963/1993

Maa jaetaan veropiireihin, joihin kuuluu yksi tai useampi kunta. Veropiirit määrää valtioneuvosto kuultuaan asianomaisia kunnanhallituksia ja lääninhallitusta.

Veropiirissä on verotoimisto, jonka sijainnin verohallitus määrää kuultuaan lääninhallitusta ja asianomaisia kunnanhallituksia.

Verotoimiston päällikkönä on veropiirin verojohtaja.

Jokaisessa veropiirissä on verotuksen oikaisulautakunta.

Verotuksen oikaisulautakunta voi toimia jaostoihin jakautuneena.

Verotuksen oikaisulautakunnassa on puheenjohtaja, vähintään yksi varapuheenjohtaja sekä jokaisesta veropiiriin kuuluvasta kunnasta vähintään kolme muuta jäsentä sen mukaan kuin lääninverovirasto asianomaisia kunnanhallituksia kuultuaan määrää.

Verotuksen oikaisulautakunnan puheenjohtajana on veropiirin verojohtaja tai hänen estyneenä ollessaan lääninveroviraston määräämä muu verotoimiston virkamies.

Muut verotuksen oikaisulautakunnan jäsenet kuin puheenjohtaja sekä varamiehet heille valitsee kunnanvaltuusto neljäksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

Verotuksen oikaisulautakunta päättää, ketkä verotuksen oikaisulautakunnan jäsenistä toimivat lautakunnan varapuheenjohtajina ja kuka varapuheenjohtajista toimii 1 momentissa tarkoitetun puheenjohtajan estyneenä ollessa lautakunnan puheenjohtajana.

Verotuksen oikaisulautakunnan jäsenet valitaan ja lautakunnan varapuheenjohtajat määrätään viimeistään lautakunnan toimikautta edeltävän lokakuun aikana.

Verotuksen oikaisulautakunnan jäsenet valitaan noudattaen, mitä kunnallislaissa (953/76) säädetään kunnan luottamushenkilön valitsemisesta. Eri veronmaksajaryhmien tulisi olla, mikäli mahdollista, lautakunnassa edustettuina. Lautakunnan jäseniä valittaessa noudatetaan lisäksi soveltuvin osin, mitä kunnallislaissa säädetään yhteisistä toimielimistä.

Verotuksen oikaisulautakunnan jäseneen sovelletaan niin ikään, mitä kunnan luottamushenkilön vaalikelpoisuudesta, kieltäytymisestä sekä toimen hoitamisesta valituksen käsittelyn aikana on säädetty.

Verotuksen oikaisulautakunnan jäseneen sovelletaan, mitä kunnan luottamushenkilön toimikaudesta ja toimen lakkaamisesta, uuden luottamushenkilön valitsemisesta kesken toimikauden sekä virheellisestä menettelystä ja toimesta pidättämisestä on säädetty.

Lääninverovirasto määrää verotuksen oikaisulautakunnan valtionasiamiehen ja hänelle varamiehen. Kunnanhallitus määrää lautakuntaan kunnanasiamiehen ja hänelle varamiehen. Valtion- ja kunnanasiamiehenä voi olla sama henkilö. Verojohtaja sekä verotuksen oikaisulautakunnan varapuheenjohtaja ja muu jäsen tai heidän varamiehensä ei saa toimia valtion- tai kunnanasiamiehenä.

Verotuksen oikaisulautakunnan kokouksesta on ilmoitettava paitsi lautakunnan jäsenille myös valtion- ja kunnanasiamiehelle.

Verotuksen oikaisulautakunnan jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varamiehensä sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa, hän voi kutsua varamiehensä kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös lautakunnan puheenjohtaja sekä lautakunnan tai asianomaisen jaoston puheenjohtajana toimiva varapuheenjohtaja voi toimittaa kutsun varamiehelle.

Valtion- ja kunnanasiamiehellä sekä verohallituksen, lääninveroviraston ja verotoimiston asianomaisilla virkamiehillä samoin kuin lautakunnan kutsumalla asiantuntijalla on oikeus olla läsnä verotuksen oikaisulautakunnan kokouksessa ja siellä ottaa osaa keskusteluun. Sivulliset eivät saa olla läsnä kokouksessa.

