HE 338/1994

Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiden opetustoimen viran- ja toimenhaltijoiden oikeusasemaa koskevien säännösten muuttamiseksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi peruskoululakia, lukiolakia, aikuislukiolakia, Steiner-koulusta annettua lakia, steinerpedagogisista erityiskouluista annettua lakia sekä ammatillisista oppilaitoksista annettua lakia. Lait on tarkoitus muuttaa vastaamaan joulukuun alussa 1994 voimaan tulleen uuden valtion virkamieslain säännöksiä niiden säännösten osalta, joissa aiemmin on seurattu valtion virkamieslakia. Samassa yhteydessä ehdotetaan kumottaviksi säännökset, jotka koskevat opetushallituksen nimittämistoimivaltaa alaisensa oppilaitoksen virkaan ja opetushallituksen toimivaltaa määrätä täyttökielto sen alaisen oppilaitoksen viralle. Lisäksi muutettaisiin peruskoulun ja lukion viranhaltijoiden yleistä eroamisikää koskevia säännöksiä sekä tehtäisiin eräitä muita pienehköjä korjauksia lainsäädäntöön.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.


PERUSTELUT

1. Johdanto

Valtion virkamieslainsäädäntöä on uudistettu 19 päivänä elokuuta 1994 annetulla valtion virkamieslailla (750/94), jäljempänä uusi valtion virkamieslaki. Laki tuli voimaan joulukuun alussa 1994. Lailla kumottiin valtion virkamieslaki (755/86), jäljempänä vanha valtion virkamieslaki. Uudistuksella on vaikutuksia myös opetustoimen viran- ja toimenhaltijoita koskeviin säännöksiin. Tämä esitys sisältää uuden valtion virkamieslain edellyttämät välittömät muutokset opetustoimen lainsäädäntöön. Sen lisäksi esityksessä ehdotetaan kumottavaksi opetushallituksen toimivalta eräissä tapauksissa nimittää opettajia ja määrätä virkoja väliaikaiseen täyttökieltoon.

2. Nykytila
2.1. Palvelussuhdejärjestelmä opetustoimessa

Koulujen ylläpitäjiä ovat kunnat, kuntayhtymät, valtio sekä yksityiset tahot. Kunnan kouluja ovat peruskoulut, lukiot ja aikuislukiot sekä osa ammatillisista oppilaitoksista. Valtion kouluja ovat muun muassa kuulovammaisten, näkövammaisten sekä liikuntavammaisten lasten koulut sekä osa ammatillisista oppilaitoksista. Yksityisten ylläpitämiä kouluja ovat muun muassa peruskoulua korvaavat koulut, yksityiset lukiot ja yksityiset aikuislukiot, Steiner-koulut ja steinerpedagogiset erityiskoulut sekä joukko ammatillisia oppilaitoksia.

Koulujen eri ylläpitäjistä johtuen opettajien oikeudellinen asema on erilainen eri kouluissa ja perustuu eri säädöksiin. Kunnallisissa oppilaitoksissa viranhaltijoiden oikeusasema perustuu kunnallislakiin (953/76) ja kunnan virkasääntöön. Sen lisäksi peruskoulua, lukiota ja aikuislukiota koskeviin säädöksiin sisältyy eräitä viranhaltijaa koskevia säännöksiä, kuten siirtämistä, irtisanomista, toistuvaa korvausta ja erorahaa sekä eroamisikää koskevia säännöksiä. Säännökset ovat vastanneet valtion virkamieslainsäädäntöön sisältyviä vastaavia säännöksiä. Eräiltä osin myös viitataan suoraan valtion virkamieslainsäädäntöön. Valtion ylläpitämien oppilaitosten opettajien oikeusasemasta säädetään valtion virkamieslainsäädännössä. Sen lisäksi koululainsäädännössä on eräitä valtion palveluksessa olevia opettajia ja rehtoreita koskevia säännöksiä. Yksityisten oppilaitosten toimenhaltijoihin sovelletaan koululainsäädännön lisäksi työsopimuslakia (320/70) sekä eräitä valtion virkamieslainsäädäntöön sisältyviä säännöksiä. Koululainsäädäntöön sisältyvien opettajia koskevien erityissäännösten määrää on viime vuosina vähennetty.

