luvun säännösten mukaisesti;

4) hakijan järjestelyt säteilyturvakeskuksen 63 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun valvonnan toteuttamiseksi kotimaassa ja ulkomailla sekä 63 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun valvonnan toteuttamiseksi ovat riittävät;

5) hakijalla on käytettävänään tarpeellinen asiantuntemus sekä toimintaa hoitava organisaatio ja toimintaa hoitavan henkilökunnan kelpoisuus ovat asianmukaiset; (29.12.1994/1420)

6) hakijalla harkitaan olevan taloudelliset ja muut tarpeelliset edellytykset harjoittaa toimintaa turvallisesti ja Suomen kansainvälisten sopimusvelvoitteiden mukaisesti; (29.12.1994/1420)

7) niiden vieraiden valtioiden suostumukset, joita radioaktiivisen jätteen ja käytetyn ydinpolttoaineen siirtojen valvonnasta ja tarkkailusta annetussa neuvoston direktiivissä (2006/117/Euratom) edellytetään, on saatu ja direktiivin määräyksiä voidaan muutenkin noudattaa; ja

ydinenergian käyttö muutoinkin täyttää 5–7 §:ssä säädetyt periaatteet eikä ole ristiriidassa Euratom-sopimuksen velvoitteiden kanssa.

(23.5.2008/342)

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun ydinenergian käyttöön ei saa ryhtyä siihen myönnetyn luvan perusteella ennen kuin säteilyturvakeskus on todennut, milloin toiminta sitä edellyttää, että ydinenergian käyttö on asetettujen turvallisuusvaatimusten mukaista, turvajärjestelyt sekä valmiusjärjestelyt ovat riittävät, ydinaseiden leviämisen estämiseksi tarpeellinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty ja vahingonkorvausvastuu toiminnan yhteydessä sattuvan ydinvahingon varalta on järjestetty siitä säädetyllä tavalla.

Harkittaessa luvan myöntämistä 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun toimintaan, sovelletaan tämän pykälän 1 momentin 1 ja 3–5 kohtaa niin, että luvan edellytykset täyttyvät niiltä osin, jos hakijan esittämät suunnitelmat ovat riittävät, minkä lisäksi kaivospaikan tai malminrikastuslaitoksen sijaintipaikan on oltava suunnitellun toiminnan turvallisuuden kannalta tarkoituksenmukainen. Sen lisäksi mitä 2 momentissa on säädetty, on Säteilyturvakeskuksen todettava, että 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu toiminta täyttää tämän pykälän 1 momentin 1 ja 3–5 kohdassa säädetyt edellytykset. (25.3.2011/269)

Luvan myöntäminen 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun toimintaan edellyttää, että suunnitellun kaivospaikan tai malminrikastuslaitoksen sijaintikunta on puoltanut luvan myöntämistä. (10.6.2011/622)

21 a § (29.12.1994/1420)
Yhteismarkkinoiden toteuttaminen

Milloin 21 §:ssä tarkoitettua lupaa haetaan Euratom-sopimuksen liitteessä IV tarkoitettujen aineiden tai laitteiden vientiin tai tuontiin Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä, on lupa myönnettävä, jos, milloin toiminta sitä edellyttää, 21 §:n 1–6 kohdassa säädetyt edellytykset täytetään ja hakemuksessa tarkoitettu ydinenergian käyttö muutoinkin täyttää 4, 6 ja 7 §:ssä säädetyt periaatteet.

22 §
Kulkuvälineessä oleva ydinlaitos

Milloin ydinlaitos rakennetaan käytettäväksi tai sitä käytetään kulkuvälineessä tai sen voimanlähteenä, sovelletaan 19 §:n 1–10 kohdan säännöksiä vain niiltä osin kuin toiminta sitä edellyttää.

Milloin edellä tarkoitettua ydinlaitosta käytetään Suomen alueella vain tilapäisesti, on luvan myöntävä viranomainen työ- ja elinkeinoministeriö ja tätä lakia sovelletaan muutoinkin niin kuin toimintaan, jota tarkoitetaan 2 §:n 1 momentin 2–6 kohdassa ja 2 §:n 2 momentin 1 kohdassa. (23.5.2008/342)

23 § (5.5.2017/260)
Lupahakemuksen käsitteleminen

Lupahakemuksesta on pyydettävä Säteilyturvakeskuksen ja ympäristöministeriön lausunto, jollei se ole toiminnan luonteen vuoksi ilmeisen tarpeetonta. Säteilyturvakeskuksen on sisällytettävä lausuntoonsa ehdotus lupaehdoiksi, jotka ovat tarpeen 2 a luvun mukaisten turvallisuusvaatimusten toteuttamiseksi. Jos hakemus koskee 2 §:ssä tarkoitettua vientiä, mainitun pykälän 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen tekemistä tai 22 §:ssä tarkoitetun ydinlaitoksen käyttämistä tilapäisesti Suomen alueella, hakemuksesta on lisäksi pyydettävä ulkoasiainministeriön lausunto, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta.

Ennen kuin ratkaistaan hakemus luvan saamisesta 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun toimintaan, on hakijan toimitettava lupahakemuksen liitteenä selvitys. Selvityksen laatimiseen ja julkistamiseen sovelletaan vastaavasti, mitä 13 §:n 1 momentissa säädetään.

Valtioneuvosto käsittelee 2 momentissa tarkoitetun lupahakemuksen ja samaa toimintaa tarkoittavan kaivoslain (621/2011) mukaisen kaivoslupahakemuksen yhdessä ja ratkaisee ne samalla päätöksellä noudattaen vastaavasti, mitä tässä laissa sekä kaivoslain 5 ja 6 luvussa säädetään. Lupapäätökseen sovelletaan vastaavasti, mitä siitä kaivoslain 56–58 §:ssä säädetään. Jos lupahakemus koskee kaivoshanketta, jolle on myönnetty kaivoslaissa tarkoitettu kaivoslupa, sovelletaan tämän lain lisäksi, mitä kaivoslain 38–40 ja 42 §:ssä lupamenettelystä sekä 56–58 §:ssä lupapäätöksestä säädetään. Jos 2 momentissa tarkoitettuun toimintaan ei sovelleta kaivoslakia, noudatetaan kokonaisuudessaan tämän lain 13 §:ssä säädettyä menettelyä.

Velvollisuudesta liittää ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (252/2017) tarkoitettua hanketta koskevaan lupahakemukseen ympäristövaikutusten arviointiselostus ja yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä säädetään mainitussa laissa.

Edellä 4 momentissa tarkoitettua hanketta koskeva lupahakemus saatetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella. Julkisesta kuulutuksesta säädetään hallintolaissa (434/2003). Julkista kuulutusta on kuitenkin pidettävä nähtävillä vähintään 14 vuorokautta. Lisäksi kuntien on annettava hakemus tiedoksi kunnan ilmoituksena. Tieto kuulutuksesta on julkaistava asianomaisessa kunnassa. Kunnan ilmoituksista säädetään kuntalain (410/2015) 108 §:ssä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle on lisäksi varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen hakemuksesta. Rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, voi esittää mielipiteensä hakemuksesta. (11.12.2020/964)

Julkisesta kuulutuksesta on käytävä ilmi sen lisäksi, mitä hallintolain 62 a §:ssä säädetään, tiedot 4 momentissa ja 13 §:ssä säädetystä tiedottamisesta sekä kuulemista koskevien velvoitteiden hoitamisesta ja niiden määräajoista. (11.12.2020/964)

23 a § (14.12.2017/905)
Mielipiteiden esittäminen ja hakijan selitys

Työ- ja elinkeinoministeriön on ennen tässä luvussa tarkoitetun ydinlaitoksen rakentamis- ja käyttöluvan sekä käytöstä poistamista koskevan luvan myöntämistä varattava yleisölle tilaisuus ilmaista mielipiteensä kirjallisesti lupaa koskevassa asiassa. Mielipiteen esittämistä varten on asetettava riittävä määräaika.

Hakijalle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen hakemuksen johdosta annetuista mielipiteistä sekä tämän lain mukaan pyydetyistä lausunnoista.

24 § (14.12.2017/905)
Luvan voimassaolo

Lupa, rakentamislupaa ja käytöstä poistamista koskevaa lupaa lukuun ottamatta, myönnetään määräaikaisena. Määräajan pituutta harkittaessa on otettava huomioon erityisesti turvallisuuden varmistaminen ja toiminnan arvioitu kesto. Luvassa voidaan määrätä, että se lakkaa olemasta voimassa, jollei toimintaa aloiteta määräajassa luvan myöntämisestä.

25 § (5.5.2017/260)
Lupaehdot ja niiden muuttaminen

Lupaan on sisällytettävä ne ehdot, jotka ovat tarpeen 2 luvussa tarkoitettujen yleisten periaatteiden toteuttamiseksi. Lisäksi lupaviranomaisen on otettava huomioon 23 §:ssä tarkoitetussa Säteilyturvakeskuksen lausunnossa esitetyt turvallisuutta koskevat ehdotukset. Lupaan on sisällytettävä luvan hakijan esittämät toimenpiteet merkittävien haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi, jos kyseessä on hanke, johon sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia. Lupaviranomaisen velvollisuudesta sisällyttää mainitussa laissa tarkoitetun yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä lupapäätökseen ja ottaa arviointimenettelyn asiakirjat huomioon päätöksenteossa säädetään ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 luvussa.

Ydinenergian käytölle tässä laissa säädettyjen yleisten periaatteiden ja luvan myöntämisen edellytysten ylläpitämiseksi voidaan lupaehtoja muuttaa, erityisesti milloin se on tarpeellista ydinenergian käytön turvallisuuden varmistamiseksi, ydinjätehuollon varmistamiseksi, turva- tai valmiusjärjestelyjen toteuttamiseksi, Suomen kansainvälisten ydinenergia-alan sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi tai ydinaseiden leviämisen estämiseksi.

Lupaehtoja muutettaessa on soveltuvin osin noudatettava samaa menettelyä kuin lupaa myönnettäessä.

25 a § (13.8.2004/769)
Rakentamislupapäätöksen tiedoksianto ja siitä tiedottaminen

Rakentamislupaa koskeva päätös annetaan tiedoksi yleistiedoksiantona siten kuin siitä erikseen säädetään.

Päätös on toimitettava niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet.

26 §
Luvan peruuttaminen

Luvan myöntäneen viranomaisen on peruutettava lupa kokonaan tai joltakin osin, jos ydinenergian käytölle tässä laissa säädettyjen yleisten periaatteiden toteuttaminen olennaisella tavalla vaarantuu esimerkiksi sen seurauksena, että:

1) luvanhaltija rikkoo luvan ehtoja tai viranomaisen tämän lain nojalla antamia määräyksiä;

2) luvanhaltija laiminlyö tämän lain 7 luvussa tarkoitetun varautumisvelvollisuuden tai rikkoo ydinvastuulakia (484/1972) sen 41 §:ssä tarkoitetulla tavalla; tai (23.5.2008/342)

3) luvanhaltija kuolee, menettää oikeuskelpoisuutensa tai luvan saanut yhteisö tai säätiö purkautuu, lopettaa muuten toimintansa tahi joutuu konkurssiin.

Luvan peruuttaminen edellyttää, että luvanhaltijalle on varattu tilaisuus kohtuullisessa määräajassa korjata puute, milloin se luvanhaltijan toimin on mahdollista.

Lupaa peruutettaessa on soveltuvin osin noudatettava samaa menettelyä kuin lupaa myönnettäessä.

Ks. YdinvastuuL 484/1972.

27 §
Korvaus

Jos lupa ydinlaitoksen rakentamiseen tai käyttämiseen peruutetaan tai lupa ydinlaitoksen käyttämiseen evätään, on peruutetun luvan haltijalla tai sillä, jolta lupa ydinlaitoksen käyttämiseen on evätty, oikeus saada valtiolta kohtuulliseksi katsottava korvaus ydinlaitoksen rakentamisesta aiheutuneista suoranaisista kustannuksista.

Korvausta ei kuitenkaan suoriteta, jos lupa on peruutettu sen vuoksi, ettei ydinlaitoksen käyttämisessä enää voida noudattaa 6 tai 7 §:ää tai sen vuoksi, että luvanhaltija on menetellyt tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti, taikka 26 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa mainitusta syystä. Korvausta ei myöskään suoriteta siinä tapauksessa, että lupa ydinlaitoksen käyttämiseen on evätty sen vuoksi, ettei ydinlaitos ja sen käyttäminen täytä 6 ja 7 §:ssä säädettyjä periaatteita tai 20 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädettyjä edellytyksiä.

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja korvaukseen oikeutetun on pyrittävä sopimukseen korvauksen määrästä. Sopimus on kirjalliseen muotoon laadittuna saatettava valtioneuvoston vahvistettavaksi.

Milloin korvauksesta ei sovita, on korvausta haettava siten kuin eräiden hallintoriita-asiain oikeuspaikasta annetussa laissa (446/54) on säädetty, kahden vuoden kuluessa siitä, kun päätös, johon korvausvaatimus perustuu, sai lainvoiman. Jollei korvausta haeta määräajassa, on oikeus siihen menetetty.

L 446/54 on kumottu lääninoikeuslain muutoksella 242/1989.

6 luku

Ydinjätehuolto

27 a § (28.6.2013/499)
Ydinjätehuollon johtava periaate

Ydinenergian käytössä syntyvän ydinjätteen määrä on pidettävä niin pienenä kuin kohtuudella käytännöllisin toimenpitein on mahdollista sekä aktiivisuuden että määrän suhteen, vaarantamatta 5, 6 ja 7 §:n mukaisten yleisten periaatteiden toteutumista.

27 b § (14.12.2017/905)
Kansallinen ydinjätehuollon ohjelma

Ydinjätehuollon kansallisesta toimintapolitiikasta ja käytetyn ydinpolttoaineen huollosta laaditaan kansallinen ydinjätehuollon ohjelma, jossa esitetään ydinjätehuollon yleiset tavoitteet ja periaatteet, ydinjätteiden määrät, sijaintipaikat sekä arvio ydinjätehuollon kustannuksista ja aikataulusta.

Kansallisen ydinjätehuollon ohjelman laatii työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä Säteilyturvakeskuksen kanssa. Ohjelmaa laadittaessa yleisölle on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä. Työ- ja elinkeinoministeriön on tiedotettava ohjelman laatimisen käynnistymisestä.

Kansallinen ydinjätehuollon ohjelma on päivitettävä 54 a §:ssä tarkoitettujen arviointien tulosten perusteella.

Kansallisen ydinjätehuollon ohjelman sisällöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

27 c § (9.11.2018/862)
Valvonnasta vapauttaminen

Muuta ydinjätettä kuin käytettyä ydinpolttoainetta saa sen radioaktiivisuuden estämättä uudelleenkäyttää, kierrättää, hyödyntää ja loppukäsitellä noudattaen jätelakia (646/2011), jos siinä olevan radioaktiivisen aineen määrä ei ole tämän lain 7 q §:n 1 momentin 28 kohdan nojalla määrättyä vapauttamisrajaa suurempi.

Jos radioaktiivisen aineen määrä on vapauttamisrajaa suurempi, 1 momentissa tarkoitettu toiminta edellyttää Säteilyturvakeskuksen hyväksynnän.

Hyväksyntä voidaan myöntää, jos:

1) toiminnasta aiheutuva altistus ja potentiaalinen altistus ovat niin vähäisiä, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa;

2) toiminta on osoitettu oikeutetuksi; ja

3) toiminta on lähtökohtaisesti turvallista.

Hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos valvonnasta vapauttamisen edellytykset eivät täyty tai valvonnasta vapauttamisen ehtoja ei ole noudatettu eikä puutteita ole kehotuksesta huolimatta korjattu määräajassa.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset Euroopan unionin lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi valvonnasta vapauttamisen edellytyksistä.

27 d § (9.11.2018/862)
Vapauttamisrajat

Vapauttamisrajat on asetettava siten, että väestölle aiheutuva altistus on vähäinen. Vapauttamisrajat voivat koskea 33 §:n 2 momentissa tarkoitettua laitosaluetta tai rakennusta taikka 27 c §:ssä tarkoitettua jätettä.

27 e § (9.11.2018/862)
Laimentamiskielto

Ydinjätettä ei saa tarkoituksellisesti laimentaa sen vapauttamiseksi tämän lain mukaisesta viranomaisvalvonnasta.

28 § (23.5.2008/342)
Huolehtimisvelvollisuuden toteuttamisesta päättäminen

Työ- ja elinkeinoministeriö tai Säteilyturvakeskus, milloin se on myöntänyt luvan ydinjätteitä aiheuttavaan toimintaan, päättää kuultuaan tarvittaessa ympäristöministeriötä periaatteista, joihin nojautuen 9 §:n 3 momentissa tarkoitettu huolehtimisvelvollisuus on toteutettava. Tässä tarkoituksessa jätehuoltovelvollisen tulee esittää luvan myöntäjän arvioitavaksi suunnitelma ydinjätehuollon toteuttamisesta.

