Hallituksen esitys eduskunnalle tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Sri Lankan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta
- Hallinnonala
- Valtiovarainministeriö
- Antopäivä
- Esityksen teksti
- Suomi
- Käsittelyn tila
- Käsitelty
- Käsittelytiedot
- Eduskunta.fi 235/2016
Esityksen pääasiallinen sisältö
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Sri Lankan kanssa lokakuussa 2016 tehdyn sopimuksen.
Sopimus rakentuu eräin poikkeuksin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimalle malliverosopimukselle. Sopimus sisältää määräyksiä, joilla toiselle sopimusvaltiolle myönnetään oikeus verottaa eri tuloja, kun taas toisen sopimusvaltion on vastaavasti luovuttava käyttämästä verolainsäädäntöönsä perustuvaa verottamisoikeuttaan tai muulla tavoin myönnettävä huojennus verosta, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältetään. Lisäksi sopimuksessa on muun muassa syrjintäkieltoa ja verotietojen vaihtoa koskevia määräyksiä.
Sopimus tulee voimaan kolmekymmentä päivää sen viimeisen ilmoituksen päivämäärän jälkeen, joilla sopimusvaltiot ilmoittavat toisilleen täyttäneensä sopimuksen voimaantulolle asetetut perustuslain mukaiset edellytykset.
Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimuksen kanssa.
Yleisperustelut
1Nykytila
Suomen ja Sri Lankan välillä on tällä hetkellä voimassa Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1982 Suomen Tasavallan ja Sri Lankan Demokraattisen Sosialistisen Tasavallan välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehty sopimus (verosopimus). Sitä sovellettiin ensimmäisen kerran verovuodelta 1985.
Kaksinkertaisen verotuksen välttämisen alalla, OECD:n malliverosopimuksessa ja ve-rotietojenvaihdossa tapahtuneen kehityksen johdosta on Sri Lankan kanssa voimassa olevaa vuoden 1982 verosopimusta pidettävä vanhentuneena ja siten tarkistusta kaipaavana. Lisäksi sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen on sekä Suomen että Sri Lankan verolainsäädäntöön tehty olennaisia muutoksia. Näistä syistä uuden sopimuksen tekeminen Sri Lankan kanssa on ollut tarkoituksenmukaista.
Suomella on voimassa oleva laaja verosopimus, jossa määrätään lähes kaikista OECD:n malliverosopimuksen tekstissä käsitellyistä asioista, seuraavien 75 valtion kanssa: Alankomaat (SopS 84/1997 ja 31/1998), Arabiemiraattien liitto (SopS 90/1997 ja 32/1998), Argentiina (SopS 85/1996), Armenia (SopS 120/2007 ja 31/2008), Australia (SopS 91/2007 ja 32/2008), Azerbaidzhan (SopS 94/2006), Barbados (SopS 79/1992 ja 58/2013), Belgia (SopS 66/1978, 54/1997 ja 13/2014), Bosnia-Hertsegovina (SopS 60/1987 ja 75/2005), Brasilia (SopS 92/1997 ja 33/1998), Bulgaria (SopS 11/1986), Egypti (SopS 12/1966 ja 56/1976), Espanja (SopS 67/1968, 14/1974, 39/1974, 109/1991 ja 74/1992), Etelä-Afrikka (SopS 78/1995 ja 4/1996), Filippiinit (SopS 60/1981), Georgia (SopS 76/2008), Indonesia (SopS 4/1989), Intia (SopS 58/2010), Irlanti (SopS 88/1993), Islanti (SopS 26 ja 95/1997, 34/1998, 127/2008 ja 43/2009), Iso-Britannia (SopS 2/1970, 31/1974, 26/1981, 8/1987, 2/1992, 75/1992 ja 63/1997), Israel (SopS 90/1998), Italia (SopS 55/1983), Itävalta (SopS 18/2001 ja 95/2011), Japani (SopS 43/1972, 111/1991 ja 76/1992), Kanada (SopS 2/2007), Kazakstan (SopS 85/2010), Kiina (SopS 104/2010), Kirgistan (SopS 14/2004), Korean tasavalta (SopS 75/1981), Kosovo (SopS 60/1987 ja 1/2012), Kreikka (SopS 58/1981), Kroatia (SopS 60/1987 ja 34/1995), Kypros (SopS 40/2013), Latvia (SopS 92/1993), Liettua (SopS 94/1993), Luxemburg (SopS 18/1983, 60/1992 ja 62/2010), Makedonia (SopS 23/2002), Malesia (SopS 16/1986), Malta (SopS 82/2001), Marokko (SopS 18/2013), Meksiko (SopS 65/1998), Moldova (SopS 92/2008), Montenegro (SopS 60/1987 ja 45/2007), Norja (SopS 26 ja 95/1997, 34/1998, 127/2008 ja 43/2009), Pakistan (SopS 15/1996), Portugali (SopS 27/1971), Puola (SopS 21/2010), Ranska (SopS 8/1972 ja 5 /1976), Romania (SopS 7/2000), Ruotsi (SopS 26 ja 95/1997, 34/1998, 127/2008 ja 43/2009), Saksa (SopS 18/1982), Sambia (SopS 28/1985), Serbia (SopS 60/1987 ja 70/2001), Singapore (SopS 115/2002, 38/2003 ja 41/2010), Slovakia (SopS 28/2000), Slovenia (SopS 70/2004), Sri Lanka (SopS 20/1984), Sveitsi (SopS 90/1993, 92/2006, 122/2010 ja 14/2013), Tadzikistan (SopS 72/2013), Tansania (SopS 70/1978), Tanska (mukaan lukien Färsaaret; SopS 26 ja 95/1997, 34/1998, 127/2008 ja 43/2009), Thaimaa (SopS 28/1986), Tsekki (SopS 80/1995 ja 5/1996), Turkki (SopS 49/2012), Ukraina (SopS 82/1995 ja 6/1996), Unkari (SopS 51/1981), Uruguay (SopS 16/2013), Uusi Seelanti (SopS 49/1984 ja 16/1988), Uzbekistan (SopS 104/1999), Valko-Venäjä (SopS 84/2008), Venäjä (SopS 110/2002), Vietnam (SopS 112/2002 ja 64/2003), Viro (SopS 96/1993) ja Yhdysvallat (SopS 2/1991 ja 3/2008).