2.2. Lainsäädäntö ja ehdotetut muutokset
Opettajien siirtämistä ja toimeentuloturvaa koskevat säännökset

Peruskoulun ja lukion opettajien palvelussuhteen päättymiseen liittyvä toimeentulojärjestelmä on seurannut valtion virkamiesten vastaavaa järjestelmää. Peruskoulun ja lukion viranhaltijoilla, joiden virka lakkautettiin ja joita ei voitu siirtää toiseen virkaan, oli oikeus lakkautuspalkkaan vuoden 1987 loppuun. Järjestelmä kumottiin tammikuun alussa 1988 voimaan tulleilla peruskoululain muuttamisesta annetulla lailla (417/87) ja lukiolain muuttamisesta annetulla lailla (418/87). Lakkautuspalkkaa koskevien säännösten kumoamiseen liittyi voimaantulosäännös, jonka mukaan peruskoulun ja lukion viranhaltija, jonka virka lakkautettiin viiden vuoden kuluessa lainmuutoksen voimaantulosta, asetettiin lakkautuspalkalle ennen muutoksen voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan. Lakkautuspalkkajärjestelmään liittyi lakkautuspalkalla olevalle viranhaltijalle velvollisuus ottaa vastaan hänelle tarjottu virka. Kouluhallitukselle säädettiin velvollisuus pitää lakkautuspalkalle asetetuista luetteloa, josta tuli selvitä heidän ikänsä, tutkintonsa ja aikaisempi virantoimituksensa. Tällä hetkellä opetushallituksen luettelossa on lakkautuspalkkaa saavia henkilöitä noin 20.

Tammikuun alussa 1988 voimaan tulleilla peruskoululain muuttamisesta annetussa laissa ja lukiolain muuttamisesta annetussa laissa säädettiin lakkautuspalkan sijaan tulleista erorahasta ja toistuvasta korvauksesta. Samassa yhteydessä säädettiin kouluhallitukselle toimivalta määrätä tietyt niiden alaisten oppilaitosten virat täyttökieltoon, kunnes oli selvitetty, voitiinko peruskoulun tai lukion viran vakinaisena haltijana ollut henkilö, joka oli irtisanottu viran lakkauttamisen vuoksi, nimittää virkaan.

Kouluhallituksella oli ennen tammikuun alkua 1988 voimaan tullutta lainsäädäntöä toimivalta siirtää opettaja muun kuin oman kunnan opettajan virkaan ilman vastaanottajakunnan suostumusta. Vuoden 1988 alusta siirto on edellyttänyt vastaanottavan kunnan suostumusta. Mikäli opetushallituskaan ei voi siirtää viranhaltijaa toiseen virkaan, tulee sen ilmoittaa viranhaltija valtiokonttorille valtion muuhun kuin opettajan virkaan siirtämistä varten. Valtiokonttorin toimenpiteistä on peruskoululain 58 a §:n ja lukiolain 32 a §:n nojalla voimassa, mitä vanhan valtion virkamieslain 35 §:ssä säädetään. Valtion virkamieslain 35 § on kumottu 15 päivänä huhtikuuta 1993 voimaan tulleella valtion virkamieslain muuttamisesta annetulla lailla (332/93). Valtiokonttorilla ei ole siten enää oikeutta kieltää avoinna olevan tai avoimeksi tulevan viran täyttämistä osoittaakseen siihen siirrettävän virkamiehen.

