Asetus sosiaali- ja terveysministeriöstä
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 1176/1991
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään valtioneuvoston ministeriöiden lukumäärästä ja yleisestä toimialasta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/22) sekä asiain ratkaisemisesta valtioneuvostossa ja sen ministeriöissä samana päivänä annetun lain (79/22) nojalla:
Ministeriön organisaatio
1 §
Sosiaali- ja terveysministeriössä on hallinto-osasto, vakuutusosasto, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto, ehkäisevän Sosiaali- ja terveyspolitiikan osasto ja kehittämisosasto.
Lisäksi ministeriössä on erillinen kansainvälisten asiain toimisto.
Ministeriön yhteydessä on tasa-arvovaltuutetun toimisto ja ulkomaalaisvaltuutetun toimisto.
2 §
Ministeriön osastot jakaantuvat toimistoihin ja muihin toimintayksiköihin sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä määrätään.
Ministeriön alaiset virastot ja laitokset
3 §
Ministeriön alaisia ovat Sosiaali- ja terveyshallitus, tapaturmavirasto, kansanterveyslaitos sekä säteilyturvakeskus.
Hallinto-osasto
4 §
Hallinto-osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:
lainsäädäntöä ja oikeudellisia kysymyksiä, jollei erikseen toisin säädetä;
ministeriön sisäistä hallintoa;
ministeriön henkilöstöhallintoa, jollei erikseen toisin säädetä;
ministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten yleishallinnon, henkilöstön kehittämisen ja muun henkilöstöhallinnon yhteensovittamista;
lääninhallitusten Sosiaali- ja terveysosastoja siltä osin kuin asia ei kuulu sisäasiainministeriön toimialaan;
ministeriön edustusta oikeusasioissa sekä laitoksissa, järjestöissä ja muissa yhteisöissä;
ministeriön asiakirjojen kirjaamista, lähettämistä ja arkistointia;
ministeriön tietojenkäsittelyä ja tietohallintoa sekä hallinnonalan tietojenkäsittelyn ja tietohallinnon yhteensovittamista;
tasa-arvolautakuntaa ja Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivaa viraston virkamieslautakuntaa;
toiminnan ja talouden suunnittelua;
tulo- ja menoarvioehdotusta sekä erityismenoarviota;
ministeriölle tilivirastona kuuluvia tehtäviä sekä laskentatointa;
ministeriön toimialan yleistä tehokkuusja talousvalvontaa;
raha-automaattien tuoton jakoa ja myönnettyjen avustusten käytön valvontaa;
naisten ja miesten tasa-arvokysymyksiä;
osaston toimialaan liittyvää tiedotusta ja koulutusta;
osaston toimialaan kuuluvaa kansainvälistä yhteistyötä; sekä
muita ministeriön toimialaan kuuluvia asioita, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.
Vakuutusosasto
5 §
Vakuutusosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:
sosiaalivakuutusja muuta vakuutuslainsäädäntöä;
kansaneläkeja perhe-eläkevakuutusta;
sairausja äitiysvakuutusta;
työeläkevakuutusta;
tapaturmaja liikennevakuutusta;
potilasvakuutusta;
työttömyysturvaa;
henkivakuutusta ja muuta henkilövakuutusta;
vahinkovakuutusta;
rintamaveteraanien varhaiseläkettä, rintamasotilaseläkettä ja lapsen hoitotukea;
kansaneläkelaitosta ja muita vakuutusja eläkelaitoksia;
eläkelautakuntaa, liikennevahinkolautakuntaa, sosiaalivakuutuslautakuntia, tapaturma-asiain korvauslautakuntaa, tapaturmalautakuntaa, tarkastuslautakuntaa, työttömyysturvalautakuntaa, vakuutusmatemaatikon tutkintolautakuntaa ja valtion sotavakuutuslautakuntaa;
Eläketurvakeskusta, Avustuskassojen Yhdistystä, liikennevakuutusyhdistystä, potilasvakuutusyhdistystä, työttömyyskassojen keskuskassaa, työttömyyskassojen tukirahastoa, koulutusja erorahastoa ja vakuutusyhdistystarkastusta;
edellä 11-13 kohdassa tarkoitettujen laitosten, yhteisöjen ja lautakuntien valvontaa ja tarkastusta sekä nimitysja muita henkilöstöasioita, mikäli ne kuuluvat ministeriön käsiteltäviin;
avustuskassarekisteriä, eläkesäätiörekisteriä, työttömyyskassarekisteriä ja vakuutusyhtiöiden toimiluparekisteriä;
vakuutustilastoa;
osaston toimialaan liittyvää tiedotusta ja koulutusta; sekä
osaston toimialaan kuuluvaa kansainvälistä yhteistyötä.