Verotuksen oikaisulautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muun jäsenen sekä valtion- ja kunnanasiamiehen esteellisyyteen sovelletaan hallintomenettelylain (598/82) 10 ja 11 §:n säännöksiä.

Verotuksen oikaisulautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä puheenjohtajana toimivan lisäksi enemmän kuin puolet lautakunnan muista jäsenistä.

Verotuksen oikaisulautakunnan kokouksessa on pidettävä sellaista pöytäkirjaa kuin asetuksella säädetään.

Verotuksen oikaisulautakunnan jaostojen lukumäärästä, tehtäväjaosta niiden kesken ja jäsenistä päättää verotuksen oikaisulautakunta. Verotuksen oikaisulautakunnassa on kuitenkin kuntakohtainen jaosto, jos kunnanhallitus sitä asianomaisen kunnan osalta esittää. Jaostossa on aina oltava puheenjohtajana toimivan lisäksi vähintään kolme jäsentä.

Jaostossa on puheenjohtajana verojohtaja tai hänen estyneenä ollessaan lääninveroviraston määräämä muu verotoimiston virkamies tai, jos kumpikaan näistä ei toimi jaoston puheenjohtajana, se varapuheenjohtajista, jonka verotuksen oikaisulautakunta määrää.

Verotuksen oikaisulautakunnan jaoston käsiteltävä asia on siirrettävä lautakunnan ratkaistavaksi, jos verotuksen oikaisulautakunnan puheenjohtaja tahi asianomaisen jaoston puheenjohtaja tai muu jäsen taikka valtion- tai kunnanasiamies sitä vaatii.

Verotuksen oikaisulautakunnan jaostosta ja sen puheenjohtajasta on soveltuvin osin voimassa, mitä verotuksen oikaisulautakunnasta ja sen puheenjohtajasta on säädetty.

Jäljempänä 63 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa veroilmoitus on annettava sen veropiirin verotoimistolle, jonka alueella elinkeinotoimintaa on harjoitettu kiinteästä toimipaikasta tai jonka alueella kiinteistö sijaitsee tai jonka alueella on sen suomalaisen yhtiön tai osuuskunnan kotipaikka, jonka osakkeiden tai osuuksien perusteella verovelvollinen on hallinnut kiinteistöä tai sen osaa, sekä saman momentin 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa Helsingin verovirastolle tai Ahvenanmaan verotoimistolle.

Valtiovarainministeriö voi erityisestä syystä pidentää edellä tässä pykälässä säädettyä veroilmoituksen antamisaikaa.

Verovelvollisen on kehotuksen saatuaan annettava veroilmoituksen lisäksi samoin velvoituksin kuin veroilmoitus ne täydentävät tiedot ja selvitykset, jotka saattavat olla tarpeen häntä verotettaessa, verotarkastusta toimitettaessa tai hänen verotustaan koskevaa muutoksenhakua käsiteltäessä. Kehotuksen antaa verojohtaja, verotuksen oikaisulautakunnan jaoston puheenjohtaja, valtion- tai kunnanasiamies, verotusasiamies, tarkastusasiamies taikka verohallituksen, lääninveroviraston tai verotoimiston asianomainen virkamies tai työntekijä.

Verovelvollisen, joka on lain mukaan kirjanpitovelvollinen tai jonka on 37 §:n 4 momentissa tarkoitetuin tavoin pidettävä kirjaa tuloistaan ja menoistaan, on 40 §:ssä tarkoitetun viranomaisen kehotuksesta esitettävä Suomessa sanotun viranomaisen tai tämän määräämän asiantuntevan ja esteettömänä pidettävän henkilön tarkastettavaksi liike- ja tilikirjansa, inventaarinsa ja tase-erittelynsä liitteineen samoin kuin tositeaineisto ja kaikki muu laskentatoimeen kuuluva aineisto, sopimus- ja velkakirjat, pöytäkirjat, kirjeenvaihto, koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvaus sekä muut tallenteet, jotka saattavat olla tarpeen häntä verotettaessa, verotarkastusta toimitettaessa tai hänen verotustaan koskevaa muutoksenhakua käsiteltäessä, sekä näytettävä elinkeinotoimintaan kuuluvat varastot ja muu omaisuus. Tallenteella tarkoitetaan tässä laissa kirjallista tai kuvallista esitystä ( asiakirja ) sekä sellaista tietovälinettä, jonka sisältö on luettavissa, katseltavissa, kuunneltavissa tai muuten ymmärrettävissä vain teknisin apuvälinein ( tekninen tallenne ). Tarkastus voidaan toimeenpanna jo verovuoden aikana.