Jos siirtämistä ei palvelussuhteen kestäessä voida toteuttaa, merkitään henkilö opetushallituksessa pidettävään luetteloon mahdollista nimittämistä varten. Opetushallitus voi peruskoululain 58 b §:n ja lukiolain 32 b §:n nojalla nimittää alaisensa oppilaitoksen virkaan peruskoulun tai lukion viran vakinaisena haltijana olleen henkilön, joka on irtisanottu viran lakkauttamisen vuoksi. Lisäksi nimitysmenettelyn piiriin kuuluvat henkilöt, jotka saavat peruskoulun tai lukion palveluksen perusteella työkyvyttömyyseläkettä ja jotka ennen eläkeiän saavuttamista todetaan ansiotyöhön kykeneviksi tai jotka saavat peruskoulun tai lukion palveluksen perusteella työttömyyseläkettä. Virka saadaan tällöin täyttää sitä haettavaksi julistamatta. Henkilö voidaan nimittää vain sellaiseen virkaan, jonka kelpoisuusvaatimukset hän täyttää.

Peruskoululain 58 c §:n ja lukiolain 32 c §:n mukaan opetushallitus voi enintään lukuvuodeksi kerrallaan määrätä, että yksi tai useampi sen alaisen oppilaitoksen virka on jätettävä täyttämättä, kunnes on selvitetty, voidaanko peruskoululain 58 b §:ssä tai lukiolain 32 b §:ssä tarkoitettu henkilö nimittää johonkin niistä.

Peruskoululain 58 d §:n ja lukiolain 32 d §:n mukaan peruskoulun ja lukion viran vakinaisena haltijana olleelle henkilölle, jonka virka on lakkautettu ja jota ei ole voitu välittömästi siirtää toiseen virkaan, voidaan milloin se uudelleen sijoittamista varten katsotaan asianmukaiseksi ja tarpeelliseksi, järjestää jatko- ja täydennyskoulutusta ja tarvittaessa uudelleenkoulutusta.

Opetushallituksessa on lukuvuodesta 1992―1993 ollut yhteensä 31 siirto- tai nimittämismenettelyssä ollutta henkilöä. Heistä on siirretty kaksi, nimitetty seitsemän, yhden osalta on tehty kielteinen nimittämispäätös ja luettelosta on poistettu muusta syystä kahdeksan henkilöä. Tälle lukuvuodelle on jäänyt 13 henkilöä odottamaan nimittämismenettelyä. Virkojen määräaikaisia täyttökieltoja ei tällä hetkellä ole yhtään voimassa ja opetushallituksessa on ollut pyrkimys käyttää täyttökieltomenettelyä suppeasti. Valtiokonttorille ei ole moneen vuoteen ilmoitettu yhtään viranhaltijaa valtion muuhun kuin opettajan virkaan siirtämistä varten.

Opettajien siirto- ja nimittämismenettelyä koskevat säännökset ovat osittain vanhentuneet. Lisäksi uuteen valtion virkamieslakiin ei enää sisälly toistuvaa korvausta koskevia säännöksiä eikä valtiokonttorille toimivaltaa kieltää avoinna olevan tai avoimeksi tulevan viran täyttämistä osoittaakseen siihen siirrettävän virkamiehen. Koululainsäädäntöä tulee mainittujen syiden vuoksi muuttaa. Peruskoululain 58 a §:ää ja lukiolain 32 a §:ää ehdotetaan muutettaviksi siten, että niistä poistetaan valtiokonttorin toimivalta opettajien siirtämisasioissa.

Koska opetushallituksen nimittämis- ja täyttökieltotoimivalta soveltuu huonosti kuntien toimivallan lisäämispyrkimyksiin ja koska vastaava oikeus on poistettu valtiokonttorilta, ehdotetaan peruskoululain 58 b ja 58 c § sekä lukiolain 32 b ja 32 c § kumottaviksi. Sen sijaan peruskoululakiin ja lukiolakiin ehdotetaan opetushallitukselle edelleen jätettäväksi toimivalta opettajan siirtämiseen muun kuin oman kunnan opettajan virkaan sekä kuntayhtymän ja valtion oppilaitoksen opettajan virkaan.