Sosiaali- ja terveyspalveluosasto
6 §
Sosiaali- ja terveyspalveluosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:
sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä;
Sosiaali- ja terveyspalveluja ja sosiaalihuollon toimeentuloturvaa;
sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (677/82) mukaan Sosiaali- ja terveysministeriölle kuuluvia asioita yhteistyössä hallinto-osaston ja ehkäisevän Sosiaali- ja terveyspolitiikan osaston kanssa;
sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain yhtenäistä soveltamista ja muuta täytäntöönpanoa sekä lain soveltamiseen liittyvää koulutusta ja muuta ohjausta;
lääkehuoltoa;
Sosiaali- ja terveyshallitusta;
tapaturmavirastoa;
Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakuntaa, lääkelautakuntaa ja potilasvahinkolautakuntaa;
sotilasvammakorvauksia;
maatalousyrittäjien lomituspalveluja,pienyrittäjien lomarahaa ja muuta lomatoimintaa;
ulkomailta Suomeen tulleiden pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden huoltoa;
osaston alaisten virastojen ja laitosten virkanimityksiä ja muita henkilöstöasioita;
osaston toimialaan liittyvää tiedotusta ja koulutusta; sekä
osaston toimialaan kuuluvaa kansainvälistä yhteistyötä.
Ehkäisevän sosiaali- ja terveyspolitiikan osasto
7 §
Ehkäisevän Sosiaali- ja terveyspolitiikan osasto käsittelee asiat, jotka koskevat:
terveyden ja sosiaalisen turvallisuuden edistämistä sekä sosiaalisten ongelmien ja sairauksien ehkäisemistä;
sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ehkäisemiseksi tarpeellisten näkökohtien huomioon ottamista asuinympäristöä, tuotteita ja palveluja sekä viestintää, tietoympäristöä ja muuta yhteiskuntapolitiikkaa koskevissa asioissa;
terveyskasvatusta;
kemikaalilainsäädäntöä;
terveydenhoitolainsäädäntöä ja muuta ympäristöterveydenhuoltoa;
alkoholilainsäädäntöä ja alkoholivalvontaa;
alkoholiyhtiötä;
raittiustyölainsäädäntöä;
huumausainelainsäädäntöä ja huumeiden käytön ehkäisyä;
tupakkalainsäädäntöä;
säteilylainsäädäntöä;
osaston toimialaan kuuluvaa muuta sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä;
säteilyturvakeskusta;
työterveyshuoltoa;
kansanterveyslaitosta;
työterveyslaitosta;
säteilysuojausasetuksen (328/57) 5 §:ssä tarkoitettuja kuulusteluja varten asetettua tutkintolautakuntaa ja kemiallisten aineiden terveysvaaran arviointineuvostoa;
osaston alaisten virastojen ja laitosten virkanimityksiä ja muita henkilöstöasioita;
osaston toimialaan liittyvää tiedotusta ja koulutusta;
osaston toimialaan kuuluvaa kansainvälistä yhteistyötä; sekä
Sosiaali- ja terveyshallitusta siltä osin kuin sen toiminta liittyy edellä oleviin kohtiin.
Kehittämisosasto
8 §
Kehittämisosasto käsittelee asiat, jotka koskevat:
Sosiaali- ja terveyspolitiikan tavoitteiden, muutostarpeiden ja toimenpiteiden vaikutusten arviointia;
Sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisten vaikutusten seuraamista ja ennakoimista;
Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja muun yhteiskuntapolitiikan välisten yhteyksien selvittämistä ja seurantaa;
toimeentuloa, sosiaalisia oloja ja terveydentilaa koskevia tutkimuksia ja selvityksiä;
Sosiaali- ja terveyspolitiikan tietoja tilastojärjestelmiä sekä siihen liittyvää tietohallintoa;
ministeriön ja sen alaisten virastojen ja laitosten tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä näiden tuottamien tilastojen yhteensovittamista;
Sosiaali- ja terveyspoliittisten katsausten ja tutkimusten julkaisemista;
tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvää tiedotusta ja koulutusta; sekä
osaston toimialaan kuuluvaa kansainvälistä yhteistyötä.
