Asetus kauppakorkeakoulujen virkojen kelpoisuusvaatimuksista sekä virkamiesten tehtävistä
- Säädöksen tyyppi
- Asetus
- Antopäivä
- Ajantasaistettu säädös
- 269/1988
Alkuperäisen säädöksen teksti
Alkuperäisten säädösten teksteihin ei päivitetä säädösmuutoksia eikä tehdä oikaisuja. Muutokset ja oikaisut on huomioitu ajantasaistetuissa säädöksissä. Oikaisut näkyvät myös säädöskokoelman pdf-versioissa.
Opetusministerin esittelystä säädetään Helsingin kauppakorkeakoulusta 29 päivänä joulukuuta 1973 annetun lain (1032/73) 14§:n 2 momentin, Svenska handelshögskolan -nimisestä korkeakoulusta 3 päivänä heinäkuuta 1974 annetun lain (582/74) 14§:n 2 momentin ja Turun kauppakorkeakoulusta 27 päivänä elokuuta 1976 annetun lain (707/76) 14§:n nojalla:
1 luku Yleiset säännökset
1 §
Tämä asetus koskee:
Helsingin kauppakorkeakoulua;
Svenska handelshögskolan -nimistä korkeakoulua; ja
Turun kauppakorkeakoulua.
2 §
Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulun virkaan on, että asianomaisella on sellainen taito ja kyky, jota kysymyksessä olevan viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
3 §
Professorin, apulaisprofessorin, lehtorin, yliassistentin ja assistentin virkaan vaadittava riittävä suomen tai ruotsin kielen taito katsotaan olevan henkilöllä, joka:
suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta annetun asetuksen (442/87) mukaan täydellisesti hallitsee asianomaista kieltä; tai
on saanut koulusivistyksensä asianomaisella kielellä; taikka
korkeakoulun hallituksen määräämällä tavalla on osoittanut riittävää kielitaitoa.
Opettajan virkaan vaadittava kyky ymmärtää ruotsin tai suomen kieltä osoitetaan 1 momentissa mainitussa asetuksessa säädetyllä tavalla tai korkeakoulun hallituksen määräämällä muulla tavalla.
Dosentilta vaaditaan sama kielitaito kuin opettajan virkaan vaaditaan.
4 §
Viransijaiselta ja viran väliaikaiselta hoitajalta vaaditaan sellainen kielitaito, jonka määräyksen antava viranomainen kussakin tapauksessa harkitsee riittäväksi.
2 luku Erityiset kelpoisuusvaatimukset
5 §
Professorilta vaaditaan:
tieteellinen pätevyys, jota arvosteltaessa on otettava huomioon hänen julkaistut ja muut tieteelliset tutkimuksensa, kyky johtaa tutkimustyötä, oppikirjat, joilla on tieteellistä arvoa, ja muut tieteelliset ansiot sekä tutkinnot;
opetustaito, jota arvosteltaessa on otettava huomioon pedagoginen koulutus, opetustyössä saavutettu käytännön kokemus, opetusnäyttein osoitettu opetuskyky, taito kirjoittaa korkeakoulutasoisia oppikirjoja ja muut opetustoimessa saavutetut ansiot; sekä
tarpeellinen käytännöllinen perehtyminen viran alaan.
6 §
Apulaisprofessorin viran kelpoisuusvaatimuksista on voimassa, mitä 5 §:ssä on säädetty professorista. Apulaisprofessoriksi voidaan nimittää henkilö, jolla on vähäisempi tieteellinen pätevyys kuin professoriksi nimitettävällä.
7 §
Dosentilta vaaditaan tohtorin tutkinto tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet, perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla ja muilla tutkimuksilla osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön, hyvä opetustaito sekä, milloin opetusala sitä vaatii, käytännöllinen perehtyneisyys siihen.
8 §
Ylemmän palkkausluokan lehtorilta ja yliassistentilta vaaditaan virkaan soveltuva lisensiaatin tutkinto tai siihen verrattava ulkomainen korkeakoulututkinto, johon sisältyy laajahko tieteellinen tutkielma, hyvä opetustaito ja, milloin se on tärkeätä viran hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys opetusalaan.
Ylemmän palkkausluokan lehtorin ja yliassistentin virkaan voidaan kuitenkin katsoa kelpoiseksi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, joka on erittäin hyvin perehtynyt viran alaan.
9 §
Alemman palkkausluokan lehtorilta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai sitä vastaava ulkomainen korkeakoulututkinto ja opetusaineessa tai sen lähiaineessa vähintään 55 opintoviikon opinnot tai arvosana laudatur taikka vastaavat tiedot, hyvä opetustaito ja, milloin se on tärkeätä viran hoitamiselle, käytännöllinen perehtyneisyys opetusalaan.
