812/2004

Opetusministeriölle osoitetulla kirjelmällä ovat Eva Söderström ja 23 muuta henkilöä, jotka ovat ilmoittaneet asuinpaikkansa, ilmoittaneet uskonnonvapauslain (267/1922) 13 §:n mukaisesti perustaneensa Suomen Luterilainen Tunnustuskirkko -nimisen yhdyskunnan, jonka kotipaikka on Porvoon kaupunki. Ilmoitukseen on liitetty selvitys yhdyskunnan uskontunnustuksesta, julkisen uskonnonharjoituksen muodosta sekä hyväksytty yhdyskuntajärjestys. Nämä kuuluvat:

Uskontunnustus

Suomen Luterilainen Tunnustuskirkko (myöhemmin kirkko) uskoo, opettaa ja tunnustaa, että ainoa perusta, ohje ja sääntö on Vanhan ja Uuden testamentin kirjoitukset, joiden mukaan kaikki opit ja opettajat tulee koetella ja arvostella, niin kuin Jumala sanoo Ps. 119:105 sanoilla sekä Paavalin kautta Gal. 1:8. Kirkko opettaa, että Pyhät Kirjoitukset erotuksena kaikista muista kirjoista maan päällä ovat Jumalan Sana, sillä pyhät Jumalan innoittamat (inspiroimat) ihmiset ovat ainoastaan kirjoittaneet sen minkä Pyhä Henki on heille ilmaissut. 2. Piet. 1:21 ja 1. Kor. 2:13. Siksi Raamattu (Pyhät Kirjoitukset) on luotettava, virheetön ja ilman erehdyksiä tai ristiriitoja. Joh. 10:35, 2. Tim. 3:16. Tämä ei käsitä ainoastaan sitä, mikä suoranaisesti koskee ihmisen pelastusta, vaan kaikkea mitä Kirjoitukset opettavat. Room. 15:4. Muita vanhempien ja uudempien opettajien kirjoituksia ei saa pitää Raamatun vertaisina. Niiden merkitys on siinä, että ne osoittavat miten ja missä raamatullinen oppi on säilytetty apostolisen ajan jälkeen.

Kirkko tunnustautuu kaikkiin evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjoihin, jotka on koottu yksimielisyyden kirjaan vuodelta 1580, koska ne kaikessa pitävät yhtä Jumalan Sanan kanssa.

Tässä kirkossa ja sen seurakunnissa on Jumalan Sana opetettava ja saarnattava puhtaasti ja selvästi, eikä niissä sen vuoksi saa opettaa tai hyväksyä mitään, mikä on ristiriidassa Raamatun opin kanssa. Matt. 28:20, Apt. 20:27, Ilm. 22:18―19 ja Hebr. 4:14.

Julkisen uskonnonharjoituksen muoto

Suomen Luterilaisen Tunnustuskirkon tarkoituksena on julistaa puhdasta Jumalan Sanaa sielujen pelastukseksi jäsenseurakuntiensa kautta, edistää Raamatun tuntemusta, palvella jäsenseurakuntien jäseniä Jumalan Sanalla sekä kasteen ja ehtoollisen sakramenteilla. Kirkko pitää rippikouluja, kuuluttaa ja vihkii jäseniään avioliittoon ja siunaa jäsenensä haudan lepoon.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi kirkko järjestää jumalanpalveluksia ja muita hengellisiä tilaisuuksia, joissa saarnataan ja lauletaan sekä virsiä että hengellisiä lauluja. Kirkko antaa raamattuopetusta, pitää kristinopin opetustilaisuuksia, harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä osallistuu tunnustukselliseen luterilaiseen lähetystyöhön ja muuhun toimintaan koti- ja ulkomailla. Kirkko tekee diakoniatyötä ohjeena Apostolien teot, huomioiden myös Foiben tapauksen Room. 16.

Kirkko toimii vapaaehtoisten tukien ja lahjoitusten varoilla ja ilman liittymis- ja jäsenmaksuja.

Kirkko edistää ja osallistuu tunnustuksellisten pastoreiden ja muiden tunnustuksellisen kirkon työntekijöiden koulutukseen.

Yhdyskuntajärjestys

I Nimi ja kotipaikka

1 §

Yhdyskunnan nimi on Suomen Luterilainen Tunnustuskirkko, ja sen kotipaikkana on Porvoon kaupunki.