Kansainvälisten asiain toimisto
9 §
Kansainvälisten asiain toimisto käsittelee asiat, jotka koskevat ministeriön kansainvälisten asioiden hoidon yhteensovittamista.
Ministeriön virkamiehet
10 §
Ministeriössä on kansliapäällikkö, hallinto-osaston osastopäällikkö, vakuutusosaston osastopäällikkö, Sosiaali- ja terveyspalveluosaston osastopäällikkö, ehkäisevän Sosiaali- ja terveyspolitiikan osaston osastopäällikkö ja kehittämisosaston osastopäällikkö, apulaisosastopäälliköitä, tasa-arvovaltuutettu, ulkomaalaisvaltuutettu, hallitusneuvoksia toimistopäällikköinä, toimistopäälliköitä, neuvottelevia virkamiehiä sekä nuorempia ja vanhempia hallitussihteerejä.
Työjärjestyksessä määrätyn toimiston tai muun pysyvän toimintayksikön päällikkönä toimii ministerin tehtävään määrämä apulaisosastopäällikkö, toimistopäällikkö, hallitusneuvos toimistopäällikkönä tai muu ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut virkamies.
Lisäksi ministeriössä on muita vakinaisia virkamiehiä. Ministeriöön voidaan myös ottaa tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilökuntaa.
Hallinto-osaston osastopäälliköllä ja oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneilla apulaisosastopäälliköillä on hallitusneuvoksen arvonimi. Vakuutusosaston ja Sosiaali- ja terveyspalveluosaston osastopäälliköillä on ylijohtajan arvonimi.
11 §
Ministeriön yhteisten virkojen sekä tilapäisen ja työsopimussuhteisen henkilöstön sijoittamisesta osastoihin määrää ministeri.
Virkojen kelpoisuusvaatimukset
12 §
Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä (995/43) säädetään kansliapäällikön, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, toimistopäällikön, hallitusneuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin kelpoisuusvaatimuksista, vaaditaan:
kansliapäälliköltä hyvä perehtyneisyys sosiaali- ja terveydenhuoltopolitiikkaan;
hallinto-osaston osastopäälliköltä, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä hallitusneuvoksen kelpoisuusvaatimuksista säädetään, sekä hyvä perehtyneisyys julkishallintoon;
vakuutusosaston osastopäälliköltä riittävä matemaattinen koulutus ja perehtyneisyys vakuutusmatematiikkaan;
muulta osastopäälliköltä hyvä perehtyneisyys asianomaisen osaston toimialaan;
Sosiaali- ja terveyspalveluosaston apulaisosastopäälliköltä perehtyneisyys toimialaansa liittyviin kysymyksiin sekä muulta apulaisosastopäälliköltä perehtyneisyys asianomaisen osaston toimialaan;
hallitusneuvokselta toimistopäällikkönä, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään hallitusneuvoksen kelpoisuusvaatimuksista;
hallinto-osaston taloustoimiston päälliköltä perehtyneisyys taloussuunnitteluun sekä valtion maksuliikkeeseen ja kirjanpitoon;
kansainvälisten asiain toimiston päälliköltä perehtyneisyys kansainvälisiin tehtäviin ja viran hoitamisen edellyttämä kielitaito;
lainsäädäntöneuvokselta oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä lainvalmistelutyössä tarvittavaa tutkimus- jasuunnittelutaitoa;
vakuutusylitarkastajalta soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä vakuutustoimintaan sekä lisäksi joko vakuutusmatematiikkaan tai laskentatoimeen ja tilintarkastukseen;
erikoistutkijalta ja tutkijalta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä tutkimustoimintaan sekä yhdeltä erikoistutkijalta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys automaattiseen tietojenkäsittelyyn;
ylilääkäriltä, että hän on laillistettu lääkäri tai hammaslääkäri ja että hänellä on perehtyneisyyttä hallinnollisiin tehtäviin;
ylitarkastajalta ja esittelijältä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä pääasiassa kansainvälisiä asioita hoitavalta ylitarkastajalta täysin tyydyttävä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää englannin, saksan, ranskan tai venäjän kieltä;
ylimatemaatikolta ja matemaatikolta filosofian kandidaatin tutkinto, joka on suoritettu matematiikan koulutusohjelman mukaan tai johon sisältyy korkein arvosana matematiikassa;
taloussihteeriltä ja suunnittelusihteeriltä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai ennen kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (402/77) voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukainen ekonomin tutkinto sekä perehtyneisyyttä taloussuunnitteluun;
koulutuspäälliköltä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä henkilöstökoulutukseen;
tiedotuspäälliköltä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä tiedotustoimintaan;
suunnittelijalta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä suunnittelutehtäviin;
informaatikolta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä tietopalvelutoimintaan;
kirjastonhoitajalta ylempi korkeakoulututkinto ja kirjastoammatillinen tai sitä vastaava tutkinto tai koulutus; sekä
tarkastajalta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai 15 kohdassa tarkoitettu ekonomin tutkinto.
