Seurattu SDK 373/2021 saakka.

26.3.1986/259

Valtioneuvoston päätös petoeläinvahinkojen korvaamisesta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan myönnettyä määrärahan petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi on valtioneuvosto maa- ja metsätalousministeriön esittelystä määrärahan käytöstä päättänyt:

1 §

Petoeläinten aiheuttamia vahinkoja voidaan korvata valtion tulo- ja menoarviossa tarkoitukseen osoitettujen varojen rajoissa sen mukaan kuin jäljempänä määrätään.

2 §

Petoeläimen aiheuttamalla vahingolla tarkoitetaan tässä päätöksessä karhun, suden, ahman ja ilveksen maataloudelle tai muulle eläinten, ei kuitenkaan riistaeläinten, pidolle aiheuttamaa vahinkoa. Korvauksen suuruudesta päätettäessä otetaan vahingosta vakuutuksen perusteella suoritettava korvaus vähennyksenä huomioon.

Petoeläinten poroille aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta on säädetty erikseen.

Korvausta ei suoriteta valtiolle, kunnalle eikä seurakunnalle.

3 §

Sen, joka tahtoo hakea petoeläimen aiheuttaman vahingon johdosta korvausta valtion varoista, tulee viipymättä ja viimeistään 30 päivän kuluessa vahingon syntymisestä ilmoittaa siitä vahinkopaikkakunnan poliisille. Ilmoituksessa on mainittava, milloin ja missä vahinko on tapahtunut, vahingon laatu ja määrä sekä hakijalla olevat asiaa koskevat vakuutukset samoin kuin onko hakijan mahdoIlista saada ja missä määrin korvausta näiden perusteella.

4 §

Petoeläimen aiheuttaman vahingon tutkimisesta huolehtii vahinkopaikkakunnan poliisi. Saatuaan ilmoituksen vahingon tapahtumisesta poliisin on ilmoitettava tapauksesta vahinkopaikkakunnan riistanhoitoyhdistykselle sekä viipymättä toimitettava vahinkopaikkatutkimus kuulusteluineen. Tällöin täytettävään vahinkoilmoituslomakkeeseen on merkittävä yksityiskohtaisesti ne vahingot, jotka petoeläin on aiheuttanut. Vahinkopaikkatutkimusta suoritettaessa on hakijalla tai hänen edustajallaan sekä vahinkopaikkakunnan riistanhoitoyhdistyksen edustajalla oikeus olla läsnä.

5 §

Petoeläimen tappamasta eläimestä tai petoeläimen aiheuttaman vahingon takia lopetetusta eläimestä voidaan korvata eläimen käypää arvoa vastaava määrä ottaen kuitenkin vähennyksenä huomioon tuotteiden arvo, jotka eläimestä on voitu käyttää hyödyksi. Petoeläimen vahingoittamasta eläimestä voidaan korvata eläimen hoidosta aiheutuneita eläinlääkintäkustannuksia sekä tuotoksen menetystä vastaava määrä kuitenkin enintään määrä, joka vastaa eläimen käypää arvoa ennen vahinkoa. Viljelmälle tai kootulle sadolle aiheutuneesta vahingosta voidaan korvata menetetyn tuotoksen arvoa vastaava määrä, jolloin vahingon arvoa määrättäessä noudatetaan soveltuvin osin mitä hirvieläinvahinkojen korvaamisesta on säädetty. Maataloudelle tai muulle eläinten pidolle aiheutuneesta muusta vahingosta voidaan korvata vahingon käypää arvoa vastaava määrä tai milloin vahinko on voitu korjata korjauskustannuksia vastaava määrä. Ellei korvattavan vahingon käypää arvoa tai menetetyn tuotoksen yksikköhintaa ole erikseen vahvistettu, määrää sen maatilahallitus.

Korvaus voidaan pienentää tai kokonaan evätä, jos vahingon kärsijä tai vahinkoalueen omistaja on aiheettomasti kieltäytynyt myötävaikuttamasta vahingon estämiseen, jos vahingon kärsijä on huolimattomalla eläinten pidolla tai muutoin tahallisesti myötävaikuttanut vahingon syntymiseen tai jos vahingon kärsijällä ei ole ollut eläinten pitämiseen alueella tai muutoin mahdollisesti tarvittavaa lupaa.

Koiralle aiheutunut vahinko korvataan vain tapauksessa, jolloin koira on ollut omistajan tai haltijan pihassa, tai puutarhassa tai muutoin sille tarkoitetussa pysyvässä tarhassa tai suojassa tai sitä vahingon sattuessa on valvonnan alaisena käytetty metsästykseen, paimennukseen, vartiointiin tai muuhun niihin verrattavaan tehtävään.

6 §

Mikäli hakijalle vahinkotapauksen johdosta suoritettavan korvauksen määrä on pienempi kuin 500 markkaa, ei korvausta suoriteta. Samaksi vahinkotapaukseksi katsotaan tällöin kaikki petoeläinten samalle hakijalle samana vuonna samassa kunnassa aiheuttamat vahingot.

7 §

Poliisin on toimitettava asiakirjat lausuntoineen viipymättä vahinkoalueen maatalouspiirin maataloustoimistolle. Korvauksen määrän kussakin vahinkotapauksessa päättää ja korvauksen suorittaa vahinkopaikkakunnan maatalouspiirin maataloustoimisto, joka voi myös erityisistä syistä myöntää korvausta 3 §:n 1 momentissa mainitun määräajan jälkeen tehdyn hakemuksen perusteella. Korvauksen suorittamisessa noudatetaan muutoin soveltuvin osin mitä maataloustuen jako- ja valvontatehtävien hoitamisesta annetussa laissa (88/71) on säädetty.

Korvaus on määrättävä kokonaan tai osaksi takaisin maksettavaksi, jos sen saaja on korvausta hakiessaan antanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja taikka salannut niitä ja menettelyllä on ollut vaikutusta korvauksen myöntämiseen. Takaisin maksettavaksi määrätylle korvausmäärälle on suoritettava sen nostopäivästä lukien korkoa, joka on 4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva Suomen Pankin peruskorko.

L 88/71 on kumottu L:lla maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 1336/92.

8 §

Tarkempia määräyksiä tämän päätöksen soveltamisesta antaa tarvittaessa maa-ja metsätalousministeriö.

Tässä päätöksessä tarkoitettuja lomakkeita on maksutta saatavana valtion painatuskeskuksesta.

9 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1986 ja sitä sovelletaan sanotun ajankohdan jälkeen arvioitaviksi ilmoitettuihin vahinkoihin. Päätöksellä kumotaan petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annettu valtioneuvoston päätös (251/63).

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.