II Tarkoitus ja toiminnan laatu

2 §

Suomen Luterilainen Tunnustuskirkko (myöhemmin kirkko) on tarkoitettu käsittämään useita seurakuntia. Kirkon ja sen seurakuntien tarkoitus on julistaa puhdasta Jumalan Sanaa sielujen pelastukseksi, edistää Raamatun tuntemusta ja palvella jäseniä sekä Jumalan Sanalla että kasteen ja ehtoollisen sakramenteilla. Kirkko ja sen seurakunnat pitävät rippikouluja, kuuluttavat ja vihkivät jäseniään avioliittoon ja siunaavat jäsenensä haudan lepoon. Avioliittoon vihkiminen edellyttää kuitenkin opetusministeriön erikseen antamaa vihkimisoikeutta.

3 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi kirkko ja sen seurakunnat järjestävät jumalanpalveluksia ja muita hengellisiä tilaisuuksia, joissa saarnataan ja lauletaan sekä virsiä että hengellisiä lauluja. Ne antavat raamattuopetusta, pitävät kristinopin opetustilaisuuksia, harjoittavat tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä osallistuvat tunnustukselliseen luterilaiseen lähetystyöhön ja muuhun toimintaan koti- ja ulkomailla. Ne tekevät myös diakoniatyötä.

4 §

Kirkko ja sen seurakunnat toimivat vapaaehtoisilla tuki- ja lahjoitusvaroilla sekä ilman liittymis- ja jäsenmaksuja. Ne voivat omistaa kiinteistöjä, arvopapereita, arvo- ja rahasto-osuuksia, kantaa kolehteja sekä ottaa vastaan testamentteja.

5 §

Kirkko ja sen seurakunnat edistävät ja osallistuvat tunnustuksellisten pastoreiden ja muiden tunnustuksellisen kirkon työntekijöiden koulutukseen.

III Kirkkoyhteys

6 §

Kirkko toimii yhdessä sellaisten seurakuntien ja kirkkojen kanssa, jotka kaikessa pitäytyvät Jumalan Sanan oppiin ja käytäntöön. Tämä kirkkoyhteys käsittää yhteiset uskonilmaukset, jotka edellyttävät samaa uskoa, oppia ja tunnustusta; esim. saarnatuoliyhteys, ehtoollisyhteys (alttariyhteys) ja rukousyhteys.

7 §

Kirkon johtokunta käsittelee hakemuksesta kirkkoyhteyteen pyrkivän seurakunnan hakemuksen. Kirkonkokous tekee asiasta päätöksen. Hakevan seurakunnan tulee hyväksyä kirkon oppi ja tunnustus sekä kirkon tarkoitus ja yhdyskuntajärjestys.

8 §

Yksittäinen seurakunta voi erota kirkosta ilmoitettuaan kirjallisesti eroamisen syyt perusteluineen kirkon johtokunnalle. Kirkkoyhteys katkeaa myös, mikäli todetaan, ettei aikaisemmin vallinnutta opin ja tunnustuksen ykseyttä enää ole. Tämä tulee todeta neuvottelujen tuloksena, jotka on kirjattu tarkastettuina pöytäkirjoina. Kirkonkokous vahvistaa seurakunnan eroamisen johtokunnan esityksestä.

9 §

Kirkon kanssa kirkkoyhteydessä olevat seurakunnat ovat hallinnollisesti itsenäisiä seurakuntia, joiden toiminta ei kuitenkaan saa olla ristiriidassa tämän yhdyskuntajärjestyksen kanssa. Asia todetaan kirkkoyhteysneuvottelujen yhteydessä.

IV Jäsenyys

10 §

Kirkon jäseniä ovat sen seurakuntien henkilöjäsenet. Jäsenyys edellyttää opin hyväksymisen yhdestä kasteesta ja että henkilö on kastettu vedellä kolmiyhteisen Jumalan, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen, nimeen. Aikuisen henkilön tulee lisäksi ilmaista tunnustautumisensa kirkon uskoon ja oppiin sekä hyväksyä tämä yhdyskuntajärjestys.