Tasa-arvovaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun toimiston muun henkilökunnan sekä ulkomaalaisvaltuutetun kelpoisuusvaatimuksista säädetään erikseen.
Virkojen ja tehtävien täyttäminen
13 §
Kansliapäällikön, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, hallitusneuvoksen toimistopäällikkönä, toimistopäällikön, hallitusneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen ja hallitussihteerin nimittämisestä säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä.
Neuvottelevan virkamiehen nimittää valtioneuvosto.
Tasa-arvovaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun toimiston muun henkilökunnan sekä ulkomaalaisvaltuutetun nimittämisestä tai ottamisesta säädetään erikseen.
Muun virkamiehen nimittää tai ottaa ministeriö.
14 §
Ministeri nimittää tai ottaa sellaisen 13 §:n 4 momentissa tarkoitetun virkamiehen, jonka palkkaus on vähintään A 20 palkkausluokan tai S 20 sopimuspalkkaluokan mukainen. Muun virkamiehen nimittää tai ottaa hallinto-osaston osastopäällikkö.
15 §
Työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa kansliapäällikkö.
Virkavapaus
16 §
Virkavapauden, johon virkamiehellä on lain tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, sekä tätä virkavapautta vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilöstölle myöntää ministerin tehtävään määräämä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut hallinto-osaston virkamies.
Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden tai vapautuksen myöntää:
tasavallan presidentin nimitettävälle virkamiehelle enintään yhdeksi vuodeksi ministeri ja yli yhdeksi vuodeksi valtioneuvosto,
valtioneuvoston tai ministerin nimitettävälle virkamiehelle enintään yhdeksi vuodeksi hallinto-osaston osastopäällikkö ja yli yhdeksi vuodeksi kansliapäällikkö,
hallinto-osaston osastopäällikön nimitettävälle virkamiehelle hallinto-osaston osastopäällikkö, sekä
tilapäisille virkamiehille ja työsopimussuhteiselle henkilöstölle se, joka on heidät ottanut.
17 §
Viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta avoinna olevaan virkaan ja viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää
tasavallan presidentin nimitettävään virkaan enintään yhdeksi vuodeksi ministeri ja yli yhdeksi vuodeksi valtioneuvosto,
valtioneuvoston tai ministerin nimitettävään virkaan ministeri sekä
hallinto-osaston osastopäällikön nimitettävään virkaan hallinto-osaston osastopäällikkö.
Virkamiesten tehtävät
18 §
Kansliapäällikön tehtävänä on ministerin lähimpänä apuna sovittaa yhteen ministeriön eri osastojen ja muiden toimintayksikköjen toimintoja sekä osallistua laajakantoisten tai muutoin tärkeiden asioiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja valvontaan. Lisäksi kansliapäällikkö suorittaa, mikäli tästä asetuksesta ei muuta johdu, ne kansliapäällikölle kuuluvat yleiset tehtävät, joista säädetään valtioneuvoston ohjesäännössä. Kansliapäällikkö käsittelee myös asiat, jotka ministeri niiden laadun vuoksi on antanut hänen käsiteltäväkseen.
