1627/1993

Liikennevakuutuskeskuksen muodostavat liikennevakuutuslain 17 §:n 1 ja 4 momentin mukaisesti ne vakuutusyhtiöt, joilla on toimilupa liikennevakuutuksen harjoittamiseen tai jotka ilmoituksen tai toimintaluvan perusteella Euroopan talousalueella olevasta ulkomaisesta toimipaikasta käsin harjoittavat Suomessa liikennevakuutusta.

Liikennevakuutuskeskuksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Liikennevakuutuskeskuksen tehtävänä on:

Milloin liikennevakuutuskeskus on 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetun sopimuksen perusteella vastuussa maahan tilapäistä käyttöä varten tuodun moottoriajoneuvon täällä aiheuttamasta liikennevahingosta, on sillä oikeus vapauttaa sopimuksen mukaan vahingosta vastuussa oleva ulkomaalainen vakuutuslaitos vastuusta, mikäli tämä siirtää keskukselle vastuuta vastaavan, sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti lasketun määrän varoja.

Liikennevakuutuskeskus voi liittyä jäseneksi vakuutustoiminnan, korvaustoiminnan ja liikenneturvallisuuden edistämistä tarkoittaviin järjestöihin tai yhteisöihin.

Liikennevakuutuskeskuksen toimielimet ovat yleiskokous, hallitus ja toimitusjohtaja sekä liikennevahinkolautakunta.

Yleiskokous, jossa jokaisella jäsenyhtiöllä on äänioikeus, pidetään Helsingin kaupungissa ja sen kutsuu kokoon liikennevakuutuskeskuksen puheenjohtaja tai hallitus.

Kutsu on toimitettava kullekin jäsenyhtiölle todisteellisesti vähintään seitsemän päivää ennen kokousta Kokous on päätösvaltainen, kun vähintään viisi jäsenyhtiötä on kokouksessa edustettuna. Kokous on kuitenkin laillinen kutsusta riippumatta, jos kaikki jäsenyhtiöt ovat siinä edustettuina ja kokouksesta on ennen sen pitämistä tehty ilmoitus hallitukselle.

Jolleivät kaikki jäsenyhtiöt ole saapuvilla kokouksessa, saadaan tehdä päätös vain kokouskutsussa ilmoitetusta asiasta ja siitä, että pidetään uusi kokous määrätyn asian käsittelemistä varten. Uudesta kokouksesta on ilmoitettava poissaolleille.

Muut tiedonannot jäsenyhtiöille toimitetaan kirjeellisesti.

Jäsenyhtiön edustaja ei saa yleiskokouksessa äänestää asiassa, joka koskee vain tämän jäsenyhtiön ja liikennevakuutuskeskuksen välistä suhdetta tai muutoin tämän jäsenyhtiön yksityistä etua.

Edustaja, joka on myös keskuksen hallituksen jäsen, ei saa ottaa osaa päätöksen tekemiseen tilinpäätöksen vahvistamisesta tai vastuuvapauden myöntämisestä eikä sellaisten tilintarkastajien valitsemiseen, joiden tehtävänä on hallinnon ja tilien tarkastaminen hänen toimikaudeltaan.

Ylimääräinen yleiskokous on pidettävä, jos sosiaali- ja terveysministeriö tai liikennevakuutuskeskuksen jäsenyhtiöt, joilla on yhteensä vähintään yksi kymmenesosa jäsenyhtiöiden yhteenlasketusta äänimäärästä, kirjallisesti sitä vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Samoin se on pidettävä, jos tilintarkastajat toimittamansa tarkastuksen johdosta sitä vaativat. Ylimääräinen kokous on pidettävä 14 päivän kuluessa siitä, kun vaatimus on esitetty liikennevakuutuskeskuksen puheenjohtajalle tai hallitukselle.

Yleiskokouksessa johtaa asian käsittelyä liikennevakuutuskeskuksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan hänen varamiehensä. Jos kumpikin on estynyt, johtaa asian käsittelyä kokouksessa valittu puheenjohtaja.

Kokouksessa jäsenyhtiöllä on äänimäärä, joka lasketaan edellisen kalenterivuoden aikana yhtiön Suomessa harjoittaman liikennevakuutuksen vakuutusmaksutulon perusteella seuraavasti:

Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi puheenjohtajan kannattama mielipide, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee. Vaalit on toimitettava suljetuin lipuin, jos jokin edustetuista jäsenyhtiöistä sitä vaatii. Muut äänestykset voidaan toimittaa suljetuin lipuin vain, jos kokous niin päättää.