11 §

Kirkon ja sen seurakuntien ehtoolliselle oikeutettuja jäseniä ovat kastetut henkilöt, jotka tunnustavat kristinuskon pääkappaleet tri Martti Lutherin Vähä Katekismuksen mukaan ja jotka pitävät Raamattua uskon ja vaelluksen ylimmäisenä sääntönä ja ojennusnuorana.

12 §

Kirkon äänioikeutettuja jäseniä ovat miespuoliset, 18 vuotta täyttäneet, ehtoolliselle oikeutetut jäsenet, jotka ovat kirkkoon kuuluvan seurakunnan jäseniä. Kirkon jäsen, joka on seurakuntakokouksen päätöksellä suljettu ehtoolliselta kirkkokurin vuoksi, menettää äänioikeutensa kirkossa toistaiseksi tai määräajaksi.

13 §

Kirkon ja sen seurakuntien jäsenet eivät harjoita kirkkoyhteyttä järjestöjen ja henkilöiden kanssa, jotka eivät kaikessa pitäydy Jumalan sanaan. Tämän vuoksi toteutetaan toiminnassa nk. suljetun ehtoollispöydän käytäntöä.

14 §

Kirkko harjoittaa kirkkokuria puuttumatta seurakunnan oikeuteen erottaa jäsen tai sulkea jäsen ehtoolliselta. Kirkkokurilla tarkoitetaan kirkon oikeutta ja velvollisuutta huolehtia siitä, että jäsenten oppi ja vaellus on kirkkomme tunnustuksen mukaista, tarvittaessa ojentaa jonkin harhan puolustajaa ja lopuksi ilmoittaa itsepintaisesti harhasta kiinnipitäjän asia tämän seurakunnalle toimenpiteitä varten, toivossa että hän luopuisi harhasta.

V Sananpalvelus

15 §

Yleisen pappeuden perusteella on jokaisella jäsenellä oikeus ja velvollisuus todistaa evankeliumista. Kirkossa ja sen seurakunnissa tulee olla myös erityinen saarna- tai sananpalveluksen virka. Viran haltijaa kutsutaan esim. nimityksillä piispa, seurakunnanjohtaja, vanhin, paimen, pastori, opettaja tai evankelista. Kyseessä on kuitenkin yksi ainoa Hengen tai sovituksen virka, jolla on monta eri muotoa.

16 §

Pastoreiden ja jäsenten virkojen kautta kirkolla ja sen seurakunnilla on vastuu Jumalan Sanan julkisesta saarnaamisesta, sakramenttien hoidosta, sielunhoidosta ja muista kirkollisista toimituksista sekä evankeliointityöstä. Myös kaukaisimpia jäseniä tulee palvella säännöllisesti Jumalan Sanalla ja sakramenteilla.

VI Virasta erottaminen

17 §

Jos joku, jolla on virka tai on työsopimussuhteessa kirkkoon, laiminlyö tehtävänsä eikä asiaankuuluvan varoituksen jälkeen tee parannusta, on virkaan tai työsopimussuhteeseen kutsuneella oikeus ja lopulta velvollisuus erottaa hänet virasta tai työsopimussuhteesta ja valita toinen tilalle, ottaen huomioon mitä laki ja asetukset muutoin säätävät; esimerkiksi työsopimuslain 7. luvun säädökset.

18 §

Kirkon työntekijöiden velvollisuus on noudattaa kirkon oppia, elää säädyllisesti ja hoitaa huolellisesti työtehtävänsä.

VII Kirkonkokous

19 §

Kirkonkokous on kirkon päättävä elin. Kirkonkokous koostuu kaikista kirkon seurakuntien jäsenistä. Sen tulee kokoontua kerran vuodessa vuosikokoukseen tammi-heinäkuun aikana.

Kirkonkokous on laillisesti koolle kutsuttu, kun kokouskutsu on kirkon johtokunnan puheenjohtajan toimesta saatettu kirjallisesti kunkin kirkkoon kuuluvan seurakunnan johtokunnan puheenjohtajan tiedoksi vähintään 10 päivää ennen kokouksen alkua ja siinä on mainittu kokouspaikka ja alkamisaika sekä, mikäli mahdollista, kokouksen asialista.