19 §
Osastopäällikön tehtävänä on, mikäli jäljempänä säädetystä ei muuta johdu:
johtaa osaston toimintaa ja valvoa, että tehtävät suoritetaan tehokkaasti;
seurata hallintoa ja olojen kehitystä osaston toimialalla ja tehdä tarpeellisia aloitteita lainsäädäntöä koskeviksi ja muiksi uudistuksiksi;
ratkaista esittelystä hänelle kuuluvat asiat;
huolehtia osaston toimialan tarkoituksenmukaisesta ja taloudellisesta suunnittelusta;
valvoa, että osaston ja sen alaiset virkamiehet saavat tarpeellisen täydentävän koulutuksen tai muun valmennuksen tehtäviinsä;
huolehtia, että tarpeellista yhteyttä ylläpidetään valtion ja kunnan viranomaisiin sekä yksityisiin järjestöihin; sekä
valvoa ministeriön alaisten osaston toimialalla toimivien laitosten ja viranomaisten toimintaa.
20 §
Apulaisosastopäällikön tehtävänä on:
johtaa osastopäällikön apuna osaston toimintaa; sekä
käsitellä ne osastolle kuuluvat asiat, jotka työjärjestyksen mukaan kuuluvat apulaisosastopäällikölle tai jotka osastopäällikkö on määrännyt hänen käsiteltävikseen.
21 §
Toimiston päällikön tehtävistä on soveltuvin osin voimassa, mitä edellä säädetään osastopäällikön tehtävistä.
22 §
Osastojen ja muiden toimintayksikköjen sekä virkamiesten tehtävistä ja työnjaosta määrätään tarkemmin ministeriön työjärjestyksessä. Työjärjestyksessä määrätään myös virkamiehet, jotka toimivat osastoihin kuulumattomina kansliapäällikön välittömässä alaisuudessa. Osaston sisäisestä työnjaosta määrätään tarkemmin osaston työjärjestyksessä, jossa määrätään myös virkamiehet, jotka toimivat osastoilla toimistoihin kuulumattomina osastopäällikön välittömässä alaisuudessa.
Työjärjestyksen vahvistaa ministeri. Osaston työjärjestyksen vahvistaa osastopäällikkö.
23 §
Milloin syntyy epätietoisuutta siitä, kenen käsiteltäväksi jokin asia kuuluu, ratkaisee kysymyksen asianomainen toimintayksikön päällikkö sekä osastojen kesken kansliapäällikkö, jollei ministeri määrää siitä.
Vahvistetusta työnjaosta huolimatta virkamies on velvollinen tarvittaessa suorittamaan ne tehtävät, jotka ministeri, kansliapäällikkö tai asianomainen toimintayksikön päällikkö määrää.
24 §
Kansliapäällikön ollessa estynyt hänen sijaisenaan toimii ministerin määräämä osastopäällikkö.
Osastopäällikön ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan hänen määräämänsä apulaisosastopäällikkö tai osastopäällikön määräämä muu ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut saman osaston virkamies.
Muissa kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa määrää tehtävien hoidosta virkamiehen estyneenä ollessa asianomainen osastopäällikkö.
Asian ratkaiseminen
25 §
Kansliapäällikkö ratkaisee, mikäli tästä asetuksesta ei muuta johdu, valtioneuvoston ohjesäännön 35 §:ssä mainittujen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat:
kansainvälisestä yhteistyöstä johtuvien virkamatkamääräysten antamista; sekä
sivutoimilupia.
26 §
Osastopäällikkö, apulaisosastopäällikkö ja toimiston päällikkö sekä muut virkamiehet ratkaisevat tässä asetuksessa tai sen nojalla annetussa työjärjestyksessä mainitut toimialaansa kuuluvat ministeriössä päätettävät asiat, mikäli valtioneuvoston ohjesäännön 32 §:stä ei muuta johdu tai ministeri, kansliapäällikkö taikka osastopäällikkö ei ole pidättänyt asiaa ratkaistavakseen.