Espanjan ja Saksan kanssa tehtyjä verosopimuksia koskevat hallituksen esitykset ( HE 5/2016 EV 20/2016 vp/16.3.2016 ja HE 17/2016 EV 27/2016 vp/5.4.2016) on jo käsitelty eduskunnassa. Turkmenistanin kanssa tehtyä verosopimusta koskeva hallituksen esitys ( HE 202/2016 ) on annettu eduskunnalle 20 päivänä lokakuuta 2016.
Suomella on voimassa olevat sopimukset, jotka tiedonvaihdon lisäksi koskevat luonnollisten henkilöiden ja laivoja tai ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämistä ja keskinäistä sopimusmenettelyä etuyhteysyritysten tulon oikaisemisen yhteydessä, kuuden alueen kanssa: Bermuda (SopS 87/2009), Brittiläiset Neitsytsaaret (SopS 59/2011), Caymansaaret (SopS 34/2010), Guernsey (SopS 47 ja 84/2009), Jersey (SopS 78/2009) ja Mansaari (SopS 74/2008).
Suomella on voimassa olevat sopimukset, jotka tiedonvaihdon lisäksi koskevat osinkoa ja kiinteän toimipaikan tuloa, Alankomaiden Antillien (SopS 63/2011) ja Aruban (SopS 65/2011) kanssa.
Suomella on voimassa oleva sopimus kansainvälisestä kuljetustoiminnasta saadun tulon vapauttamisesta verosta Yhdysvaltain kanssa (SopS 20/1988), voimassa oleva sopimus ilma-aluksen käyttämisestä saadun tulon kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi Hongkongin kanssa (SopS 125/2008) ja voimassa oleva sopimus kansainvälisen ilmakuljetusliiketoiminnan (sen liiketulon) vastavuoroisesta vapauttamisesta eräistä veroista Kiinan kanssa (SopS 117/2006).
Suomella on voimassa oleva kulttuuri-instituuteille vastavuoroisesti myönnettäviä verohelpotuksia koskeva sopimus Italian kanssa (SopS 33/1974). Sopimusta sovelletaan myös tulo- ja omaisuusveroihin.
Suomella on voimassa oleva sopimus erityisistä määräyksistä (tulon ja varallisuuden) kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi rakennettaessa rajasiltoja ym. Norjan kanssa (SopS 54/1993).
2Esityksen taloudelliset vaikutukset
Sopimuksen tarkoituksesta johtuu, että sopimusvaltio ja muut sopimuksessa tarkoitettujen verojen saajat eivät käytä verottamisoikeuttaan sopimuksessa määrätyissä tapauksissa tai että ne sopimuksessa edellytetyllä tavalla muutoin myöntävät huojennusta verosta. Sopimusmääräysten soveltaminen merkitsee Suomessa sitä, että valtio ja kunnat sekä evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnat luopuvat vähäisestä osasta verotulojaan, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältettäisiin.
Uusi sopimus alentaa osingon lähdeverokantaa. Tämän mukaisesti Sri Lankaan maksettavasta osingosta Suomessa saatava lähdeverotuotto alenee. Suomessa asuvalle portfoliosijoittajalle Sri Lankasta kertyvästä osingosta kannettava Sri Lankan veron määrä alenee, joten samalla alenee määrä, joka Suomen on vähennettävä osingosta kannettavasta Suomen verosta, mikä vähentää verokuluja. Suoran osingon osalta Sri Lankan lähdeveron aleneminen on Suomen verotuottojen kannalta vailla merkitystä, koska suora osinko on Suomessa verovapaa.