Jäsenyhtiön edustaja ei saa olla kokouksessa toisen jäsenyhtiön valtuuttamana asiamiehenä.

Yleiskokouksen tehtävänä on:

Liikennevakuutuskeskuksen varsinaiset kokoukset ovat kevätkokous ja syyskokous, joista edellinen pidetään viimeistään kesäkuussa jälkimmäinen viimeistään joulukuussa.

Kevätkokouksessa on:

Syyskokouksessa on:

Liikennevakuutuskeskuksen hallitukseen kuuluu vähintään kahdeksan ja enintään kaksitoista kalenterivuodeksi kerrallaan valittua jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee. Kullakin jäsenellä on yksi ääni.

Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai toimitusjohtaja ja on siitä annettava tieto jäsenille viimeistään viisi päivää ennen kokousta.

Hallituksen jäsenen esteellisyydestä on voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään tuomarin esteellisyydestä.

Hallituksen tehtävänä on edustaa liikennevakuutuskeskusta ja hoitaa ne asiat, joita laissa tai tässä asetuksessa ei säädetä yleiskokouksen, liikennevahinkolautakunnan tai toimitusjohtajan hoidettaviksi.

Hallituksen tehtävänä on 1 momentin mukaisesti muun muassa:

Jos liikennevakuutuskeskuksen talousarvion mukaiset tulot eivät riitä sen menojen peittämiseen, on hallituksella oikeus, mikäli keskuksen näiden sääntöjen mukaisten tehtävien toteuttaminen sitä vaatii, periä jäsenyhtiöiltä puuttuva määrä.

Hallituksella on oikeus asettaa valmistelevaa käsittelyä varten jaostoja ja käyttää apunaan asiantuntijoita sekä siirtää osa tehtävistään jaoston tai toimitusjohtajan ratkaistavaksi.

Liikennevakuutuskeskuksen toimitusjohtajan on oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut ja perehtynyt liikennevakuutusta ja -vahinkoja koskeviin kysymyksiin.

Toimitusjohtaja ei saa olla minkään jäsenyhtiön palveluksessa, kuulua tällaisen yhtiön hallintoelimiin, toimia jäsenyhtiön vakuutusasiamiehenä eikä muutoinkaan olla sellaisessa suhteessa jäsenyhtiöön, että se tekisi hänet esteelliseksi olemaan tämän asiassa tuomarina.

Toimitusjohtajan tehtävänä on:

Jos toimitusjohtaja on estynyt hoitamasta tointaan, määrää hallitus hänen toimensa väliaikaisesta hoidosta. Hallituksella on oikeus antaa 1 momentin 2 ja 3 kohdassa mainitut tehtävät tai osa niistä jollekin liikennevakuutuskeskuksen toimihenkilölle, joka täyttää toimitusjohtajalle 14 §:ssä asetetut vaatimukset.

Jäsenyhtiöllä, joka ei ole yhtynyt yleiskokouksen liikennevakuutusta tai 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettua sopimusta koskevaan päätökseen, on oikeus hakea siihen muutosta sosiaali- ja terveysministeriöltä kirjallisella valituksella 30 päivän kuluessa päätöksen antamisesta.

Yleiskokouksen päätös voidaan valituksesta huolimatta panna täytäntöön, jollei muutoksen hakeminen täytäntöönpanon johdosta käy hyödyttömäksi tai se viranomainen, jonka käsiteltävänä asia valituksen johdosta on, kiellä panemasta sitä täytäntöön.

Liikennevakuutusta, liikennevahingon korvaamista lukuun ottamatta, tai jäsenyhtiön ja liikennevakuutuskeskuksen välistä suhdetta koskeva hallituksen päätös on alistettava yleiskokouksen ratkaistavaksi, jos jäsen yhtiö sitä vaatii 14 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä.

Liikennevahinkolautakunnassa on liikennevakuutuslain 17 a §:ssä mainitun puheenjohtajan lisäksi lautakunnan keskuudestaan valitsema varapuheenjohtaja, jonka on oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut. Lautakunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään kaksi jäsentä on saapuvilla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Puheenjohtajalla ja jäsenillä on kullakin yksi ääni. Lautakunnalla on oikeus käyttää apunaan asiantuntijoita.

Lautakunnan kutsuu kokoon puheenjohtaja tai liikennevakuutuskeskuksen toimitusjohtaja.

Puheenjohtajan ja jäsenten esteellisyydestä on voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään tuomarin esteellisyydestä.