Äänioikeus kokouksessa on seurakuntien äänivaltaisilla miesjäsenillä. Ylimääräinen kirkonkokous voidaan kutsua johtokunnan, seurakunnan tai yksityisenjäsenen toimesta tiettyä, nimettyä asiaa varten ja kirkonjohtokunnan hyväksymisellä. Kirkonkokouksen, joka on vuosikokous, tulee sen lisäksi, mitä laki ja tämä yhdyskuntajärjestys muutoin määräävät, muun muassa:

a) valita johtokuntaan 4―5 jäsentä ja heille varajäsenet. Nimetä varsinaisista jäsenistä yksi puheenjohtajaksi sekä valita rahastonhoitaja, yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja vuodeksi kerrallaan

b) valita oppikomitea, jossa on 3―5 jäsentä sekä tarvittavat muut toimielimet

c) laatia suuntaviivat johtokunnan työlle ja päättää kirkon työntekijöitten kutsumisesta tehtäviin

d) tarkastaa johtokunnan hallintotyö ja taloudenpito sekä tehdä päätös tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä

e) toteuttaa tarvittaessa kirkkokuria.

Muutokset kirkon yhdyskuntajärjestykseen tulee ratkaista vähintään 2/3 enemmistöllä kahdessa toisiaan seuraavassa kokouksessa. Muut päätökset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä; tasajaossa ratkaisee puheenjohtajan ääni. Usko-, oppi- ja tunnustuskysymyksistä ei voida äänestää ja päätöksen niistä tulee aina olla yksimielinen.

Ehdotukset kirkonkokouksessa käsiteltävistä asioista tulee jättää kirjallisesti johtokunnalle vähintään kuukausi ennen kokousta. Kokouksessa päätetään kirkkoa koskevista asioista, mikäli kokous ei jätä niitä johtokunnan päätettäväksi. Kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, joka tarkastetaan kokouksen jokaisesta seurakunnasta valitseman yhden tarkastajan toimesta. Pöytäkirja tulee sopivalla tavalla asettaa seurakunnille nähtäväksi kahden viikon kuluessa päättyneestä tarkastuksesta.

Kokous on päätösvaltainen, kun se on laillisesti koolle kutsuttu ja vähintään puolet kirkon seurakunnista on edustettuna kokouksessa.

VIII Johtokunta

20 §

Johtokunta toimii yhdyskunnan uskonnonvapauslaissa tarkoitettuna hallituksena. Se on kirkon toimeenpaneva elin. Johtokuntaan kuuluu 4―5 kirkon vuosikokouksen valitsemaa äänioikeutettua miesjäsentä sekä heille nimetyt varajäsenet. Vähintään yhden varsinaisista jäsenistä tulee olla pastori. Vuosikokous valitsee johtokunnan jäsenistä yhden puheenjohtajaksi.

Johtokunta on laillisesti kokoon kutsuttu, kun kokouskutsu on puheenjohtajan toimesta saatettu johtokunnan jokaisen jäsenen tiedoksi vähintään yksi päivä ennen kokouksen alkua ja kutsussa on ilmoitettu kokouksen paikka ja alkamisaika sekä, mikäli mahdollista, kokouksen asialista.

Johtokunnan kokous on päätösvaltainen, kun se on laillisesti koolle kutsuttu ja läsnä olevien jäsenten määrä ylittää puolet varsinaisten jäsenten määrästä ja joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä.

Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja tarvittavat toimihenkilöt. Johtokunta kokoontuu tarpeen mukaan. Kokoontumiskutsun voi esittää kuka johtokunnan jäsen tahansa. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa.

Johtokunnan toimikausi on kirkon tilikausi. Johtokunnan tehtäviin kuuluu sen lisäksi, mitä laki ja tämä yhdyskuntajärjestys muutoin määräävät, muun muassa:

a) valmistella uuden seurakunnan otto kirkkoyhteyteen, perehdyttää se kirkon yhdyskuntajärjestykseen ja tehdä esitys kirkonkokoukselle

b) valmistella seuraava kirkonkokous

c) järjestää jokaiselle seurakunnalle taloudellinen mahdollisuus lähettää vähintään yksi äänivaltainen edustaja kokoukseen

d) laatia ehdotus kirkonkokouksen esityslistaksi

e) valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat

f) laatia vuosikokoukselle talousarvio tulevalle kaudelle

g) toteuttaa kirkon vuosikokouksen tekemät päätökset ja toiminnan suuntaviivat

h) hoitaa kirkon taloutta

Kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa ja valittava kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjat tulee toimittaa seurakuntien johtokunnille kahden viikon kuluessa tarkastuksen päättymisestä.

