335/1987

Luottolaitos voi myöntää luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/77) 2§:ssä tarkoitettuja, maakaasun jakelu- ja laitosinvestointien suorittamiseen annettavia korkotukilainoja, jäljempänä korkotukilaina, noudattaen mitä sanotussa laissa on säädetty ja tässä päätöksessä määrätään.

Kauppa- ja teollisuusministeriö, jäljempänä ministeriö, hyväksyy lainan korkotukilainaksi. Valtiokonttori maksaa korkohyvityksen luottolaitokselle. Maakaasun jakeluinvestoinneista korkotukilainaa voidaan myöntää yrityksille ja yhdyskunnille maakaasun runkoputken tai sen päähaaran ja maakaasun käyttäjän välisen jakeluputkiston rakentamista varten. Maakaasun laitosinvestoinneista korkotukilainaa voidaan myöntää yritykselle lämpökeskuksen, muun lämmitysjärjestelmän ja voimalaitoksen rakentamista varten. Yhdyskunnalle korkotukilainaa voidaan myöntää lämmitysvoimalaitoksen ja alue- tai kaukolämpökeskuksen rakentamista varten.

Korkotukilainaa voidaan myöntää jos maakaasun jakelu- tai käyttöinvestointi on taloudellisesti perusteltu.

Korkotukilainaa voidaan myöntää enintään 60 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista. Maakaasun jakeluinvestoinnissa hyväksyttäviä kustannuksia ovat suunnittelu- ja valvontakustannukset, putkiston hankintakustannukset, asennuskustannukset ja rakennusteknisten töiden suorittamisesta aiheutuvat kustannukset. Maakaasun laitosinvestoinnissa hyväksyttäviä kustannuksia ovat suunnittelu- ja valvontakustannukset, rakennusteknisten töiden suorittamisesta aiheutuvat kustannukset sekä maakaasukattilan, kaasu- tai höyryturbiinin, generaattorin ja varapolttoaineen varaston hankinnasta ja asentamisesta aiheutuvat kustannukset.

Hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole yleiskustannukset, rakennusaikaiset korot, liittymismaksut, polttoaineen ja varaosien hankintakustannukset, lämmön tai sähkön jakeluverkoston investointikustannukset ja rakennusmaan hankintakustannukset.

Tässä päätöksessä tarkoitetun korkotukilainan, muiden luottolaitosten samalle kohteelle myöntämien korkotukilainojen, valtion varoista myönnettyjen lainojen ja avustusten sekä Kehitysaluerahasto Oy:n myöntämien lainojen yhteismäärä saa kuitenkin olla enintään 70 prosenttia investoinnin hyväksyttävistä kustannuksista.

Hakemus lainan hyväksymiseksi korkotukilainaksi on tehtävä ministeriölle kirjallisesti viimeistään 2 kuukautta ennen rakennustöiden aloittamista tai sitovien laitetilausten tekemistä ministeriön vahvistamalla lomakkeella. Hakemukseen tulee liittää luottolaitoksen ilmoitus siitä, että luottolaitos myöntää lainan, mikäli se hyväksytään korkotukilainaksi.

Ministeriön hyväksyttyä lainan korkotukilainaksi, se lähettää päätöksensä tiedoksi asianomaiselle luottolaitokselle lainan myöntämistä varten sekä valtiokonttorille. Hyväksymispäätöksessä on mainittava lainansaaja, lainan käyttötarkoitus, lainan määrä, lainan korko, laina-aika, lainansaajalta perittävä korko, korkohyvityksen määrä, valtion tulo- ja menoarvion momentti, jolta korkohyvitys maksetaan sekä ajankohta, josta lähtien korkohyvitystä maksetaan. Hyväksymispäätöksessä on lisäksi mainittava ne seikat, joiden johdosta lainasta perittävä korko ja lainansaajalta perittävä korko voivat muuttua. Jos ministeriö ei katso voivansa hyväksyä lainaa korkotukilainaksi, ilmoitetaan siitä lainan hakijalle ja asianomaiselle luottolaitokselle.

Luottolaitos päättää korkotukilainan myöntämisestä saatuaan ministeriön hyväksymispäätöksen ja hyväksyttyään lainan vakuudet.