Liikennevakuutuskeskuksen jäsenyhtiön on, jollei korvausasiaa ole ratkaistu tuomioistuimen lainvoimaisella päätöksellä tai jollei kysymyksessä ole tapaturmavakuutuslainsäädännön nojalla annettuun lainvoimaiseen korvauspäätökseen perustuva takautumisvaade, ennen korvausasiain ratkaisua pyydettävä lautakunnalta lausunto asioissa, jotka koskevat:

Jäsenyhtiöllä on oikeus pyytää lautakunnalta lausuntoa muistakin käsiteitävinään olevista korvaustointa koskevista asioista.

Jos jäsenyhtiön ratkaisu 1 momentissa mainituissa asioissa poikkeaa lautakunnan lausunnosta eikä poikkeus ole tapahtunut korvauksensaajan eduksi, on sen merkittävä lausunto päätökseensä.

Mitä 19 §:ssä säädetään liikennevakuutuskeskuksen jäsen yhtiöstä, sovelletaan myös liikennevakuutuskeskukseen, milloin se vakuutuksenantajana tai muutoin on vastuussa liikennevakuutuksesta.

Kukin jäsenyhtiö on kalenterivuosittain velvollinen suorittamaan liikennevakuutuskeskukselle erikseen sen samana aikana liikennevahingosta suorittamien korvausten ja erikseen keskuksen muiden menojen osalta sellaisen maksun, että niistä kertyvät tulot ensiksi mainitussa tapauksessa yhdessä keskuksen saamien vakuutusmaksutulojen ja hyvikkeiden sekä takautumisoikeuden ja 2 §:n 2 kohdassa tarkoitettujen sopimusten perusteella saamien tulojen kanssa riittävät peittämään keskuksen korvausmenot sekä jälkimmäisessä tapauksessa yhdessä keskuksen muiden tulojen kanssa riittävät peittämään keskuksen muut menot.

Korvausmenoja ja liikennevakuutuskeskuksen muita menoja varten perittävät maksut jaetaan jäsenyhtiöiden kesken niiden Suomessa saaman liikennevakuutuksen vakuutusmaksutulon mukaisessa suhteessa.

Jäsen yhtiö on velvollinen suorittamaan 21 §:ssä tarkoitettujen maksujen ennakkoa liikennevakuutuskeskuksen hallituksen määräämänä aikana. Ennakko on otettava huomioon maksun lopullisessa määräämisessä. Tätä varten on kunkin jäsenyhtiön toimitettava keskukselle selvitys edellisen vuoden suoraan hankitun liikennevakuutuksen maksutuloista maaliskuun 15 päivään mennessä.

Liikennevakuutuskeskuksen hallituksen määrättyä kunkin yhtiön lopullisen maksun yhtiö on velvollinen viivytyksettä suorittamaan keskukselle puuttuvan määrän.

Mikäli maksu on ennakkoa pienempi, otetaan erotus huomioon kulumassa olevan vuoden ennakkona.

Jollei jäsenyhtiö suorita 21 §:ssä tarkoitettuja maksujaan tai niiden ennakkoja määräaikana, sen on suoritettava viivästymisen ajalta viivästyskorkoa siten kuin korkolaissa (633/82) säädetään. Korko on otettava huomioon seuraavassa tilityksessä.

Jollei jäsenyhtiö kykene suorittamaan maksuaan tai sen ennakkoa, jaetaan suorittamatta jäänyt määrä muiden jäsenyhtiöiden maksettavaksi 21 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla.

Jos jäsenyhtiö ei noudata näissä säännöissä sille asetettuja velvollisuuksia tai se menettelee hyvän vakuutustavan vastaisesti, se voidaan, jollei rikkomus aiheuta toimiluvan tai toimintaluvan peruuttamista tai kieltoa harjoittaa vakuutuspalvelujen vapaata tarjontaa Suomessa, yleiskokouksen vähintään kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdyllä päätöksellä, velvoittaa suorittamaan liikennevakuutuskeskukselle sakkomaksu. Sakkomaksun suuruus on määrättävä rikkomuksen laadun ja asianomaisen yhtiön liikennevakuutusta koskevan liikkeen laajuuden mukaan.

Jos jäsenyhtiön toimilupa tai toimintalupa liikennevakuutuksen harjoittamiseen peruutetaan tai jos yhtiötä kielletään harjoittamasta liikennevakuutuspalvelujen vapaata tarjontaa Suomessa tai yhtiö muutoin lopettaa liikennevakuutusta koskevan liikkeensä harjoittamisen, katsotaan yhtiö eronneeksi liikennevakuutuskeskuksesta.