Johtokunnan erottamisesta päättää kirkonkokous.

IX Kirkon nimen kirjoittaminen

21 §

Kirkon nimen kirjoittavat kaksi johtokunnan jäsentä yhdessä, joista toisen on oltava puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

X Tilikausi ja tilintarkastus

22 §

Kirkon tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätökset asiakirjoineen ja johtokunnan vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kuukausi ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausunto viimeistään viikkoa ennen vuosikokousta johtokunnalle.

XI Yhdyskunnan purkaminen

23 §

Yhdyskunta purkautuu, jos kahdessa toisiaan yli kolme kuukautta seuraavassa kirkonkokouksessa vähintään 3/4 äänivaltaisista jäsenistä niin päättää. Kirkon omaisuus on yhdyskunnan purkautuessa luovutettava lähimmälle kirkkoyhteydessä olevalle kirkolle, ensisijaisesti kotimaassa. Ellei tällaista kirkkoa ole tiedossa, omaisuus on muulla tavalla käytettävä yhdyskunnan tavoitteiden edistämiseksi. Omaisuuden käytöstä yhdyskunnan purkautuessa päättää purkautumisesta päättävä kirkonkokous.

XII Kirkon tarkoituksen muuttaminen

24 §

Tämän yhdyskuntajärjestyksen 2 §:ssä ilmaistua kirkon tarkoitusta ei saa koskaan muuttaa. Kirkko ei ole mikä tahansa yhdistys, vaan seurakunnat yhdessä sisältävät Kristuksen kirkon, jossa Jumalan Sana on ylin ohje ja ojennusnuora. Ahkera Jumalan Sanan ja Sakramenttien käyttö on ratkaisevaa kirkon ja sen jokaisen jäsenen elämälle Jumalan ja ihmisten edessä.

XIII Seurakuntia koskeva osa

25 §

Seurakuntakokous

Seurakuntakokous on seurakunnan päättävä elin. Kokoukseen oikeutettuja osallistujia ovat kaikki seurakunnan henkilöjäsenet. Seurakuntakokous kokoontuu kerran vuodessa vuosikokoukseen tammi-heinäkuun aikana. Kokouksessa käsitellään vuosikokoukselle määrätyt asiat. Koollekutsuja on seurakunnan johtokunta, joka toimii seurakunnan uskonnonvapauslaissa tarkoitettuna hallituksena. Ylimääräisen kokouksen voi kutsua koolle jokainen äänivaltainen seurakunnan jäsen ilmoittamalla johtokunnalle syyn sellaiseen.

Seurakunta on laillisesti kokoon kutsuttu, kun kokouskutsu on seurakunnan johtokunnan puheenjohtajan toimesta saatettu seurakunnalle tiedoksi seurakunnan julkisessa jumalanpalveluksessa vähintään 7 päivää ennen kokouksen alkua ja kokouskutsussa on mainittu kokouksen paikka ja alkamisaika sekä, mikäli mahdollista, kokouksen asialista.

Seurakuntakokouksen äänioikeutettuja jäseniä ovat 18 vuotta täyttäneet, ehtoolliselle oikeutetut miesjäsenet. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Tasatuloksessa ratkaisee puheenjohtajan ääni. Seurakuntakokouksen tulee sen lisäksi, mitä laki ja tämä yhdyskuntajärjestys muutoin määräävät, muun muassa:

a) valita seurakunnalle johtokunta, 3―5 ehtoolliselle oikeutettua miesjäsentä, rahaston hoitaja, yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja vuodeksi kerrallaan

b) ottaa uudet jäsenet seurakuntaan johtokunnan esityksestä

c) laatia suuntaviivat johtokunnan työlle ja päättää seurakunnassa tarvittavien työntekijöiden kutsumisesta

d) tarkastaa johtokunnan hallintotyö ja seurakunnan taloudenpito sekä tehdä päätös tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä

e) toteuttaa tarvittaessa kirkkokuria seurakunnassa.

Kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, jolle kokous on valinnut kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.

Kokous on päätösvaltainen kun se on laillisesti kokoon kutsuttu.