10 §
Sen lisäksi, mitä edellä on säädetty lehtorin viran kelpoisuusvaatimuksista, vaaditaan
syntyperältään ulkomaalaiselle tarkoitettuun kielen lehtorin virkaan, että hänellä on opetettava kieli äidin- ja sivistyskielenään tai että hän muutoin hallitsee sitä syntyperäisen tavoin; ja
muuhun kielen lehtorin virkaan, että hakija hallitsee opetettavan kielen erittäin hyvin.
11 §
Assistentilta ja tutkimusassistentilta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto tai sitä vastaava ulkomainen korkeakoulututkinto.
12 §
Laskentakeskuksen johtajalta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys laskentakeskuksen toimialaan kuuluviin tehtäviin.
13 §
Täydennyskoulutuskeskuksen johtajalta vaaditaan virkaan soveltuva lisensiaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys talouselämään ja koulutustoimintaan sekä perehtyneisyys hallintotehtäviin.
14 §
Helsingin kauppakorkeakouluun kuuluvan pienyrityskeskuksen johtajalta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan sekä perehtyneisyys hallintotehtäviin.
Pienyrityskeskuksen tutkijalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta tutkimustoiminnasta ja pienten ja keskisuurten yritysten toiminnasta.
Pienyrityskeskuksen koulutussuunnittelijalta vaaditaan virkaan soveltuva korkeakoulututkinto sekä tehtävien edellyttämä pienten ja keskisuurten yritysten tuntemus.
15 §
Svenska handelshögskolan -nimisen korkeakoulun tutkimuslaitoksen johtajalta vaaditaan apulaisprofessorilta vaadittava tieteellinen pätevyys tutkimuskeskuksen toimialaan kuuluvalla alalla sekä käytännöllinen perehtyminen tähän alaan.
Tutkimuslaitoksen tutkijalta vaaditaan, että hän on suorittanut lisensiaatin tutkinnon ja osoittanut huomattavaa taipumusta tieteelliseen työhön.
16 §
Ylikirjastonhoitajalta vaaditaan virkaan soveltuva lisensiaatin tutkinto ja siihen sisältyvä tai sen lisäksi suoritettu kirjasto- tai tietopalvelualan koulutus. Lisäksi vaaditaan, että hän on perehtynyt tieteellisten kirjastojen hallintoon sekä harjoittanut alan julkaisutoimintaa.
Kirjastonjohtajalta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja siihen sisältyvä tai sen lisäksi suoritettu kirjasto- tai tietopalvelualan koulutus sekä perehtyneisyys tieteellisten kirjastojen hallintoon. Lisäksi vaaditaan, että hän on harjoittanut alan julkaisutoimintaa.
Kirjaston toimistopäälliköltä vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja siihen sisältyvä tai sen lisäksi suoritettu kirjasto- tai tietopalvelualan koulutus sekä perehtyneisyys tieteellisten kirjastojen hallintoon.
Kirjastonhoitajalta ja informaatikolta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja siihen sisältyvä tai sen lisäksi suoritettu kirjasto- tai tietopalvelualan koulutus.
17 §
Ylikirjastonhoitajalta, kirjastonjohtajalta, kirjaston toimistopäälliköltä, kirjastonhoitajalta ja informaatikolta vaadittavasta vieraan kielen taidosta voidaan määrätä erikseen korkeakoulun hallituksen esityksestä, siten kuin valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (149/22) 4§:ssä on säädetty.
18 §
Kirjastoamanuenssilta vaaditaan korkeakoulututkinto ja siihen sisältyvä tai sen lisäksi suoritettu kirjasto- tai tietopalvelualan koulutus.
Kirjastosihteeriltä vaaditaan kirjastoalan keskiasteen koulutus tai kirjastoapulaisen siirtymävaiheen koulutus tai ylioppilastutkinto ja kirjasto- tai tietopalvelualan koulutus.
19 §
Hallintojohtajalta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, korkeakoululaitoksen tuntemus ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin.
Toimistopäälliköltä vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimiston toimialaan.
20 §
Apulaissihteeriltä, tutkimussihteeriltä, suunnittelijalta ja opintosihteeriltä vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
Amanuenssilta vaaditaan virkaan soveltuva korkeakoulututkinto.
Taloudenhoitajalta, kamreerilta ja apulaiskamreerilta vaaditaan virkaan soveltuva korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys varainhoitoon ja tilinpitoon.