Eronnut yhtiö on sen lisäksi, mitä jäljempänä säädetään, velvollinen suorittamaan keskukselle 21 §:ssä tarkoitetut maksut eroamisajankohtaan asti.

Liikennevakuutuskeskuksen tilikausi on kalenterivuosi. Kultakin tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen.

Liikennevakuutuskeskuksen kirjanpidossa on noudatettava kirjanpitolakia (655/73) ja sen nojalla annettuja säännöksiä sekä sosiaali- ja terveysministeriön antamia vakuutustoiminnan erityisluonteesta johtuvia määräyksiä.

Liikennevakuutuskeskuksen omaisuutta ei saa käyttää keskuksen toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen eikä se saa harjoittaa muuta kuin näissä säännöissä tarkoitettua toimintaa.

Liikennevakuutuskeskuksen hallinnon ja tilien tarkastamista varten keskuksella on oltava kaksi vuodeksi kerrallaan kutakin tilikautta varten valittua tilintarkastajaa ja näillä henkilökohtaiset varamiehet. Vähintään yhden tilintarkastajan ja hänen varamiehensä on täytettävä vakuutusyhtiölaissa (1062/79) vakuutusyhtiön tilintarkastajalle asetetut kelpoisuusvaatimukset.

Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on liikennevakuutuskeskuksen tai sen hallituksen jäsenen palveluksessa taikka muutoin sellaisessa suhteessa keskukseen tai hallituksen jäseneen, että se tekisi hänet esteelliseksi olemaan näiden asiassa tuomarina.

Yleiskokouksen on huolehdittava siitä, että keskuksen kirjanpitoa ja varojen hoitoa valvotaan tehokkaasti tilikauden kuluessa joko tilintarkastajien tai erityisen tarkastajan toimesta.

Liikennevakuutuskeskuksen hallituksen ja toimitusjohtajan on päivättävä ja allekirjoitettava tilinpäätös sekä annettava se tilintarkastajille ennen maaliskuun loppua.

Tilintarkastajien on saatuaan hallitukselta tilinpäätöksen annettava hallitukselle ennen huhtikuun loppua siitä kirjallinen tilintarkastuskertomus. Kertomukseen on sisällyttävä lausunto siitä, onko tilinpäätös laadittu voimassa olevien säännösten mukaisesti ja myös vastuuvapautta koskeva lausunto sekä erityinen lausuma tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta.

Niiden liikennevahinkojen osalta, joista liikennevakuutuskeskus on vastuussa liikennevakuutuslain mukaisesti ja joita se ei ole kokonaisuudessaan korvannut sen kalenterivuoden aikana, jona vahinko sattui, On liikennevakuutuskeskuksen vakuutusyhtiölain ja sosiaali- ja terveysministeriön sen nojalla antamien määräysten mukaisesti laskettava se määrä, mikä vastaa vakuutusyhtiön korvausvastuuta, sekä jaettava se kunkin vahingon osalta erikseen jäsen yhtiöiden kesken niiden edellisen kalenterivuoden aikana Suomessa saadun liikennevakuutuksen vakuutusmaksutulon mukaisessa suhteessa.

Kunkin jäsenyhtiön on liikennevakuutuskeskuksen ilmoituksen mukaisesti kirjattava vakuutustekniseen vastuuvelkaansa 1 momentissa tarkoitettu yhtiön osalle tuleva määrä.

Jos jonkun jäsenyhtiön jäsenyys liikennevakuutuskeskuksessa lakkaa kalenterivuoden aikana, on keskuksen määrättävä 1 momentin mukaisesti tämän yhtiön osuus keskuksen korvausvastuuta vastaavasta määrästä jäsenyyden lakkaamisajankohtana ja on yhtiön kirjattava se 2 momentin mukaisesti vakuutustekniseen vastuuvelkaansa.

Yhtiön jäsenyyden liikennevakuutuskeskuksessa lakatessa on yhtiö velvollinen, jollei toinen jäsenyhtiö ole ottanut vastatakseen sen sitoumuksista, suorittamaan keskukselle 2 tai 3 momentin mukaisesti vakuutustekniseen vastuuvelkaansa kirjattavan määrän. Jollei sitä saada yhtiöltä perityksi, vastaavat muut yhtiöt siitä 21 §:n 2 momentissa tarkoitettujen liikennevakuutusmaksutulojensa suhteessa.

Liikennevakuutuskeskuksen valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle. Valvonnassa noudatetaan soveltuvin osin, mitä vakuutusyhtiölaissa säädetään vakuutusyhtiöiden valvonnasta.

