Asetus valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta
- Säädöksen tyyppi
- Johtosääntö
- Antopäivä
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Pääministerin esittelystä
kumotaan 17 päivänä joulukuuta 1943 annetun valtioneuvoston ohjesäännön ( 995/43 ) 32 §, 33 §:n 1 momentin 9 kohta, 44 §:n 2 momentti ja 47 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 32 § ja 33 §:n 1 momentin 9 kohta 17 päivänä kesäkuuta 1966 annetussa asetuksessa (360/66), 44 §:n 2 momentti 28 päivänä joulukuuta 1962 annetussa asetuksessa (692/62) ja 47 §:n 2 momentti 5 päivänä toukokuuta 1989 annetussa asetuksessa (396/89),
muutetaan 2 luku, 15 §:n 6 kohta, 35 ja 36 § sekä 50 §:n 2 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 2 luku siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen, 35 § muutettuna 4 päivänä joulukuuta 1987 annetulla asetuksella (929/87) ja mainitulla 17 päivänä kesäkuuta 1966 annetulla asetuksella sekä 36 § ja 50 §:n 2 momentti viimeksi mainitussa asetuksessa, sekä
lisätään asetukseen siitä mainitulla 4 päivänä joulukuuta 1987 annetulla asetuksella kumotun 37 §:n tilalle uusi 37 § ja uusi 5 a luku seuraavasti:
2 lukuAsioiden käsittely ja ratkaiseminen valtioneuvostossa
11 §
Valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan seuraavat yleiset asiat :
valtioneuvostosta annetun lain 5-8 §:ssä tarkoitetut asiat sekä ne tasavallan presidentin ratkaistaviksi kuuluvat asiat, jotka asiain esittelystä valtioneuvoston yleisistunnossa ja siitä johtuvista toimenpiteistä 5 päivänä tammikuuta 1944 annetun valtioneuvoston päätöksen mukaisesti on käsiteltävä yleisistunnossa;
eduskunnalle annettavat valtioneuvoston tiedonannot, selonteot, kertomukset ja kirjelmät sekä eduskunnan valiokunnille annettavat valtioneuvoston selvitykset;
ministereiden välinen työnjako sekä muut valtioneuvostolle kuuluvat hallituksen järjestäytymistä ja työskentelyä koskevat asiat samoin kuin valtioneuvoston ylimääräiseksi esittelijäksi ja Ahvenanmaan itsehallintoa koskevien asioiden esittelijäksi määrääminen;
Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (ETA-sopimus) pöytäkirjojen ja liitteiden muuttamisesta tehdyn ETA:n sekakomitean päätöksen voimaan saattaminen, jos se edellyttää valtioneuvoston päätöstä;
periaate- ja suunnittelupäätökset valtioneuvoston ja eri hallinnonalojen tehtävien ja toiminnan ohjaamisesta ja järjestämisestä;
yleiset määräykset asioiden valmistelusta valtioneuvostossa;
kannanotot hallinnonalojen toiminta- ja taloussuunnitelmiin sekä lakisääteiset valtakunnalliset suunnitelmat;
läänien alueet, käräjäoikeuksien tuomiopiirit ja valtion piirihallinnon jaotusta sekä kihlakuntajaotusta koskevat asiat, jollei jaotus noudata läänijakoa, sekä kuntajaon muuttaminen, jos ne kunnat, joita muutos koskee, eivät ole muutoksesta yhtä mieltä;
edustajan määrääminen kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitettujen yhteisöjen hallintoelimiin sekä näiden kansallisiin valmisteluelimiin, jollei päätösvalta kuulu tasavallan presidentille;
Ahvenanmaan valtuuskunnan valtioneuvoston valitsemien jäsenten ja heidän varamiestensä määrääminen;
tilapäisten komiteoiden ja pysyväisluontoisten ministeriön yhteydessä toimivien neuvoa-antavien toimielimien asettaminen.
11 a §
Valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan seuraavat virkamiehiä koskevat asiat :
valitukset virkaehdotuksista tasavallan presidentille kuuluvissa nimitysasioissa;
tasavallan presidentin tai valtioneuvoston nimitettäväksi kuuluvan virkamiehen oikeuttaminen jatkamaan virassa eroamisiän jälkeen;
erivapaus virkaan, johon tasavallan presidentti tai valtioneuvosto nimittää;
virkavapauden myöntäminen yli yhdeksi vuodeksi niille virkamiehille, jotka tasavallan presidentti nimittää, jollei kysymys ole virkavapaudesta, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, sekä virkaatoimittavan virkamiehen ottaminen yli yhdeksi vuodeksi virkaan, jonka haltijan tasavallan presidentti nimittää;
yleiset määräykset sopimuspalkkaisten virkamiesten kanssa tehtävien sopimusten ehdoista sekä perusteet, joiden mukaan valtion virkamiesten erorahan suuruus määräytyy;
poikkeaminen sopimuspalkkaluokasta tai muusta säädetystä palkkausperusteesta taikka 5 kohdassa tarkoitetuista yleisistä määräyksistä sopimuspalkkaisen virkamiehen kanssa tehtävässä sopimuksessa sekä tällaisen sopimuksen irtisanominen;
valtion virkaehtosopimuksen hyväksyminen, jos sopimus voimaan tullakseen lain mukaan edellyttää valtioneuvoston hyväksymistä, palvelussuhteen ehtojen määrääminen toisin kuin valtion virkaehtosopimuksessa on sovittu sekä virkaehtosopimusten rikkomisesta tuomittavien hyvityssakkojen enimmäismäärien tarkistaminen;
muun kuin valtion talousarviossa eriteltävän viran siirtäminen toisen ministeriön hallinnonalan virastoon tai laitokseen.
11 b §
Valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan seuraavat taloudelliset asiat :
maataloustulosopimukset;
valtion talousarvion soveltamisesta annettavat yleiset määräykset;
valtion takauksiin ja takuisiin, korkotukilainoihin ja valtion varoista myönnettäviin lainoihin liittyvät yleiset määräykset;
eduskunnan suostumukseen perustuvien valtiontakausten ja takuiden sekä niihin rinnastettavien vastuusitoumusten antaminen ja takautumisoikeudesta luopuminen samoin kuin takausmaksusta vapauttaminen;
valtiontukea koskevat yleiset määräykset sekä luokitus- ja jakoperusteet, jos määräysten antamiseen tai perusteiden vahvistamiseen liittyy laajaa harkintavaltaa;
yhteiskuntapoliittisesti merkittävien määrärahojen jako tai jakoa koskevat periaatteet samoin kuin määrärahojen jako alueellisesti, jolleivät jakoperusteet ole säädöksissä tai määräyksissä taikka valtion talousarvion perusteluissa eikä kyseessä ole virastojen ja laitosten toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista;
kuntien yleisen valtionosuuden keskimääräisen markkamäärän sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden perusteena olevan yksikköhintojen keskimääräisten markkamäärien vahvistaminen, kantokykyluokitus ja kuntien harkinnanvarainen avustus sekä kunnallishallinnon ohjaamiseksi tarkoitetut määräykset samoin kuin määräykset kuntien yhteistoiminnasta silloin, kun kunnat eivät pääse sopimukseen keskenään;
asetuksessa säädettyjen markkamäärien rajoissa valtion maaomaisuuden luovuttaminen ja vuokraaminen sekä valtion perintönä saaman omaisuuden käytöstä määrääminen;
raha-automaattiyhdistyksen tuoton jakaminen;
yhteiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti merkittävät luvat;
puolustustarvikkeiden maastavienti tai niiden kauttakuljetus, jollei se ole arvoltaan vähäistä eikä tilapäistä maasta poisviemistä.
11 c §
Edellä 11, 11 a, ja 11 b §:ssä säädettyjen asioiden lisäksi valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan seuraavat muut asiat :
valtiolliset hautajaiset;
asian tai asiakirjan määrääminen yksittäistapauksessa salaiseksi sekä asiakirjan salassapitoajan jatkaminen;
yhteiskuntapoliittisesti tai taloudellisesti merkittävät hallitus- ja hallintoasiat, joita ei ole säädetty kuuluviksi minkään muun viranomaisen toimivaltaan.
11 d §
Sen lisäksi mitä 11 ja 11 a-11 c §:ssä säädetään, seuraavat lain tai asetuksen mukaan valtioneuvoston ratkaistaviksi säädetyt asiat ratkaistaan yleisistunnossa:
virkanimitykset sekä virkaan siirtäminen ja tehtävään määrääminen;
keskushallinnon virastojen ja laitosten johtokuntien jäsenten määrääminen;
jäsenten ja asiantuntijoiden määrääminen lautakuntiin, neuvostoihin ja muihin niihin verrattaviin toimielimiin, joilla on muita kuin valmistelutehtäviä;
valtion liikelaitoksia sekä valtion yhtiöitä ja valtion osakasvallan käyttämistä muissa yhtiöissä koskevat asiat;
valtion talousarvion ulkopuolisia rahastoja koskevat asiat;
valtiollisia vaaleja koskevat asiat;
rahan ulkoista arvoa koskevat asiat;
Suomen Pankkia, Postipankki Oy:tä, valtion vakuusrahastoa, liikepankkeja ja kansaneläkelaitosta koskevat asiat sekä asiat, jotka koskevat tallettajien saamisten turvaamista säästökassatoimintaa harjoittavassa osuuskunnassa;
maksuja ja maksuperusteita koskevat asiat;
pakkolunastusta koskevat luvat;
ydinenergiaa koskevat asiat;
alistuksia koskevat asiat.
12 §
Valtioneuvoston yleisistunnossa ratkaistaan seuraavat eri viranomaisten yhteistoimintaa ja erimielisyyksiä koskevat asiat:
epäselvyydet siitä, minkä ministeriön käsiteltäviin jokin asia kuuluu, sekä tarvittaessa asian määrääminen valmisteltavaksi yhteisesti kahdessa tai useammassa ministeriössä;
asiat, joissa valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta ei puolla ministeriön aikomaa ratkaisua, eikä ministeri luovu siitä;
ministeriöiden tai ministeriön ja jonkin muun viranomaisen välillä käytäviksi säädettyihin neuvotteluihin taikka toisen ministeriön tai muun viranomaisen sitovaan lausuntoon sidotut ratkaisut, joissa ministeriö aikoo poiketa toisen osapuolen näkemyksestä;
muut usean ministeriön toimialaan kuuluvat asiat, joista ministeriöt eivät pääse sopimukseen keskenään.
13 §
Valtioneuvostolle ja ministeriöille kuuluvat asiat, joita 11, 11 a-11 d ja 12 §:n mukaan ei ole käsiteltävä ja ratkaistava yleisistunnossa, ratkaistaan asianomaisessa ministeriössä sen mukaan kuin valtioneuvostosta annetussa laissa säädetään.
15 §
Ulkoasiainministeriö käsittelee asiat, jotka koskevat:
sopimuksia vieraiden valtioiden kanssa, mikäli ne eivät kuulu muun ministeriön toimialaan;
35 §
Ministeriön päällikkönä toimiva ministeri tai muu valtioneuvoston jäsen, joka käsittelee ministeriön toimialaan kuuluvia asioita, ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat. Muut kuin periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset asiat voidaan kuitenkin antaa ministeriön esittelijöinä toimivien virkamiesten ratkaistaviksi.
Jollei ministeriön esittelijöinä toimivien virkamiesten ratkaistavia asioita säädetä ministeriöstä annetussa asetuksessa, määrää niistä ministeriön päällikkönä toimiva ministeri tai, milloin ministeriön toimialaan kuuluvia asioita vahvistetun työjaon mukaisesti käsittelee useampi kuin yksi valtioneuvoston jäsen, kukin ministeri omalta osaltaan.
Virkamiesten ratkaistavia asioita koskevien määräysten tulee ilmetä ministeriön työjärjestyksistä tai niiden liitteistä. Ministeriön työjärjestysten liitteineen tulee olla saatavissa ministeriöstä.