Suunnitelma ydinjätehuollon toteuttamisesta on esitettävä luvanvaraisen toiminnan kestäessä säännöllisesti kolmen vuoden välein, jollei lupaehdoissa muuta määrätä. Suunnitelman on sisällettävä myös yleispiirteinen suunnitelma seuraaville kuudelle vuodelle. (14.12.2017/905)

Suunnitelmiin sisällytettävistä selvityksistä ja asiakirjojen toimittamisesta annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella.

29 §
Pakollinen jätehuoltoyhteistyö

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi määrätä eri jätehuoltovelvolliset hoitamaan jätehuoltotoimenpiteitä yhteisesti, jos siten voidaan lisätä turvallisuutta tai pienentää merkittävästi kustannuksia tahi jos muut painavat syyt sitä vaativat. Samalla on tarvittaessa määrättävä yhteisesti suoritettavista toimenpiteistä aiheutuvien kustannusten jakamisesta.

30 § (25.3.2011/269)
Huolehtimisvelvollisuuden siirtäminen

Kun ydinlaitos, uraanin tai toriumin tuottamiseen tarkoitettu kaivos tai malminrikastuslaitos taikka ydinjäte luovutetaan toiselle, työ- ja elinkeinoministeriö voi pyynnöstä kokonaan tai osittain siirtää luovuttajan huolehtimisvelvollisuuden luovutuksensaajalle, jos velvollisuuden siirtäminen ei vaaranna ydinjätehuollon toteuttamista.

31 §
Ydinjätteiden luovuttaminen valtiolle

Jos kauppa- ja teollisuusministeriö katsoo, että jätehuoltovelvollinen on jättänyt olennaisesti noudattamatta tuottamiensa ydinjätteiden ydinjätehuollolle vahvistettuja aikatauluja tai muutoin olennaisesti rikkonut ydinjätehuollon toteuttamiseksi annettuja viranomaisen määräyksiä, on ministeriön saatettava valtioneuvoston ratkaistavaksi se, antaako jätehuoltovelvollisen edellä tarkoitettu menettely kokonaisuutena arvostellen perustellun syyn todeta, ettei ydinjätehuoltoa tai osaa siitä voida jätehuoltovelvollisen toimenpitein toteuttaa. Jos valtioneuvosto toteaa, ettei ydinjätehuoltoa tai sen osaa voida jätehuoltovelvollisen toimin toteuttaa, on valtioneuvoston määrättävä, että sellaiset ydinjätteet on luovutettava valtiolle tai valtion määräämisvallassa olevalle kotimaiselle yhteisölle niiden toimenpiteiden suorittamiseksi, joita ydinjätehuolto vielä edellyttää.

Jätehuoltovelvollisen tuottamat ydinjätteet on valtioneuvoston määrättävä luovutettavaksi valtiolle tai 1 momentissa tarkoitetulle yhteisölle ydinjätehuollon vielä edellyttämien toimenpiteiden suorittamiseksi myös siinä tapauksessa, että se toteaa, ettei jätehuoltovelvollinen 65 §:n 2 momentin nojalla annetusta määräyksestä huolimatta ole täyttänyt jäljempänä tässä laissa säädettyä varautumisvelvollisuuttaan. Sen estämättä, mitä edellä tässä momentissa on säädetty, valtioneuvosto voi jättää ydinjätteiden luovuttamista koskevan määräyksen antamatta siltä osin kuin määräyksen antaminen johtaisi valtiolle taloudellisesti epäedullisempaan lopputulokseen varautumistoimenpiteiden tarkoituksen toteuttamisen kannalta.

32 §
Huolehtimisvelvollisuuden lakkaaminen

Työ- ja elinkeinoministeriön tai Säteilyturvakeskuksen, milloin se on myöntänyt luvan ydinjätteitä aiheuttavaan toimintaan, on määrättävä huolehtimisvelvollisuus päättyneeksi, kun: (23.5.2008/342)

1) se on 30 §:n mukaisesti siirretty toiselle; tai

2) ydinjätteet on 6 a §:n 2 momentissa tarkoitetulla lopulliseksi hyväksytyllä tavalla siirretty Suomen oikeudenkäyttövallan ulkopuolelle; tahi (29.12.1994/1420)

3) ydinjätteiden loppusijoitus ja ydinlaitoksen käytöstä poistaminen on suoritettu 33 §:n mukaisesti ja jätehuoltovelvollinen on suorittanut valtiolle kertakaikkisen maksun näiden ydinjätteiden vastaisesta tarkkailusta ja valvonnasta. (23.5.2008/342)

Jos valtioneuvosto antaa 31 §:ssä tarkoitetun määräyksen, on valtion sen jälkeen vastattava määräyksessä tarkoitettujen ydinjätteiden ydinjätehuollon vielä suorittamatta olevista toimenpiteistä ja jätehuoltovelvollisen näistä toimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista.

33 §
Loppusijoitus ja käytöstä poistaminen (23.5.2008/342)

Ydinjätteiden loppusijoitus on suoritettu, kun säteilyturvakeskus on todennut ydinjätteet sijoitetuksi pysyväksi hyväksymällään tavalla.

Ydinlaitos on poistettu käytöstä, kun Säteilyturvakeskus on todennut, että laitosalueen rakennuksissa ja maaperässä jäljellä olevien radioaktiivisten aineiden määrä on tämän lain nojalla asetettujen vaatimusten mukainen. (23.5.2008/342)

34 §
Vastuu ydinjätteistä loppusijoituksen jälkeen

Kun jätehuoltovelvollisen huolehtimisvelvollisuus on 32 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla päättynyt, siirtyy omistusoikeus ydinjätteisiin valtiolle, jonka on sen jälkeen vastattava ydinjätteistä.

Jos se loppusijoituksen jälkeen on tarpeellista, on valtiolla oikeus ryhtyä paikassa, johon ydinjätteitä on loppusijoitettu, kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joita ydinjätteiden tarkkailu ja valvonta sekä ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuuden varmistaminen edellyttävät.

7 luku

Varautuminen ydinjätehuollon kustannuksiin

35 §
Varautumisvelvollisuus

Jätehuoltovelvollisen on jäljempänä tässä luvussa säädetyllä tavalla varauduttava 9 §:n 3 momentissa tarkoitettuihin kustannuksiin.

Tämän luvun säännöksiä sovellettaessa pidetään ydinjätteinä myös sellaisia 3 §:n 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja aineita, esineitä ja rakenteita, joita ei vielä ole poistettu käytöstä.

Tässä luvussa tarkoitettuina ydinjätehuollon kustannuksina voidaan pitää myös 77 §:ssä tarkoitettuja ydinjätehuollosta aiheutuvia maksuja.

36 §
Varautumistoimenpiteet

Jätehuoltovelvollinen täyttää varautumisvelvollisuutensa siten, että hän maksaa kalenterivuosittain jäljempänä tarkoitetut maksut valtion ydinjätehuoltorahastoon ja luovuttaa maksukyvyttömyytensä varalta valtiolle jäljempänä säädetyt vakuudet.

37 §
Määritelmät

Tässä luvussa tarkoitetaan:

1) vastuumäärällä jätehuoltovelvollisen tuottamien ydinjätteiden ydinjätehuollosta tulevaisuudessa aiheutuvien menojen arvioitua määrää;

2) rahastotavoitteella sitä varojen määrää, joka jätehuoltovelvollisen rahasto-osuuden on kunakin kalenterivuonna saavutettava;

3) rahasto-osuudella sitä varojen määrää, jonka valtion ydinjätehuoltorahasto vahvistaa jätehuoltovelvollisella kulloinkin rahastossa olevan;

4) ydinjätehuoltomaksulla sitä vuosittain vahvistettavaa maksua, joka jätehuoltovelvollisen on maksettava valtion ydinjätehuoltorahastolle rahasto-osuuden nostamiseksi rahastotavoitteen suuruiseksi;

5) katetarpeella sitä varojen määrää, joka jätehuoltovelvollisen kateosuuden on kunakin kalenterivuonna saavutettava jätehuoltovelvollisen 31 §:n nojalla valtiolle luovutettavaksi määrättyjen ydinjätteiden ydinjätehuollosta tulevaisuudessa aiheutuvien menojen maksamiseksi;

6) kateosuudella sitä varojen määrää, jonka Valtion ydinjätehuoltorahasto kulloinkin vahvistaa rahastossa olevan erotettuna käytettäväksi jätehuoltovelvollisen valtiolle luovutettavaksi määrättyjen ydinjätteiden ydinjätehuoltoon; (26.3.2021/269)

7) rahaston voitolla sitä määrää, jolla Valtion ydinjätehuoltorahaston korkotulojen ja valtiovarastossa olleista varoista saatujen korvausten yhteenlaskettu määrä sekä sijoitustoiminnan voitto ylittää rahaston hallinnosta ja pääoman hoidosta aiheutuneiden kulujen ja luottotappioiden yhteenlasketun määrän; (26.3.2021/269)

8) rahaston tappiolla sitä määrää, jolla Valtion ydinjätehuoltorahaston korkotulojen ja valtiovarastossa olleista varoista saatujen korvausten yhteenlaskettu määrä sekä sijoitustoiminnan tappio alittaa rahaston hallinnosta ja pääoman hoidosta aiheutuneiden kulujen ja luottotappioiden yhteenlasketun määrän; (26.3.2021/269)

9) suojaosuudella sitä varojen määrää, joka lisätään jätehuoltovelvollisen kalenterivuoden rahastotavoitteeseen; (26.3.2021/269)

10) täydentävällä suojaosuudella jätehuoltovelvollisen kalenterivuoden rahastotavoitteen perusteella laskettavaa määrää sellaisia vastaavia vakuuksia, joita rahasto voi vaatia tarvittaessa yllättävien ja ennakoimattomien sijoitustoimintaan liittyvien riskien varalta. (26.3.2021/269)

38 § (26.3.2021/269)
Valtion ydinjätehuoltorahasto

Varautumisen toteuttamista varten on valtion tulo- ja menoarvion ulkopuolella työ- ja elinkeinoministeriön alainen ja sen hallinnoima Valtion ydinjätehuoltorahasto, jonka tehtävänä on huolehtia tämän luvun ja 7 a luvun mukaisesti määräytyvien maksujen perimisestä ja näin kerättyjen varojen hallinnoimisesta sekä hoitaa muut sille tässä luvussa ja 7 a luvussa säädetyt tehtävät. Rahaston toiminnassa noudatettavista hyvän hallinnon periaatteista säädetään hallintolaissa, kielilaissa (423/2003) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa.

Valtion ydinjätehuoltorahaston toiminnan yleinen ohjaus ja valvonta kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle. Ministeriöllä on oikeus antaa rahaston hallinnon järjestämistä, rahaston talouden hoitoa ja rahaston varojen sijoittamista koskevia yleisiä määräyksiä. Ministeriöllä on oikeus saada rahastolta tarvitsemansa tiedot ja selvitykset.

Tarkempia säännöksiä rahaston tehtävistä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

38 a § (26.3.2021/269)
Valtion ydinjätehuoltorahaston johtokunta

Valtion ydinjätehuoltorahastossa on johtokunta, jonka tehtävä on:

1) huolehtia rahaston hallinnosta sekä talouden ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä;

2) päättää rahaston talouden ja toiminnan kannalta merkittävistä ja laajakantoisista asioista;

3) johtaa ja valvoa rahaston sijoitustoimintaa sekä tehdä siihen liittyvät päätökset 52 §:n mukaisesti;

4) päättää niiden 48–50 §:ssä tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamisesta, joita ei ole säädetty valtioneuvoston tai työ- ja elinkeinoministeriön tehtäväksi;

5) päättää avustuksen myöntämisestä tutkimus- ja infrastruktuurihankkeelle, jos tuen määrä ylittää 200 000 euroa, ja myönnetyn avustuksen takaisinperinnästä;

6) huolehtia rahaston kirjanpidon, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä;

7) ratkaista rahaston päätöksiä koskevat oikaisuvaatimukset ja antaa vastine rahaston päätöksiä koskevissa valitusasioissa;

8) päättää rahaston toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä tehdä työ- ja elinkeinoministeriölle esitys rahaston vuotuiseksi talousarvioksi;

9) huolehtia rahaston maksuvalmiudesta;

10) hyväksyä ja allekirjoittaa rahaston tilinpäätös ja siihen kuuluva toimintakertomus sekä toimittaa se työ- ja elinkeinoministeriölle.

Valtioneuvosto nimittää johtokunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Johtokunnassa on puheenjohtajan lisäksi varapuheenjohtaja ja enintään viisi muuta jäsentä. Yksi jäsenistä on määrättävä työ- ja elinkeinoministeriön ja yksi valtiovarainministeriön ehdottamista henkilöistä. Johtokunnassa tulee olla riittävä sijoitustoiminnan ja riskienhallinnan asiantuntemus ja muu johtokunnan tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellinen asiantuntemus. Finanssivalvonnan on annettava johtokuntaan esitettävien henkilöiden sijoitustoiminnan ja riskienhallinnan asiantuntemuksesta lausunto työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä. Työ- ja elinkeinoministeriö voi vapauttaa johtokunnan jäsenen tehtävästään. Työ- ja elinkeinoministeriö määrää jäsenten palkkiot sekä vahvistaa johtokunnan esityksestä rahaston työjärjestyksen.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun neljä jäsentä on läsnä. Läsnä olevista yhden on oltava puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni.

Johtokunnan puheenjohtajaan ja muihin jäseniin sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

Johtokunnan tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

38 b § (26.3.2021/269)
Valtion ydinjätehuoltorahaston toimitusjohtaja ja muu henkilökunta

Valtion ydinjätehuoltorahastolla on toimitusjohtaja, tämän sijainen ja esittelijöitä, joina toimivat työ- ja elinkeinoministeriön rahaston tehtäviin määräämät ministeriön virkamiehet. Toimitusjohtajan sijaiseen sovelletaan, mitä tässä laissa säädetään toimitusjohtajasta. Rahaston tehtävissä voivat työskennellä myös valtion muun viraston palveluksessa olevat virkamiehet. Muun viraston virkamiehen määrää tehtävään työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä se virasto, jonka virkaan tai virkasuhteeseen virkamies on nimitetty.

Toimitusjohtaja hoitaa rahaston juoksevaa hallintoa johtokunnan antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä seuraa sijoitussalkun kehitystä ja ryhtyy sen osalta tarvittaessa toimiin. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että rahaston kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajan on annettava johtokunnalle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen johtokunnan tehtävien hoitamiseksi.

Toimitusjohtaja ratkaisee rahastossa ratkaistavat asiat esittelystä, jollei päätösvalta kuulu johtokunnalle. Toimitusjohtaja saa kuitenkin ryhtyä rahaston talouden ja toiminnan kannalta merkittäviin ja laajakantoisiin toimiin ainoastaan tilanteessa, jossa johtokunnan päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta rahaston toiminnalle olennaista haittaa. Tällöin johtokunnalle on mahdollisimman pian annettava tieto toimista.

Rahaston hallinnon järjestämisestä, henkilökunnasta ja kulujen korvaamisesta työ- ja elinkeinoministeriölle voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

38 c § (26.3.2021/269)
Sisäpiiri-ilmoitus

Valtion ydinjätehuoltorahaston sisäpiiriläinen on velvollinen ilmoittamaan 2 momentissa tarkoitetut tiedot 38 d §:ssä tarkoitettuun rahaston sisäpiirirekisteriin (sisäpiiri-ilmoitus). Sisäpiiriläisellä tarkoitetaan:

1) rahaston johtokunnan puheenjohtajaa ja muuta jäsentä, toimitusjohtajaa sekä tilintarkastajaa ja tilintarkastusyhteisön toimihenkilöä, jolla on päävastuu rahaston tilintarkastuksesta;

2) muuta rahaston palveluksessa olevaa henkilöä, jolla on mahdollisuus vaikuttaa rahaston varojen sijoittamista koskevan päätöksen tekemiseen tai joka muutoin saa säännöllisesti haltuunsa tällaisia osakkeita tai rahoitusvälineitä koskevaa sisäpiirintietoa.

Sisäpiiri-ilmoituksessa on mainittava:

1) vajaavaltainen, jonka edunvalvoja sisäpiiriläinen on;

2) yhteisö tai säätiö, jossa sisäpiiriläisellä tai 1 kohdassa tarkoitetulla vajaavaltaisella on suoraan tai välillisesti määräysvalta;

3) sisäpiiriläisen sekä 1 kohdassa tarkoitetun vajaavaltaisen ja 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön tai säätiön omistamat säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena Suomessa olevat osakkeet ja sellaiset rahoitusvälineet, joiden arvo määräytyy kyseisten osakkeiden perusteella.

Sisäpiiri-ilmoitukseen on sisällytettävä asianomaisen henkilön, yhteisön tai säätiön yksilöimiseksi tarvittavat tiedot sekä osakkeita ja muita rahoitusvälineitä koskevat tiedot.

Edellä 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja ei tarvitse ilmoittaa siltä osin kuin ne koskevat asunto-osakeyhtiötä, asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 28 luvun 2 §:ssä tarkoitettua keskinäistä kiinteistöosakeyhtiötä, aatteellista tai taloudellista yhdistystä taikka voittoa tavoittelematonta yhteisöä. Jos yhteisö käy säännöllisesti kauppaa rahoitusvälineellä, sitä koskevat tiedot on kuitenkin ilmoitettava.

