1118/2021

Opetushallitus voi poiketa 15 §:ssä tarkoitetuissa tutkinnon perusteissa 33 ja 35 §:ssä tarkoitettua koulutusta varten välttämättömiltä osin sellaisista tutkinnon perusteiden mukaisista muista kuin keskeisistä ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista, jotka liittyvät Suomen lainsäädäntöön, kulttuuriin tai olosuhteisiin taikka vastaaviin Suomeen sidoksissa oleviin seikkoihin.

Tutkinnon perusteisiin tehtävät poikkeukset on valmisteltava yhteistyössä 121 a §:ssä tarkoitetun tutkintovientitoimikunnan kanssa.

Edellä 15 a §:n nojalla tutkinnon perusteisiin tehtyjen poikkeusten soveltaminen edellyttää Opetushallituksen perustekohtaisesti myöntämää lupaa. Lupa voidaan myöntää hakemuksesta koulutuksen järjestäjälle, jolla on järjestämisluvassa määrätty oikeus järjestää kyseisen tutkinnon perusteiden mukaista tutkintoa ja jolla on riittävät edellytykset 15 a §:ssä tarkoitettujen poikkeusten soveltamiseen. Koulutuksen järjestäjän on liitettävä hakemukseen tutkinnon perusteisiin tehtyjen poikkeusten soveltamista koskeva perusteltu suunnitelma.

Opetushallitus voi peruuttaa 1 momentissa tarkoitetun luvan, jos koulutusta järjestetään olennaisesti vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä.

Opetushallituksen on kuultava 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa asiassa 121 a §:ssä tarkoitettua tutkintovientitoimikuntaa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää luvan hakemiseen liittyvistä menettelyistä, hakemukseen liitettävistä asiakirjoista ja selvityksistä sekä antaa tarkempia säännöksiä luvan myöntämisen edellytyksistä.

Koulutuksen järjestäjä voi järjestää tässä laissa tarkoitettuja tutkintoja ja tutkinnon osia, niihin valmistavaa tutkintokoulutusta sekä valmentavaa koulutusta maksullisena palvelutoimintana, jos kyseessä on:

Edellä 15 b §:ssä tarkoitettua lupaa koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua Opetushallitukselta.

Oikaisuvaatimus 111 §:n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa, valitus hallintotuomioistuimeen 111 §:n 1 momentissa tarkoitettuun oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä, sekä valitus päätöksestä, joka koskee opiskelijalle annettavaa kirjallista varoitusta, määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista, opiskeluoikeuden pidättämistä, taikka opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista tulee tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa suunnitellussa osaamisen hankkimiseen liittyvässä asiassa ei saa hakea muutosta valittamalla siltä osin, kun asia koskee opintojen suoritusajankohtaa tai -paikkaa. Muutosta ei saa hakea myöskään asiassa, joka koskee opiskelijan yksilöllisiä valinnanmahdollisuuksia eikä 85 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetussa asiassa. Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu 111 §:n 1 momentissa tarkoitettua asiaa koskeva valitus, ei saa hakea muutosta valittamalla. Muutosta ei saa hakea valittamalla myöskään 55 §:ssä tarkoitettuun oikaisuvaatimuksesta annettuun työelämätoimikunnan tai rehtorin päätökseen.

Opetushallitus asettaa enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan tutkintovientitoimikunnan, jonka tehtävänä on seurata ja kehittää 33 ja 35 §:ssä tarkoitetun koulutuksen järjestämistä. Opetushallitus nimittää toimikuntaan enintään yhdeksän jäsentä. Jäsenten tulee edustaa viranomaisia ja 33 ja 35 §:ssä tarkoitettua koulutusta harjoittavia koulutuksen järjestäjiä sekä muita mainituissa pykälissä tarkoitettuun koulutukseen liittyviä toimijoita. Opetushallitus voi toimikunnan esityksestä nimittää toimikuntaan pysyviä asiantuntijoita.

Opetushallitus päättää toimikunnan jäsenten palkkiot ja huolehtii toimikunnan maksuliikenteestä, kirjanpidosta ja arkistosta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tutkintovientitoimikunnan asettamisesta, kokoonpanosta ja päätöksenteosta.