Koron ja rojaltin verokanta pysyy 10 prosentissa, joten näiltä osin ei tapahdu muutoksia verotuotoissa tai -kuluissa.
Vuonna 2015 maksettiin Suomesta Sri Lankaan palkkaa, päivärahaa ja työkorvausta 240 461 euroa, josta perittiin lähdeveroa (tai toimitettiin ennakonpidätys) 2 942,75 euroa, eläkettä 13 530 euroa, talletuskorkoa 418 euroa, muuta suoritusta (stipendi, vakuutuskorvaus, henkilöstörahaston-osuus) 11 400 euroa ja osinkoa 75,60 euroa, josta perittiin lähdeveroa 11,34 euroa.
Esityksellä ei voida katsoa olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.
3Asian valmistelu
Sopimusta koskevat neuvottelut käytiin Helsingissä syyskuussa 2012 ja Colombossa huhtikuussa 2016, jolloin neuvottelujen päätteeksi parafoitiin englanninkielinen sopimusluonnos. Tämän jälkeen sopimusluonnosta on eräiltä osin tarkistettu sähköpostitse.
Sopimus allekirjoitettiin Colombossa 6 päivänä lokakuuta 2016.
Sopimus noudattaa OECD:n laatimaa malliverosopimusta, poikkeuksena määräykset, jotka koskevat liiketulon, rojaltin ja itsenäisestä ammatinharjoittamisesta saadun tulon verottamista ja etuuksien rajoitusta.
Molemmat valtiot soveltavat hyvitysmenetelmää päämenetelmänä kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa.
Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:
Yksityiskohtaiset perustelut
1Sopimuksen sisältö
1 artikla.
Sopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt.
Tässä artiklassa määritetään ne henkilöt, joihin sopimusta sovelletaan. Artikla on OECD:n mallisopimuksen mukainen. Sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka asuvat sopimusvaltiossa tai molemmissa sopimusvaltioissa. Sanonta sopimusvaltiossa asuva henkilö määritellään 4 artiklassa.
Eräissä tapauksissa sopimusta voidaan soveltaa myös kolmannessa valtiossa asuvaan henkilöön. Syrjintäkieltoa koskevan 24 artiklan määräykset ja tietojen vaihtamista koskevan 26 artiklan mukaan vaihdettavat tiedot voivat nimittäin koskea henkilöitä, jotka eivät asu kummassakaan sopimusvaltiossa.
2 artikla.
Sopimuksen piiriin kuuluvat verot.
Verot, joihin sopimusta sovelletaan, määritellään ja mainitaan tässä artiklassa.
3—5 artikla.
Yleiset määritelmät.Sopimusvaltiossa asuva henkilö. Kiinteä toimipaikka.
Näissä artikloissa määritellään eräät sopimuksessa esiintyvät sanonnat. Artiklat ovat pääosin OECD:n mallisopimuksen mukaisia.
Sopimuksen 3 artiklassa on yleisiä määritelmiä. Määritelmiä on myös sopimuksen muissa artikloissa. Niinpä esimerkiksi sanonnat osinko, korko ja rojalti määritellään näiden tulolajien verotusta käsittelevissä artikloissa (10, 11 ja 12 artikla).
Sanonta sopimusvaltiossa asuva henkilö määritellään 4 artiklassa. Siinä mainitaan myös valtio, sen paikallisviranomainen ja julkisyhteisö. Muun kuin luonnollisen henkilön asuinvaltio ratkaistaan sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisellä keskinäisellä sopimuksella eritysten kriteerien perusteella (3 kappale).
Sanonta kiinteä toimipaikka, joka määritellään 5 artiklassa, on tärkeä erityisesti liiketulon verotusta koskevan 7 artiklan soveltamisen kannalta. Määritelmä vastaa pääosin OECD:n mallisopimuksen määräyksiä.
6 artikla.
Kiinteästä omaisuudesta saatu tulo.
Kiinteästä omaisuudesta saatua tuloa voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa omaisuus on. Tällaiseen tuloon rinnastetaan artiklan mukaan muun muassa tulo, joka saadaan kiinteistöyhteisön osakkeen tai muun yhteisöosuuden perusteella hallitun huoneiston käytöstä tai vuokralleannosta (4 kappale). Näin ollen voidaan esimerkiksi tuloa, jonka suomalaisen asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja saa osakehuoneiston vuokralleannosta, verottaa Suomessa.
Artikla vastaa pääosin OECD:n mallisopimusta.
7 artikla.
Liiketulo
. Tämän artiklan mukaan sopimusvaltiossa olevan yrityksen saamasta liiketulosta voidaan verottaa toisessa sopimusvaltiossa vain, jos yritys harjoittaa toimintaansa viimeksi mainitussa valtiossa olevasta kiinteästä toimipaikasta. Käsite kiinteä toimipaikka määritellään sopimuksen 5 artiklassa. Liiketuloa, josta kiinteän toimipaikan sijaintivaltio voi verottaa, on vain se tulo, joka on luettava kuuluvaksi itse kiinteään toimipaikkaan (1 kappale). Jos liiketuloon sisältyy tuloa, jota käsitellään erikseen sopimuksen muissa artikloissa, siihen sovelletaan sitä koskevia erityismääräyksiä (7 kappale).