Sisäpiiri-ilmoitus on tehtävä neljäntoista päivän kuluessa siitä, kun sisäpiiriläinen on nimitetty tai määrätty 1 momentissa tarkoitettuun tehtävään. Sisäpiiriläisen on tehtävässä ollessaan seitsemän päivän kuluessa ilmoitettava rahastolle:

1) 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetuilla osakkeilla ja rahoitusvälineillä tehdyt hankinnat ja luovutukset, jos omistuksen muutos on vähintään 5 000 euroa;

2) muut kuin tämän momentin 1 kohdassa tarkoitetut tässä pykälässä tarkoitetuissa tiedoissa tapahtuvat muutokset.

Jos 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetut osakkeet tai rahoitusvälineet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään, rahasto voi järjestää menettelyn, jossa tiedot saadaan arvo-osuusjärjestelmästä. Tällöin ei erillistä sisäpiiri-ilmoitusta tarvitse tehdä.

Sisäpiiri-ilmoituksesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

38 d § (26.3.2021/269)
Sisäpiirirekisteri

Valtion ydinjätehuoltorahaston on markkinoiden väärinkäytön ehkäisemiseksi pidettävä sisäpiiri-ilmoituksista rekisteriä (sisäpiirirekisteri), josta ilmenevät kunkin sisäpiiriläisen kohdalla sisäpiiriläisen, 38 c §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun vajaavaltaisen ja 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön tai säätiön omistamat sanotussa momentissa tarkoitetut osakkeet ja rahoitusvälineet sekä eriteltyinä hankinnat ja luovutukset. Jos tiedot saadaan 38 c §:n 6 momentin mukaisesti, sisäpiirirekisteri voidaan tältä osin muodostaa arvo-osuusjärjestelmästä saatavista tiedoista.

Sisäpiirirekisteriin merkityt tiedot on säilytettävä viisi vuotta tiedon merkitsemisestä. Jokaisella on oikeus saada kulujen korvaamista vastaan otteita ja jäljennöksiä rekisterin tiedoista. Tietojensaantioikeus ei kuitenkaan koske luonnollisen henkilön henkilötunnusta eikä osoitetta eikä muun luonnollisen henkilön kuin sisäpiiriläisen nimeä.

Sisäpiirirekisteristä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

39 §
Vastuumäärän arviointi

Vastuumäärän arvioinnin on perustuttava sellaisiin 2 luvun yleiset periaatteet täyttäviin ydinjätehuollon perusratkaisuihin, jotka voidaan arviointihetkellä käytettävissä olevien tietojen nojalla katsoa sellaisiksi, että ydinjätehuolto on tarvittaessa aikanaan niiden pohjalta toteutettavissa.

Vastuumäärä arvioidaan sen ajankohdan hinta- ja kustannustasossa, jolle vastuumäärä vahvistetaan. Arvioinnissa on käytettävä luotettaviksi katsottavia hinta- ja kustannustietoja. Käytettävissä olevien hinta- ja kustannustietojen epävarmuus on kohtuullisessa määrin otettava huomioon vastuumäärää nostavana.

Vastuumäärän arvioinnin on perustuttava jätehuoltovelvollisen esittämiin 1 ja 2 momentin vaatimukset täyttäviin ratkaisuihin, hintatietoihin ja -arvioihin.

40 §
Rahastotavoitteen määrä

Kunkin kalenterivuoden rahastotavoite on yhtä suuri kuin edellisen kalenterivuoden vastuumäärä. Ydinjätehuollon kustannusvaikutusten tasoittamiseksi usealle ydinlaitoksen toimintavuodelle rahastotavoite on kuitenkin 2 tai 3 momentissa säädettyjen edellytysten täyttyessä vastuumäärää pienempi. (14.12.2017/905)

Milloin ydinlaitoksen toiminta on luonteeltaan sellaista, että ydinjätteiden määrästä riippumattomien kustannusten osuus ydinlaitoksen ydinjätehuollon kustannuksista on huomattava, on rahastotavoite tämän ydinlaitoksen osalta sen eri toimintavuosina määräsuuruinen osa siitä vastuumäärästä, joka laitoksen toiminnasta jätehuoltovelvolliselle aiheutuu. Rahastotavoitteen suhdetta tähän vastuumäärään lisätään tällöin vähitellen niin, että rahastotavoite saavuttaa vastuumäärän riittävän ajoissa ennen ydinlaitoksen toiminnan arvioitua päättymistä.

Jos jonkin kalenterivuoden vastuumäärä poikkeaa merkittävästi 43 §:n 2 momentin mukaisesti aiemmin päätetystä saman kalenterivuoden vastuumäärästä, osa tästä vastuumäärän muutoksesta voidaan jättää huomioon ottamatta vahvistettaessa rahastotavoitetta kyseistä kalenterivuotta seuraaville kahdelle vuodelle. (14.12.2017/905)

41 §
Jätehuoltovelvollisen rahasto-osuus

Rahasto-osuuteen on luettava:

1) jätehuoltovelvollisen viimeksi vahvistettu rahasto-osuus, jossa rahasto-osuutta vastaava osuus Valtion ydinjätehuoltorahaston varoista arvostetaan 4 momentin mukaisesti; (26.3.2021/269)

2) edellisen rahasto-osuuden vahvistamisen jälkeen rahaston jätehuoltovelvolliselta vastaanottama ydinjätehuoltomaksu ja 44 §:n 4 momentissa tarkoitettu ylimääräinen ydinjätehuoltomaksu; ja

3) kauppa- ja teollisuusministeriön edellisen rahasto-osuuden vahvistamisen jälkeen 43 §:n 3 momentin nojalla ilmoittama määrä.

Rahasto-osuus saadaan vähentämällä 1 momentissa tarkoitetusta määrästä:

1) ylijäämä, jonka jätehuoltovelvollinen on rahastolta vastaanottanut edellisen rahasto-osuuden vahvistamisen jälkeen; sekä

2) jätehuoltovelvollisen viimeksi vahvistetusta rahasto-osuudesta kateosuuteen siirretty määrä ja kauppa- ja teollisuusministeriön edellisen rahasto-osuuden vahvistamisen jälkeen 43 §:n 3 momentin nojalla ilmoittama määrä.

Joulukuun viimeisen päivän rahasto-osuus saadaan lisäämällä 1 ja 2 momentin mukaiseen rahasto-osuuteen jätehuoltovelvollisen osuus rahaston voitosta tai vähentämällä sanotusta rahasto-osuudesta jätehuoltovelvollisen osuus rahaston tappiosta.

Valtion ydinjätehuoltorahastoon sovelletaan valtion talousarviosta annettua lakia (423/1988). Rahaston varat arvostetaan kuitenkin kirjanpidossa ja sen yhteydessä järjestettävässä muussa seurannassa, tilinpäätöksessä ja laskentatoimessa seuraavasti:

1) lainat jätehuoltovelvollisille tai näiden omistajille nimellisarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon;

2) euromääräiset rahavarat nimellisarvoon ja muu valuutta Euroopan keskuspankin julkaisemaan valuuttakurssiin;

3) julkisen kaupankäynnin kohteena viranomaisen valvonnassa olevalla markkinalla Suomessa tai ulkomailla olevat osakkeet ja muut rahoitusinstrumentit, joukkovelkakirjalainat ja muut velallisen sitoumuksesta annetut arvopaperit sekä sijoitusrahasto-osuudet markkina-arvoon;

4) muu kuin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettu varallisuus kirjanpitoarvoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon.

(26.3.2021/269)

Valtion ydinjätehuoltorahaston varojen arvostamisesta voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. (26.3.2021/269)

42 §
Ydinjätehuoltomaksut ja ylijäämä

Jätehuoltovelvollisen on suoritettava ydinjätehuoltomaksuja valtion ydinjätehuoltorahastoon siten, että maaliskuun viimeisen päivän rahasto-osuus on yhtä suuri kuin saman kalenterivuoden rahastotavoite.

Jos kalenterivuoden rahastotavoite on pienempi kuin edellisen vuoden joulukuun viimeisen päivän rahasto-osuus, tämä ylijäämä on palautettava jätehuoltovelvolliselle viimeistään saman kalenterivuoden huhtikuun ensimmäisenä arkipäivänä siltä osin kuin se ylittää suojaosuuteen tarvittavan määrän. Rahastolla jätehuoltovelvolliselta olevaa saatavaa saadaan käyttää samalle jätehuoltovelvolliselle palautettavan ylijäämän kuittaamiseen maksetuksi jätehuoltovelvolliselle annetun lainan ehtojen mukaisesti. (26.3.2021/269)

43 §
Vastuumäärän ja rahastotavoitteen vahvistaminen

Valtioneuvosto antaa yleiset määräykset siitä, miten 35 §:ssä tarkoitetut kustannukset on otettava huomioon vastuumäärää arvioitaessa, samoin kuin siitä menettelystä, jota noudattaen rahastotavoite lasketaan 40 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa, sekä muista varautumisen perusteista. (12.12.1996/1078)

Työ- ja elinkeinoministeriö:

1) vahvistaa kolmen vuoden välein asianomaisen kalenterivuoden lopussa kunkin jätehuoltovelvollisen rahastotavoitteen seuraaville kolmelle vuodelle, kuluvan ja kahta sitä edeltävän kalenterivuoden vastuumäärät sekä tekee päätöksen vastuumäärästä sitä seuraaville kolmelle vuodelle; tai

2) voi jätehuoltovelvollisen toiminnan alku- tai loppuvaiheessa tai muusta perustellusta syystä 1 kohdasta poiketen kunkin kalenterivuoden lopussa vahvistaa jätehuoltovelvollisen rahastotavoitteen seuraavalle vuodelle ja kuluvan kalenterivuoden vastuumäärän sekä tehdä päätöksen vastuumäärästä sitä seuraaville kahdelle vuodelle.

(26.3.2021/269)

2 momenttia sovelletaan 1.1.2022 alkaen.

L:lla 269/2021 muutettu 2 momentti tuli voimaan 1.5.2021. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Työ- ja elinkeinoministeriö vahvistaa kalenterivuoden lopussa kunkin jätehuoltovelvollisen kuluvan kalenterivuoden vastuumäärän sekä tekee päätöksen vastuumäärästä sitä seuraaville kahdelle vuodelle. Samalla ministeriö vahvistaa rahastotavoitteen seuraavalle vuodelle. Ministeriö voi poiketa edellä tarkoitetusta aikataulusta, jos siihen on perusteltu syy. (29.6.2012/410)

Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvistaa 30 §:ssä tarkoitetusta huolehtimisvelvollisuuden siirtämisestä aiheutuvat muutokset asianomaisten jätehuoltovelvollisten vastuumääriin ja rahastotavoitteisiin noudattaen soveltuvin osin, mitä 40 §:ssä on säädetty, sekä sen määrän, joka tämän vuoksi on siirrettävä jätehuoltovelvollisen rahasto-osuudesta 30 §:ssä tarkoitetun luovutuksensaajan rahasto-osuudeksi.

44 §
Vakuusjärjestelyt

Jätehuoltovelvollisen on luovutettava valtiolle 45 §:ssä säädetyt ehdot täyttäviä vakuuksia ennen jätteitä tuottavan toiminnan aloittamista ja muutoin aina kesäkuun loppuun mennessä siten, että valtiolla tuolloin olevien vakuuksien yhteismäärä vastaa kalenterivuoden vastuumäärän ja rahastotavoitteen erotusta. (14.12.2017/905)

Jos perusteet, joiden mukaan vastuumäärä on arvioitu, olennaisesti muuttuvat, kauppa- ja teollisuusministeriö voi arvioida vastuumäärän uudelleen. Jos uudelleen arvioitu vastuumäärä on aikaisempaa suurempi, on tarvittavat lisävakuudet luovutettava kolmen kuukauden kuluessa vastuumäärän vahvistamisesta.

Valtioneuvoston on ennalta arvaamattomien ydinjätehuollon menojen varalta määrättävä tässä pykälässä säädetyn mukaan luovutettavien vakuuksien määrää korotettavaksi. Vakuuksien määrää saadaan korottaa enintään määrällä, joka on 10 prosenttia jätehuoltovelvollisen 43 §:n 2 momentin mukaan päätetystä vastuumäärästä. (14.12.2017/905)

Jos jätehuoltovelvollinen ei luovuta valtiolle vakuuksia tässä pykälässä säädetyltä määrältä, on jätehuoltovelvollisen suoritettava valtion ydinjätehuoltorahastolle puuttuvaa määrää vastaava ylimääräinen ydinjätehuoltomaksu viimeistään tässä pykälässä säädettyyn määräaikaan mennessä.

45 §
Vakuudet

Vakuudeksi työ- ja elinkeinoministeriö voi hyväksyä vain: (26.3.2021/269)

1) vakuutusyhtiölain (521/2008) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetun vakuutusyhtiön antaman luottovakuutuksen; (26.3.2021/269)

1) vakuutusyhtiölain (1062/79) 1 §:ssä tarkoitetun vakuutusyhtiön antaman luottovakuutuksen;

2) suomalaisen talletuspankin antaman omavelkaisen takauksen; tai (20.4.2000/396)

3) sellaisen kiinteistökiinnityksen tai suomalaisen yhteisön antaman omavelkaisen takauksen, jonka valtioneuvosto on hyväksynyt luotettavuudeltaan 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun vakuuden veroiseksi.

Vakuudeksi ei voida hyväksyä vakuutta, jonka voimassaoloaika on vähemmän kuin viisi vuotta.

46 §
Rahastotavoitteen tilapäinen pienentäminen

Valtioneuvosto voi erityisestä syystä sallia, että rahastotavoite määrätään kerrallaan enintään viiden vuoden aikana pienemmäksi kuin 40 §:n säännökset edellyttävät.

47 §
Katetarve ja valtion saatava

Jos valtioneuvosto antaa 31 §:ssä tarkoitetun, ydinjätteiden valtiolle luovuttamista koskevan määräyksen, on valtioneuvoston vahvistettava luovutettavaksi määrättyjen ydinjätteiden ydinjätehuollon menoja vastaava vastuumäärä sekä niiden jätehuoltovelvollisen tuottamien ydinjätteiden ydinjätehuollon menoja vastaava vastuumäärä, joita määräys ei koske.

Valtioneuvoston on samassa yhteydessä vahvistettava myös luovutettaviksi määrätyistä ydinjätteistä aiheutuva katetarve, joka saadaan korottamalla näitä ydinjätteitä vastaavaa vastuumäärää 44 §:n 3 momentin mukaisella määrällä.

Valtioneuvoston vahvistettua katetarpeen syntyy valtiolle jätehuoltovelvolliselta määrältään katetarvetta vastaava, vaadittaessa maksettava saatava.

48 §
Valtion saatavan kattaminen ja kateosuus

Kun valtion saatava on määrätty, on se ensisijaisesti katettava erottamalla jätehuoltovelvollisen rahasto-osuudesta valtion ydinjätehuoltorahastoon kateosuudeksi se suhteellinen osuus rahasto-osuudesta, joka vastaa luovutettuja ydinjätteitä vastaavan vastuumäärän suhteellista osuutta 47 §:n 1 momentissa tarkoitettujen vastuumäärien yhteenlasketusta määrästä. Jätehuoltovelvollisen on suoritettava jäljelle jäävä valtion saatava rahastolle kateosuuteen lisättäväksi kolmen kuukauden kuluttua valtion saatavan perustamisesta.

Siltä osin kuin jätehuoltovelvollinen ei ole määräajassa suorittanut rahastolle 1 momentissa tarkoitettua jäljelle jäävää saatavaa, on jätehuoltovelvollisen 44 §:n nojalla valtiolle luovuttamista vakuuksista muutettava vastaava määrä rahaksi ja varat lisättävä kateosuuteen. Jos sellaisen vakuuden antanut 45 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu vakuutusyhtiö tai pankki sitä vaatii, on rahaston sille lainattava vakuudesta saadut varat määräajaksi 52 §:n 4 momentissa tarkoitetulla korolla sen rahastolle antamaa velkakirjaa vastaan ja muutoin rahaston määräämillä ehdoilla, jos työ- ja elinkeinoministeriö katsoo sellaisen sitoumuksen turvaavan varojen käyttöön saamisen. (23.5.2008/342)

49 §
Kateosuuden täydentäminen

Sen jälkeen, kun katetarve on 47 §:ssä säädetyllä tavalla ensimmäisen kerran vahvistettu, kauppa- ja teollisuusministeriö vahvistaa sen uudelleen vuosittain noudattaen, mitä 43 §:n 2 momentissa ja 47 §:n 2 momentissa on vastuumäärästä ja katetarpeesta säädetty.