21 §
Osastosihteeriltä vaaditaan korkeakoulututkinto tai virkaan soveltuva opistoasteen ammatillinen tutkinto.
3 luku Tehtävät
22 §
Professorin ja apulaisprofessorin tulee seurata tieteen kehitystä alallaan, harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimusta sekä hoitaa ja kehittää alansa opetusta.
Professorin ja apulaisprofessorin opetusvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on erikseen sovittu.
Professorin ja apulaisprofessorin tehtävänä on lisäksi kuulustelujen toimittaminen, harjoitustöiden ohjaaminen sekä kirjallisten kokeiden, harjoitusaineiden ja tutkielmien tarkastaminen.
23 §
Professori ja apulaisprofessori voidaan vapauttaa opetustehtävistä osittain tai kokonaan tieteellistä työtä tai muuta viran alaan liittyvää merkittävää tehtävää varten. Opetustehtävistä vapautetaan enintään vuodeksi kerrallaan. Vapautuksen myöntää korkeakoulun rehtori.
24 §
Lehtorin opetusvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on erikseen sovittu.
Opetusvelvollisuuden lisäksi lehtorin velvollisuuksiin kuuluvat opetukseen liittyvät muut tehtävät siten kuin niistä ohjesäännössä määrätään.
Rehtorilla on oikeus alentaa lehtorin opetusvelvollisuutta enintään 56 tunnilla, milloin lehtorille kuuluu poikkeuksellisen paljon hallinto-, suunnittelu-, kuulustelu- tai muita vastaavia tehtäviä.
25 §
Milloin suuri osa lehtorin tehtävistä on muuta kuin ryhmälle annettavaa opetusta, rehtori voi määrätä, että virkaan liittyvät tehtävät suoritetaan valtion virastojen yleisen viikoittaisen kokonaistyöajan rajoissa.
26 §
Dosentti voidaan velvoittaa antamaan luento-opetusta tai muuta ryhmälle annettavaa opetusta vahvistetun opetussuunnitelman mukaisesti enintään 56 tuntia lukuvuodessa.
27 §
Yliassistentin, tutkimusassistentin ja assistentin tehtävistä määrätään ohjesäännössä.
28 §
Opettajan tulee lisäksi:
edistää alansa opetusta;
ohjata opiskelijoiden opintoja ja tutkielmien laatimista erikseen ilmoitettuina aikoina sekä muutenkin olla riittävästi opiskelijoiden tavattavissa;
toimittaa hänelle kuuluvat kuulustelut;
antaa korkeakoululle tarpeelliset selvitykset opetuksestaan, julkaisutoiminnastaan ja toimittamistaan kuulusteluista;
hoitaa korkeakoulun hallintoelinten jäsenyydestä aiheutuvat ja muut hänelle kuuluvat tai määrätyt tehtävät; sekä
osallistua tarvittaessa kohtuulliseksi katsottavassa määrin opiskelijavalintojen hoitamiseen.
29 §
Muiden virkamiesten velvollisuutena on suorittaa ne tehtävät, jotka heille erikseen säädetään tai määrätään tai jotka heille heidän virkansa perusteella kuuluvat.
4 luku Erinäisiä säännöksiä
30 §
Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa opetusministeriö.
31 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1988.
Tällä asetuksella kumotaan Helsingin kauppakorkeakoulun virkojen ja toimien kelpoisuusehdoista sekä viran ja toimen haltijoiden tehtävistä 31 päivänä heinäkuuta 1974 annettu asetus (642/74), svenska handelshögskolan nimisen korkeakoulun virkojen ja toimien kelpoisuusehdoista sekä viran ja toimen haltijoiden tehtävistä 20 päivänä maaliskuuta 1975 annettu asetus (196/75) ja Turun kauppakorkeakoulun virkojen ja toimien kelpoisuusehdoista 28 päivänä maaliskuuta 1977 annettu asetus (290/77) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Helsingin kauppakorkeakoulun perustutkimuslaitoksen johtajana toimivan professorin viran nykyisen haltijan osalta sovelletaan kuitenkin, mitä Helsingin kauppakorkeakoulun virkojen ja toimien kelpoisuusehdoista sekä viran ja toimen haltijoiden tehtävistä annetun asetuksen (642/74) 10§:n 2 momentissa on säädetty.
32 §
Virkaan, joka on julistettu haettavaksi ennen tämän asetuksen voimaantuloa, sovelletaan kelpoisuusvaatimusten osalta aikaisempia säännöksiä ja määräyksiä.
Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 1988
Tasavallan Presidentti Mauno KoivistoOpetusministeri Christoffer Taxell