36 §
Ministeri voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, joka on annettu virkamiehen ratkaistavaksi, ei kuitenkaan ministeriön istunnossa päätettävää asiaa, jollei laissa toisin säädetä.
Jos virkamies katsoo, että hänen päätettäväkseen 35 §:n mukaisesti kuuluva asia on yksittäistapauksessa periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen, on asia ennen sen ratkaisemista saatettava ministerin tietoon.
37 §
Ministeriön kansliapäällikkö tai valtiosihteeri sekä alivaltiosihteeri ja osastopäällikkö voivat pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka hänen alaisensa muutoin saisi ratkaista.
5 a lukuEuroopan talousaluetta koskevien asioiden valmistelu
49 a §
Valtioneuvostossa on Euroopan talousalueen asioiden valiokunta (ETA-ministerivaliokunta) , jonka puheenjohtajana on pääministeri sekä jäseninä ulkoasiainministeri, oikeusministeri, valtiovarainministeri, ulkomaankauppa-asioita käsittelemään määrätty ministeri, kauppa- ja teollisuusministeri ja se ministeri, jonka toimialaan käsiteltävä asia kuuluu. Tarvittaessa voi pääministeri määrätä vielä kaksi ministeriä lisäjäseniksi valiokuntaan.
Asian käsittelyyn ETA-ministerivaliokunnassa osallistuu myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu ministeri silloin, kun käsiteltävänä olevaan asiaan liittyy hänen toimialaansa kuuluvia kysymyksiä.
Milloin ETA-ministerivaliokunnan jäsenenä oleva ministeri 7 §:n 1 momentissa mainitusta syystä ei voi hoitaa tehtäviään, on hänen sijaisekseen määrätty ministeri ETA-ministerivaliokunnan jäsen.
ETA-ministerivaliokunnan on valmistavasti käsiteltävä ne valtioneuvoston yleisistunnossa käsiteltävät tai ministeriöissä päätettävät Euroopan talousalueeseen liittyvät asiat, jotka pääministeri määrää käsiteltäviksi valiokunnassa tai, joiden käsittelemistä valiokunnassa ETA-asioiden neuvosto pitää aiheellisena.
Tämän pykälän säännökset eivät vaikuta siihen, mitä muissa ministerivaliokunnissa käsiteltävistä asioista on säädetty.
49 b §
ETA-asioiden valmistelun yhteensovittamista varten on neuvoa-antavana toimielimenä ulkoasiainministeriön yhteydessä toimiva ETA-asioiden neuvosto. Valtioneuvosto määrää neuvoston jäsenet enintään kolmen vuoden pituiseksi toimikaudeksi kerrallaan.
Neuvostossa on enintään 16 jäsentä, jotka edustavat valtioneuvoston kansliaa, ministeriöitä, oikeuskanslerinvirastoa sekä tasavallan presidentin kansliaa ja Suomen Pankkia. Kullekin jäsenelle valtioneuvosto määrää lisäksi henkilökohtaisen varajäsenen. Valtioneuvosto määrää yhden jäsenistä neuvoston puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi.
Neuvosto voi asettaa jaostoja. Jaostoihin neuvosto voi kutsua jäseniä myös neuvoston ulkopuolelta.
Neuvostolla on oikeus ottaa sihteereitä ja kuulla asiantuntijoita.
Neuvoston ja sen jaoston jäsenelle, varajäsenelle, asiantuntijalle eikä sihteerille ei makseta palkkiota.
50 §
Myös virkamies tekee ratkaisunsa toisen virkamiehen esittelystä, jollei asetuksessa toisin säädetä tai jollei asia koske ainoastaan rekisteröinti- tai kirjaamistoimenpidettä. Palvelussuhdetta koskevia asioita lukuun ottamatta esittelyä ei kuitenkaan tarvita asioissa, jotka koskevat ministeriön sisäistä henkilöstö- tai taloushallintoa, ellei erikseen toisin säädetä tai määrätä.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOPääministeri Esko Aho