27 §
Osastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat:
lausunnon hankkimista sekä lausunnon tai selityksen antamista muulle viranomaiselle, jollei kysymyksessä ole lakitai asetusehdotusta koskeva taikka tasavallan presidentin kanslialle, korkeimmalle oikeudelle, korkeimmalle hallinto-oikeudelle, oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle annettava lausunto tai selitys, joka ei liity merkitykseltään vähäiseen asiaan;
selityksen antamista tekemästään päätöksestä;
kotimaassa tehtäviä virkamatkoja koskevien määräysten antamista osaston virkamiehille;
osaston käytettäviksi osoitettujen varojen käyttämistä;
osastonsa toimialaan kuuluvien komiteoiden sihteerien palkkioiden vahvistamista siltä osin kuin asia ei kuulu komitean vahvistettaviin asioihin;
osaston henkilökunnan vuosilomajärjestystä ja vuosilomia; sekä
yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain (83/51) 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun luvan antamista.
28 §
Apulaisosastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat lausunnon antamista osaston toimialaan kuuluvissa asioissa, sikäli kuin ne eivät merkitykseltään ole periaatteellisia tai laajakantoisia eikä muualla tässä asetuksessa toisin säädetä.
29 §
Hallinto-osaston osastopäällikkö ratkaisee 27 §:ssä mainittujen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat:
todistuksen antamista irtisanoutumisesta ja virkasuhteen päättymisestä;
asiat, jotka koskevat ikälisiä, vuosilomakorvauksia sekä muita virkaehtosopimuksiin tai työsuhteen ehtoja koskeviin säännöksiin perustuvia palkanlisiä ja lisäpalkkioita;
kirjaamista, arkistointia, tekstinkäsittelyä ja painatuksia silloin, kun osastojen tai toimistojen käytettäväksi ei ole osoitettu varoja painatukseen;
ministeriölle tilivirastona kuuluvia tehtäviä;
sairausvakuutuslaista (364/63) ministeriölle aiheutuvia henkilöstöhallinnon tehtäviä; sekä
valtioneuvoston ohjesäännön 35 §:n 1 ja 6-9 kohdassa mainitut asiat.
30 §
Vakuutusosaston osastopäällikkö ratkaisee 27 §:ssä mainittujen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat:
muun kuin liikennevakuutuksen ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksujen, takaisinostoarvojen ja vapaakirjojen laskuperusteita;
vastuuvelan laskemista;
vakuutusyhtiölain (1062/79) 13 luvun 3 §:ssä ja ulkomaisten vakuutusyhtiöiden toiminnasta Suomessa annetun lain (635/89) 18 §:ssä tarkoitettuja perusteita;
avustuskassalaissa (471/42) säädettyjä laskuperusteita;
eläkesäätiöiden eläkevastuun laskemista;
avustuskassan ja eläkesäätiön vakuutusteknistä tutkimusta;
työttömyyskassojen valtionosuutta, työttömyyskassojen jäsenmaksujen vahvistamista ja työttömyyskassojen sääntöjä sekä lausuntoja koulutusja erorahaston päätöksestä;
työttömyyskassojen jäsenmaksujen tasausta;
vakuutuslaitosten ja eläkesäätiöiden valvontaan liittyvien määräysten ja ohjeiden antamista;
vakuutustilastoa;
vakuutusyhdistyslain (1250/87) 12 luvun 9 §:ssä tarkoitetun maksun perusteiden vahvistamista;
kansainvälisten sosiaaliturvasopimusten soveltamista siltä osin kuin on kysymys sosiaalivakuutuksesta ja siitä, kummanko sopimusmaan lainsäädäntöä on sovellettava;
työeläkevakuutuksen ja tapaturmavakuutuksen vakuutusehtoja;
sairausvakuutuslain 61 §:n mukaisia laskuperusteita;
ulkomaisen yhtiön palveluksessa olevan työntekijän hyväksymistä merimieseläkelain (72/56) piiriin;
vakuutusyhtiön yhtiöjärjestystä, vakuutusyhdistyksen yhdistysjärjestystä, avustuskassan ja eläkesäätiön sääntöjä sekä vakuutusyhdistystarkastuksen johtosääntöä;
edellä 16 kohdassa tarkoitettujen laitosten valvontaa, tarkastusta, tilinpäätöstä, sulautumista, purkamista, toiminnan lopettamista, vakuutuskannan luovutusta ja vastuun siirtämistä, vakuutusyhtiön yhtiömuodon muuttamista sekä vakuutusyhdistyksen muuttamista keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi ja vakuutusyhdistyksen oikeutta harjoittaa muuta henkilövakuutusliikettä kuin henkitai eläkevakuutusta;