Jätehuoltovelvollisen tulee vuosittain suorittaa valtion ydinjätehuoltorahastolle maksuja asianomaiseen kateosuuteen lisättäväksi siten, että kateosuus nousee katetarpeen suuruiseksi kolmen kuukauden kuluttua katetarpeen vahvistamisesta

50 §
Kateosuuden käyttäminen

Jos kateosuus on suurempi kuin kauppa- ja teollisuusministeriön erikseen arvioima, kulumassa olevan kalenterivuoden joulukuun viimeisen päivän katetarve, on kateosuuden ja katetarpeen erotus käytettävissä valtiolle maksettavaan korvaukseen sille 31 §:n nojalla siirrettyjen ydinjätteiden ydinjätehuollon toimenpiteistä aiheutuneista kustannuksista vuotuisine kustannuksen syntymisestä laskettuine, 52 §:n 3 momentissa säädetyn suuruisine korkoineen.

Jos 1 momentissa tarkoitettu erotus ei riitä sanotun korvauksen ja koron maksamiseen, on jätehuoltovelvollisen maksettava puuttuva määrä valtiolle kuukauden kuluessa sitä koskevan vaatimuksen esittämisestä.

Jos kateosuus 1 momentissa tarkoitetun menettelyn jälkeen on yli 20 prosenttia suurempi kuin 1 momentissa tarkoitettu erikseen arvioitu katetarve, on tätä ylitystä vastaava määrä palautettava jätehuoltovelvolliselle.

51 § (26.3.2021/269)
Valtion ydinjätehuoltorahaston voitto ja tappio

Valtion ydinjätehuoltorahaston kalenterivuoden voitolla hyvitetään tai tappiolla veloitetaan kalenterivuoden joulukuun viimeisen päivän rahasto-osuuksia ja kateosuuksia siinä suhteessa kuin vastaavat rahasto-osuudet ja kateosuudet ovat kalenterivuoden aikana olleet rahaston varoina. Kalenterivuoden voitolla hyvitetään kuitenkin rahasto-osuuksia vain siltä osin kuin voitto ylittää suojaosuuteen tarvittavan määrän. Rahasto voi rahasto-osuuksien hyvittämisen sijasta vähentää saman jätehuoltovelvollisen 42 §:n 1 momentin mukaan maksettavaksi tulevasta ydinjätehuoltomaksusta. Suhdelukuja laskettaessa vähennetään kunkin ajankohdan rahasto-osuudesta tai kateosuudesta kyseisen jätehuoltovelvollisen rahastolta saamista lainoista edellisiltä vuosilta kertynyt mutta tuona ajankohtana vielä maksamatta oleva korko.

52 § (26.3.2021/269)
Valtion ydinjätehuoltorahaston sijoitustoiminnan johtaminen

Johtokunnan tehtävänä on Valtion ydinjätehuoltorahaston varojen sijoitustoimintaan liittyen:

1) päättää lainojen myöntämisestä ja irtisanomisesta, tarvittaessa vakuuksien muuttamisesta rahaksi sekä lainoja koskevista yksityiskohtaisista ehdoista;

2) päättää sijoitustoiminnassa ja sijoitusten riskienhallinnassa noudatettavista periaatteista;

3) päättää sijoitustoiminnassa käytettävistä sijoitusmuodoista;

4) päättää sijoitusten jakautumisesta eri sijoitusmuotoihin ja niiden tuottotavoitteista;

5) hyväksyä vuosittain rahaston varojen sijoitussuunnitelma, jossa tulee erityisesti ottaa huomioon rahaston luonne ja sijoitustoiminnan vaatimukset sekä työ- ja elinkeinoministeriön 38 §:n 2 momentin nojalla antamat määräykset;

6) päättää varainhoitopalveluja ja sijoitustoiminnan asiantuntijapalveluja valittaessa noudatettavista periaatteista;

7) päättää varainhoitajista ja sijoitustoiminnan asiantuntijapalveluja tuottavista tahoista sekä näiden kanssa laadittavista sopimuksista;

8) päättää tarvittaessa täydentävän suojaosuuden käyttöönotosta ja sen määrästä kunkin jätehuoltovelvollisen osalta sekä siihen luovutettujen vakuuksien palauttamisesta;

9) hyväksyä kirjalliset toimintaperiaatteet eturistiriitojen tunnistamisessa ja ehkäisemisessä noudatettavista menettelytavoista.

Lisäksi johtokunnan tehtävänä on vahvistaa periaatteet siitä, miten rahaston omistuksista muissa yhteisöissä johtuvia oikeuksia käytetään sellaisten kohdeyhteisöjen osalta, joiden osakkeet ovat kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla Euroopan talousalueella (omistajaohjauksen periaatteet). Omistajaohjauksen periaatteissa on kuvattava yleisellä tasolla näiden kohdeyhteisöjen osalta omistajaohjauksen liittyminen sijoitusstrategiaan, menettelytavat kohdeyhteisöjen toiminnan seuraamiseksi sijoitusstrategian kannalta merkityksellisissä asioissa, menettelytavat äänioikeuden ja muiden osakkeisiin liittyvien oikeuksien käyttämiseksi kohdeyhteisöissä sekä miten rahasto käy vuoropuhelua kohdeyhteisöjen, niiden muiden osakkeenomistajien ja sidosryhmien kanssa. Rahaston on julkistettava omistajaohjauksen periaatteet tai selvitys siitä, miksi tästä julkistamisesta poiketaan osittain tai kokonaan.

Valtion ydinjätehuoltorahastossa on sijoitusneuvottelukunta, joka valmistelee neuvoa-antavasti johtokunnalle rahaston sijoitustoiminnassa ja sijoitusten riskienhallinnassa noudatettavia periaatteita sekä suosituksia sijoitustoiminnan kehittämisestä, sijoitusten jakautumisesta eri sijoitusmuotoihin, varainhoitopalveluista ja sijoitustoiminnan asiantuntijapalveluista. Työ- ja elinkeinoministeriö nimittää kolmeksi vuodeksi neuvottelukuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja enintään kuusi muuta jäsentä, joista yhden tulee edustaa työ- ja elinkeinoministeriötä ja yhden valtiovarainministeriötä sekä enintään kolmen jätehuoltovelvollisia. Neuvottelukunnan jäsenillä tulee olla hyvä sijoitustoiminnan tai riskienhallinnan asiantuntemus. Työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä Finanssivalvonnan on annettava lausunto sijoitusneuvottelukuntaan esitettävien henkilöiden sijoitustoiminnan ja riskienhallinnan asiantuntemuksesta. Työ- ja elinkeinoministeriö määrää jäsenten palkkiot.

52 a § (26.3.2021/269)
Valtion ydinjätehuoltorahaston varojen lainaaminen

Sellaisella jätehuoltovelvollisella, jonka rahastotavoite on vahvistettu seuraavalle kolmelle vuodelle, on oikeus saada Valtion ydinjätehuoltorahastosta turvaavia vakuuksia vastaan lainaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jätehuoltovelvollisen tulee ilmoittaa lainausoikeuden käyttämisestä viimeistään rahaston ilmoittamana määräpäivänä. Jätehuoltovelvollisella saa olla rahastolta lainassa enintään 60 prosenttia siitä määrästä, joka saadaan vähentämällä asianomaiselle jätehuoltovelvolliselle vahvistetusta rahastotavoitteesta jätehuoltovelvollisen osuus rahaston hallinnosta ja pääoman hoidosta kalenterivuoden aikana arvion mukaan aiheutuvat kustannukset. Jos seuraavalle kolmelle vuodelle vahvistetut rahastotavoitteet poikkeavat määrältään toisistaan, käytetään määrältään pienintä rahastotavoitetta. Jos varoja on lainattu 48 §:n 2 momentin nojalla, jätehuoltovelvollisen lainausoikeus vähenee vastaavalla määrällä.

Jätehuoltovelvollisen osakkeenomistajilla on oikeus käyttää jätehuoltovelvollisen 1 momentissa tarkoitettua oikeutta siltä osin kuin jätehuoltovelvollinen ei itse sitä tee. Rahastosta osakkeenomistajille kulloinkin lainattavissa oleva määrä on lainattava niille osakkeenomistajille, jotka sitä vaativat, tarpeen vaatiessa näiden osakeomistuksien suhteessa rahaston tarkemmin määräämällä tavalla.

Vähintään 20 prosenttia rahaston siitä varallisuudesta, joka saadaan laskemalla yhteen jätehuoltovelvollisten 1 momentin mukaisessa laskelmassa käytetyt rahastotavoitteet ja 43 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisesti vahvistetut rahastotavoitteet sekä vähentämällä tästä summasta rahaston hallinnosta ja pääoman hoidosta kalenterivuoden aikana arvion mukaan aiheutuvat kustannukset, on valtion käytettävissä ja voidaan sijoittaa Suomen valtion velkasitoumuksiin tai valtion talousarviossa siirtää rahastosta määräajaksi valtiovarastoon. Jos varoja on siirretty valtiovarastoon, talousarvioon on vuosittain otettava määräraha rahastolle sinä vuonna takaisin siirrettävien varojen palauttamiseen ja 4 momentissa säädettyä lainan korkoa määrältään vastaavan korvauksen maksamiseen rahastolle siltä ajalta, jona rahaston varoja on ollut siirrettynä valtiovarastoon. Vähimmäisosuutta koskevan vaatimuksen täyttyminen tulee varmistaa kalenterivuosittain 1 päivän huhtikuuta tilanteen mukaan.

Annettaessa rahastosta 1 tai 2 momentin nojalla lainaa on lainan korko sidottava markkinoilla yleisesti noteerattavaan viitekorkoon. Rahaston pääoman arvon säilymisen ja tuoton turvaamisen niin vaatiessa sovellettavaan viitekorkoon lisätään erityinen korkomarginaali.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin varojen lainaamisesta, sovellettavasta lainan viitekorosta ja siihen lisättävästä korkomarginaalista ja muista lainojen yleisistä ehdoista sekä valtiovarastoon siirrosta.

L:lla 269/2021 lisätty 52 a § tuli voimaan 1.5.2021.

52 a §:ää sovelletaan 1.1.2022 alkaen.

52 b § (26.3.2021/269)
Valtion ydinjätehuoltorahaston varojen muu sijoitustoiminta

Valtion ydinjätehuoltorahaston on sijoitettava vähintään 20 prosenttia 52 a §:n 3 momentissa tarkoitetusta rahaston varallisuudesta muutoin kuin 52 a §:n mukaisesti ja tällöin huolehdittava sijoitusten turvaavuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä niiden asianmukaisesta hajauttamisesta. Sijoitusten turvaavuudessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että rahaston maksuvalmius on rahaston toimintaan nähden riittävällä tavalla turvattu. Vähimmäisosuutta koskevan vaatimuksen täyttyminen tulee varmistaa kalenterivuosittain 1 päivän huhtikuuta tilanteen mukaan.

Rahaston varoja ei kuitenkaan saa sijoittaa sellaisten yritysten joukkovelkakirjalainoihin, osakkeisiin, osuuksiin, velkasitoumuksiin tai vastaaviin välineisiin, joiden toimialaan kuuluu ydinenergian käyttöä. Tämä ei estä rahaston varojen sijoittamista sellaisiin sijoitusrahastolain (213/2019) 13 luvussa tarkoitettuihin sijoitusrahastoihin tai vastaaviin yhteissijoittamisen välineisiin, joissa sijoitusten osuus edellä tarkoitettujen yritysten välineisiin on vähäinen.

L:lla 269/2021 lisätty 52 b § tuli voimaan 1.5.2021.

52 b §:ää sovelletaan 1.1.2022 alkaen.

52 c § (26.3.2021/269)
Suojaaminen sijoitustoimintaan liittyviltä riskeiltä

Jätehuoltovelvollisen kalenterivuoden rahastotavoitteeseen lisätään kolmen prosentin suojaosuus. Suojaosuus katetaan ensisijaisesti 42 §:ssä tarkoitetulla ylijäämällä ja 51 §:ssä tarkoitetulla voitolla. Lisäksi jätehuoltovelvollisen on luovutettava Valtion ydinjätehuoltorahastolle 45 §:ssä säädetyt ehdot täyttäviä vakuuksia siten, että maaliskuun viimeisenä päivänä vakuuksien yhteismäärä vastaa suojaosuutta siltä osin kuin siirretty ylijäämä ja voitto eivät kata sitä. Vastaavasti ne jätehuoltovelvollisen aiemmin luovuttamat vakuudet, joita ei enää tarvita suojaosuuden kattamiseen, on palautettava jätehuoltovelvolliselle viimeistään saman kalenterivuoden huhtikuun ensimmäisenä arkipäivänä.

Rahaston on seurattava riittävän tehokkaasti rahaston varojen arvon kehitystä. Jos jätehuoltovelvollisen rahasto-osuus alenee jonain ajankohtana kalenterivuoden aikana enemmän kuin viisi prosenttia verrattuna kalenterivuoden rahastotavoitteeseen, jätehuoltovelvollisen on kuukauden kuluessa asiasta tiedon saatuaan luovutettava rahastolle 45 §:ssä säädetyt ehdot täyttäviä vakuuksia siten, että näiden vakuuksien yhteismäärä sekä suojaosuuden kattamiseksi luovutetut vakuudet ja siihen siirretty ylijäämä ja voitto yhdessä rahasto-osuuden jäljellä olevan arvon kanssa vastaavat kalenterivuoden rahastotavoitetta.

Jätehuoltovelvollisen rahasto-osuus saa vuosineljänneksen lopussa olla enintään kolme prosenttia alempi kuin kalenterivuoden rahastotavoite. Jos aleneminen on tätä suurempi, jätehuoltovelvollisen on kuukauden kuluessa asiasta tiedon saatuaan luovutettava rahastolle 45 §:ssä säädetyt ehdot täyttäviä vakuuksia siten, että näiden vakuuksien yhteismäärä sekä suojaosuuden kattamiseksi luovutetut vakuudet ja siihen siirretty ylijäämä ja voitto yhdessä rahasto-osuuden jäljellä olevan arvon kanssa vastaavat kalenterivuoden rahastotavoitetta korotettuna suojaosuudella.

Jos rahasto toteaa sijoitustoimintaan liittyviä yllättäviä ja ennakoimattomia tappioriskejä taikka sellaista markkinahintoihin liittyvää poikkeuksellista vaihtelua tai epävarmuutta, joka on lisännyt tai voi lisätä hintojen vaihtelua, rahasto voi vaatia jätehuoltovelvollisia luovuttamaan rahastolle täydentävää suojaosuutta varten vakuuksia kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Näiden vakuuksien tulee täyttää 45 §:ssä säädetyt ehdot ja niiden yhteismäärän tulee vastata kahta prosenttia kalenterivuoden rahastotavoitteesta. Rahaston on palautettava täydentävään suojaosuuteen luovutetut vakuudet jätehuoltovelvolliselle, kun rahasto arvioi, että niihin ei enää ole tarvetta.

Rahasto vahvistaa jätehuoltovelvollisella kulloinkin rahastossa olevan suojaosuuden ja täydentävän suojaosuuden. Niiden laskemiseen sovelletaan, mitä 41 §:ssä säädetään rahasto-osuuden laskemisesta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä suojaosuuden ja täydentävän suojaosuuden kattamisessa noudatettavasta menettelystä.

L:lla 269/2021 lisätty 52 c § tuli voimaan 1.5.2021.

52 c §:ää sovelletaan 1.1.2022 alkaen.

52 d § (26.3.2021/269)
Sijoitustoimintaan liittyvä valvonta

Finanssivalvonta valvoo Valtion ydinjätehuoltorahaston varojen lainaamista ja muuta sijoitustoimintaa, sijoitustoimintaan liittyviltä riskeiltä suojaamista sekä sisäpiirirekisteriä ja sisäpiiri-ilmoitusta koskevien säännösten noudattamista. Finanssivalvonta on velvollinen ilmoittamaan valvonnassa havaitsemistaan puutteista työ- ja elinkeinoministeriölle. Valvonnasta säädetään lisäksi Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878/2008).

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä sijoitustoiminnan ja sijoitustoimintaan liittyvien riskienhallinnan järjestämisestä, sisäpiiri-ilmoituksen sisällöstä ja tekotavasta sekä sisäpiirirekisterin sisällöstä ja tietojen merkintätavasta.

Valvontamaksusta säädetään Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetussa laissa (879/2008).

53 § (14.12.2017/905)
Rajoitukset vakuuksien ja ylijäämän palauttamisessa

Jos jätehuoltovelvollisen valtiolle luovuttamia vakuuksia havaitaan edellisen kalenterivuoden vastuumäärää vahvistettaessa olevan enemmän kuin sanottu vastuumäärä edellyttää, ylimenevä osa on palautettava kuluvan kalenterivuoden kesäkuun loppuun mennessä jätehuoltovelvolliselle edellyttäen, että jätehuoltovelvollinen on täyttänyt tässä luvussa tarkoitettuja maksuja koskevat velvollisuutensa.

7 a luku (19.12.2003/1131)

Asiantuntemuksen varmistaminen

53 a § (26.3.2021/269)
Tutkimus- ja tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoittaminen

Valtion ydinjätehuoltorahasto voi myöntää avustusta sellaista tutkimustoimintaa varten, jonka tavoitteena on edistää ydinlaitosten turvallista käyttöä ja ydinjätehuollon ratkaisujen kehittymistä sekä varmistaa, että viranomaisten, ydinlaitosten haltijoiden ja jätehuoltovelvollisten saatavilla on näihin liittyen riittävästi ja kattavasti asiantuntemusta ja muuta osaamista. Lisäksi rahasto voi myöntää avustusta tällaista tutkimustoimintaa edistävää tutkimusinfrastruktuuria varten sekä mainittuja tavoitteita edistävää korkea-asteen koulutustoimintaa varten.