Opetushallituksessa ei ole sovellettu peruskoululain 58 d §:ää ja lukiolain 32 d §:ää, koska lakkautettujen virkojen haltijoihin kohdistuvat työvoimaviranomaisten järjestämät koulutuspalvelut eikä erillistä opettajia koskevaa järjestelmää ole tarvittu. Peruskoululain 58 d § ja lukiolain 32 d § ehdotetaan tämän vuoksi kumottaviksi. Siirtymäsäännöksen mukaan peruskoululain 58 b―58 d §:iä sekä lukiolain 32 b―32 d §:iä sovellettaisiin siirtymäsäännöksessä tarkoitettuihin virkoihin ja henkilöihin viiden vuoden ajan lain voimaantulosta.

Aikuislukiolain (439/94) 21 §:ssä viitataan lukiolain tässä ehdotuksessa kumottaviksi ehdotettuihin 32 b―32 d §:iin. Tämän vuoksi säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että viittaukset lukiolain kyseisiin säännöksiin poistetaan. Lukiolain voimaantulosäännöstä sovellettaisiin myös aikuislukion virkoihin ja henkilöihin.

Peruskoululain 62 g § ja lukiolain 36 g § sisältävät säännökset rehtorin ja opettajan oikeudesta toistuvaan korvaukseen viran lakkauttamisen vuoksi. Peruskoululain ja lukiolain nojalla hakemuksia saada toistuva korvaus on ollut vuosina 1993―1994 yhteensä kaksi. Peruskoululain 62 g §:n 2, 3 ja 5 momentti sekä lukiolain 36 g §:n 2, 3 ja 5 momentti ehdotetaan kumottavaksi ja kyseisten pykälien 4 ja 6 momentti muutettavaksi vastaamaan uutta valtion virkamieslakia.

Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi peruskoululain 62 a §:n 4 momenttia ja lukiolain 36 a §:n 4 momenttia, joissa ovat säännökset irtisanomisesta. Pykäliin ehdotetaan lisättäväksi uuden valtion virkamieslain mukainen maininta erityisäitiysloman vuoksi myönnetystä virkavapaudesta aikana, jolloin kunta ei saa irtisanoa viranhaltijaa.

Ehdotettuihin lakeihin peruskoululain muuttamisesta ja lukiolain muuttamisesta ehdotetaan sisällytettäviksi uuden valtion virkamieslain kaltaiset voimaantulosäännökset, joiden mukaan toistuvaa korvausta koskevia säännöksiä sovellettaisiin edelleen viiden vuoden ajan lakien voimaantulosta niihin vakinaisen viran haltijoihin, jotka irtisanotaan viran lakkauttamisen vuoksi ennen viiden vuoden määräajan päättymistä. Niihin, joilla on oikeus saada toistuvaa korvausta, sovellettaisiin edelleen peruskoululain ja lukiolain tässä ehdotuksessa kumottaviksi ja muutettaviksi esitettyjä toistuvaa korvausta koskevia säännöksiä.

Esityksessä ei ehdoteta muutettavaksi peruskoulun ja lukion opettajien palvelussuhteen päättymistä ja takaisinottamista koskevia säännöksiä uuden valtion virkamieslain mukaisiksi, vaan niiden osalta uudistusta valmistellaan kunnan viranhaltijoiden oikeusaseman uudistamisen yhteydessä.

Yleinen eroamisikä

Peruskoululain 69 §:n ja lukiolain 43 §:n mukaan viranhaltijan ja tuntiopettajan yleinen eroamisikä on 67 vuotta. Eräissä peruskoulun rehtorin ja opettajan viroissa, joiden laatu sitä vaatii, eroamisikä voi olla alle yleisen eroamisiän. Viranhaltijan ja tuntiopettajan virkasuhde päättyy ilman irtisanomista 31 päivänä heinäkuuta sinä vuonna, jona asianomainen saavuttaa eroamisiän. Hänelle voidaan kuitenkin myöntää oikeus jatkaa samassa virassa tai tehtävässä enintään kolme vuotta eroamisiän jälkeen, jos hänen on katsottava olevan vielä kykenevä hoitamaan virkaansa tai tehtäväänsä.