Korkotukilaina maksetaan lainansaajalle velkakirjassa esitetyssä järjestyksessä hankkeen edistymisen mukaan lainansaajan esitettyä lainan myöntäneelle luottolaitokselle lainan nostopyynnön. Viimeinen erä, jonka suuruus tulee olla vähintään 20 prosenttia korkotukilainan määrästä, voidaan maksaa hankkeen tultua loppuunsuoritetuksi.

Korkotukilainan laina-aika on enintään 10 vuotta. Lainan maksetaan takaisin vuosittaisin lyhennyksin, jollei ministeriön kanssa toisin sovita. Samanaikaisesti suoritetaan luottolaitokselle lainansaajalta perittävä korko.

Valtiokonttori suorittaa korkohyvityksen luottolaitoksille koron eräpäivinä luottolaitosten valtiokonttorille esittämien laskelmien perusteella. Korkohyvityksen maksamista koskevan hakemuksen yhteydessä on valtiokonttorille lähetettävä jäljennös lainaa koskevasta velkakirjasta, lainan lyhennyssuunnitelma, ilmoitukset lainan kaikista nostoeristä, laskelma hankkeen toteutuneista kustannuksista, joiden oikeellisuuden valantehnyt tilintarkastaja on todennut ja muut valtiokonttorin tarpeellisiksi katsomat selvitykset. Hakemus korkohyvityksen maksamisesta on toimitettava valtiokonttorille hyvissä ajoin ja viimeistään 14 päivää ennen eräpäivää. Korkohyvitystä maksetaan korkotukilainan ensimmäisen erän nostamisesta lukien. Maksamatta jääneen erääntyneen lyhennyksen osalta ei korkohyvitystä suoriteta eräpäivän jälkeiseltä ajalta. Mikäli korkotukilainasta ei suoriteta korkohyvitystä, on lainansaaja velvollinen maksamaan lainasta luottolaitoksen antolainauksessaan yleisesti perimän koron mukaista korkoa.

Luottolaitoksen ja ministeriön on valvottava, että lainavarat käytetään lainan hyväksymistä korkotukilainaksi koskevassa päätöksessä mainittuun tarkoitukseen. Lainansaaja on velvollinen kehoituksesta antamaan luottolaitokselle ja ministeriölle kaikki valvontaa varten tarpeelliset tiedot.

Korkotukilainaa koskevaan velkakirjaan on otettava maininta siitä, että jos lainansaaja on käyttänyt lainavaroja muuhun tarkoitukseen kuin mihin ne on myönnetty tai lainaa hakiessaan antanut olennaisessa kohdassa erheellisen tiedon tai salannut lainan myöntämiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja, ei tällaisen lainan osalta sen jälkeen, kun lainansaajan sanotunlainen menettely on todettu, suoriteta korkohyvitystä. Velkakirjaan on niinikään otettava maininta siitä, että lainansaajan on tällöin suoritettava valtiolle se korkohyvitys, jonka valtio on lainasta maksanut sen nostamispäivästä lukien, sekä lisäksi 16 prosenttia vuotuista sakkokorkoa korkohyvityksen määrälle sen maksamispäivästä alkaen.

Ministeriön on 10§:ssä tarkoitetuissa tapauksissa päätöksellään todettava, mistä ajankohdasta lukien korkohyvityksen suorittaminen lakkaa ja määrättävä korkohyvityksen takaisin perimisestä lainansaajalta sekä sakkokoron maksamisesta. Päätöksestä on välittömästi ilmoitettava valtiokonttorille ja asianomaiselle luottolaitokselle. Luottolaitoksen tehtävänä on periä mainittu korkohyvitys ja sakkokorko lainansaajalta sekä viipymättä tilittää ne valtiokonttorille.

Milloin korkohyvityksen suorittaminen on 10§:ssä mainituista syistä lakannut, on asianomaisella luottolaitoksella oikeus katsoa laina ilman irtisanomista heti maksettavaksi erääntyneeksi.

Tarkempia määräyksiä tämän päätöksen soveltamisesta antaa tarvittaessa kauppa- ja teollisuusministeriö.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1987.