53 a §:ää sovelletaan 1.1.2023 alkaen.

L:lla 269/2021 muutettu 53 a § tuli voimaan 1.5.2021. Aiempi sanamuoto kuuluu:

53 a § (19.12.2003/1131)
Ydinlaitoksen haltijalta kerättävä maksu

Sen, jolla on lupa 11 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun yleiseltä merkitykseltään huomattavan ydinlaitoksen käyttöön, on osallistuttava sellaisen tutkimustoiminnan ja tutkimusinfrastruktuurin rahoittamiseen, jonka tarkoituksena on varmistaa, että jos ydinlaitosten turvallisen käytön kannalta ilmenee uusia seikkoja, joita ei ole ollut mahdollista ottaa ennalta huomioon, viranomaisten saatavilla on riittävästi ja kattavasti sellaista ydinteknistä asiantuntemusta ja muita valmiuksia, joita käyttäen voidaan tarvittaessa viivytyksettä selvittää tällaisten seikkojen merkitystä. Sama velvollisuus on myös sillä, jolla on lupa tällaisen ydinlaitoksen rakentamiseen mutta jolla ei vielä ole lupaa laitoksen käyttöön, sekä sillä, jonka hakemuksesta valtioneuvosto on tehnyt tällaista ydinlaitosta koskevan periaatepäätöksen, joka on voimassa mutta johon perustuvaa lupaa laitoksen rakentamiseen ei ole myönnetty. (22.5.2015/676)

Edellä 1 momentissa säädetty velvollisuus täytetään maksamalla Valtion ydinjätehuoltorahastoon vuosittain maksu, joka on 570 euroa vuosina 2016–2020 ja 390 euroa vuosina 2021–2025 kultakin luvassa ilmoitetulta nimellislämpötehon megawatilta tai periaatepäätöksessä ilmoitetulta suurimman lämpötehon megawatilta tai, jos periaatepäätöksen nojalla on haettu rakentamislupaa, lupahakemuksessa ilmoitetulta nimellislämpötehon megawatilta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan edellä säädetty euromäärä säätää pienemmäksi. (22.5.2015/676)

Edellä 2 momentin mukaisesti kerätyt maksut on pidettävä erillään Valtion ydinjätehuoltorahaston muista varoista.

Ydinturvallisuusmaksu määräytyy kunkin vuoden tammikuun 1 päivänä. Jos toiminnanharjoittajalla on tällöin voimassa oleva periaatepäätös taikka rakentamis- tai käyttölupa, toiminnanharjoittaja on maksuvelvollinen kyseisen vuoden osalta. Periaatepäätöksen tai rakentamisluvan mukaisen hankkeen toteuttamatta jättämisestä voi ilmoittaa työ- ja elinkeinoministeriölle vuoden loppuun mennessä, jolloin maksuvelvollisuus on voimassa vielä seuraavan vuoden osalta. (14.12.2017/905)

53 b § (26.3.2021/269)
Ydinlaitoksen haltijalta ja jätehuoltovelvolliselta kerättävät maksut

Toiminnanharjoittaja, jolla on lupa 11 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun yleiseltä merkitykseltään huomattavan ydinlaitoksen käyttöön tai jolla on lupa tällaisen ydinlaitoksen rakentamiseen mutta ei vielä lupaa laitoksen käyttöön taikka jonka hakemuksesta valtioneuvosto on tehnyt tällaista ydinlaitosta koskevan periaatepäätöksen, joka on voimassa mutta johon perustuvaa lupaa laitoksen rakentamiseen ei ole myönnetty, on velvollinen suorittamaan Valtion ydinjätehuoltorahastolle 53 a §:ssä tarkoitetun toiminnan rahoittamiseksi vuosittain maksun, jonka suuruus määräytyy kunkin vuoden tammikuun 1 päivänä. Jos toiminnanharjoittajalla on tällöin voimassa oleva periaatepäätös taikka rakentamis- tai käyttölupa, toiminnanharjoittaja on maksuvelvollinen kyseisen vuoden osalta. Periaatepäätöksen tai rakentamisluvan mukaisen hankkeen toteuttamatta jättämisestä voi ilmoittaa työ- ja elinkeinoministeriölle vuoden loppuun mennessä, jolloin maksuvelvollisuus on voimassa vielä seuraavan vuoden osalta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun maksun määrä on:

1) vuosina 2023–2025 (maksukausi 1) 390 euroa kultakin luvassa ilmoitetulta nimellislämpötehon megawatilta tai periaatepäätöksessä ilmoitetulta suurimman lämpötehon megawatilta tai, jos periaatepäätöksen nojalla on haettu rakentamislupaa, lupahakemuksessa ilmoitetulta nimellislämpötehon megawatilta;

2) vuosina 2026–2032 (maksukausi 2):

a) kultakin 1 momentin mukaan maksuvelvolliselta toiminnanharjoittajalta 320 000 euroa; sekä

b) 285 euroa kultakin 1 kohdassa tarkoitetulta lämpötehon megawatilta.

Toiminnanharjoittaja, jolle on 43 §:n 2 momentin mukaisesti vahvistettu vastuumäärä, on velvollinen suorittamaan Valtion ydinjätehuoltorahastolle 53 a §:ssä tarkoitetun toiminnan rahoittamiseksi vuosittain maksun, jonka määrä on 0,10 prosenttia maksukaudella 1 ja 0,09 prosenttia maksukaudella 2 asianomaista maksuvuotta edeltävälle vuodelle kohdistetusta vastuumäärästä.

Kun asianomainen maksukausi on päättynyt, käyttämättä jääneet varat on palautettava maksajille näiden maksamien maksujen suhteessa.

53 b §:ää sovelletaan 1.1.2023 alkaen.

L:lla 269/2021 muutettu 53 b § tuli voimaan 1.5.2021. Aiempi sanamuoto kuuluu:

53 b § (19.12.2003/1131)
Jätehuoltovelvolliselta kerättävä maksu

Edellä 5 §:ssä säädetyn yleisen periaatteen toteuttamiseksi sen, jolle on 43 §:n 2 momentin mukaisesti vahvistettu vastuumäärä, on osallistuttava sellaisen tutkimustoiminnan, tutkimusinfrastruktuurin ja täydennyskoulutustoiminnan rahoittamiseen, jonka tarkoituksena on varmistaa, että viranomaisten saatavilla on riittävästi ja kattavasti sellaista ydinteknistä asiantuntemusta ja muita valmiuksia, joita tarvitaan ydinjätehuollon erilaisten toteutustapojen ja menetelmien arviointiin. (22.5.2015/676)

Edellä 1 momentissa säädetty velvollisuus täytetään maksamalla Valtion ydinjätehuoltorahastoon vuosittain maksu, jonka suuruus on 0,13 prosenttia vuosina 2016–2020 ja 0,10 prosenttia vuosina 2021–2025 edellä 43 §:n 2 momentin mukaisesti vahvistetusta vastuumäärästä. (22.5.2015/676)

Edellä 2 momentin mukaisesti kerätyt maksut on pidettävä erillään Valtion ydinjätehuoltorahaston muista varoista.

53 c § (26.3.2021/269)
Erillisvarallisuus

Edellä 53 b §:n 1–3 momentin mukaisesti kerätyt maksut muodostavat erillisvarallisuuden, joka on pidettävä erillään Valtion ydinjätehuoltorahaston muista varoista.

Erillisvarallisuutta vähentävät:

1) myönnetyt avustukset siltä osin kuin ne on maksettu;

2) maksuvelvollisille 53 b §:n 4 momentin mukaisesti palautetut varat;

3) sen tallettamisesta, hoitamisesta ja hallinnoinnista aiheutuneet kulut;

4) avustuspäätösten valmistelusta sekä avustusta saaneiden hankkeiden ohjauksesta ja hallinnoinnista aiheutuva kulut.

Erillisvarallisuutta kartuttavat maksujen lisäksi:

1) siitä saadut satunnaiset tuotot;

2) myönnetyt avustukset siltä osin kuin rahasto on perinyt ne takaisin;

3) myönnetyt avustukset siltä osin kuin ne ovat jääneet käyttämättä hankkeiden kustannusten muuttumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi.

53 c §:ää sovelletaan 1.1.2023 alkaen.

L:lla 269/2021 muutettu 53 c § tuli voimaan 1.5.2021. Aiempi sanamuoto kuuluu:

53 c § (19.12.2003/1131)
Erillisvarallisuudet

Edellä 53 a ja 53 b §:n mukaisesti muodostunutta kahta erillisvarallisuutta vähentävät:

1) ne varat, joiden jakamisesta kyseisestä erillisvarallisuudesta on tehty päätös ja jotka on maksettu;

2) maksuvelvollisille 53 e §:n 4 momentin mukaisesti palautetut varat;

3) kyseisen erillisvarallisuuden tallettamisesta, hoitamisesta ja hallinnoinnista aiheutuvat kulut; sekä

4) tutkimushankkeiden rahoittamispäätösten valmistelusta sekä hankkeiden ohjauksesta ja hallinnoinnista aiheutuvat kulut.

Edellä 53 a ja 53 b §:n mukaisesti muodostunutta kahta erillisvarallisuutta kartuttavat maksujen lisäksi:

1) kyseisen erillisvarallisuuden satunnaiset tuotot; sekä

2) ne tutkimushankkeiden rahoittamiseen jaetut varat, jotka rahasto on päättänyt periä takaisin.

Tutkimustoiminnan rahoittamiseen jaettavissa on kumpikin erillisvarallisuus, siltä osin kuin sitä ei ole sidottu 53 d §:n 1 momentin tarkoittamin tutkimushankkeiden rahoittamispäätöksin ja kuin siihen ei sisälly rahastolle syntyneitä saatavia. Jos rahoittamispäätöksin sidottuja varoja jää käyttämättä hankkeiden kustannusten muuttumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi, kyseiset varat voidaan käyttää tutkimustoiminnan rahoittamiseen seuraavana vuonna. (23.5.2008/342)

53 d § (26.3.2021/269)
Avustusten myöntäminen ja maksaminen

Valtion ydinjätehuoltorahasto voi kunakin vuonna myöntää avustuksia enintään käytettävissä olevan erillisvarallisuuden mukaan siltä osin kuin sitä ei ole sidottu jo tehdyillä avustuspäätöksillä eikä siihen sisälly rahastolle syntyneitä saatavia.

Rahasto päättää hakemusten perusteella avustusten myöntämisestä siten, että avustettavat hankkeet ovat korkeatasoisia ja edistävät kokonaisuudessaan tarkoituksenmukaisella tavalla 53 a §:ssä säädettyjä tavoitteita. Etusija annetaan hankkeille, joiden arvioidaan tuottavan laaja-alaisesti hyödynnettävää tutkimustietoa. Ennen avustusten myöntämistä tulee avustettavista hankkeista pyytää Säteilyturvakeskuksen lausunto. Avustusta ei kuitenkaan voida myöntää sellaisille hankkeille, jotka välittömästi liittyvät tässä laissa tarkoitettuun ydinenergian käytön valvontaan, lupakäsittelyyn tai lupahakemusaineiston valmisteluun. Avustushakemus toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriöön.

Avustus maksetaan hakemuksesta jälkikäteen hankkeen edistymisen ja toteutuneiden, maksettujen kustannusten perusteella. Hakemus toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriöön.

53 d §:ää sovelletaan 1.1.2023 alkaen.

L:lla 269/2021 muutettu 53 § tuli voimaan 1.5.2021. Aiempi sanamuoto kuuluu:

53 d § (14.12.2017/905)
Tutkimus-, tutkimusinfrastruktuuri- ja täydennyskoulutushankkeiden rahoittaminen

Valtion ydinjätehuoltorahasto rahoittaa kunakin vuonna jaettavissa olevin varoin tässä pykälässä tarkoitettuja hankkeita siten, että:

1) 53 a §:n 3 momentissa tarkoitetusta erillisvarallisuudesta rahoitettava hankekokonaisuus tukee tarkoituksenmukaisella tavalla mainitun pykälän 1 momentin mukaisen tutkimustoiminnan ja tutkimusinfrastruktuurin tarkoitusta;

2) 53 b §:n 3 momentissa tarkoitetusta erillisvarallisuudesta rahoitettava hankekokonaisuus tukee tarkoituksenmukaisella tavalla mainitun pykälän 1 momentin mukaisen tutkimustoiminnan, tutkimusinfrastruktuurin ja täydennyskoulutustoiminnan tarkoitusta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tutkimushankkeiden on oltava tieteellisesti korkeatasoisia ja niiden tulosten on oltava julkaistavissa. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden tulee edistää 53 a §:n 1 momentin ja 53 b §:n 1 momentin mukaisen tutkimustoiminnan valmiuksia. Täydennyskoulutustoiminnan tulee tehokkaasti edistää uusien henkilöiden tuloa ydinjätehuollon asiantuntijatehtäviin. Rahoitettavien hankkeiden piiriin eivät kuulu tutkimukset, jotka välittömästi liittyvät tässä laissa tarkoitettuun ydinenergian käytön valvontaan, lupakäsittelyyn tai lupahakemusaineiston valmisteluun.

53 e § (26.3.2021/269)
Avustuksiin liittyvä täydentävä sdääntely

Avustukseen sovelletaan lisäksi valtionavustuslakia (688/2001).

Valtion ydinjätehuoltorahasto tekee valtionavustuslaissa tarkoitetut päätökset, jotka koskevat valtionavustuksen myöntämistä, maksatusta ja takaisinperintää, sekä hoitaa valtioapuviranomaisen päätösten muutoksenhakuun liittyvät asiat. Muilta osin työ- ja elinkeinoministeriö hoitaa valtionavustuslaissa valtionapuviranomaiselle säädetyt tehtävät.

53 e §:ää sovelletaan 1.1.2023 alkaen.

L:lla 269/2021 muutettu 53 e § tuli voimaan 1.5.2021. Aiempi sanamuoto kuuluu:

53 e § (19.12.2003/1131)
Tutkimusrahoituksen hakeminen, myöntäminen ja takaisinperintä

Työ- ja elinkeinoministeriö tekee rahastolle esityksen edellä 53 d §:n 1 momentissa tarkoitettujen varojen jakamisesta hankkeiden rahoittamiseen. Ministeriön on ennen esityksen tekemistä pyydettävä siitä Säteilyturvakeskuksen lausunto. (23.5.2008/342)

Tutkimusrahoitusta myönnetään hakemuksesta. Hakemus osoitetaan kauppa- ja teollisuusministeriölle. Tutkimusrahoituksen hakemista ja myöntämistä koskevaan menettelyyn sovelletaan lisäksi, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään.

Tutkimushankkeille myönnetyn rahoituksen takaisinperintään sovelletaan, mitä valtionavustuslaissa säädetään. Esityksen myönnetyn rahoituksen takaisinperinnästä rahastolle tekee kauppa- ja teollisuusministeriö.

Jos kauppa- ja teollisuusministeriö esittää, että 53 a tai 53 b §:ssä säädetyn maksuvelvollisuuden tarkoituksen kannalta ei ole perusteltua käyttää kaikkia 53 c §:n 3 momentin mukaan jaettavissa olevia varoja edellä 53 d §:n 1 momentissa tarkoitettujen tutkimushankkeiden rahoittamiseen, rahaston tulee jättää vastaava osa varoista jakamatta. Jakamatta jääneet varat on palautettava maksajille maksujen suhteessa.

Varojen jakamista ja palauttamista sekä tutkimusrahoituksen hakemista ja takaisinperintää koskevista menettelyistä säädetään tarvittaessa tarkemmin kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella.

8 luku

Ydinenergia-alan viranomaiset

54 § (25.3.2011/269)
Ydinenergia-alan ylin johto ja valvonta

Ydinenergia-alan ylin johto ja valvonta kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle.

Ellei muualla laissa tai asetuksessa toisin säädetä, Euratom-sopimuksessa tarkoitettuna Suomen toimivaltaisena viranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö.

Työ- ja elinkeinoministeriö huolehtii ydinturvallisuutta koskevan kansallisen kehyksen itsearvioinnin järjestämisestä joka kymmenes vuosi ja pyytää kansainvälisen vertaisarvioinnin ydinturvallisuutta koskevasta kansallisesta kehyksestä. Säteilyturvakeskus huolehtii ydinturvallisuutta koskevan toimintansa itsearvioinnista. Työ- ja elinkeinoministeriö huolehtii lisäksi ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan kansainvälisen vertaisarvioinnin järjestämisestä, jos tapahtuu sellainen onnettomuus, jonka seuraukset ovat merkittäviä säteilysuojelun ja ydinturvallisuuden kannalta. (14.12.2017/905)

Työ- ja elinkeinoministeriö huolehtii ydinjätehuoltoa koskevan kansallisen kehyksen ja kansallisen ohjelman ja sen toteuttamisen itsearvioinnin järjestämisestä sekä kansallisen kehyksen, toimivaltaisen valvontaviranomaisen ja kansallisen ohjelman kansainvälisen vertaisarvioinnin pyytämisestä. Säteilyturvakeskus huolehtii ydinjätehuoltoa koskevan toimintansa itsearvioinnista. (28.6.2013/499)

54 a § (14.12.2017/905)
Itsearvioinnit sekä kansainväliset vertaisarvioinnit

Kansalliselle järjestelmälle, joka muodostuu ydinturvallisuutta koskevasta kansallisesta kehyksestä sekä ydinjätehuoltoa koskevasta kansallisesta kehyksestä, on suoritettava itsearviointi sekä pyydettävä kansainvälinen vertaisarviointi.