Uuden valtion virkamieslain 35 §:n mukaan virkamiesten yleinen eroamisikä on 65 vuotta. Asetuksella voidaan säätää, että eroamisikä on yleistä eroamisikää alempi virassa, jonka laatu sitä vaatii. Virkamiehen virkasuhde päättyy ilman irtisanomista tai muuta virkasuhteen päättymistä tarkoittavaa toimenpidettä sen kuukauden päättyessä, jonka aikana virkamies saavuttaa eroamisiän. Uuteen valtion virkamieslakiin ei sisälly säännöksiä virkamiehen oikeudesta jatkaa virassa eroamisiän jälkeen.

Kunnallisten viranhaltijoiden yleinen eroamisikä määräytyy kunnallislain nojalla kunnan virkasäännön mukaan. Virkasääntö on kuntakohtainen, ja mallin siihen on antanut kunnallinen työmarkkinalaitos. Mallivirkasäännön mukaan viranhaltijan eroamisikä on kunnallishallinnossa noudatettava yleinen tai viranhaltijan tätä korkeampi vanhuuseläkeikä. Mallivirkasäännössä ei ole rajoitettu oikeutta pysyä virassa määräajan eroamisiän jälkeen tiettyihin vuosiin, vaan sen edellytyksenä on ainoastaan, että viranhaltija on edelleen kykenevä hoitamaan virkatehtäväänsä.

Peruskoululain 69 §:n 1 momenttia ja lukiolain 43 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi vastaamaan uuden valtion virkamieslain yleistä eroamisikää koskevia säännöksiä siten, että viranhaltijan ja tuntiopettajan yleinen eroamisikä olisi 65 vuotta. Viranhaltijan ja tuntiopettajan virkasuhde päättyisi ilman irtisanomista sen kuukauden viimeisenä päivänä, jona asianomainen saavuttaa eroamisiän. Samalla ehdotetaan poistettavaksi peruskoululain 69 §:n 3 momentista ja lukiolain 43 §:n 2 momentista säännös siitä, että yleisen eroamisiän jälkeen viranhaltijalle tai tuntiopettajalle voidaan myöntää oikeus jatkaa samassa virassa tai tehtävässä enintään kolme vuotta. Muutoksen jälkeen edellytyksenä viranhaltijan tai tuntiopettajan jatkamiselle virassa tai tehtävässä yleisen eroamisiän jälkeen jää ainoastaan, että hänen on katsottava olevan vielä kykenevä hoitamaan virkaansa tai tehtäväänsä. Ehdotetulla muutoksella lisätään kunnan ja opettajan omaa päätösvaltaa silloin, kun on kyse opettajan jatkamisesta virassaan yleisen eroamisiän jälkeen. Voimaantulosäännöksen mukaan säännöksiä ehdotetaan sovellettaviksi tammikuun alusta 1996.

Ehdotuksessa ei esitetä muutettaviksi peruskoululain ja lukiolain säännöksiä, jotka koskevat yleistä eroamisikää alempaa eroamisikää.

Kurinpitosäännökset ja palvelussuhteen purkaminen

Vanhan valtion virkamieslain mukaisia kurinpitorangaistuksia ovat kirjallinen varoitus, virantoimituksesta erottaminen enintään kolmeksi kuukaudeksi sekä viraltapano. Uuteen valtion virkamieslakiin ei enää sisälly virkamiehen kurinpidollista rankaisemista koskevia säännöksiä. Virkamiehelle, joka toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Säätämällä oikeudesta antaa varoitus on haluttu säilyttää mahdollisuus reagoida virkamiehen sellaiseen moitittavaan käyttäytymiseen, joka ei ole uuden virkamieslain mukainen irtisanomisperuste. Virkamieslautakuntana toimii valtiovarainministeriön yhteyteen asetettu virkamieslautakunta, jollei asetuksella säädetä virkamieslautakunnan perustamisesta myös muun ministeriön yhteyteen.