Tallenteiden tarkastus on, mikäli mahdollista, toimitettava verovelvollisen liikehuoneistossa tai hänen käyttämässään tili- tai palvelutoimistossa. Jos tarkastus toimitetaan edellä mainitussa huoneistossa tai toimistossa, verovelvollisen on asetettava tarkastajan käytettäväksi tarkoituksenmukaiset tilat sekä tarpeelliset apuneuvot ja apulaiset. Apuneuvolla tarkoitetaan tässä laissa kirjoitus- ja laskukonetta, kopiointilaitetta sekä tietokonetta tai muuta teknistä apuvälinettä, jolla tekniset tallenteet voidaan saattaa luettavaan, katseltavaan, kuunneltavaan tai muuten ymmärrettävään muotoon. Jos tarkastusta ei voida haitatta toimittaa edellä tarkoitetussa paikassa, tarkastus voidaan toimittaa lääninverovirastossa tai verotoimistossa. Verotoimiston toimesta tapahtuva tarkastus voidaan kuitenkin aina toimittaa asianomaisessa verotoimistossa. Tallenteet on esitettävä tarkastettaviksi siellä tai toimitettava sinne, missä tarkastus suoritetaan. Teknisistä tallenteista on 40 §:ssä tarkoitetun viranomaisen kehotuksesta valmistettava jäljennökset tarkastusta suorittavan henkilön käyttöön, mikäli se on tarkastuksen suorittamista varten välttämätöntä. Suoritetusta tarkastuksesta on laadittava kertomus.

Verotusta varten tulee jäljempänä mainittavien viranomaisten, henkilöiden ja yhteisöjen toimittaa veroviranomaiselle tai jäljempänä mainitulle yhteisölle tammikuun kuluessa edelliseltä kalenterivuodelta ja 2 kohdan osalta verohallituksen määräämänä ajankohtana puolivuosittain seuraavat asiakirjat ja tiedot:

Jäljempänä mainittavien viranomaisten, henkilöiden ja yhteisöjen tulee 40 §:ssä tarkoitetun viranomaisen kehotuksesta ilmoittaa:

Jos rajoitetusti verovelvollisen on suoritettava kunnallisveroa siitä voimassa olevien säännösten mukaan, verotettava tulo määrätään niin kuin verovelvollisen kotikunta olisi verovuoden alussa ollut Helsingin kaupunki ja vero suoritetaan valtiolle.

Verotuksen toimittaa verovelvollisen kotikunnan verotoimisto.

Rajoitetusti verovelvollisen verotuksen toimittaa:

Jos puolisoilla, joihin sovelletaan tuloverolain puolisoita koskevia säännöksiä, on eri kotikunta, miehen kotikunnan verotoimisto toimittaa 1 momentissa säädetystä poiketen myös vaimon verotuksen sekä määrää hänen kotikunnalleen tulevien veroäyrien määrän. Toimitetusta verotuksesta on viipymättä ilmoitettava vaimon kotikunnan verotoimistolle.

Veronoikaisu ja jälkiverotus on sen verotoimiston toimitettava, jossa vero olisi ollut määrättävä, jos verotus olisi tapahtunut oikeaan aikaan.

Verohallitus määrää verotuspaikan niissä tapauksissa, joissa verotuksen toimittamisen ei 1 ja 3 momentin mukaan voida katsoa kuuluvan millekään verotoimistolle. Lisäksi verohallitus voi verotuksen tekniseen toimittamiseen liittyvästä erityisestä syystä määrätä verotuksen valmistelutyön suoritettavaksi muussa kuin tässä pykälässä säädetyssä paikassa.

Yhtymän kotikunnan verotoimisto vahvistaa perusteen, jonka mukaan yhtymän tulo ja varat sekä tappio ja velat jaetaan osakkaille.