Kansallinen itsearviointi on suoritettava:

1) ydinturvallisuutta koskevasta kansallisesta kehyksestä ja sääntelykokonaisuudesta joka kymmenes vuosi;

2) ydinturvallisuutta koskevasta erityisaiheesta joka kuudes vuosi;

3) jos tapahtuu sellainen onnettomuus, jonka seuraukset ovat merkittäviä ydinturvallisuuden tai säteilysuojelun kannalta;

4) ydinjätehuoltoa koskevasta kansallisesta kehyksestä ja sääntelykokonaisuudesta joka kymmenes vuosi; sekä

5) ydinjätehuollon kansallisesta ohjelmasta sekä sen toteuttamisesta joka kymmenes vuosi.

Kansainvälinen vertaisarviointi on pyydettävä:

1) ydinturvallisuutta koskevasta kansallisesta kehyksestä joka kymmenes vuosi;

2) ydinturvallisuutta koskevasta erityisaiheesta joka kuudes vuosi;

3) ydinjätehuoltoa koskevasta kansallisesta kehyksestä sekä ydinjätehuoltoa koskevasta kansallisesta ohjelmasta joka kymmenes vuosi; sekä

4) ydinlaitosten ydinturvallisuudesta kun tapahtuu sellainen onnettomuus, jonka seuraukset ovat merkittäviä ydinturvallisuuden tai säteilysuojelun kannalta.

55 §
Valvontaviranomainen

Ydinenergian käytön turvallisuuden valvonta kuuluu säteilyturvakeskukselle. Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on lisäksi huolehtia turva- ja valmiusjärjestelyjen valvonnasta sekä ydinaseiden leviämisen estämiseksi tarpeellisesta ydinenergian käytön valvonnasta.

Edellä 1 momentissa mainittujen tehtävien suorittamiseksi Säteilyturvakeskuksen tulee erityisesti: (23.5.2008/342)

1) osallistua tämän lain mukaisten lupahakemusten käsittelyyn;

2) valvoa lupaehtojen noudattamista sekä asettaa luvan tarkoittamaa toimintaa koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset;

3) antaa 7 q §:ssä tarkoitetut yleiset turvallisuusmääräykset ja asettaa 7 r §:ssä tarkoitetut yksityiskohtaiset turvallisuusvaatimukset; (22.5.2015/676)

4) antaa tarvittaessa yksityiskohtaisia määräyksiä ja valvoa niiden noudattamista; (23.5.2008/342)

5) asettaa kelpoisuusehtoja ydinenergian käyttöön osallistuville henkilöille ja tutkia näiden kelpoisuusehtojen täyttämistä;

6) antaa asiantuntija-apua muille viranomaisille;

6 a) toimia 21 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetun direktiivin edellyttämänä toimivaltaisena viranomaisena; (29.12.1994/1420)

7) suorittaa valvonnan kannalta tarpeellista tutkimus- ja kehitystyötä sekä osallistua alan kansainväliseen yhteistyöhön; sekä (29.12.1994/1420)

8) tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja, joihin valvonta antaa aihetta; (14.12.2017/905)

9) toimia yhteistyössä ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevissa asioissa myös muiden valtioiden valvontaviranomaisen kanssa; (14.12.2017/905)

10) huolehtia ydinlaitosten ydinturvallisuutta koskevan aihekohtaisen kansallisen itsearvioinnin järjestämisestä joka kuudes vuosi ydinturvallisuutta koskevasta erityisaiheesta. (14.12.2017/905)

Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on myös ratkaista ne tämän lain mukaiset lupahakemukset, jotka on säädetty keskuksen ratkaistaviksi sekä valvoa, että vahingonkorvausvastuu ydinvahingon varalta on järjestetty siitä säädetyllä tavalla.

Säteilyturvakeskus voi ydinenergian käyttöä suunnittelevan pyynnöstä tarkastaa tämän laatiman suunnitelman ja antaa alustavia ohjeita siitä, mitä turvallisuuden sekä turva- ja valmiusjärjestelyjen osalta sellaisessa suunnitelmassa olisi otettava huomioon.

Sen jälkeen kun eduskunta on päättänyt jättää voimaan yleiseltä merkitykseltään huomattavan ydinlaitoksen rakentamista koskevan periaatepäätöksen, Säteilyturvakeskus voi periaatepäätöksen haltijan pyynnöstä tarkastaa ydinlaitosta ja sen järjestelmiä, tarkastaa ja hyväksyä laitteita ja rakenteita koskevia suunnitelmia sekä tarkastaa ja valvoa yksittäisten laitteiden ja rakenteiden valmistusta. Laitospaikalla ei kuitenkaan saa aloittaa ydinturvallisuuteen vaikuttaviin rakenteisiin liittyviä töitä ennen rakentamisluvan myöntämistä. Säteilyturvakeskuksen tarkastamia ja hyväksymiä rakenteita ja laitteita voidaan käyttää ydinlaitoksen rakentamiseen vain, jos ne ovat rakentamisluvan mukaisia. (29.6.2012/410)

56 §
Neuvottelukunnat

1 momentti on kumottu L:lla 23.5.2008/342.

Ydinenergian käytön turvallisuutta koskevien asioiden valmistavaa käsittelyä varten toimii säteilyturvakeskuksen yhteydessä valtioneuvoston asettama neuvottelukunta.

Ydinenergian käytön turvajärjestelyjä koskevien asioiden käsittelyä varten toimii Säteilyturvakeskuksen yhteydessä valtioneuvoston asettama neuvottelukunta. (23.5.2008/342)

Tarkemmat säännökset tässä pykälässä tarkoitetuista neuvottelukunnista annetaan valtioneuvoston asetuksella. (23.5.2008/342)

9 luku

Muu lainsäädäntö ja viranomaisten yhteistyö

57 §
Muu lainsäädäntö

Tämän lain mukainen lupa ei vapauta luvanhaltijaa noudattamasta muussa lainsäädännössä toiminnalle asetettuja vaatimuksia ja määräyksiä.

58 § (23.5.2008/342)
Rakentaminen ja maankäytön suunnittelu

Ydinlaitoksen sijoituspaikaksi tarkoitetun alueen maankäytön suunnittelusta on voimassa, mitä siitä on muualla laissa säädetty. Ennen ydinlaitoksen sijoituspaikaksi tarkoitetun alueen asemakaavan laatimista ja ennen sellaisen kaavan hyväksymistä, jossa alue on varattu ydinlaitoksen rakentamista varten, on asiasta hankittava Säteilyturvakeskuksen lausunto.

Ydinlaitoksen rakentamisesta on voimassa, mitä siitä on muualla laissa säädetty. Edellä sanotun estämättä Säteilyturvakeskuksella on oikeus 55 §:n 1 momentissa tarkoitetun valvontatehtävänsä edellyttämässä laajuudessa, tarvittaessa muita viranomaisia kuultuaan, antaa sellaisia rakentamista koskevia tarkempia määräyksiä, jotka johtuvat 6 ja 7 §:ssä tarkoitettujen yleisten periaatteiden sekä ydinaseiden leviämisen estämistä koskevien Suomea sitovien kansainvälisten sopimusvelvoitteiden asettamista erityisvaatimuksista.

59 §
Työturvallisuus

Ydinenergian käyttöön luvan saaneen on huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta tämän lain säännösten mukaisesti. Työntekijöiden turvallisuudesta on lisäksi voimassa, mitä siitä erikseen säädetään. (23.8.2002/742)

Milloin työturvallisuuden varmistaminen edellyttää ydinenergian käytön turvallisuuden erityisvaatimusten huomioon ottamista, kuuluu tästä aiheutuvien määräysten antaminen ja niiden noudattamisen valvonta Säteilyturvakeskukselle. (23.5.2008/342)

60 § (14.12.2017/905)
Painelaitteet

Säteilyturvakeskus valvoo ydinlaitoksen painelaitteita, joita ovat:

1) painelaitteet, joiden toimintahäiriö voi aiheuttaa radioaktiivisen päästön (ydintekninen painelaite); sekä

2) ydinlaitoksen muut kuin 1 kohdassa tarkoitetut painelaitteet, jotka on luokiteltu valvottaviksi niiden turvallisuusmerkityksen perusteella (tavallinen painelaite).

Jos tässä laissa tai tämän lain nojalla ei toisin säädetä, ydinlaitoksen painelaitteisiin sovelletaan painelaitelakia (1144/2016).

Painelaitelaista poiketen, ydinlaitoksen painelaitteiden osalta:

1) valvontaviranomaisena toimii Säteilyturvakeskus;

2) luvanhaltijan on ilmoitettava painelaite rekisteröitäväksi Säteilyturvakeskukselle;

3) painelaitteeseen tai sen arvokilpeen ei merkitä rekisterinumeroa eikä seuraavaa määräaikaistarkastusta.

Luvanhaltijan velvollisuuksiin sovelletaan, mitä painelaitelaissa säädetään omistajan ja haltijan velvollisuuksista. Käyttöönottotarkastukseen sovelletaan, mitä painelaitelaissa säädetään ensimmäisestä määräaikaistarkastuksesta.

60 a § (14.12.2017/905)
Painelaitteiden, rakenteiden ja mekaanisten laitteiden valvonta ja tarkastus

Säteilyturvakeskus hyväksyy ydinteknisten painelaitteiden valmistajan tehtäviinsä sekä tarkastuslaitoksen, testauslaitoksen ja pätevöintielimen suorittamaan ydinlaitosten painelaitteiden, teräs- ja betonirakenteiden sekä mekaanisten laitteiden tarkastustoimintaan kuuluvia tehtäviä Säteilyturvakeskuksen osoittamassa laajuudessa. Säteilyturvakeskus valvoo valmistajan, tarkastuslaitoksen, testauslaitoksen ja pätevöintielimen toimintaa.

Tarkastuslaitoksen, testauslaitoksen ja pätevöintielimen hyväksymisen edellytyksenä on, että ne ovat toiminnallisesti ja taloudellisesti riippumattomia ja että niillä on vastuuvakuutus. Lisäksi valmistajalla, tarkastuslaitoksella, testauslaitoksella ja pätevöintielimellä on oltava kehittynyt laatujärjestelmä, ammattitaitoinen ja kokenut henkilökunta sekä valmistuksen ja toiminnan edellyttämät asianmukaisesti kelpoistetut menetelmät, laitteet ja välineet. Edellä 1 momentissa tarkoitetusta hyväksymismenettelystä annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Jos painelaitteiden valmistaja, tarkastuslaitos, testauslaitos tai pätevöintielin ei enää täytä hyväksymisen edellytyksiä tai on olennaisella tavalla laiminlyönyt tai rikkonut tässä laissa tai lain nojalla säädettyä velvollisuutta tai rajoitusta tai päätöksessä annettua määräystä eivätkä annetut huomautukset ja varoitukset ole johtaneet toiminnassa esiintyneiden puutteiden korjaamiseen, Säteilyturvakeskus voi peruuttaa hyväksymisen. Jos turvallisuuden varmistamisen kannalta perustellut syyt vaativat, Säteilyturvakeskus voi, varattuaan asianomaiselle yhteisölle tai laitokselle tilaisuuden tulla kuulluksi, muuttaa hyväksymispäätöksessä asetettuja vaatimuksia ja ehtoja.

Säteilyturvakeskus määrittelee turvallisuuden kannalta vähemmän merkittävät ydintekniset painelaitteet, joiden valmistajaa ja testauslaitosta ei ole tarpeen hyväksyä tehtäviinsä 1 momentissa säädetyllä tavalla, sekä vastaavin perustein teräs- ja betonirakenteet ja mekaaniset laitteet, joiden testauslaitosta ei ole tarpeen hyväksyä tehtäväänsä 1 momentissa säädetyllä tavalla. Näiltä osin Säteilyturvakeskuksen on asetettava tarpeelliset valmistajan ja testauslaitoksen pätevyyttä koskevat vaatimukset, joiden täyttyminen luvanhaltijan on voitava osoittaa.

Säteilyturvakeskus voi edellyttää turvallisuuden kannalta tärkeän ydinteknisen painelaitteen valmistusta valvovalta tunnustettuna kolmantena osapuolena olevalta organisaatiolta ilmoitetun laitoksen pätevyyttä tai muuta vastaavaa soveltuvaa pätevyyttä.

Tarkastuslaitoksen on tässä laissa tarkoitettuja julkisia hallintotehtäviä hoitaessaan noudatettava, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa, sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003), hallintolaissa (434/2003), kielilaissa (423/2003) ja saamen kielilaissa (1086/2003) säädetään. Tarkastuslaitoksen palveluksessa olevaan työntekijään sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä hänen suorittaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä. Vahingonkorvausvastuusta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974).

61 §
Säteilysuojaus, ydinaineen kuljetus ja vastuu ydinvahingosta

Tässä laissa säädetyn lisäksi on säteilysuojauksesta sekä ydinaineen ja ydinjätteen kuljetuksesta voimassa, mitä niistä on erikseen säädetty.

Vastuusta ydinvahingosta on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.

62 §
Viranomaisten yhteistyö

Milloin viranomaisen ratkaistavana oleva asia saattaa vaikuttaa ydinenergian käytön turvallisuuteen, asiasta on ennen sen ratkaisemista hankittava säteilyturvakeskuksen lausunto.

10 luku

Valvonta ja pakkokeinot

63 §
Valvontaoikeudet

Säteilyturvakeskuksella on tässä laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä sekä Suomea velvoittavissa ydinenergia-alan kansainvälisissä sopimuksissa edellytettyä valvontaa varten oikeus:

1) tarkastaa ja tarkkailla 2 §:n 1 momentin 1–6 kohdassa ja 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua toimintaa ja tässä tarkoituksessa päästä sinne, missä sellaista toimintaa harjoitetaan, samoin kuin suorittaa siellä valvonnan edellyttämiä mittauksia, ottaa ja saada näytteitä sekä asentaa valvonnan edellyttämiä laitteita; (23.5.2008/342)

2) velvoittaa luvan hakija järjestämään Säteilyturvakeskukselle tarkastusten ja mittausten tekemiseksi ja näytteiden ottamiseksi pääsy paikalle, jossa hakemuksen mukaan tultaisiin harjoittamaan 2 §:n 1 momentin 1–6 kohdassa tarkoitettua toimintaa; (23.5.2008/342)

3) vaatia, että ydinpolttoaine tai ydinlaitoksen osiksi tarkoitetut rakenteet tai laitteet valmistetaan säteilyturvakeskuksen hyväksymällä tavalla ja velvoittaa luvan haltija tai sen hakija järjestämään keskukselle tilaisuus riittävästi tarkkailla polttoaineen tai sellaisten rakenteiden tahi laitteiden valmistusta;

4) saada tarvitsemansa tiedot sekä tarkastettavakseen ydinaineen, ydinjätteen, ydinlaitoksen sekä sen rakenteiden ja laitteiden samoin kuin 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun aineen, laitteen ja laitteiston valmistukseen, laadunvalvontaan tai käsittelyyn liittyvät suunnitelmat ja sopimukset sekä niiden perusteet; (23.5.2008/342)

5) velvoittaa se, joka harjoittaa 2 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettua toimintaa, antamaan vahvistettujen kaavojen mukaiset raportit samoin kuin muut tarvittavat tiedot ja ilmoitukset ja pitämään vahvistettujen kaavojen mukaista materiaalikirjanpitoa ja käyttökirjanpitoa sekä tarkastaa nämä kirjanpidot; (23.5.2008/342)

6) antaa kiinteistöä koskevia turvallisuuden varmistamiseksi välttämättömiä toimenpidekieltoja, milloin kiinteistöllä on 3 §:n 5 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja tiloja; (30.6.2000/738)

7) päästä ydinaseiden leviämisen estämiseksi tarpeellista valvontaa varten sinne, missä on harjoitettu sellaista 2 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettua toimintaa, jossa on käytetty ydinaineita tai malmeja, samoin kuin suorittaa siellä valvonnan edellyttämiä mittauksia, ottaa ja saada näytteitä sekä asentaa valvonnan edellyttämiä laitteita; (23.5.2008/342)

8) ottaa ympäristönäytteitä ja käyttää säteilyn havaitsemiseen ja mittaamiseen tarkoitettuja laitteita ydinaseiden leviämisen estämiseksi tarpeellista valvontaa varten, jotta voidaan varmistua siitä, että 2 §:n 1 tai 2 momentin mukaista toimintaa ei harjoiteta luvattomasti ja että annetut tiedot pitävät paikkansa; (29.6.2012/410)