Artiklan määräykset vastaavat OECD:n malliverosopimuksen määräyksiä.
8 artikla.
Merenkulku ja ilmakuljetus.
Tämä artikla sisältää merenkulusta ja ilmakuljetuksesta saadun tulon osalta poikkeuksia 7 artiklan määräyksiin. Tulosta, joka saadaan laivan tai ilma-aluksen käytöstä kansainväliseen liikenteeseen, verotetaan vain siinä sopimusvaltiossa, jossa yrityksen kotipaikka on, silloinkin kun tulo on luettava kuuluvaksi kiinteään toimipaikkaan, joka yrityksellä on toisessa sopimusvaltiossa (1 kappale). Tulosta, jonka sopimusvaltiosta saa toisessa sopimusvaltiossa oleva yritys laivan käyttämisestä kansainväliseen liikenteeseen, voidaan kuitenkin 1 kappaleen määräysten estämättä verottaa ensiksi mainitussa valtiossa, mutta näin määrättyä veroa on alennettava määrällä, joka on 50 prosenttia siitä (2 kappale).
Artikla vastaa pääosin OECD:n mallisopimuksen 8 artiklaa.
9 artikla.
Etuyhteydessä keskenään olevat yritykset.
Etuyhteydessä keskenään olevien yritysten saamaa tuloa saadaan tämän artiklan mukaan oikaista, jos perusteetonta voitonsiirtoa voidaan osoittaa tapahtuneen. Suomessa tällä määräyksellä on merkitystä verotusmenettelystä annetun lain
(1558/1995)
31 §:n soveltamisen kannalta.
Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 9 artiklaa.
10 artikla.
Osinko
. Osingosta voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon saaja asuu (1 kappale).
Jos srilankalaisen yhtiön maksaman osingon saaja on suomalainen yhtiö, osinko on Suomessa vapautettu verosta, jos saaja hallitsee välittömästi vähintään 10 prosenttia osingon maksavan yhtiön äänimäärästä (23 artiklan 2 kappaleen b kohta).
Osingosta voidaan artiklan 2 kappaleen mukaan verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon maksavan yhtiön kotipaikka on (lähdevaltio). Artiklan 2 kappaleen a kohdan määräysten mukaan vero lähdevaltiossa on rajoitettu 7,5 prosenttiin osingon kokonaismäärästä, jos osingonsaaja on yhtiö, joka suoraan omistaa vähintään 25 prosenttia osingon maksavan yhtiön pääomasta. Muulloin vero saa olla enintään 10 prosenttia osingon kokonaismäärästä. Voimassa olevan sopimuksen mukaan verokanta on aina 15 prosenttia.
Lähdevaltio ei ole velvollinen noudattamaan mainittuja rajoituksia (4 kappale), jos osingon maksamisen perusteena oleva osuus tosiasiallisesti liittyy lähdevaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan tai kiinteään paikkaan.
Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 23 artiklan 2 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti.
Artikla vastaa pääosin OECD:n mallisopimuksen 10 artiklaa.
11 artikla. Korko . Korosta voidaan verottaa kummassakin sopimusvaltiossa (1 ja 2 kappale). Koron enimmäisverokanta sopimusvaltiossa, josta korko kertyy (lähdeverokanta), on, kuten voimassa olevassa sopimuksessa, 10 prosenttia. Korko on, kuten (pääasiallisesti) myös voimassa olevassa sopimuksessa, lähdeverovapaa (verotetaan vain vastaanottajan asuinvaltiossa), jos se maksetaan toisen sopimusvaltion hallitukselle mukaan lukien sen paikallisviranomainen, keskuspankki tai tämän hallituksen omistama tai kontrolloima virasto tai laitos (rahoituslaitos mukaan lukien) tai toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle sellaiseen lainaan tai luottoon liittyen, jonka on taannut jokin edellä mainituista.
Lähdevaltio ei ole velvollinen noudattamaan 1 ja 2 kappaleissa olevia rajoituksia, jos koron maksamisen perusteena oleva saaminen tosiasiallisesti liittyy lähdevaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan tai kiinteään paikkaan (5 kappale).
Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 23 artiklan 2 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti.
Lähdevaltion verottamisoikeutta koskevilla määräyksillä ei ole Suomessa juuri mitään käytännön merkitystä, koska rajoitetusti verovelvollisen on tuloverolain (1535/1992) 9 §:n 2 momentin mukaan vain eräissä harvinaisissa ja vähämerkityksisissä tapauksissa suoritettava Suomessa veroa täältä saadusta korosta.
Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 11 artiklaa tai sen kommentaareja.
12 artikla.