Veroluokitusta, joka on 67 §:n mukaisesti asetettu verovelvollisten nähtäväksi, noudatettakoon sitovana ensimmäisen kerran siinä verotuksessa, joka toimitetaan nähtävänä pitämisajan päättymisestä seuraavana kalenterivuotena. Milloin valtion tai kunnan puolesta on jäljempänä 90 §:ssä säädetyin tavoin vaadittu veroluokituksen kumoamista kokonaisuudessaan, noudatettakoon sitä kuitenkin vasta sen lainvoimaiseksi tulemista seuraavana kalenterivuotena toimitettavassa verotuksessa. Jos lääninoikeus valituksen johdosta muuttaa jo verotuksessa sovellettua veroluokitusta jonkin kiinteistön osalta, tehtäköön verotukseen vastaava oikaisu tai jos verotus ei ole saanut lainvoimaa, sitä koskevan muutoksenhaun johdosta annettavan ratkaisun yhteydessä.

Säännönmukaisen verotuksen ja jälkiverotuksen toimittaa verotoimisto, joka myös oikaisee havaitsemansa 82, 82 a ja 82 b §:ssä tarkoitetun virheen.

Verotuksen oikaisulautakunta ratkaisee verotusta koskevat 92 §:ssä tarkoitetut oikaisuvaatimukset.

Verotoimisto voi kuitenkin ratkaista 91 §:n 1 momentissa tarkoitetun henkilön tekemän oikaisuvaatimuksen siltä osin kuin esitetty vaatimus hyväksytään.

Jos veroilmoituksessa tai verovelvollisen antamassa muussa tiedossa tahi asiakirjassa on vähäinen puutteellisuus tai virhe eikä verovelvollinen ole noudattanut todistettavasti lähetettyä kehotusta sen korjaamiseen tai verovelvollinen on ilman pätevää syytä antanut veroilmoituksen tai muun säädetyn tiedon tai asiakirjan myöhässä, verovelvolliselle voidaan määrätä enintään 1 000 markan suuruinen veronkorotus.

Jos verovelvollinen on antanut veroilmoituksen tai muun säädetyn tiedon tai asiakirjan olennaisesti vaillinaisena tai virheellisenä tai antanut ne vasta todistettavasti lähetetyn kehotuksen jälkeen, verovelvolliselle voidaan määrätä enintään 5 000 markan suuruinen veronkorotus.

Jos verovelvollinen on tietensä tai törkeästä huolimattomuudesta antanut olennaisesti väärän veroilmoituksen tahi muun säädetyn tiedon tai asiakirjan taikka ei ole lainkaan antanut veroilmoitusta, lisätyn tulon osalta määrätään veronkorotukseksi 5-30 prosenttia lisätystä tulosta ja lisätyn varallisuuden osalta 0,5-1,0 prosenttia lisätyistä varoista, kuitenkin vähintään 5 000 markkaa, ellei erityisistä syistä muuta johdu. Veronkorotus määrätään tämän momentin mukaan myös silloin, kun verovelvollinen on ilmoittanut tietensä tai törkeästä huolimattomuudesta tulon vääränä tulolajina.

Veronkorotus määrätään verosta tehtävien vähennysten ja alijäämähyvityksen vähentämisen jälkeen täysin sadoin markoin siten, että ylimenevät markat jätetään määräämättä.

Veronkorotus tilitetään veronsaajille veronkantolain 2 a ja 3 luvun mukaisesti. Jos veronkorotuksen yhteydessä ei maksuunpanna veroa tai maksua, tilitetään veronkorotus valtiolle.

Tuloverolain 118-120 §:ssä tarkoitetut tappiot vahvistetaan säännönmukaisessa verotuksessa. Jos verovelvollinen ei ole antanut kehotuksetta veroilmoitusta, tappiota ei kuitenkaan vahvisteta.

Tappion vähentämisen, jälkiverotuksen tai veronoikaisun yhteydessä tappio voidaan vahvistaa uudelleen.

Verotuksen julkiset tiedot voidaan kunnan viranomaisten lakisääteisten tehtävien hoitamista varten luovuttaa kunnanhallitukselle, joka vastaa rekisterin käytöstä kunnassa ja henkilörekisterilain säännökset huomioon ottaen huolehtii tarpeellisten tietojen edelleen luovuttamisesta asianomaiseen tarkoitukseen.

