HE 248/2016

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Innovaatiorahoituskeskus Tekesistä annetun lain 3 §:n muuttamisesta

Esityksen pääasiallinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Innovaatiorahoituskeskus Tekesistä annettua lakia. Esityksen mukaan Tekes hoitaisi myös elinkeino-, energia- ja ympäristöpoliittisiin tukiin liittyviä valtionapuviranomaisen tehtäviä.

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

Yleisperustelut

1 Johdanto

Innovaatiorahoituskeskus Tekes on viranomainen, joka toteuttaa teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Tekesin tavoitteena on edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Toiminnan tulee uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, parantaa tuottavuutta ja työelämän laatua, lisätä vientiä sekä luoda työllisyyttä ja hyvinvointia.

Hallituksen esityksessä luotaisiin Tekesille edellytykset eräiden energia-, ympäristö- ja elinkeinopoliittisten tukimuotojen myöntämiseen sekä hallinnointiin. Tuista säädettäisiin tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Hallitus on päättänyt ottaa käyttöön audiovisuaalisen tuotannon maksuhyvityksen jonka myöntäisi Tekes (valtion talousarvio 2017 momentti 32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen). Tukea voidaan myöntää audiovisuaalisen tuotannon tekemiseen Suomessa. Audiovisuaalisen tuotannon maksuhyvityksellä vauhditettaisiin audiovisuaalisen tuotannon kasvua, alan yritystoimintaa, työllisyyttä, kansainvälistymistä, mukaan lukien ulkomaisten investointien edistäminen, sekä alan ekosysteemien monipuolistumista Suomessa.

Hallituksen linjauksessa sote- ja aluehallintouudistuksesta (5.4.2016) ja työ- ja elinkeinoministeriön päätöksessä (9.8.2016) on todettu, että Tekesille siirretään ELY-keskusten tehtävistä innovaatio- ja keksintötoimintaa ja liiketoiminnan kansainvälistymistä koskevat kehittämis- ja koordinaatiotehtävät sekä pieniä energiatukia koskevat tehtävät sekä näiden tehtävien hoitamiseen tarvittavat henkilöresurssit ja toimintamenot. Eräät kansainvälistymiseen liittyvät tuet on jo siirretty Pirkanmaan ELY-keskukselta Tekesille ja yli 500 000 euron osalta työ- ja elinkeinoministeriölle.

Innovaatio- ja keksintötoimintaa koskevat tehtävät voidaan katsoa sisältyvän Tekesin lakisääteiseen perustehtävään. Muiden uusien tukimuotojen osalta ei ole pidettävä tarkoituksenmukaisena eikä myöskään lainsäädäntöteknisesti perusteltuna, että näistä Tekesin ydintehtävään kuulumattomista mutta niitä lähellä olevista tukimuodoista säädettäisiin aina laissa tapauskohtaisesti erikseen. Tekesin tehokkaan innovaatiopoliittisen toiminnan kannalta joustavuus pienempien tehtävien toteuttamisessa on tärkeää.

2 Nykytila
2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö

Tekesin toiminnasta säädetään laissa Innovaatiorahoituskeskus Tekesistä (717/2008). Lain mukaan teknologia- ja innovaatiopolitiikkaa toteuttava Innovaatiorahoituskeskus Tekes kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Tekesin toiminnan tavoitteena on edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Toiminnan tulee uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, parantaa tuottavuutta ja työelämän laatua, lisätä vientiä sekä luoda työllisyyttä ja hyvinvointia.

Tekesin tehtävistä säädetään lain 3 §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan Tekes edistää asiantuntemuksellaan ja rahoituksellaan teknologian ja innovaatioiden kehittämistä sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulosten laaja-alaista hyödyntämistä elinkeinotoiminnassa, työelämässä ja muualla yhteiskunnassa sekä aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinan kehittymistä.

Tekes suorittaa lisäksi ne teknologia- ja innovaatiopolitiikan suunnitteluun, selvityksiin, kokeiluun ja seurantaan liittyvät tehtävät, jotka työ- ja elinkeinoministeriö sille tulosohjauksessaan antaa tai jotka sille erikseen valtioneuvoston asetuksella säädetään (3 § 2 mom).

Tekes voi huolehtia kansainväliseen tutkimus- ja innovaatioyhteistyöhön liittyvistä tehtävistä hallinnoimalla kyseistä tehtävää varten perustettua valtion kokonaan omistamaa osakeyhtiötä ja vastaamalla yhtiön omistajaohjauksesta (3 § 3 mom.). Tekes voi tuottaa hallinnoimilleen osakeyhtiöille hallinnollisia tukipalveluja korvausta vastaan (3 § 4 mom.).