Rojalti
. Rojaltista voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa rojaltin saaja asuu. Rojaltista voidaan kuitenkin 2 kappaleen mukaan verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, josta se kertyy (lähdevaltio). Vero saa silloin olla, kuten voimassa olevassa sopimuksessa, enintään 10 prosenttia rojaltin kokonaismäärästä. Lähdevaltio ei ole velvollinen noudattamaan 2 kappaleessa olevaa rajoitusta (4 kappale), jos rojaltin maksamisen perusteena oleva oikeus tai omaisuus tosiasiallisesti liittyy lähdevaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan tai kiinteään paikkaan. Rojaltista, joka maksetaan kiinteän omaisuuden käyttöoikeudesta, sekä kaivoksen tai muiden luonnon varojen hyväksikäytöstä verotetaan 6 artiklan mukaan.
Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 23 artiklan 2 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti.
Artikla poikkeaa OECD:n malliverosopimuksesta siinä, että artikla antaa rojaltin verottamisoikeuden myös lähdevaltiolle.
13 artikla.
Luovutusvoitto
. Luovutusvoiton verottaminen säännellään tässä artiklassa. Kiinteän omaisuuden luovutuksesta saadusta myyntivoitosta voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa omaisuus on (1 kappale). Kiinteistöyhteisön osakkeen tai muun osuuden luovutuksesta saatu myyntivoitto rinnastetaan kiinteän omaisuuden luovutuksesta saatuun myyntivoittoon (2 kappale). Esimerkiksi myyntivoitosta, jonka suomalaisen asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja saa osakehuoneiston luovutuksesta, voidaan siis verottaa Suomessa. Jos sopimusvaltiossa asuvalla henkilöllä on toisessa sopimusvaltiossa kiinteä toimipaikka tai kiinteä paikka, niiden liikeomaisuuteen kuuluvan irtaimen omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa eli niiden sijaintivaltiossa (3 kappale). Myyntivoitosta, jonka sopimusvaltiossa oleva yritys saa kansainvälisessä liikenteessä
käytetyn laivan tai ilma-aluksen ja niiden käyttöön liittyvän irtaimen omaisuuden luovutuksesta, verotetaan vain tässä sopimusvaltiossa eli yrityksen asuinvaltiossa (4 kappale).
Voitosta, joka saadaan sellaisen omaisuuden luovutuksesta, jota ei tarkoiteta 1—4 kappaleessa, verotetaan vain luovuttajan asuinvaltiossa (5 kappale).
Määräykset vastaavat OECD:n mallisopimuksen 13 artiklan tai artiklan kommentaarin määräyksiä.
14 artikla. Itsenäinen ammatinharjoittaminen . Itsenäisestä ammatinharjoittamisesta saatua tuloa verotetaan vain tulon saajan asuinvaltiossa. Tulosta voidaan kuitenkin verottaa myös toisessa sopimusvaltiossa, jos itsenäinen ammatinharjoittaja toimintansa harjoittamista varten oleskelee tässä toisessa sopimusvaltiossa yhdessä jaksossa, tai useassa jaksossa yhteensä, 183 päivää tai yli 183 päivää 12 kuukauden ajanjakson aikana, joka alkaa tai päättyy kyseisenä verovuonna, tai hänellä on toimintansa harjoittamista varten siellä kiinteä paikka, esimerkiksi vastaanotto- tai toimistohuoneisto. Veroa voidaan silloin kantaa vain siitä tulon osasta, joka on luettava kuuluvaksi kiinteään paikkaan tai joka saadaan toiminnan harjoittamisesta tässä toisessa valtiossa (1 kappale).
OECD:n mallisopimus ei enää sisällä 14 artiklaa. Itsenäinen ammatinharjoittaminen rinnastetaan liiketoimintaan ja siihen sovelletaan aina 7 artiklaa.
15—17 artikla.
Yksityinen palvelus. Johtajanpalkkio. Taiteilijat ja urheilijat.
Näihin artikloihin sisältyvät määräykset, jotka koskevat työtuloa (15 artikla), johtajanpalkkiota (16 artikla) sekä taiteilijoita ja urheilijoita (17 artikla), ovat eräin täsmennyksin ja poikkeamin OECD:n mallisopimuksen ja Suomen verosopimuksissaan noudattaman käytännön mukaiset.
18 artikla.
Eläkkeet, elinkorot ja sosiaaliturvamaksut.
Yksityiseen palvelukseen perustuvaa eläkettä ja muuta samanluonteista hyvitystä verotetaan artiklan mukaan vain eläkkeensaajan asuinvaltiossa (1 kappale). Eläkettä ja muuta samanlaista suoritusta, joka maksetaan sopimusvaltion tai sen paikallisviranomaisen sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön (esimerkiksi Suomen TEL-eläke) tai järjestelmän mukaan, tai elinkorkoa, voidaan kuitenkin verottaa tässä valtiossa eli lähdevaltiossa (2 kappale).
Lähdevaltion verotusoikeus laajenee jonkin verran.
Määräykset vastaavat OECD:n mallisopimuksen 18 artiklan kommentaarin vaihtoehtoisia määräyksiä.