Verotuksen julkisten tietojen luovuttamiseen sovelletaan muilta osin yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain (83/51) säännöksiä. Jos verotuksen julkisia tietoja luovutetaan muulle kuin asianomaiselle henkilölle tai 1 momentissa tarkoitetulle viranomaiselle, tietoihin ei saa sisällyttää verovelvollisen henkilötunnusta.

Jos verovelvolliselle laskuvirheen tai siihen verrattavan erehdyksen vuoksi taikka sen johdosta, ettei asiaa ole joltakin osalta tutkittu, on, hänen sitä aiheuttamattaan, jäänyt panematta säädetty vero tai osa siitä, on verotus oikaistava, jollei asiaa ole valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu ( veronoikaisu verovelvollisen vahingoksi ).

Veronoikaisu verovelvollisen vahingoksi voidaan tehdä viimeistään kahden vuoden kuluessa verotusvuoden päättymisestä.

Ennen oikaisun tekemistä verovelvolliselle on, mikäli mahdollista, varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa.

Jos verovelvolliselle on virheen johdosta pantu liikaa veroa, on verotus oikaistava, jollei asiaa ole valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu ( veronoikaisu verovelvollisen hyväksi ).

Veronoikaisu verovelvollisen hyväksi voidaan tehdä viimeistään viiden vuoden kuluessa verotusvuoden päättymisestä.

Jos maksuunpanossa on sattunut laskuvirhe tai siihen verrattava erehdys, maksuunpano on oikaistava ( maksuunpanon oikaisu ).

Maksuunpanon oikaisu verovelvollisen vahingoksi voidaan tehdä viimeistään kahden vuoden kuluessa sitä seuranneen kalenterivuoden alusta, jona maksuunpano on tapahtunut. Maksuunpanon oikaisu verovelvollisen hyväksi voidaan tehdä viimeistään viiden vuoden kuluessa verotusvuoden päättymisestä ja sanotun ajan kuluessa tehdyn oikaisuvaatimuksen perusteella myöhemminkin. Jos maksuunpanon oikaisu tehdään verovelvollisen vahingoksi, hänelle on, mikäli mahdollista, ennen oikaisun tekemistä varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi.

Maksuunpanon oikaisusta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä veronoikaisusta säädetään.

Verovelvollinen tai muu 91 §:ssä tarkoitettu muutoksenhakuun oikeutettu saa hakea muutosta verotuksen oikaisulautakunnalta kirjallisella oikaisuvaatimuksella, jollei asiaa ole valitukseen annetulla päätöksellä ratkaistu.

Oikaisuvaatimus tehdään sen veropiirin verotuksen oikaisulautakunnalle, jonka alueella toimitettua verotusta oikaisuvaatimus koskee. Oikaisuvaatimus on toimitettava 92 a §:ssä tarkoitetussa määräajassa verotoimistoon.

Verovelvollisen ja muun 91 §:n 1 momentissa mainitun henkilön on tehtävä oikaisuvaatimus viimeistään viiden vuoden kuluessa verotusvuoden päättymisestä. Valtion- ja kunnanasiamiehen ja muun 91 §:n 2 momentissa tarkoitetun viranomaisen on tehtävä oikaisuvaatimus viimeistään kuuden kuukauden kuluessa verotusvuoden päättymisestä.

Jälkiverotusta, veronoikaisua, maksuunpanon oikaisua ja muutoksenhakuviranomaisen uudelleen toimitettavaksi palauttamaa verotusta koskevasta verotoimiston päätöksestä saadaan kuitenkin tehdä oikaisuvaatimus 1 momentissa säädetyn määräajan estämättä 60 päivän kuluessa siitä päivästä, jona muutoksenhakuun oikeutettu on saanut päätöksestä tiedon. Edellä 91 §:n 2 momentissa mainittujen viranomaisten osalta lasketaan määräaika tällöin kuitenkin päätöksen tekemisestä.