vakuutusyhtiölain 4 luvun 3 §:n 2 momentissa ja 5 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun osakepääoman alentamisen hyväksymistä sekä vakuutusyhdistyslain 4 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitetun takuupääoman alentamisen hyväksymistä;
vakuutusyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenen, toimitusjohtajan, tilintarkastajan ja selvitysmiehen sekä vakuutusyhdistyksen tilintarkastajan kelpoisuudesta annettavaa poikkeuslupaa sekä vakuutusyhdistystarkastuksen tarkastusjohtajan ja tarkastajan valintaa koskevan päätöksen vahvistamista sekä ulkomaisen vakuutusyhtiön pääasiamiehen hyväksymistä;
vakuutusyhtiön ja avustuskassan vakuutta ja katetta, vakuutusyhdistyksen antamalta rahalainalta vaadittavaa vakuutta sekä vakuutusyhdistysten yhteisvastuuta;
vakuutusyhtiön, vakuutusyhdistyksen ja eläkesäätiön oikeutta omistaa osakkeita ja osuuksia muussa yrityksessä;
eläkesäätiölain (469/55) 33 §:ssä säädettyjä toimenpiteitä;
potilasvakuutuksen vakuutusehtoja; sekä
edellä 16 kohdassa tarkoitettuja laitoksia koskevien asiakirjojen julkisuutta.
31 §
Sosiaali- ja terveyspalveluosaston osastopäällikkö ratkaisee 27 §:ssä mainittujen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat:
toimintaohjeiden antamista osaston alaisille virastoille ja laitoksille;
luvan myöntämistä lääkkeiden teolliseen valmistamiseen ja lääkkeiden tukkukauppaan; sekä
lääkkeiden velvoitevarastointilaissa (402/84) tarkoitetun varastointivelvollisen vapauttamista varastointivelvoitteesta.
32 §
Ehkäisevän Sosiaali- ja terveyspolitiikan osaston osastopäällikkö ratkaisee 27 §:ssä mainittujen asioiden lisäksi asiat, jotka koskevat:
toimintaohjeiden antamista osaston alaisille virastoille ja laitoksille;
raittiustyölain (828/82) 10 §:n mukaisten avustusten maksatusta ja käytön valvontaa;
ministeriölle kuuluvaa alkoholijuomien myynnin ja mainonnan valvontaa Suomen ja ulkomaiden välillä kulkevissa suomalaisissa aluksissa ja junissa;
niiden majoitusja ravitsemisalan ammattijulkaisujen nimeämistä, joissa alkoholijuomien mainonta on sallittua;
alkoholijuomaa ja väkiviinaa valmistavan tehtaan hyväksymistä käyttöön otettavaksi sekä vastaavan johtajan ja hänen sijaisensa hyväksymistä; sekä
alkoholiyhtiön tarkastajan hyväksymistä toimimaan virkamiehen vastuulla.
33 §
Kansainvälisten asiain toimiston päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat kansainvälisessä yhteistyössä tarvittavia sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä, tilaa ja käytäntöjä koskevia selvityksiä ja lausuntoja.
34 §
Työjärjestyksellä voidaan määrätä 29- 32 §:ssä mainitut asiat apulaisosastopäällikön, hallitusneuvoksen toimistopäällikkönä, toimistopäällikön, hallitusneuvoksen tai neuvottelevan virkamiehen ratkaistavaksi.
35 §
Sen estämättä, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 35 §:ssä ja tässä asetuksessa säädetään, voidaan tavaran tai työsuorituksen tilaamisesta, matkamääräyksen antamisesta, menojen hyväksymisestä sekä maksumääräyksen antamisesta määrätä tiliohjesäännössä, jonka valtiovarainministeriö vahvistaa.
Erinäisiä säännöksiä
36 §
Yhteistoiminnassa ministeriön ja henkilöstön välillä noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/88) säädetään ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissa määrätään.
37 §
Mikäli tässä asetuksessa tai erikseen ei toisin säädetä, sovelletaan valtioneuvoston ohjesääntöä.
Voimaantulo
38 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1991.
Tällä asetuksella kumotaan Sosiaali- ja terveysministeriöstä 17 päivänä elokuuta 1990 annettu asetus (711/90).
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1991
Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTOMinisteri Toimi Kankaanniemi