19 artikla.
Julkinen palvelus.
Julkisesta palveluksesta saatua tuloa verotetaan 1 kappaleen a kohdassa olevan pääsäännön mukaan vain siinä sopimusvaltiossa, josta maksu tapahtuu. Vastaava pääsääntö on 2 kappaleen a kohdan mukaan voimassa tällaisen palveluksen perusteella maksettavan eläkkeen osalta. Artiklan 1 kappaleen b kohdassa ja 2 kappaleen b kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa palkkatuloa ja eläkettä verotetaan kuitenkin vain saajan kotivaltiossa. Artiklan 3 kappaleessa mainituin edellytyksin verotetaan taas julkisesta palveluksesta saatua tuloa ja tällaisen palveluksen perusteella saatua eläkettä niiden määräysten mukaan, jotka koskevat yksityisestä palveluksesta saatua tuloa ja tällaisen palveluksen perusteella saatua eläkettä.
Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 19 artiklaa.
20 artikla.
Opiskelijat ja harjoittelijat.
Sopimuksen 20 artiklassa on määräyksiä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden saamien tulojen verovapaudesta eräissä tapauksissa. Artikla vastaa pääosin OECD:n mallisopimuksen 20 artiklaa.
21 artikla.
Muu tulo.
Tulosta, jota ei käsitellä 6—20 artiklassa, verotetaan vain tulon saajan asuinvaltiossa (1 kappale). Jos tulo kuitenkin kertyy toisesta sopimusvaltiosta (lähdevaltio), tuloa voidaan 3 kappaleen mukaan verottaa myös tässä valtiossa.
Artikla vastaa OECD:n mallisopimuksen 21 artiklaa 1 ja 2 kappaleen osalta.
22 artikla. Etuuksien rajoitus. Artikla sisältää etuuksien rajoittamista koskevat määräykset. Määräyksillä on esikuvia sekä OECD:n mallisopimuksen kommentaarissa esitetyissä vaihtoehdoissa että Suomen nykyisissä verosopimuksissa.
23 artikla.
Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen
. Tämän artiklan mukaan kumpikin sopimusvaltio käyttää kaksinkertaisen verotuksen poistamisessa päämenetelmänä hyvitysmenetelmää. Suomea koskevat määräykset ovat 2 kappaleessa ja Sri Lankaa koskevat määräykset 3 kappaleessa. Artiklan 2 kappaleen a kohdan määräys rakentuu sille periaatteelle, että tulon saajaa verotetaan Suomessa (sen ollessa asuinvaltio) myös sellaisesta tulosta, josta sopimuksen mukaan voidaan verottaa Sri Lankassa (lähdevaltio). Suomessa maksettavasta verosta vähennetään kuitenkin vero, joka sopimuksen mukaisesti on maksettu samasta tulosta Sri Lankassa. Kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta on lisäksi voimassa, mitä kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetussa laissa
(1552/1995)
säädetään. Hyvitysmenetelmää ei luonnollisestikaan sovelleta Suomessa silloin, kun osinko on vapaa Suomen verosta 2 kappaleen b kohdan määräyksen nojalla.
24—27 artikla.
Syrjintäkielto. Keskinäinen sopimusmenettely. Tietojen vaihtaminen. Diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen jäsenet.
Näihin artikloihin sisältyvät syrjintäkieltoa (24 artikla), keskinäistä sopimusmenettelyä (25 artikla), tietojen vaihtamista (26 artikla) ja diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen jäseniä (27 artikla) koskevat määräykset. Syrjintäkielto ja tietojenvaihto koskevat kaikenlaatuisia veroja. Tietojenvaihtoartikla on OECD:n mallisopimuksen viimeisimmän laajan 26 artiklan mukainen, ja myös muut artiklat vastaavat OECD:n mallisopimuksen artikloita (24, 25 ja 28 artikla).
28 ja 29 artikla.
Voimaantulo. Päättyminen.
Sopimuksen voimaantuloa (28 artikla) ja päättymistä (29 artikla) koskevat määräykset sisältyvät näihin artikloihin. Sopimuksen on määrä olla voimassa toistaiseksi.
2Lakiehdotuksen perustelut
Perustuslain 95 §:n 1 momentissa edellytetään, että kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan valtionsisäisesti voimaan erityisellä voimaansaattamislailla.
Esitys sisältää ehdotuksen laiksi tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Sri Lankan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.
1 §.
Lakiehdotuksen 1 §:llä saatetaan voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.
2 §.
Sopimuksen muiden määräysten voimaan saattamisesta ja lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti sopimuksen kanssa.