Verovelvollinen tai muu 91 §:n mukaan muutoksenhakuun oikeutettu saa hakea oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen valittamalla muutosta sen läänin lääninoikeudelta, jonka alueella on verovelvollisen kotikunta. Jos verotus on toimitettu Helsingissä sillä perusteella, että verovelvollisella ei ole Suomessa kotikuntaa, muutosta haetaan Uudenmaan lääninoikeudelta. Jos verotus 63 §:n mukaan on muutoin toimitettu muussa kuin verovelvollisen kotikunnassa, muutosta haetaan sen läänin lääninoikeudelta, jonka alueella verotus on toimitettu. Muutosta yhtymän tulon ja varallisuuden vahvistamiseen sekä niiden jakoon osakkaille haetaan sen läänin lääninoikeudelta, jonka alueella on yhtymän kotikunta, tai jos yhtymällä ei ole Suomessa kotikuntaa, Uudenmaan lääninoikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa verotoimistoon.

Verovelvollisen tai muun 91 §:n 1 momentin mukaan muutoksenhakuun oikeutetun valitusaika on viisi vuotta ja 91 §:n 2 momentissa mainittujen viranomaisten valitusaika kuusi kuukautta sitä seuraavan vuoden alusta lukien, jona säännönmukainen verotus on toimitettu. Oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä saadaan kuitenkin valittaa tämän määräajan estämättä 60 päivän aikana sen päivän jälkeen, jona muutoksenhakuun oikeutettu on saanut päätöksestä tiedon. Edellä 91 §:n 2 momentissa mainittujen viranomaisten valitusaika lasketaan tällöin kuitenkin päätöksen tekemisestä.

Verotoimiston tulee varata verovelvolliselle 91 §:n 2 momentissa mainitun viranomaisen tekemästä valituksesta ja valtion- ja kunnanasiamiehelle 91 §:n 1 momentissa mainitun henkilön tekemästä valituksesta tilaisuus vastineen ja tarvittaessa vastaselityksen antamiseen. Valituskirjelmä vastineineen ja vastaselityksineen sekä verotuksen perusteena olleet asiakirjat on lähetettävä viipymättä lääninoikeudelle. Asiakirjoihin on liitettävä jäljennös verotuksen oikaisulautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamasta päätöksestä. Asiakirjoihin on liitettävä myös verojohtajan lausunto valituksesta.

Valitus, jonka verovelvollinen tai muu 91 §:n 1 momentissa mainittu henkilö tekee lääninoikeudelle ja joka olisi tullut osoittaa oikaisuvaatimuksena verotuksen oikaisulautakunnalle, käsitellään oikaisuvaatimuksena. Valituksen tutkimatta jättämisestä ei tällöin tehdä päätöstä.

Jos viranomainen on oikaisuvaatimukseen tai valitukseen antamallaan päätöksellä määrännyt jonkun verovelvolliseksi tai muuttanut verotusta koskevaa päätöstä, on muutoksen tekevän viranomaisen vahvistettava muutoksen peruste. Verotoimiston on laskettava päätöksen aiheuttamat muutokset noudattaen soveltuvin osin mitä 71 §:n 2 momentissa säädetään. Jäljennös korkeimman hallinto-oikeuden tai lääninoikeuden edellä tarkoitetusta päätöksestä on lähetettävä lääninoikeudelle, verotoimistolle ja, jos päätös koskee kunnallisverotusta, kunnanhallitukselle.

Jos viranomaisen päätös koskee verotusta, joka on toimitettu 63 §:n 3 momentin nojalla, 1 momentissa tarkoitetut muutokset laskee sen veropiirin verotoimisto, jossa verotus mainitun säännöksen mukaan on toimitettu. Verotoimiston on viipymättä ilmoitettava muutosta koskevasta päätöksestä sille verotoimistolle, jonka alueella verovelvollisen kotikunta on verovuonna ollut.

Jos verotusta oikaistaessa tai valitusta käsiteltäessä havaitaan, että veroa ei ole määrätty oikeassa verotuspaikassa, verotoimiston, verotuksen oikaisulautakunnan, lääninoikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden, jolleivät ne katso voivansa ratkaista asiaa välittömästi, on siirrettävä asia sille verotoimistolle, jonka olisi pitänyt toimittaa verotus.