9) tutkia ydinenergian käytössä havaittu normaalista poikkeava tapahtuma tai menettely, jolla on tai saattaa olla olennaista merkitystä ydinenergian käytön turvallisuuden kannalta; tutkinnan suorittaja voi kuulla myös muuta kuin luvanhaltijan palveluksessa olevaa, tutkittavaan asiaan osallista tai siitä muuten tietävää henkilöä. (29.6.2012/410)

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja valvontaoikeuksia ei kuitenkaan ole asuntona käytetyssä tilassa. (30.6.2000/738)

Edellä 1 momentin 1, 2, 5, 7 ja 8 kohdassa säädetty koskee myös Suomea velvoittavien lailla voimaan saatettujen ydinenergian rauhanomaista käyttöä koskevien sopimusten sekä ydinsulkusopimuksen III artiklan 1 ja 4 kohdan täytäntöönpanosta tehdyn sopimuksen (SopS 55/1995) ja Amerikan yhdysvaltojen kanssa ydinenergian rauhanomaisesta käytöstä tehdyn sopimuksen (SopS 37/1992) edellyttämässä laajuudessa Suomen hallituksen hyväksymiä Kansainvälisen atomienergiajärjestön ja Euroopan atomienergiayhteisön tarkastajia sekä muita henkilöitä, jotka säteilyturvakeskuksen edustajan läsnäollessa suorittavat edellä tarkoitetuissa sopimuksissa tarkoitettua valvontaa. (30.6.2000/738)

Luvanhaltijan on huolehdittava Euratom-sopimuksen VII luvussa tarkoitetun tietojenantovelvollisuutensa täyttämisestä ja pidettävä sellaista materiaalikirjanpitoa sekä käyttökirjanpitoa kuin sopimus edellyttää. Luvanhaltijan on valvonnan edellyttämässä laajuudessa sallittava sopimuksen 81 artiklassa tarkoitettujen tarkastajien pääsy niihin hallinnassaan oleviin laitoksiin ja paikkoihin, joihin tarkastus kohdistuu. (29.12.1994/1420)

64 §
Välttämättömät muutokset ydinlaitoksen rakenteessa ja käytössä

Jos säteilyturvakeskuksen suorittamassa tarkastuksessa tai muutoin havaitaan, että ydinenergian käytön turvallisuuden varmistamiseksi, turva- tai valmiusjärjestelyjen pitämiseksi asianmukaisina tahi Suomen ydinenergia-alan kansainvälisten sopimusvelvoitteiden toteuttamiseksi on välttämätöntä suorittaa ydinlaitoksen rakenteessa tai sen rakentamiseen ja käyttämiseen liittyvässä toiminnassa muutoksia, säteilyturvakeskuksen on luvanhaltijaa kuultuaan velvoitettava tämä määräajassa suorittamaan välttämättömät muutokset.

Säteilyturvakeskuksen on pyydettävä ennen 1 momentissa tarkoitetun ydinenergian käytön turvallisuuden varmistamiseksi välttämättömän määräyksen antamista 56 §:n 2 momentissa mainitun neuvottelukunnan lausunto, jollei määräyksen kohteena olevaa muutosta ole pidettävä taloudelliselta merkitykseltään vähäisenä tai sellaisena että sen toteuttaminen ei siedä viivytystä.

65 §
Puutteellisuuksien ja epäkohtien poistaminen

Jos ydinenergian käytössä ei ole noudatettu tässä laissa säädettyjä tai sen nojalla annettuja turvallisuutta, turvajärjestelyjä tai valmiusjärjestelyä koskevia säännöksiä, määräyksiä tai lupaehtoja, säteilyturvakeskuksen on luvanhaltijaa kuultuaan annettava asianmukaiset ohjeet puutteellisuuksien tai epäkohtien poistamiseksi sekä samalla velvoitettava tämä määräajassa suorittamaan tarpeelliset toimenpiteet.

Mitä edellä on säädetty, on sovellettava myös, milloin puutteellisuus tai epäkohta on seurannut muiden tässä laissa säädettyjen tai sen nojalla annettujen säännösten, määräysten tahi lupaehtojen noudattamatta jättämisestä. Toimivaltaisesta viranomaisesta tässä tarkoitetuissa tapauksissa säädetään valtioneuvoston asetuksella. (23.5.2008/342)

66 §
Pakkokeinojen käyttäminen eräissä tapauksissa

Viranomainen voi tehostaa 64 tai 65 §:ssä tarkoitettua määräystään uhkasakolla tai sillä uhalla, että toiminta keskeytetään tai sitä rajoitetaan taikka että viranomainen teettää tekemättä jätetyn toimenpiteen laiminlyöjän kustannuksella. Teettäen suoritetun toimenpiteen kustannukset maksetaan etukäteen valtion varoista ja saadaan periä laiminlyöjältä niin kuin 2 momentissa on säädetty.

Edellä 42 §:n 1 momentissa, 44 §:n 4 momentissa ja 49 §:n 2 momentissa tarkoitetut maksut sekä 50 §:n 2 momentissa tarkoitettu korko ja korvaus saadaan periä jätehuoltovelvolliselta ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) on säädetty.

67 § (23.5.2008/342)
Toiminnan keskeyttäminen tai rajoittaminen

Säteilyturvakeskus voi luvanhaltijaa kuultuaan keskeyttää toiminnan tai rajoittaa sitä, jos 64 tai 65 §:ssä tarkoitetusta puutteellisuudesta tai epäkohdasta aiheutuu tai jos muutoin on perusteltua syytä epäillä toiminnasta aiheutuvan välitöntä vaaraa. Toiminta voidaan keskeyttää tai sitä rajoittaa siihen saakka, kunnes määräyksen antamiseen johtanut syy on lakannut olemasta. Sama oikeus Säteilyturvakeskuksella on, jos tämän lain mukaista valvontaa ei ole mahdollista muutoin toteuttaa tai jos luvanhaltija jättää noudattamatta Säteilyturvakeskuksen antamia, tässä laissa säädettyyn tai tämän lain nojalla annettuihin säännöksiin perustuvia määräyksiä tai jos luvanhaltija ei ole täyttänyt ydinvastuulain mukaisia velvollisuuksiaan.

68 §
Virka-apu ja takavarikko

Poliisiviranomaisten tulee tarvittaessa antaa virka-apua tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamisen valvontaa koskevissa asioissa.

Asianomaisella poliisiviranomaisella on valta työ- ja elinkeinoministeriön tai Säteilyturvakeskuksen pyynnöstä toimittaa kotietsintä tai henkilöntarkastus tässä laissa tarkoitetun, vastoin tämän lain säännöksiä

1) rakennetun tai käytetyn, kulkuvälineessä olevan 22 §:ssä tarkoitetun ydinlaitoksen,

2) tuotetun, maahantuodun tai maasta vietäväksi yritetyn uraania tai toriumia sisältävän malmin,

3) valmistetun, hallussapidetyn, tuotetun, luovutetun, käsitellyn, käytetyn, varastoidun, maahantuodun tai maasta vietäväksi yritetyn ydinaineen tai ydinjätteen, sekä

4) hallussapidetyn, valmistetun, kootun, luovutetun, maahantuodun tai maasta vietäväksi yritetyn aineen, laitteen, laitteiston tai ydinenergia-alan tietoaineiston

löytämiseksi sekä valta määrätä sellainen ydinlaitos taikka kulkuväline, jossa se on, samoin kuin edellä tarkoitettu malmi, ydinaine, ydinjäte, aine, laite, laitteisto tai tietoaineisto pantavaksi takavarikkoon. Takavarikko on voimassa, kunnes 73 §:n nojalla vireille pantu takavarikoidun omaisuuden menettämistä koskeva asia on lainvoimaisesti ratkaistu tai tuomioistuin taikka asianomainen poliisiviranomainen virka-apua pyytäneen viranomaisen esityksestä toisin määrää.

(23.5.2008/342)

Kotietsintään, henkilöntarkastukseen ja takavarikkoon sovelletaan muutoin pakkokeinolakia. (30.12.2013/1148)

68 a § (29.12.1994/1420)
Virka-apu Euratom-sopimuksen noudattamiseksi

Jos luvanhaltijan hallussa olevia uraania tai toriumia sisältäviä malmeja tai ydinaineita on otettava Euratom-sopimuksen nojalla luvanhaltijan hallinnasta taikka jos sanotun sopimuksen VII luvun nojalla määrättyjä luvanhaltijaan kohdistuvia seuraamuksia on pantava täytäntöön eikä luvanhaltija ole noudattanut täytäntöönpanosta annettua määräystä, tulee poliisiviranomaisten Suomen toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä tarvittaessa antaa virka-apua edellä tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamiseksi. Tarvittaessa on toimivaltaisen viranomaisen pyynnöstä toimitettava kotietsintä tai henkilöntarkastus edellä tarkoitettujen aineiden löytämiseksi ja otettava ne viranomaisen huostaan. (23.5.2008/342)

Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin on sovellettava pakkokeinolakia, jollei Euratom-sopimuksesta muuta johdu. (22.7.2011/861)

11 luku

Seuraamukset

69 § (21.4.1995/593)
Rangaistuksia koskevat viittaussäännökset (24.5.2002/415)

Rangaistus ydinenergian käytöstä siten, että teko on omiaan aiheuttamaan yleistä hengen tai terveyden vaaraa, säädetään rikoslain 34 luvun 4, 5, 7 ja 8 §:ssä.

Rangaistus tämän lain 4 §:n vastaisesta toiminnasta säädetään rikoslain 34 luvun 6– 8 §:ssä.

Rangaistus ydinräjähderikoksen tekemiseen liittyvistä ydinräjähteen valmistusta koskevista aineiden, laitteiden ja valmistuskaavan tai -piirustuksen hankkimis-, hallussapito- ja valmistusrikoksista säädetään rikoslain 34 luvun 9 §:ssä. (14.11.2008/725)

Rangaistus vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tehdystä ympäristön turmelemisesta säädetään rikoslain 48 luvun 1–4 §:ssä.

Rangaistus vastoin tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä tehdystä ydinenergian käyttörikoksesta säädetään rikoslain (39/1889) 44 luvun 10 §:ssä. (24.5.2002/415)

70–71 §

70–71 § on kumottu L:lla 21.4.1995/593.

72 § (24.5.2002/415)

72 § on kumottu L:lla 24.5.2002/415.

73 §
Menettämisseuraamus

Ydinräjähde, ydinaine tai ydinjäte, jota on käytetty 69 §:n 1–4 momentissa tarkoitettujen rikosten tekemiseen, sekä 69 §:n 3 momentissa tarkoitettu laite tai aine taikka valmistuskaava tai -piirustus on tuomittava valtiolle menetetyksi. (24.5.2002/415)

Rikoslain 44 luvun 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun ydinenergian luvatonta käyttöä koskevan rikoksen johdosta on tuomittava valtiolle menetetyksi vastoin ydinenergialakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä:

1) rakennettu tai käytetty ydinlaitos;

2) toimintansa aloittanut kaivos tai malminrikastuslaitos ja sellaisessa kaivoksessa tai laitoksessa tuotettu uraania tai toriumia sisältävä malmi; (25.3.2011/269)

3) valmistettu, hallussapidetty, tuotettu, luovutettu, käsitelty, käytetty, varastoitu tai kuljetettu tahi maahan tuotu taikka maasta viety ydinaine tai ydinjäte sekä maahan tuotu taikka maasta viety uraania tai toriumia sisältävä malmi; sekä (23.5.2008/342)

4) hallussapidetty, valmistettu, koottu, luovutettu, maahan tuotu tai maasta viety aine, laite, laitteisto tai ydinenergia-alan tietoaineisto.

(24.5.2002/415)

Lisäksi on soveltuvin osin noudatettava, mitä rikoslain (39/1889) 10 luvussa säädetään. (26.10.2001/880)

74 § (13.5.2011/483)
Syytteeseenpano

Syyttäjä ei saa nostaa syytettä 69 §:ssä mainituista rikoksista ennen kuin hän on hankkinut asiasta Säteilyturvakeskuksen lausunnon. Jos rikoslain 44 luvun 10 §:ssä tarkoitettu rikos on tehty sellaisen toiminnan yhteydessä, joka kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön valvonnan piiriin, lausunto on pyydettävä työ- ja elinkeinoministeriöltä.

12 luku

Erinäiset säännökset

75 § (26.3.2021/269)
Muutoksenhaku ja päätöksen täytäntöönpano

Tarkastuslaitoksen päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.

Muutoksenhausta hallintotuomioistuimelta säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). Muutoksenhakuun sovelletaan mainittua lakia kuitenkin vain, jollei Euratom-sopimuksesta muuta johdu.

Valtioneuvoston 11 §:n nojalla tekemään periaatepäätökseen ja 46 §:n nojalla tekemään päätökseen ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla.

Valitusoikeuteen valtioneuvoston päätöksestä, joka koskee 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua toimintaa ja johon sovelletaan kaivoslakia, sovelletaan kuitenkin, mitä valitusoikeudesta kaivoslain 165 §:ssä säädetään.

Valtion ydinjätehuoltorahaston päätökseen, joka koskee 53 b §:ssä tarkoitetun maksun perimistä, saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa. Muutoksenhakuun Valtion ydinjätehuoltorahaston 53 d §:n nojalla tekemään päätökseen sovelletaan valtionavustuslain 34 ja 35 §:ää.

5 momenttia sovelletaan 1.1.2023 alkaen.

Muutoksenhaussa Valtion ydinjätehuoltorahaston päätökseen on rahaston ennen oikaisuvaatimuksen ratkaisemista tai vastineen antamista valitusasiassa pyydettävä lausunto työ- ja elinkeinoministeriöltä. 

Tämän lain 42 §:n, 43 §:n 2 ja 3 momentin, 44 ja 47 §:n, 49 §:n 1 momentin, 63 §:n 1 momentin 5 kohdan, 66 ja 68 §:n nojalla annettu päätös sekä 52 a §:n 1–3 momentissa, 52 b, 52 c ja 53 b §:ssä säädettyä asiaa koskeva päätös voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta. Edellä 65 §:n nojalla annetussa päätöksessä voidaan määrätä, että se voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta.

7 momenttia sovelletaan 1.1.2022 alkaen ja siltä osin kuin se koskee 53 b §:ää, 1.1.2023 alkaen.

L:lla 269/2021 muutettu 75 § tuli voimaan 1.5.2021. Aiempi sanamuoto kuuluu:

75 § (11.12.2020/964)
Muutoksenhaku ja päätöksen täytäntöönpano

Tarkastuslaitoksen päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.

Muutoksenhausta hallintotuomioistuimelta säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). Muutoksenhakuun sovelletaan mainittua lakia kuitenkin vain, jollei Euratom-sopimuksesta muuta johdu.

Valtioneuvoston 11 §:n nojalla tekemään periaatepäätökseen ja 46 §:n nojalla tekemään päätökseen ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla.

Valitusoikeuteen valtioneuvoston päätöksestä, joka koskee 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua toimintaa ja johon sovelletaan kaivoslakia, sovelletaan kuitenkin, mitä valitusoikeudesta kaivoslain 165 §:ssä säädetään.

Muutoksenhakuun valtion ydinjätehuoltorahaston 53 d §:n nojalla tekemään hankkeen rahoittamista koskevaan päätökseen sovelletaan kuitenkin, mitä valtionavustuslain 34 ja 35 §:ssä säädetään.

Muutoksenhaussa Valtion ydinjätehuoltorahaston päätökseen on rahaston ennen oikaisuvaatimuksen ratkaisemista tai vastineen antamista valitusasiassa pyydettävä lausunto työ- ja elinkeinoministeriöltä.

Tämän lain 42 §:n, 43 §:n 2 ja 3 momentin, 44 ja 47 §:n, 49 §:n 1 momentin, 52 §:n 1–3 ja 5 momentin, 53 a §:n 2 momentin, 53 b §:n 2 momentin, 63 §:n 1 momentin 5 kohdan ja 66 ja 68 §:n nojalla annettu päätös sekä, jos siinä on niin määrätty, 65 §:n nojalla annettu päätös, voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta.

75 a § (13.8.2004/769)
Valitusoikeus rakentamisluvasta

Sen lisäksi, mitä edellä säädetään muutoksenhausta, valitusoikeus 18 ja 19 §:ssä tarkoitetusta valtioneuvoston rakentamislupapäätöksestä on rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät.

76 § (23.5.2008/342)
Luvanvaraisuudesta vapautetun ilmoitusvelvollisuus ja ilman lupaa tapahtuva ydinenergian käyttö

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää, että toiminnasta, joka on 2 §:n 3 momentin nojalla säädetty luvasta vapaaksi, on tehtävä kirjallinen ilmoitus työ- ja elinkeinoministeriölle tai Säteilyturvakeskukselle.

Mitä tässä laissa säädetään luvanhaltijan velvollisuuksista ja viranomaisen valvonta- ja pakkokeinoista luvanhaltijaan nähden, sovelletaan myös siihen, joka toimii vastoin 8 §:n 1 momentissa säädettyä kieltoa tai harjoittaa 2 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

77 § (23.5.2008/342)
Maksut

Tässä laissa tarkoitettujen viranomaisten suoritteiden maksullisuudesta säädetään valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annetuissa säännöksissä.