2.2 Tukimuotoihin liittyvä kansallinen ja EU-sääntely

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksen säädöspohjana Euroopan unionissa on 17 päivänä kesäkuuta 2014 annettu komission asetus (EU) N:o 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (jäljempänä yleinen ryhmäpoikkeusasetus). Kansallisesti tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitusta koskee valtioneuvoston asetus tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta (1444/2014).

Samoin energiatuet myönnetään pääsääntöisesti yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisesti. Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista (1063/2012) on voimassa vuoden 2017 loppuun ja siihen tehdään tässä yhteydessä tukiviranomaisen muuttumisen edellyttämät minimimuutokset.

Tekes myöntää kansainvälistymiseen tarkoitetut avustukset ns. de minimis -tukena Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EU 1407/2013) nojalla. Kansainvälistymisavustuksiin sovelletaan kansallisena säädöksenä valtioneuvoston asetusta yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta vuosina 2016—2020 (1734/2015).

Myös uusi AV-maksuhyvitys kuuluisi yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan. Monissa Euroopan maissa on käytössä erilaisia elokuvien ja muiden audiovisuaalisten tuotantojen kannustinjärjestelmiä, joilla pyritään edistämään ulkomaisten ja kotimaisten audiovisuaalisten tuotantojen sijoittumista kyseiseen maahan. Kannustimilla tarkoitetaan julkisrahoitteista järjestelmää, jossa audiovisuaaliset tuotannot saavat palautuksena etukäteen määrätyn osuuden kyseisen maan alueella tapahtuvasta kulutuksesta. Kannustimet ovat tyypillisesti verojärjestelyjä tai maksuhyvityksiä. Suomessa kannustinjärjestelmää ei ole ollut käytössä, mistä johtuen kansainväliset tuotannot ja enenevässä määrin myös kotimainen tuotanto hakeutuvat sellaisiin maihin, joissa kannustimet ovat käytössä. Tutkimusten ja maailmalla saatujen kokemusten mukaan kannustinjärjestelmät vahvistavat audiovisuaalista kulttuuria ja toimialaa sekä lisäksi muuta elinkeinotoimintaa ja ylläpitävät niiden alueiden elinvoimaisuutta, joilla tuotantoja toteutetaan.

AV-maksuhyvityksen tukiohjelma otettaisiin käyttöön 1.1.2017. AV-maksuhyvityksestä valmistellaan erillinen valtioneuvoston asetus, jonka on tarkoitus tulla voimaan 2017.

Maksuhyvitystä voitaisiin myöntää ja maksaa Suomessa toimivien yritysten hankkeisiin. Maksuhyvityksen saamisen edellytyksenä olisi, että tuettava tuotanto täyttää asetuksessa asetetut Suomessa toteutuneen vähimmäiskulutuksen ja tuotannon kokonaisbudjetin vähimmäismäärän vaatimukset.

Kaikkiin edellä mainittuihin avustusmuotoisiin tukiin sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001) ja lainamuotoisiin tukiin lakia valtion lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta (449/1988). Tukiin sovelletaan myös lakia taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (429/2016).

2.3 Nykytilan arviointi

Innovaatiorahoituskeskus Tekesistä annetun lain 3 §:ssä säädetään Tekesin nykyisistä teknologia- ja innovaatiopolitiikan tehtävistä. Koska eräitä Tekesin perustehtävän ulkopuolisten mutta innovaatiopolitiikan toteuttamista lähellä olevien tukimuotojen hallinnointitehtäviä on pidetty tarkoituksenmukaisina siirtää Tekesille, täydennetään sen lakisääteisiä tehtäviä.

3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset
3.1 Tavoitteet

Esityksen tavoitteena on täydentää Tekesin tehtäviä niin, että Tekes voisi jatkossa hoitaa eräisiin elinkeino-, energia- ja ympäristöpoliittisiin tukiin liittyviä valtionapuviranomaisen tehtäviä. Nämä olisivat tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ulkopuolisia tukia.

3.2 Toteuttamisvaihtoehdot

Tekesin tehtävien täydentämisen osalta on olemassa kolme etenemisvaihtoehtoa: Ensinnäkin Tekesin yleistä tehtävämäärittelyä voitaisiin laajentaa, erityisesti 3 §:n 1 momenttia. Tämä on kuitenkin tarpeettoman laaja muutos käsillä olevan kysymyksen ratkaisemiseksi. Toinen vaihtoehto olisi säätää jokaisesta tukimuodosta erikseen. Koska ei ole poissuljettavissa, että uusia tukimuotoja voi syntyä myös jatkossa, ei ole kuitenkaan säädösteknisesti perusteltavissa, että jokainen Tekesin ydintehtävän kannalta vähäinen muutos edellyttäisi lain säätämistä. Kolmas ja säädösteknisesti yksinkertaisin vaihtoehto on lisätä 3 §:ään uusi neljäs momentti, jossa Tekesille säädetään tehtäväksi hoitaa myös eräitä energia-, ympäristö- ja elinkeinopoliittisia tukia. Tuet määriteltäisiin tarkemmin Tekesistä annetussa asetuksessa sekä kyseisiä tukia koskevissa asetuksissa. Yksityiskohtainen säätäminen jokaisesta tuesta erikseen lailla ei olisi välttämätöntä, koska Tekesin tehtävän perusteista säädetään laissa perustuslain 119 §:n edellyttämällä tavalla.

3.3 Keskeiset ehdotukset

Lisättäisiin Innovaatiorahoituskeskus Tekesiä koskevaan lakiin uusi 3 §:n 4 momentti, jonka nojalla Tekes hoitaisi myös energia-, ympäristö. ja elinkeinopoliittisiin tukiin liittyviä valtionapuviranomaisen tehtäviä.

4 Esityksen vaikutukset
4.1 Johdanto

Esityksen vaikutukset Tekesin toimintaan liittyvät henkilöstösiirtoihin ELY-keskuksista Tekesin palvelukseen. Kokonaisuudessaan Tekesiin siirtyy noin 90 htv. Siirtyvästä henkilöstöstä energiatukiin liittyviä tehtäviä hoitaa arviolta kuusi henkilöä, kansainvälisiä yhteishankkeita seitsemän, innovaatio- ja keksintötoiminnan tehtäviä 10 ja laivanrakennusinnovaatiotukea yksi henkilö. Loput 66 henkilöä hoitaa Tekesin tehtäviä. Samat henkilöt tekevät kuitenkin osin myös muita tässä mainittuja tehtäviä, joten täsmällisiä henkilömääriä per siirtyvä tehtävä on vaikea määritellä. Henkilösiirtoja koskevat toimet ja tarvittavat lainmuutokset ovat vireillä. Talousarvioon liittyvät määrärahojen siirrot ovat niin ikään vireillä. Henkilöstön on tarkoitus siirtyä Tekesiin vuoden 2017 alusta.

4.2 Taloudelliset vaikutukset

Esityksen taloudelliset vaikutukset liittyvät lähinnä tukimuotojen riittävien käsittelyresurssien järjestämiseen. Tehtäviä siirtyisi ELY-keskuksilta Tekesiin, jolloin valtiontalouden näkökulmasta uusia henkilöstökustannuksia ei syntyisi.

Energiatuen valtuuden perustaso on viime vuosina ollut 35 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä valtuudesta on ELY:issä vuosittain käytetty runsaat 20 miljoonaa euroa, mutta vuositasolla määrät vaihtelevat. ELY:jen myöntämistä energiatuesta noin puolet on liittynyt uusiutuvaan energiaan ja puolet energiatehokkuuteen.

AV-maksuhyvitykseen liittyvä toimintamenolisäys on 500 000 euroa vuonna 2017, myöntämisvaltuus 9.5 miljoonaa euroa ja arviomääräraha 1 miljoonaa euroa.

Vaikutukset valtiontalouteen olisivat riippuvaiset siitä, miten kyseisiä tukimuotoja valtion talousarviossa perustetaan tai jatketaan tulevaisuudessa. Näiden osalta vaikutuksia syntyy riittävien käsittelyresurssien järjestämisestä.

Samantapaisten pienehköjen tehtäväkokonaisuuksien yhdistäminen samaan viranomaiseen on perusteltua myös tehokkuuden ja resurssien yhteiskäytön näkökulmasta.

4.3 Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Vaikutukset Tekesin toimintaan olisivat em. henkilöstön siirrosta aiheutuvat järjestelyt.

4.4 Yhteiskunnalliset vaikutukset

Kyseisten toimintojen siirto Tekesiin tukee kasvua ja lisää innovaatiotoiminnan tuloksellisuutta Suomessa. Palvelujen kansallisella keskittämisellä turvataan innovatiivista uudistumista ja nopeaa kansainvälistä kasvua tavoitteleville yrityksille suunnattujen yrityspalvelujen asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Nykyinen toiminta ja sen parantaminen jatkuvat, mutta ne kootaan Tekesiin.

Siirron tuloksena maakuntauudistuksen lähtötilanne selkeytyy, hallinto kevenee työn sisällön vaarantumatta ja Team Finland -toimijoille tulee selkeä ja kansallisen tason työnjakoa vastaava rooli myös alueilla. Suurimmat hyödyt ja vaikutukset saavutetaan, kun kansalliset ja alueelliset valinnat ja palvelut sovitetaan saumattomaksi kokonaisuudeksi. Maakuntauudistuksen edetessä Tekes seuraa alueverkoston rakenne- ja ohjausmallin toimivuutta ja turvaa muuttuvassa toimintaympäristössä parhaan mahdollisen asiakaspalvelun asiakkaiden sijaintipaikasta riippumatta

4.5 Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset

Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset liittyisivät ELY-keskusten henkilöstön siirtoihin Tekesin palvelukseen. Tukimuotojen hoito pyrittäisiin turvaamaan järjestämällä niitä varten riittävät resurssit.

5 Asian valmistelu

Hallituksen esitys on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä.

Hallituksen esitysluonnoksesta on pyydetty lausunto valtiovarainministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriön yritys- ja alueosastolta sekä energiaosastolta ja Innovaatiorahoituskeskus Tekesiltä.

6 Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Yksityiskohtaiset perustelut

1 Lakiehdotuksen perustelut

3 §.Tekesin tehtävät. Pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyisi 5 momentiksi. Ehdotetun uuden säännöksen mukaan Tekes hoitaisi myös elinkeino-, energia- ja ympäristöpoliittisiin tukiin liittyviä valtionapuviranomaisen tehtäviä. Valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä edellä mainituista tehtävistä. Tukimuodot ovat Tekesin ydintehtävään kuulumattomia, mutta niitä lähellä olevia.

2 Tarkemmat säännökset ja määräykset

Esitykseen sisältyy valtuutus, jonka nojalla muutettaisiin Innovaatiorahoituskeskus Tekesistä annettua valtioneuvoston asetusta (1146/2008). Asetusluonnos on esityksen liitteenä.

3 Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

4 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Perustuslain 80 §:n mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla. Yksilöllä tarkoitetaan myös yksityisoikeudellisia yhteisöjä. Lailla on säädettävä myös perustuslain 119 §:n 2 momentin mukaan valtionhallinnon toimielinten yleisistä perusteista, jos niiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttöä. Perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.

Perustuslakivaliokunta on katsonut valtion vientitakuulain säätämiseen johtaneesta hallituksen esityksestä (HE 215/2000 vp) antamassaan lausunnossa (PeVL 2/2001 vp), että valtion vientitakuiden myöntäminen on vahvoista yksityisoikeudellisista piirteistään huolimatta perustuslain 124 §:ssä tarkoitettu julkinen hallintotehtävä. Merkittävästä julkisen vallan käytöstä ei perustuslakivaliokunnan näkemyksen mukaan kuitenkaan ollut kysymys, kun otettiin muun muassa huomioon päätöksentekoon kytkeytyvä varsin laaja harkinnanvaraisuus.

Elinkeino-, energia- ja ympäristöpoliittisten tukien myöntäminen ja hallinnointi olisi katsottava julkiseksi hallintotehtäväksi joka säädetään lailla Tekesin hoidettavaksi. Yksittäisistä tukimuodoista säädettäisiin lain nojalla valtioneuvoston asetuksella. Koska kyse olisi harkinnanvaraisista tuista, kyseessä ei olisi merkittävän julkisen vallan käyttö.

Lakiehdotus

Laki Innovaatiorahoituskeskus Tekesistä annetun lain 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään Innovaatiorahoituskeskus Tekesistä annetun lain (717/2008) 3 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 963/2013, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi, seuraavasti:

3 §
Tekesin tehtävät

Tekes hoitaa myös elinkeino-, energia- ja ympäristöpoliittisiin tukiin liittyviä valtionapuviranomaisen tehtäviä. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä edellä mainituista tehtävistä.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .


Helsingissä 17 päivänä marraskuusta 2016

Pääministeri
Juha Sipilä

Oikeus- ja työministeri
Jari Lindström

Asetusluonnos

Valtioneuvoston asetus Innovaatiorahoituskeskus Tekesistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

kumotaan Innovaatiokeskus Tekesistä annetun asetuksen (1146/2008) 1 §:n 1 momentin 8 kohta, sellaisena kuin se on asetuksessa (1059/2013),

muutetaan 5 §:n 1 momentin 2 kohta, sellaisena kuin se on asetuksessa (1059/2013), sekä

lisätään kumotun 1 §:n 1 momentin 8 kohdan tilalle uusi 8 kohta seuraavasti:

1 §
Tehtävät

Innovaatiorahoituskeskus Tekesistä annetun lain (717/2008) 3 §:ssä säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi Tekes:

1) rahoittaa yritysten ja muiden yhteisöjen innovatiivisia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeita;

2) rahoittaa yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden julkista tutkimustoimintaa harjoittavien organisaatioiden (julkinen tutkimusorganisaatio) tutkimushankkeita;

3) rahoittaa työelämän innovatiivisia tutkimus- ja kehittämishankkeita;

4) suunnittelee, toteuttaa ja ohjaa tutkimus- ja kehitysohjelmia;

5) edistää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kykyä kehittää ja kaupallisesti hyödyntää uutta teknologiaa ja innovaatioita sekä uusien innovatiivisten yritysten ja liiketoimintojen syntymistä;

6) edistää yritysten keskinäistä sekä niiden ja julkisyhteisöjen ja julkisten tutkimusorganisaatioiden välistä yhteistyötä;

7) edistää yritysten ja julkisten tutkimusorganisaatioiden tutkimus-, ja innovaatiotoiminnan kansainvälistymistä sekä vaikuttaa toiminnallaan Suomen vetovoimaisuuteen monikansallisen tutkimuksen, tuotekehityksen ja innovatiivisen liiketoiminnan sijaintipaikkana;

8) myöntää eräät elinkeino-, energia- ja ympäristöpoliittiset tuet, kuten yritysten yhteishankkeiden kansainvälistämistuet sekä audiovisuaalisen tuotannon maksuhyvityksen kyseisiä tukia koskevien säännösten mukaisesti.

9) avustaa työ- ja elinkeinoministeriötä avaruusasiain hallinnon hoitamisessa ja huolehtii avaruusasiain neuvottelukunnasta annetun asetuksen (288/1992) 4 §:ssä tarkoitetun sihteeristön tehtävistä;

10) avustaa työ- ja elinkeinoministeriötä Euroopan unionin tutkimustoimintaa ja teknologian kehittämis- ja innovaatiotoimintaa koskevien asioiden hoitamisessa;

11) huolehtii Euroopan unionin tutkimus- ja innovaatiotoiminnan neuvonta- ja tiedotustehtävistä kansallisesti;

12) huolehtii teknologia- ja innovaatiotoimintaa koskevasta tiedotuksesta;

13) huolehtii muista työ- ja elinkeinoministeriön määräämistä kansainvälisistä tehtävistä;

14) edistää pääomasijoitusmarkkinan kehittymistä hallinnoimalla kyseistä tehtävää varten perustettua valtion kokonaan omistamaa osakeyhtiötä ja vastaamalla yhtiön omistajaohjauksesta.

2 §
Organisaatio ja henkilöstö

Tekesissä on pääjohtajan lisäksi muita virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilöstöä.

Mitä tässä asetuksessa säädetään virkamiehistä, koskee soveltuvin osin myös työsopimussuhteista henkilöstöä.

5 §
Johtokunnan päätösvalta

Johtokunta päättää:

1) Tekesin talousarvioehdotuksesta, toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen hyväksymisestä;

2) varojen myöntämisestä sellaisiin yritysten ja yhteisöjen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin, julkisen tutkimuksen hankkeisiin sekä elinkeino-, energia- ja ympäristöhankkeisiin, joissa Tekesin rahoitusosuus on yli 3 000 000 euroa;

3) sijoituspolitiikkaa ja muita periaatteellisia asioita koskevista ohjeista Tekesin hallinnoimalle pääomasijoitustoimintaa harjoittavalle valtionyhtiölle;

4) Tekes-ohjelmista ja rahoituksen myöntämisen periaatteista, rahoitukseen liittyvistä toimintalinjoista sekä muista sellaisista Tekesin kannalta merkittävistä asioista, jotka pääjohtaja tai johtokunnan puheenjohtaja haluaa johtokunnan käsiteltäviksi.

Johtokunta voi päättää varojen myöntämisestä myös sellaiseen 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun hankkeeseen, jossa Tekesin rahoitusosuus ei ylitä 3 000 000 euroa.

Lisäksi johtokunta nimittää valtion osakekantaa edustavat hallituksen jäsenet Tekesin hallinnoimien osakeyhtiöiden hallituksiin.


Tämä asetus tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.