Jos verotus on toimitettu jonkin kunnan kohdalta olennaisesti väärin, korkein hallinto-oikeus voi kumota verotuksen kokonaisuudessaan tai tarpeellisilta osin ja määrätä verotuksen uudelleen toimitettavaksi. Tätä koskevan kirjallisen vaatimuksen tekee valtionasiamies, lääninverovirasto, kunnanasiamies tai kunnanhallitus taikka kunnassa verotettu. Vaatimus on toimitettava verotoimistoon 30 päivän kuluessa verotuksen päättymisestä. Verotoimiston on toimitettava se ja verotoimiston antama selvitys viipymättä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asia on käsiteltävä korkeimmassa hallinto-oikeudessa kiireellisenä.

Jos joku on oikaisuvaatimukseen annetulla verotoimiston tai verotuksen oikaisulautakunnan päätöksellä tahi muutoksenhakuviranomaisen päätöksellä määrätty verovelvolliseksi tai veroa on päätöksen perusteella korotettu, verovelvolliselle on annettava uusi verolippu ja perittävä maksamaton vero ja sille 2 momentin nojalla ehkä maksettu korko.

Muutoksenhausta 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen on soveltuvin osin voimassa mitä oikaisuvaatimuksesta säädetään.

Verotuksen oikaisulautakunnan sekä verolautakunnan ja tutkijalautakunnan asiakirjat on säilytettävä verotoimiston arkistossa.

Edellä 91 §:n 1 momentissa tarkoitetulla asianosaisella on oikeus saada ote verotuksen oikaisulautakunnan samoin kuin vero- ja tutkijalautakunnan pöytäkirjasta sekä jäljennös lääninoikeuden päätöksestä, niin myös jäljennös asiassa annetuista lausunnoista ja vastineista sekä 43 ja 43 a §:n mukaan toimitetussa tarkastuksessa laadituista kertomuksista. Sama oikeus on 69 §:ssä tarkoitetun ennakkotiedon hakijalla.

Tietoja ja asiakirjoja, jotka ilmoittamisvelvollisuuden täyttämiseksi on esitetty, ei saa antaa verotuksen oikaisulautakunnassa, keskusverolautakunnassa, lääninhallituksessa, lääninoikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa muiden kuin lautakunnan, lääninoikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden puheenjohtajan ja muiden jäsenten, lääninhallituksen asianomaisten virkamiesten, valtion- ja kunnanasiamiehen, verotusasiamiehen, tarkastusasiamiehen, lääninveroviraston, kunnanhallituksen ja kansaneläkelaitoksen edustajan sekä asianomaisten lautakuntien, lääninhallituksen ja tuomioistuinten toimihenkilöiden ja niiden kutsumien asiantuntijoiden nähtäväksi. Tämä ei kuitenkaan estä keskusverolautakunnan, lääninoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätösten julkaisemista sanamuodon mukaisina tai lyhennettyinä, asianosaisten nimiä kuitenkaan mainitsematta.

Jokainen on velvollinen pitämään salassa, mitä hän virassaan tai julkisessa toimessaan tai 132 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa on veroilmoituksista tai muista verotusta varten annetuista tiedoista tai asiakirjoista saanut tietää toisen taloudellisesta asemasta tai liikesuhteista taikka seikasta, joka lain tai erityisen määräyksen mukaan nimenomaan tai asian laadun vuoksi ilmeisesti on pidettävä salassa, sekä myös, mitä verotuksen oikaisulautakunnassa, keskusverolautakunnassa sekä lääninoikeudessa niistä asian käsittelyssä on lausuttu.

Jos lääninverovirasto määrää verotuksen oikaisulautakunnan valtionasiamieheksi päätoimisessa kunnanasiamiehen virassa olevan henkilön, voi verohallitus määrätä lääninveroviraston suorittamaan asianomaiselle kunnalle puolet yhteisen päätoimisen valtion- ja kunnanasiamiehen palkkauksesta ja sosiaaliturvamaksusta valtiovarainministeriön vahvistamien perusteiden mukaan.

Valtiovarainministeriöllä on oikeus, milloin erityiset syyt vaativat, pitentää niitä määräaikoja, joiden kuluessa veroilmoitukset on annettava verotoimistolle.