78 § (21.5.1999/635)
Vaitiolovelvollisuus

Se, joka on tässä laissa tarkoitetun toiminnan yhteydessä saanut 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuun tietoaineistoon sisältyviä tietoja, ei saa ilmaista niitä sivulliselle. Vaitiolovelvollisuus koskee myös tietoja 7 §:ssä tarkoitettuja turvajärjestelyjä koskevista suunnitelmista tai niiden valmistelussa syntyneestä aineistosta tai suunnitelmien nojalla laadituista asiakirjoista, jos näiden tietojen ilmaiseminen sivulliselle voi vaarantaa turvajärjestelyjen tarkoituksen. (23.5.2008/342)

Sen, jolla on hallussaan 1 momentissa tarkoitettuja tietoja, on suojattava tiedot niin, että sivulliset eivät oikeudettomasti voi saada niitä haltuunsa. Säteilyturvakeskus antaa määräykset tietojen suojaamisen menetelmistä. (25.3.2011/269)

Asiakirjojen julkisuudesta on muuten voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään.

Rangaistus tässä pykälässä säädetyn vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

79 § (23.5.2008/342)

79 § on kumottu L:lla 23.5.2008/342.

80 §
Viranomaisen huostassa oleva aine, esine tai tietoaineisto

Mikäli tavataan 2 §:n 1 momentin 3–6 kohdassa tarkoitettuja aineita, esineitä tai tietoaineistoa, joille ei löydy omistajaa tai haltijaa, kuuluvat ne valtiolle. (23.5.2008/342)

Edellä 1 momentissa tarkoitettu aine, esine tai tietoaineisto samoin kuin ydinlaitos tai aine, esine tahi tietoaineisto, joka tämän lain säännösten nojalla otetaan tai joutuu viranomaisen huostaan, on säilytettävä 6 §:n edellyttämällä tavalla. Takavarikoitu ydinlaitos tai kulkuväline, jossa se on, samoin kuin muu takavarikoitu esine, aine tai tietoaineisto on lisäksi säilytettävä omistajan tai haltijan kustannuksella viranomaisen sinetöimänä varmassa paikassa.

81 § (23.5.2008/342)

81 § on kumottu L:lla 23.5.2008/342.

82 § (23.5.2008/342)
Asetuksenantovaltuus

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin:

1) 3 luvussa tarkoitetun ennakkotiedon hakemista koskevasta menettelystä;

2) 4 luvussa tarkoitetun valtioneuvoston periaatepäätöksen hakemisesta, hakemukseen liitettävistä selvityksistä ja hakemuksen käsittelystä;

3) 6 luvussa säädetyn mukaisesti järjestettävän ydinjätehuollon suunnittelussa ja toimeenpanossa noudatettavista menettelyistä;

4) 7 luvussa säädetyn mukaisesti järjestettävässä ydinjätehuollon kustannuksiin varautumisessa noudatettavista menettelyistä;

5 kohta on kumottu L:lla 26.3.2021/269, joka tuli voimaan 1.5.2021. Aiempi sanamuoto kuuluu:

5) Valtion ydinjätehuoltorahaston varojen lainaamisesta ja valtiovarastoon siirrosta 52 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti;

5 kohtaa sovelletaan 31.12.2021 saakka.

6) tässä laissa tarkoitetun turvallisuuden valvomiseksi noudatettavista menettelyistä, erityisesti:

a) ydinlaitosta rakennettaessa, käyttöönotettaessa, käytettäessä ja käytöstä poistettaessa; (14.12.2017/905)

b) ydinmateriaalia ja ydinjätteitä haltijalta toiselle luovutettaessa;

c) ydinmateriaalia ja ydinjätteitä tuotaessa, vietäessä ja kuljetettaessa kauttakuljetus mukaan luettuna; sekä

d) toteutettaessa ydinaseiden leviämisen estämiseksi tarpeellista ydinmateriaalin valvontaa sekä muuta ydinenergian käytön valvontaa sen mukaan kuin kansainväliset sopimukset, joissa Suomi on osapuolena, edellyttävät;

7) 7 k §:ssä tarkoitetulta vastuulliselta johtajalta vaadittavasta kelpoisuudesta sekä 20 §:n 1 momentissa tarkoitetusta ydinlaitoksen käyttöorganisaatiosta; sekä

8) valvontaviranomaiselle ilmoitettavista tiedoista niissä tapauksissa, joissa ydinenergian käyttö on vapautettu luvanvaraisuudesta tai tehdään luvanvaraista toimintaa koskeva sellainen toimenpide tai muutos, johon ei tässä laissa tai sen nojalla säädetyn mukaisesti tarvitse hakea erikseen lupaa; (10.6.2011/622)

9) kaivostoimintaa ja malminrikastustoimintaa koskevasta lupahakemuksesta ja sen käsittelystä sekä lupapäätöksessä annettavista tiedoista ja lupapäätöstä koskevasta tiedottamisesta; (22.5.2015/676)

10) ydinlaitoksesta aiheutuvan säteilyaltistuksen ja radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittamisesta sekä tässä laissa tarkoitetusta kaivos- ja malminrikastustoiminnasta aiheutuvan säteilyaltistuksen ja radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittamisesta; (22.5.2015/676)

11 kohta on kumottu L:lla 1.12.2020/964.

12) siitä, milloin johtamisvastuu onnettomuustilanteen vaatimista pelastustoimenpiteistä ydinlaitoksen alueella siirtyy asianomaiselle pelastusviranomaiselle. (22.5.2015/676)

83 §
Lain voimaantulo

Tämä laki, jäljempänä uusi laki, tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1988 ja sillä kumotaan 25 päivänä lokakuuta 1957 annettu atomienergialaki (356/57), jäljempänä vanha laki, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä sen nojalla annetut säännökset ja määräykset sekä eräiden ydinräjäytysten kieltämisestä 20 päivänä joulukuuta 1963 annettu laki (587/63).

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

84 §
Siirtymäsäännökset

Uuden lain voimaantullessa vireillä oleviin lupahakemuksiin sovelletaan uutta lakia.

Vanhan lain 3 §:n nojalla annettu rakentamislupa katsotaan annetuksi uuden lain nojalla. Muut vanhan lain nojalla annetut luvat katsotaan annetuiksi uuden lain nojalla. Ne lakkaavat kuitenkin olemasta voimassa viimeistään viiden vuoden kuluttua uuden lain voimaantulosta.

Jos vanhan lain nojalla myönnettyä lupaa annettaessa on lupaan katsottu sisältyvän toiminta, johon vanhan lain säännöksistä poiketen uuden lain nojalla vaaditaan rakentamislupa tai käyttölupa, ja jos sellainen luvassa tarkoitettu toiminta on aloitettu viimeistään viiden vuoden kuluttua uuden lain voimaantulosta, katsotaan uuden lain mukaisen rakentamisluvan tai käyttöluvan sisältyvän edellä mainittuun vanhan lain nojalla annettuun lupaan.

Sen, joka uuden lain tullessa voimaan harjoittaa uuden lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimintaa, on haettava uuden lain edellyttämää lupaa kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta, jollei 2 tai 3 momentin säännöksistä muuta johdu.

Uuden lain tullessa voimaan lakkaavat vanhan lain nojalla annettujen lupien ehdot ja määräykset olemasta voimassa siltä osin kuin ne ovat ristiriidassa uuden lain tai sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten kanssa. Vanhan lain 5 §:n nojalla annetuilla lupaehdoilla tai -määräyksillä toteutetut varautumistoimenpiteet jäävät edellä sanotun estämättä kuitenkin voimaan enintään kahden vuoden ajaksi uuden lain voimaantulosta lukien ja siten kuin uuden lain 7 luvun säännösten täytäntöönpanemisesta asetuksella tarkemmin säädetään.

Jos vanhan lain nojalla annetussa päätöksessä on sallittu käytetyn ydinpolttoaineen varastointi ydinlaitoksen laitospaikalla tai muun kuin käytettyyn ydinpolttoaineeseen sisältyvän ydinjätteen käsittely, varastointi tai sijoittaminen pysyväksi tarkoitetulla tavalla laitospaikalla, voidaan lupa tällaisen uuden lain 11 §:ssä tarkoitetun ydinlaitoksen rakentamiseen myöntää sen estämättä, mitä uuden lain 18 §:n 1 kohdassa on säädetty.

HE 16/85, vvvk.miet.33/86, suvk.miet.90/86, vvvk.miet.34/87

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

29.12.1988/1271:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

HE 186/88, lvk.miet. 14/88, svk.miet. 217/88

8.9.1989/797:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.

HE 58/88, lvk.miet. 7/89, svk.miet. 84/89

29.12.1994/1420:

Tämän lain 6 a § ja 32 §:n 1 momentin 2 kohta tulevat voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana vuonna 1996, ei kuitenkaan ennen 1 päivää marraskuuta 1996. Muut tämän lain säännökset tulevat voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Ennen tämän lain voimaantuloa saadaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleviin ydinenergian käyttöä koskeviin lupahakemuksiin sovelletaan tätä lakia.

HE 295/94, YmVM 15/94

21.4.1995/593:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.

HE 94/93, LaVM 22/94, SuVM 10/94

12.12.1996/1078:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

HE 117/1996, TaVM 17/1996, EV 133/1996

18.12.1998/1077:

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Tätä lakia sovelletaan lain voimaantulon jälkeen myönnettyihin lainoihin ja 52 §:n 2 momentin mukaisiin siirtoihin.

HE 222/1998, TaVM 22/1998, EV 169/1998

21.5.1999/635:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.

HE 30/1998, HaVM 31/1998, EV 303/1998

27.8.1999/870:

Tämä laki tulee voimaan 29 päivänä marraskuuta 1999.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleeseen 60 §:ään perustuvia paineastioiden valvontaa ja tarkastusta koskevia säännöksiä voidaan soveltaa 29 päivään toukokuuta 2002, jollei asetuksella toisin säädetä.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 60 §:n nojalla annetut valvontaviranomaisen päätökset sekä tarkastuslaitoksen todistukset ja vastaavat asiakirjat jäävät sellaisinaan voimaan, jollei niiden voimassaoloaikaa ole muutoin rajoitettu tai valvontaviranomainen rajoita niiden voimassaoloaikaa.

Ennen tämän lain voimaantuloa käyttöön hyväksyttyjä painelaitteita saa edelleen käyttää, ellei säteilyturvakeskus turvallisuuden varmistamiseksi toisin määrää.

Jos ydinenergialain nojalla annetussa säädöksessä käytetään termiä paineastia, sen katsotaan tarkoittavan painelaitetta.

HE 7/1999, TaVM 4/1999, EV 8/1999, Ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/34/EY, muut. 98/48/EY mukaisesti

20.4.2000/396:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2000.

HE 6/2000, TaVM 4/2000, EV 39/2000

30.6.2000/738:

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.

HE 5/2000, UaVM 3/2000, EV 72/2000

26.10.2001/880:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

HE 80/2000, LaVM 14/2001, EV 94/2001

24.5.2002/415:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2002.

Tällä lailla kumotaan ydinenergialain muuttamisesta 30 päivänä kesäkuuta 2000 annetun lain (738/2000) 73 §:n 2 momentin 4 kohta.

HE 17/2001, LaVM 5/2002, EV 35/2002

23.8.2002/742:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

HE 59/2002, TyVM 4/2002, EV 110/2002

19.12.2003/1131:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 128/2003, TaVM 8/2003, EV 115/2003

13.8.2004/769:

Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Tätä lakia ei sovelleta ydinlaitoksen rakentamista koskevaan hankkeeseen, jota koskeva hakemus valtioneuvoston periaatepäätöstä varten on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa.

HE 165/2003, YmVM 13/2004, EV 105/2004

23.5.2008/342:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2008. Sen 43 §:n 2 momentti tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä helmikuuta 2010. Tällä lailla kumotaan ydinenergianeuvottelukunnasta 12 päivänä helmikuuta 1988 annettu asetus (163/1988).

Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleviin ydinenergian käyttöä koskeviin lupahakemuksiin sovelletaan tätä lakia.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 117/2007, TaVM 5/2008, EV 38/2008

14.11.2008/725:

Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

HE 80/2008, HaVM 10/2008, EV 84/2008

25.3.2011/269:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2011.

HE 300/2010, TaVM 38/2010, EV 284/2010

13.5.2011/483:

Tämä laki tulee voimaan 17 päivänä toukokuuta 2011.

HE 286/2010, LaVM 34/2010, EV 311/2010

10.6.2011/622:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011.

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään ja ratkaistaan noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Valitusoikeuteen valtioneuvoston päätöksestä, joka koskee 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua toimintaa ja johon sovelletaan kaivoslakia, sovelletaan vastaavasti, mitä valitusoikeudesta kaivoslain 165 §:ssä säädetään.

HE 273/2009, TaVM 49/2010, PeVL 32/2010, YmVL 7/2010, SuVM 2/2010, EV 349/2010

22.7.2011/861:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

HE 222/2010, LaVM 44/2010, EV 374/2010

29.6.2012/410:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2012. Sen 60 a § ja 75 §:n 4 momentti tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä lokakuuta 2012.

HE 145/2011, TaVM 3/2012, EV 39/2012

28.6.2013/499:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2013.

HE 18/2013, TaVM 10/2013, EV 59/2013

30.12.2013/1148:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

HE 14/2013, LaVM 17/2013, EV 203/2013

22.5.2015/676:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2015.

Sen 7 q, 53 a, 53 b ja 53 d §, 55 §:n 2 momentin 3 kohta ja 82 §:n 10–12 kohta tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2016.

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään ja ratkaistaan noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 320/2014, TaVM 31/2014, EV 333/2014

7.8.2015/1019:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa annettuun hallintopäätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 230/2014, LaVM 26/2014, EV 319/2014

5.5.2017/260:

Tämä laki tulee voimaan 16 päivänä toukokuuta 2017.

Hankkeeseen, jonka ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaisesti, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 259/2016, YmVM 4/2017, EV 23/2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/52/EU (32014L0052); EUVL N:o L 124, 16.4.2014, s. 1, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU (32011L0092); EUVL N:o L 26, 28.1.2012, s. 1

14.12.2017/905:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleviin ydinenergian käyttöä koskeviin asioihin sovelletaan tätä lakia.

Suomessa käytetyn tutkimusreaktorin käytöstä poistamista koskevaan asiaan, jota koskeva hakemus lupapäätöstä varten on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 93/2017, TaVM 18/2017, PeVL 35/2017, EV 127/2017, Neuvoston direktiivi 2014/87/Euratom (32014L0087); EUVL L 219, 25.7.2014, s. 42, Neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom (32011L0070); EUVL L 199, 2.8.2011, s. 48

9.11.2018/862:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta 2018.

HE 28/2018, TyVM 7/2018, EV 74/2018, Neuvoston direktiivi 2013/59/Euratom (32013L0059); EUVL L 13, 17.1.2014, s. 1, Ilmoitettu komissiolle Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 33 artiklan mukaisesti

11.12.2020/964:

Tämä laki tulee voimaan 21 päivänä joulukuuta 2020.

Luvanhaltijan on saatettava ennen tämän lain voimaantuloa hyväksytyt turvaohjesäännöt lain 7 o §:n mukaisiksi ja toimittaa ne Säteilyturvakeskuksen hyväksyttäviksi vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

HE 8/2020, TaVM 28/2020, EV 132/2020, Neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom (32011L0070); EUVL L 199, 2.8.2011, s. 48

26.3.2021/269:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2021.

Lain 43 §:n 2 momenttia ja 52 a–52 c §:ää sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2022, 53 a–53 e §:ää ja 75 §:n 5 momenttia 1 päivästä tammikuuta 2023 sekä 75 §:n 7 momenttia 1 päivästä tammikuuta 2022 ja, siltä osin kuin se koskee 53 b §:ää, 1 päivästä tammikuuta 2023. Tällä lailla kumottua 82 §:n 5 kohtaa sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2021.Vuonna 2022 vastuumäärä vahvistetaan tämän lain 43 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan vain kuluvan kalenterivuoden osalta ja jätehuoltovelvolliselle tämän lain 52 a §:n mukaisesti myönnetyn lainan laina-aika on yksi vuosi. Jos Valtion ydinjätehuoltorahaston tulos vuonna 2021 on voitollinen, voitolla hyvitetään rahasto-osuuksia vain siltä osin kuin voitto ylittää vuonna 2022 suojaosuuteen tarvittavan määrän.

Valtion ydinjätehuoltorahaston nykyinen johtokunta jatkaa, kunnes uusi johtokunta on nimitetty tämän lain 38 a §:n mukaisesti. Vastaavasti rahaston toimitusjohtaja ja muu henkilökunta jatkavat, kunnes uusi toimitusjohtaja ja muu henkilökunta on määrätty tämän lain 38 b §:n mukaisesti.

Tämän lain 38 c §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tilintarkastajan ja tilintarkastusyhteisön toimihenkilön tulee tehdä 38 c §:ssä tarkoitettu sisäpiiri-ilmoitus kolmen kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta.

HE 178/2020, TaVM 2/2021, EV 6/2021

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.