Liikennevakuutuskeskuksen on ilmoitettava sosiaali- ja terveysministeriölle sen määräämällä tavalla yleiskokouksen ja hallituksen kokouksen koolle kutsumisesta sekä keskuksen tilien tarkastamisesta.

Sosiaali- ja terveysministeriölle on lisäksi toimitettava jäljennökset kokouksissa tehdyistä pöytäkirjoista.

Sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus kieltää yleiskokouksen tai hallituksen päätöksen täytäntöönpano sikäli kuin on kysymys 2 §:n 1–6 ja 10 kohdassa mainituista asioista.

Liikennevakuutuskeskuksen nimen kirjoittaa keskuksen puheenjohtaja, hallituksen puheenjohtaja tai toimitusjohtaja. kukin yksin taikka hallituksen siihen valtuuttamat henkilöt kaksi yhdessä.

Kun kysymys on velkasitoumuksista, vakuutussopimuksista ja 2 §:n 2 kohdassa tarkoitetuista sopimuksista, keskuksen nimen kirjoittavat 1 momentissa tarkoitetut henkilöt tai hallituksen siihen valtuuttamat muut henkilöt kaksi yhdessä.

Haaste tai muu tiedoksianto katsotaan toimitetuksi liikennevakuutuskeskukselle, kun se laillisessa järjestyksessä on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle taikka henkilölle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa keskuksen nimi.

Liikennevakuutuskeskuksen on ilmoitettava keskuksen puheenjohtajan, hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten, toimitusjohtajan sekä hallituksen nimenkirjoittamiseen valtuuttamien henkilöiden nimi ja kotipaikka sosiaali- ja terveysministeriölle. Ministeriön on pyynnöstä annettava todistus siitä, ketkä ovat oikeutetut kirjoittamaan keskuksen nimen taikka vastaanottamaan keskukselle osoitetun haasteen tai muun tiedoksiannon.

Yleiskokouksessa sekä hallituksen ja liikennevahinkolautakunnan kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa, johon on merkittävä tehdyt ehdotukset ja päätökset sekä toimitetut äänestykset samoin kuin yleiskokouksen osalta saapuvilla olleet jäsenyhtiöt ja niiden edustajat sekä hallituksen ja liikennevahinkolautakunnan osalta saapuvilla olleet jäsenet.

Yleiskokouksen pöytäkirjan on puheenjohtajan ja vähintään kahden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun henkilön tarkastettava ja allekirjoitettava. Hallituksen kokouksen pöytäkirjan tarkastaa ja allekirjoittaa hallituksen puheenjohtaja.

Liikennevahinkolautakunnan kokouksen pöytäkirjat tarkastaa ja allekirjoittaa lautakunnan puheenjohtaja. Lautakunnan puolesta lähetetyt kirjeet allekirjoittaa lautakunnan puheenjohtaja tai keskuksen toimitusjohtaja.

Yleiskokouksen, hallituksen ja liikennevahinkolautakunnan kokouksen pöytäkirjasta on lähetettävä viipymättä jäljennös jäsenyhtiöille sekä liikennevahinkolautakunnan pöytäkirjan jäljennös lisäksi valtiokonttorille.

Yleiskokouksen päätöstä on noudatettava, jollei päätöksessä muuta määrätä tai näistä säännöistä muuta johdu, siitä päivästä, jona se on tullut jäsenyhtiön tietoon. Päätös katsotaan tulleeksi jäsenyhtiön tietoon seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on liikennevakuutuskeskuksesta lähetetty jäsenyhtiön ilmoittamaila osoitteella.

Mitä 2 momentissa säädetään yleiskokouksen päätöksestä, sovelletaan myös hallituksen ja liikennevahinkolautakunnan päätöksiin. Milloin hallituksen päätös on alistettu yleiskokouksen ratkaistavaksi, lykkäytyy päätöksen täytäntöönpano, joi lei yleiskokous toisin määrää.

Yleiskokouksen, hallituksen ja liikennevahinkolautakunnan periaatepäätökset on kunkin kohdalta erikseen koottava erityiseksi järjestysnumerolla ja päivämäärällä varustetuksi päätöskokoelmaksi.

Liikennevakuutuskeskuksen purkautuessa on sen varat, joita ei tarvita keskuksen sitoumusten peittämiseen, jaettava jäsenyhtiöiden kesken niiden edellisen vuoden suoraan hankittujen liikennevakuutusmaksutulojen osoittamassa suhteessa tai käytettävä yleiskokouksen päätöksen mukaisesti liikenneturvallisuustyön edistämiseen