Johtokunta

26 §

Johtokunta toimii seurakunnan hallituksena. Se on seurakunnan toimeenpaneva elin ja koostuu 3-5 seurakuntakokouksen valitsemasta jäsenestä. Johtokunta järjestäytyy sisäisesti. Se kokoontuu tarpeen mukaan kenen tahansa jäsenen kutsusta. Johtokunnan toimikausi on seurakunnan tilikausi.

Johtokunnan kokous on laillisesti koolle kutsuttu kun kokouskutsu on johtokunnan puheenjohtajan toimesta saatettu johtokunnan jokaisen jäsenen tiedoksi vähintään yksi päivä ennen kokouksen alkua ja kokouskutsussa on mainittu kokouksen paikka ja alkamisaika sekä, mikäli mahdollista, kokouksen asialista.

Johtokunnan kokous on päätösvaltainen kun se on laillisesti koolle kutsuttu ja läsnä olevien jäsenten määrä ylittää puolet johtokunnan jäsenten määrästä ja puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa arpa. Johtokunnan tulee sen lisäksi, mitä laki ja tämä yhdyskuntajärjestys muutoin määräävät, muun muassa:

a) vastata seurakunnan sananjulistuksen sekä sakramenttien ja sielunhoidon toimivuudesta seurakunnassa

b) perehdyttää jäseniksi haluavat seurakunnan oppiin ja tunnustukseen sekä yhdyskuntajärjestykseen

c) tehdä esitys seurakuntakokoukselle sekä uudenjäsenen ottamisesta seurakuntaan että toimenpiteistä yhdyskuntajärjestyksen 14 §:n tarkoittamassa tapauksessa

d) toteuttaa seurakuntakokouksen tekemät päätökset ja siltä saadut toimintaohjeet

e) kutsua ja valmistella seurakuntakokous sekä laatia esityslista käsiteltävistä asioista

f) hoitaa seurakunnan taloutta ja omaisuutta sekä laatia vuosibudjetti seurakuntakokouksen hyväksyttäväksi.

Johtokunnan tulee pitää kokouksestaan pöytäkirjaa ja valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.

Johtokunnan erottamisesta päättää seurakuntakokous.

Seurakunnan talous

27 §

Seurakunnat ovat taloudellisesti itsenäisiä. Seurakunnat eivät peri jäseniltään liittymis- tai jäsenmaksuja eivätkä suorita vastaavia maksuja kirkolle. Ne toimivat vapaaehtoisten lahjoitusten varassa. Seurakuntien tulee laatia vuosibudjetti, ylläpitää taloudesta kirjanpitoa jonka tilikausi on yksi kalenterivuosi sekä valita vuosikokouksissa yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja vuodeksi kerrallaan.

Seurakunnan muodostaminen

28 §

Seurakunnan muodostaminen tapahtuu siten, että yhdellä tai useammalla lähipaikkakunnalla asuvat henkilöt toteavat heillä olevan sama usko, oppi ja tunnustus. He voivat tällöin laatia seurakunnan perustamisesta tämän yhdyskuntajärjestyksen mukaisen asiakirjan ja tehdä seurakuntana esityksen kirkon johtokunnalle liittymisestä kirkkoyhteyteen kirkon kanssa.

Seurakunnan nimen kirjoittaminen

29 §

Seurakunnan nimen kirjoittaa kaksi johtokunnan jäsentä, joista toisen on oltava puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Seurakunnan purkaminen

30 §

Mitä edellä on 23 §:ssä säädetty kirkon purkamisesta ja sen omaisuuden käyttämisestä sovelletaan myös seurakuntiin.

Uskonnonvapauslain (453/2003) 34 §:n nojalla opetusministeriö on käsitellyt ilmoituksen aikaisemman lain mukaisesti.

Suomen Luterilainen Tunnustuskirkko -nimisen yhdyskunnan yhdyskuntajärjestys on laadittu mainitulla lailla kumotun uskonnonvapauslain (267/1922) mukaisesti, eivätkä sen uskontunnustus tai uskonnonharjoitusmuoto ole vastoin lakia tai hyviä tapoja.

Tämän perusteella opetusministeriö on hyväksynyt Suomen Luterilainen Tunnustuskirkko -nimisen yhdyskunnan merkittäväksi uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin.