HE 244/2016

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi verontilityslain 13 §:n muuttamisesta

Esityksen pääasiallinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia siten, että kuntien yhteisöveron metsävero-osuuden jakamista yksittäisille kunnille koskevaan säännökseen tehtäisiin Metsähallituksen, Suomen metsäkeskuksen ja metsäntutkimuslaitoksen organisaatiouudistuksista johtuvat muutokset. Lisäksi ehdotetaan, että Suomen Kuntaliitto ry saisi tiedot yhteisöille maksuunpannusta verosta.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2017 alusta. Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuoden 2017 yhteisöveron jako-osuuksien laskennassa ja tilityksissä yksittäisille kunnille.

Perustelut

1 Nykytila
1.1 Metsähallituksen, Suomen metsäkeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen organisaatio

Suomen metsäkeskuksesta annettu laki (418/2011) tuli voimaan vuoden 2012 alusta. Entiset 13 alueellista metsäkeskusta yhdistyivät tällöin yhdeksi valtakunnalliseksi metsäkeskukseksi. Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön keskusyksikön toimipaikasta ja alueyksiköistä säädettiin valtioneuvoston asetuksella (1101/2011). Alueyksikön toimialueet muodostuivat aiemmista alueellisten metsäkeskusten toimialueista. Asetus kumottiin vuoden 2015 alusta, jonka jälkeen Suomen metsäkeskuksella ei ole ollut säädösperusteista aluejakoa, vaan metsäkeskus itse määrittelee työjärjestyksessään alueelliset toimintayksikkönsä. Sen vuoksi Suomen metsäkeskuksen metsätalouteen liittyvää tilastointia ei enää vuodesta 2015 voida perustaa alueellisiin metsäkeskuksiin tai metsäkeskusten alueyksiköihin pohjautuvaan aluejakoon. Tähän aluejakoon perustuen määritellään yksittäisten kuntien yhteisöveron metsäerän jako-osuudet.

Verovuonna 2016 sovellettavat yksittäisten kuntien jako-osuudet lasketaan vuosien 2013 ja 2014 tietojen perusteella, joten niiden määrittelyyn voidaan vielä soveltaa vuoden 2014 loppuun voimassa ollutta asetusta Suomen metsäkeskusten julkisen palvelun yksikön alueyksiköistä.

Vuoden 2015 alusta tuli voimaan Luonnonvarakeskuksesta annettu laki (561/2014). Luonnonvarakeskuksen (Luke) muodostavat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Metsäntutkimuslaitos (Metla), Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) tilastopalvelut. Jatkossa Luonnonvarakeskus hoitaa Metsäntutkimuslaitokselle kuuluneita yhteisöveron tilityksiin liittyviä tehtäviä.

Vuonna 2016 uudistettiin myös Metsähallituksen organisaatiota. Metsähallituksesta annettu laki (234/2016) tuli voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2016. Metsähallitus ja sen tytäryritykset muodostavat Metsähallituskonsernin. Kansallispuistot, erämaa-alueet ja muut luonnonsuojelualueet pysyvät nykyisessä käytössään, ja lain 5 §:n nojalla Metsähallitus hoitaa ja käyttää sen hallinnassa olevaa maa- ja vesiomaisuutta julkisten hallintotehtävien hoitamista varten. Metsähallituksen metsätalousliiketoiminta siirrettiin samassa yhteydessä perustettuun valtion kokonaan omistamaan metsätalousosakeyhtiöön. Liiketoiminnassaan Metsähallituksen tulee lain 2 §:n nojalla toimia tuloksellisesti. Metsätalousosakeyhtiö maksaa veronalaisesta tulostaan yhteisöveroa valtiolle ja kunnille. Metsähallitus osittain verovelvollisena liikelaitoksena maksaa yhteisöveroa vain kunnille.

1.2 Yksittäisen kunnan yritystoimintaerä ja metsäerä

Kunnat saavat osuuden yhteisöveron tuotosta verontilityslain (532/1998) 12 §:n mukaisesti. Vuodesta 2017 lähtien kuntien jako-osuus on 30,34 prosenttia yhteisöverosta. Yksittäisille kunnille jaettava yhteisövero-osuus määräytyy verontilityslain 13 §:n mukaisesti. Kuntien yhteisövero-osuus jaetaan yksittäisille kunnille siten, että kunnan verovuoden jako-osuus on kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvo. Kunnan jako-osuus saadaan laskemalla kunkin kunnan yritystoimintaerän ja metsäerän euromääräisen summan suhteellinen osuus kaikkien kuntien vastaavien lukujen summasta.

Kunnan yritystoimintaerä määräytyy siten, että kunkin yhteisön, lukuun ottamatta Metsähallitusta, verovuodelta maksuunpantu yhteisövero jaetaan kunnittaiseksi yritystoimintaerän laskentaeräksi. Kuntien osuus 13 §:n 2 momentissa tarkoitetusta yhteisöverosta vähennettynä metsävero-osuudella jaetaan yksittäisten kuntien yritystoimintaeräksi näin saatujen kunnittaisten laskentaerien suhteessa.

Metsävero-osuus on metsäeränä kunnille jaettava yhteisöveron määrä, johon on lisätty Metsähallitukselle maksuunpantu yhteisövero. Kuntien metsävero-osuus määräytyy vuosittain siten, että vuoden 2007 metsävero-osuutta muutetaan bruttokantorahatulojen muutosta vastaavasti. Muutos lasketaan vuoden 2005 lopusta verovuotta kaksi vuotta edeltäneen vuoden loppuun. Metsävero-osuuden määrä on vähintään viisi ja enintään 15 prosenttia kuntien yhteisöverosta.

Yksittäisen kunnan metsäerän laskennasta säädetään verontilityslain 13 §:n 4 momentissa. Kunnan metsäerää laskettaessa perusteena käytetään metsäkeskuksittain laskettuja bruttokantorahatuloja, jotka jaetaan yksittäisille kunnille niiden alueella olevien talousmetsämaapinta-alojen suhteessa. Lisäksi perusteeseen luetaan arvioidut saamatta jääneet kantorahatulot lakisääteisten luonnonsuojelualueiden metsämaista sekä vanhojen metsien suojeluohjelman mukaisista valtion mailla ja Kuusamon yhteismetsän alueella sijainneista metsämaista. Metsähallitus toimittaa metsäerän laskentaa varten tiedot luonnonsuojelualueiden saamatta jääneistä bruttokantorahatuloista. Metsävero-osuus lisättynä Metsähallitukselle maksuunpannulla yhteisöverolla jaetaan yksittäisten kuntien metsäeräksi näin saatujen kunnittaisten laskentaerien suhteessa.

1.3 Yhteisöjen maksuunpanotiedot

Verontilityslain 13 §:n 5 momentin mukaan Verohallinto toimittaa salassapitoa koskevien säännösten estämättä kullekin kunnalle tiedon yhteisölle maksuunpannusta yhteisöverosta siltä osin kuin jako-osuuksien laskennassa käytetty maksuunpantu yhteisövero kohdistuu tähän kuntaan.

Tiedot toimitetaan kunnille ensisijaisesti tietojen oikeellisuuden tarkistamista varten. Salassapitomääräyksistä johtuen Suomen Kuntaliitto ry kuntien etujärjestönä ei saa yksittäisten kuntien jako-osuuksien laskentaperusteisiin liittyviä tietoja käyttöönsä eivätkä kunnat saa käytännössä luovuttaa verontilityslain 13 §:n nojalla saamiaan tietoja eteenpäin etujärjestölleen.

2 Ehdotetut muutokset
2.1 Metsävero-osuus ja yritystoimintaerä

Muutos koskee ainoastaan Metsähallituksen organisaatiouudistuksesta johtuvaa toimintojen jaottelua. Siten Metsähallituksen liikelaitoksen osittain verovelvollisena pelkästään kunnille maksama yhteisövero sekä metsätalousliiketoimintaa harjoittavan tytäryhtiön maksamasta yhteisöverosta kunnille tuleva osuus jaettaisiin kunnille metsäerän jakoperusteilla. Ennen Metsähallituksen organisaatiouudistusta Metsähallitus valtion liikelaitoksena oli osittain verovelvollinen tuloverotuksessa ja maksoi veroa ainoastaan kunnalle.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslain 13 §:n 2 momenttia siten, että Metsähallituksen ja sen metsätalousliiketoimintaa harjoittavan tytäryhtiön maksamista veroista kunnille tuleva osuus vähennettäisiin laskettaessa kunnittaisen yritystoimintaerän laskentaerää. Verontilityslain 13 §:n 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että vastaava kunnille tuleva yhteisöveron osuus lisättäisiin metsävero-osuuteen.

2.2 Yksittäisen kunnan metsäerä

Esityksessä ehdotetaan verontilityslain 13 §:n 4 momenttia muutettavaksi siten, että kunnan metsäerää laskettaessa perusteena käytettäisiin vuoden 2014 metsäkeskusjaottelun mukaisia metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön 13 alueyksikköä. Alueyksiköitä olivat Rannikon alueyksikkö, Lounais-Suomen alueyksikkö, Hämeen-Uudenmaan alueyksikkö, Kaakkois-Suomen alueyksikkö, Pirkanmaan alueyksikkö, Etelä-Savon alueyksikkö, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö, Keski-Suomen alueyksikkö, Pohjois-Savon alueyksikkö, Pohjois-Karjalan alueyksikkö, Kainuun alueyksikkö, Pohjois-Pohjanmaan alueyksikkö ja Lapin alueyksikkö. Luonnonvarakeskus tuottaa laskentaa varten tarvittavat tiedot.

Tarkoituksena on myöhemmin selvittää koko metsäerän laskentajärjestelmän uudistamista.

2.3 Yhteisöjen maksuunpanotiedot

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslain 13 §:n 5 momenttia siten, että Verohallinto toimittaisi tiedot yhteisölle maksuunpannusta yhteisöverosta kuntien lisäksi myös Suomen Kuntaliitto ry:lle tietojen oikeellisuuden tarkistamista varten. Koska nykyisin Suomen Kuntaliitto ry ei saa näitä tietoja, on yksittäisen kunnan käytännössä mahdotonta selvittää monikuntaisten yhtiöiden osalta, onko yhtiöiden verot huomioitu oikein yksittäisen kunnan jako-osuutta määriteltäessä.

Jako-osuuksiin vaikuttavat taustatiedot ovat kattavasti ainoastaan Verohallinnon tiedossa, mutta kuntasektorilla yhdelläkään taholla ei ole tiedoista kokonaiskuvaa. Tämä on ongelmallista kuntien oikeusturvan kannalta veronsaajana. Sen vuoksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi Suomen Kuntaliitto ry:lle oikeus saada kuntakohtaiset tiedot käyttöönsä salassapitosäädösten estämättä, jolloin laskentaperusteiden oikeellisuutta voitaisiin seurata kattavasti koko kuntaryhmän osalta yhteistyössä yksittäisten kuntien kanssa. Yksittäisten kuntien olisi siten mahdollista tarkastaa jako-osuuslaskentaan vaikuttavia tietoja yhdessä Suomen Kuntaliitto ry:n kanssa, jolla olisi mahdollisuus tarkastella tietojen oikeellisuutta koko kuntasektorin osalta.

3 Esityksen vaikutukset
3.1 Taloudelliset vaikutukset

Esityksellä ei ole taloudellisia vaikutuksia. Metsähallituksen organisaatiouudistuksella on kuitenkin todennäköisesti vähäisiä vaikutuksia metsävero-osuuden määrään riippuen eri toimintayksiköiden jatkossa maksamien verojen määrästä.

3.2 Hallinnolliset vaikutukset

Luonnonvarakeskus ilmoittaisi jatkossa Verohallinnolle metsäerän laskennassa tarvittavat tiedot. Verohallinnolle ei aiheutuisi ehdotetun muutoksen johdosta lisäkustannuksia.

4 Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu valtiovarainministeriössä yhteistyössä Verohallinnon kanssa. Esitys-luonnoksesta lausuntonsa ovat antaneet maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Metsähallitus, Luonnonvarakeskus, Verohallinto ja Suomen Kuntaliitto ry. Esitysehdotus on ollut kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan käsiteltävänä.

5 Voimaantulo ja soveltaminen

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 2017 alusta. Lakia sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuoden 2017 yhteisöveron jako-osuuksien laskennassa ja tilityksissä yksittäisille kunnille.

Edellä esitetyn perusteella annetaan eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki verontilityslain 13 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan verontilityslain (532/1998) 13 §:n 2, 4 ja 5 momentti,

sellaisina kuin ne ovat, 2 momentti laissa 724/2004, 4 momentti laissa 1102/2006 ja 5 momentti laissa 655/2015, seuraavasti:

13 §
Yksittäisten kuntien jako-osuudet

Kunkin yhteisön, lukuun ottamatta Metsähallituksen ja sen metsätaloutta harjoittavan tytäryhtiön yhteisöverosta kunnille tulevaa osuutta, verovuodelta maksuunpantu yhteisövero jaetaan kunnittaiseksi yritystoimintaerän laskentaeräksi. Jos yhteisöllä on toimipaikka vain yhdessä kunnassa, yhteisön vero lisätään tämän kunnan laskentaerään. Jos yhteisöllä on toimipaikka useassa kunnassa, yhteisön vero lisätään näiden kuntien laskentaeriin yhteisön toimipaikkojen kunnittaisten henkilöstömäärien suhteessa. Konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain (825/1986) mukaisessa konsernisuhteessa olevien yhteisöjen verot lasketaan kuitenkin yhteen ja lisätään asianomaisten kuntien laskentaeriin kyseiseen konserniin kuuluvien yhteisöjen toimipaikkojen kunnittaisten henkilöstömäärien suhteessa. Kuntien osuus tässä momentissa tarkoitetusta yhteisöverosta vähennettynä 3 momentissa tarkoitetulla metsävero-osuudella jaetaan yksittäisten kuntien yritystoimintaeräksi näin saatujen kunnittaisten laskentaerien suhteessa (yritystoimintaerä).


Kunnan metsäerää laskettaessa perusteena käytetään vuoden 2014 loppuun voimassa olleen valtioneuvoston asetuksen (1101/2011) mukaisia Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön alueyksiköittäin laskettuja bruttokantorahatuloja, jotka jaetaan yksittäisille kunnille niiden alueella olevien metsämaapinta-alojen suhteessa, perusteeseen ei kuitenkaan lueta kunnan metsäalueisiin kuuluvia tässä momentissa tarkoitettuja luonnonsuojelualueita. Lisäksi perusteeseen luetaan arvioidut saamatta jääneet kantorahatulot lakisääteisten luonnonsuojelualueiden metsämaista sekä vanhojen metsien suojeluohjelman mukaisista valtion mailla ja 1 päivänä tammikuuta 1998 yksityismaista Kuusamon yhteismetsän alueella sijainneista metsämaista. Arvioidut saamatta jääneet tulot otetaan kuitenkin huomioon vain silloin, kun asianomaisten metsämaiden pinta-ala on Lapin läänissä vähintään 1 000 hehtaaria, Oulun läänissä 500 hehtaaria ja muualla maassa 300 hehtaaria. Saamatta jääneet kantorahatulot määritellään vuosittain siten, että suojelualueiden metsämaan hehtaarimäärä kerrotaan varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 §:n 2 momentin mukaisesti vahvistetulla metsän keskimääräisellä vuotuisella tuotolla. Metsävero-osuus lisättynä Metsähallitukselle ja sen metsätaloutta harjoittavalle tytäryhtiölle maksuunpannulla kunnille tulevalla osuudella yhteisöverosta jaetaan yksittäisten kuntien metsäeräksi näin saatujen kunnittaisten laskentaerien suhteessa.

Verohallinto toimittaa salassapitoa koskevien säännösten estämättä kullekin kunnalle tiedon yhteisölle maksuunpannusta yhteisöverosta siltä osin kuin jako-osuuksien laskennassa käytetty maksuunpantu yhteisövero kohdistuu tähän kuntaan. Verohallinto toimittaa salassapitosäännösten estämättä lisäksi Suomen Kuntaliitto ry:lle tiedot yhteisöille maksuunpannuista yhteisöveroista kaikkien kuntien osalta tietojen tarkistamista varten. Valtioneuvoston asetuksella säädetään niiden yhteisöjen lukumäärästä, joiden osalta tietoja toimitetaan.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuoden 2017 yhteisöveron jako-osuuksien tilityksissä yksittäisille kunnille.


Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 2016

Pääministeri
Juha Sipilä

Valtiovarainministeri
Petteri Orpo

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.