3Voimaantulo
Sopimus tulee voimaan 30 päivää niistä ilmoituksista myöhemmän päivämäärän jälkeen, joilla sopimusvaltiot ilmoittavat toisilleen täyttäneensä perustuslailliset sopimuksen voimaantulolle asetetut vaatimukset. Voimaantulon jälkeen sopimusta sovelletaan Suomessa lähteellä pidätettävien verojen osalta tuloon, joka saadaan sopimuksen voimaantulovuotta välittömästi seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen, ja muiden tuloverojen osalta veroihin, jotka määrätään voimaantulovuotta välittömästi seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta. Sri Lankassa sopimusta sovelletaan lähteellä pidätettävien verojen osalta tulomääriin, jotka maksetaan tai hyvitetään sopimuksen voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden huhtikuun 1 päivänä tai sen jälkeen, ja muiden tulosta suoritettavien verojen osalta sopimuksen voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden huhtikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta.
4Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja säätämisjärjestys
Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä.
Sopimuksen tulon verottamista koskevat 6—22 artikla, joissa määrätään tulon verottamisoikeuden jaosta tai kansallisen veron alentamisesta taikka siitä vapauttamisesta, sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Tämän vuoksi sopimus vaatii näiltä osin eduskunnan hyväksymisen.
Sopimuksen kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskeva 23 artikla sekä 24—27 artikla sisältävät joko suoraan tai välillisesti verotukseen liittyviä määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Myös näiltä osin sopimuksen määräykset edellyttävät eduskunnan hyväksymistä.
Sopimuksen 28 artiklan 3 kappaleen ensimmäisen virkkeen mukaan lakataan voimassa olevaa sopimusta soveltamasta veroihin, joihin uutta sopimusta sovelletaan 28 artiklan 2 kappaleen määräysten mukaan. Artiklan 28 3 kappaleen toisen virkkeen mukaan voimassa oleva sopimus lakkaa olemasta voimassa sinä viimeisenä ajankohtana, jona sitä 28 artiklan 3 kappaleen ensimmäisen virkkeen mukaan sovelletaan. Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunnan hyväksyminen vaaditaan sellaisen valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen irtisanomiseen, joka sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Perustuslakivaliokunta on jäävartiosopimuksen voimassaolon lakkauttamista koskevassa lausunnossaan todennut, että vaikka sopimuksen lakkauttamisessa ei muodollisesti ole kysymys sopimuksen irtisanomisesta, vaikutuksiltaan sopimuksen kansainvälisoikeudellisen voimassaolon lakkauttaminen rinnastuu velvoitteen irtisanomiseen (PeVL 18/2002 vp ja PeVL 32/2006 vp). Perustuslakivaliokunta on perustuslakiuudistuksen yhteydessä katsonut, että eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös sellaisen kansainvälisen velvoitteen irtisanomiseen, jonka eduskunta on hyväksynyt ennen uuden perustuslain voimaantuloa (PeVM 10/1998 vp). Voimassa olevan sopimuksen kumoaminen edellyttää siten eduskunnan suostumusta.
Sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset eivät ole sellaisia, jotka edellyttäisivät perustuslain 94 §:n 2 momentissa tarkoitettua säätämisjärjestystä. Esitykseen sisältyvä lakiehdotus voidaan siten hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,
että eduskunta hyväksyisi Colombossa 6 päivänä lokakuuta 2016 Suomen tasavallan ja Sri Lankan Demokraattisen Sosialistisen tasavallan välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen.
Lakiehdotus
1Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Suomen tasavallan ja Sri Lankan Demokraattisen Sosialistisen tasavallan välillä Colombossa 6 päivänä lokakuuta 2016 tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.
2 §
Sopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2016
Pääministerin sijainen, ulkoasiainministeriTimo SoiniValtiovarainministeriPetteri Orpo
Sopimusteksti
SOPIMUSSUOMEN TASAVALLAN JA SRI LANKAN DEMOKRAATTISEN SOSIALISTISEN TASAVALLAN VÄLILLÄ TULOVEROJA KOSKEVAN KAKSINKERTAISEN VEROTUKSEN VÄLTTÄMISEKSI JA VERON KIERTÄMISEN ESTÄMISEKSI | AGREEMENTBETWEEN THE REPUBLIC OF FINLAND AND THE DEMOCRATIC SOCIALIST REPUBLIC OF SRI LANKA FOR THE AVOIDANCE OF DOUBLE TAXATION AND THE PREVENTION OF FISCAL EVASION WITH RESPECT TO TAXES ON INCOME |
Suomen tasavallan hallitus ja Sri Lankan demokraattisen sosialistisen tasavallan hallitus,jotka haluavat tehdä sopimuksen tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi,ovat sopineet seuraavasta: | The Government of the Republic of Finland and the Government of the Democratic Socialist Republic of Sri Lanka,desiring to conclude an Agreement for the avoidance of double taxation and the prevention of fiscal evasion with respect to taxes on income,have agreed as follows: |
1 artikla Sopimuksen piiriin kuuluvat henkilöt Tätä sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka asuvat sopimusvaltiossa tai molemmissa sopimusvaltioissa. | Article 1 Persons Covered This Agreement shall apply to persons who are residents of one or both of the Contracting States. |
2 artikla
Sopimuksen piiriin kuuluvat verot |
Article 2
Taxes Covered |
3 artikla
Yleiset määritelmät |
Article 3
General Definitions |
4 artikla
Kotipaikka |
Article 4
Residence |
5 artikla
Kiinteä toimipaikka |
Article 5
Permanent Establishment |
6 artikla
Kiinteästä omaisuudesta saatu tulo |
Article 6
Income from Immovable Property |
7 artikla
Liiketulo |
Article 7
Business Profits |
8 artikla
Merenkulku ja ilmakuljetus |
Article 8
Shipping and Air Transport |
9 artikla
Etuyhteydessä keskenään olevat yritykset |
Article 9
Associated Enterprises |
10 artikla
Osinko |
Article 10
Dividends |
11 artikla
Korko |
Article 11
Interest |
12 artikla
Rojalti |
Article 12
Royalties |
13 artikla
Luovutusvoitto |
Article 13
Capital Gains
1. Gains derived by a resident of a Contracting State from the alienation of immovable property referred to in paragraph 2 of Article 6 and situated in the other Contracting State may be taxed in that other State.
|
14 artikla
Itsenäinen ammatinharjoittaminen |
Article 14
Independent Personal Services |
15 artikla
Yksityinen palvelus |
Article 15
Dependent Personal Services |
16 artikla Johtajanpalkkio Johtajanpalkkiosta ja muusta sellaisesta suorituksesta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa toisessa sopimusvaltiossa asuvan yhtiön hallituksen tai muun sellaisen toimielimen jäsenenä, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa. | Article 16 Directors' Fees Directors' fees and other similar payments derived by a resident of a Contracting State in his capacity as a member of the board of directors or any other similar organ of a company which is a resident of the other Contracting State may be taxed in that other State. |
17 artikla
Taiteilijat ja urheilijat |
Article 17
Artistes and Sportspersons |
18 artikla
Eläkkeet, elinkorot ja sosiaaliturvamaksut |
Article 18
Pensions, Annuities and Social Security Payments |
19 artikla
Julkinen palvelus |
Article 19
Government Service |
20 artikla
Opiskelijat ja harjoittelijat |
Article 20
Students and Trainees |
21 artikla
Muu tulo |
Article 21
Other Income |
22 artikla
Etuuksien rajoitus |
Article 22
Limitation of Benefits |
23 artikla
Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen |
Article 23
Elimination of Double Taxation |
24 artikla
Syrjintäkielto |
Article 24
Non-discrimination |
25 artikla
Keskinäinen sopimusmenettely |
Article 25
Mutual Agreement Procedure |
26 artikla
Tietojen vaihtaminen |
Article 26
Exchange of Information |
27 artikla Diplomaattisen edustuston ja konsuliedustuston jäsenet Tämä sopimus ei vaikuta niihin verotusta koskeviin erioikeuksiin, jotka kansainvälisen oikeuden yleisten sääntöjen tai erityisten sopimusten määräysten mukaan myönnetään diplomaattisen edustuston tai konsuliedustuston jäsenille. | Article 27 Members of Diplomatic Missions and Consular Posts Nothing in this Agreement shall affect the fiscal privileges of members of diplomatic missions or consular posts under the general rules of international law or under the provisions of special agreements. |
28 artikla
Voimaantulo |
Article 28
Entry into Force |
29 artikla
Päättyminen
Tämä sopimus on voimassa, kunnes jompikumpi sopimusvaltio sen irtisanoo. Kumpikin sopimusvaltio voi viiden vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulopäivästä irtisanoa sopimuksen diplomaattista tietä antamalla irtisanomisilmoituksen vähintään kuusi kuukautta ennen jonkin kalenterivuoden päättymistä. Tässä tapauksessa sopimuksen soveltaminen lakkaa:
|
Article 29
Termination
This Agreement shall remain in force until terminated by a Contracting State. Either Contracting State may terminate the Agreement, through diplomatic channels, by giving notice of termination at least six months before the end of any calendar year following after the period of five years from the date on which the Agreement enters into force. In such event, the Agreement shall cease to have effect:
|
Tämän vakuudeksi ovat allekirjoittaneet, asianmukaisesti siihen valtuutettuina, allekirjoittaneet tämän sopimuksen. Tehty Colombossa 6 päivänä lokakuuta 2016 kahtena suomen-, sinhalan- ja englanninkielisenä kappaleena kaikkien kolmen tekstin ollessa yhtä todistusvoimaiset. Tulkintaerimielisyyden esiintyessä englanninkielinen teksti on ratkaiseva. | In witness whereof the undersigned, duly authorised thereto, have signed this Agreement. Done in duplicate at Colombo this 6th day of October 2016, in the Finnish, Sinhala and English languages, all three texts being equally authentic. In the case of divergence of interpretation the English text shall prevail. |
Suomen tasavallan hallituksen puolesta:Sri Lankan demokraattisen sosialistisen tasavallan hallituksen puolesta: | For the Government of the Republic of FinlandFor the Government of the Democratic Socialist Republic of Sri Lanka |