Peruskoulua korvaavien koulujen ja yksityisten lukioiden rehtoreiden ja opettajien kurinpidosta on peruskoululain 78 a §:n 1 momentin ja lukiolain 53 §:n 1 momentin nojalla soveltuvin osin voimassa, mitä niistä valtion virkamieslaissa säädetään. Virkamieslautakuntana toimii lääninhallituksen yhteyteen asetettu virkamieslautakunta. Steiner-koulujen ja steinerpedagogisten erityiskoulujen opettajan ja tuntiopettajan kurinpidosta on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä valtion virkamiehen osalta säädetään. Virkamieslautakuntana toimii lääninhallituksen yhteyteen asetettu virkamieslautakunta.

Ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 28 §:n mukaan yksityisen ammatillista peruskoulutusta antavan oppilaitoksen opettajan toimen haettavaksi julistamisesta, toimeen nimittämisestä, tuntiopettajan ottamisesta ja virantoimituksen keskeyttämisestä samoin kuin sellaisen oppilaitoksen opettajan toimenhaltijan ja tuntiopettajan yleisistä velvollisuuksista sekä kurinpidosta ja toimenhoidosta pidättämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä valtion virkamiehen osalta säädetään. Virkamieslautakuntana toimii lääninhallituksen yhteyteen asetettu virkamieslautakunta.

Peruskoululain 78 a §:n 1 momenttia, lukiolain 53 §:n 1 momenttia ja aikuislukiolain 24 §:n 3 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että niistä poistetaan säännökset kurinpidosta ja niihin lisätään säännökset varoituksesta, josta olisi soveltuvin osin voimassa, mitä valtion virkamiehen osalta säädetään. Lisäksi peruskoululain 78 a §:n 1 momentista ehdotetaan poistettavaksi viittaukset kumottavaksi esitettyyn peruskoululain 58 b―58 d §:ään ja säännös virkamieslautakunnasta. Lukiolain 53 §:n 1 momentista ja aikuislukiolain 24 §:n 3 momentista ehdotetaan vastaavasti poistettavaksi viittaukset kumottavaksi esitettyyn lukiolain 32 b―32 d §:ään ja säännökset virkamieslautakunnasta. Virkamieslautakuntana peruskoulua korvaavien koulujen, yksityisten lukioiden ja yksityisten aikuislukioiden asioissa toimisi ehdotuksen mukaan valtiovarainministeriön yhteyteen asetettu virkamieslautakunta, jollei asetuksella toisin säädetä.

Steiner-koulusta annetun lain 6 b §:n 1 momenttia, steinerpedagogisista erityiskouluista annetun lain 5 c §:n 1 momenttia ja ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 28 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että niistä poistetaan säännös kurinpidosta ja lisätään säännös varoituksen antamisesta. Näistä olisi ehdotuksen mukaan soveltuvin osin voimassa, mitä valtion virkamiehen osalta säädetään. Virkamieslautakuntana toimisi valtiovarainministeriön yhteyteen asetettu virkamieslautakunta, jollei asetuksella toisin säädetä.

Steiner-koulusta annetun lain 6 b §:n 2 momentin ja steinerpedagogisista erityiskouluista annetun lain 5 c §:n 2 momentin mukaan opettajan ja tuntiopettajan irtisanomisesta, tehtävästä pidättämisestä sekä kurinpitomenettelyyn ryhtymisestä päättää opettajakunta. Säännöksiä ehdotetaan muutettaviksi siten, että myös varoituksen antamisesta päättäisi opettajakunta. Kurinpitomenettelyä koskeva säännös ehdotetaan poistettavaksi.

Peruskoululain 75 §:n 2 momentti ja lukiolain 48 §:n 2 momentti sisältävät säännökset muutoksenhausta peruskoulua korvaavan koulun ja yksityisen lukion rehtorin, opettajan ja tuntiopettajan kurinpitoa ja toimenhoidosta pidättämistä koskevissa asioissa, joista on voimassa, mitä valtion virkamiehen osalta säädetään. Aikuislukiolain 30 §:n 2 momentti sisältää vastaavan säännöksen yksityisen aikuislukion rehtorin, opettajan ja tuntiopettajan osalta. Säännöksiä ehdotetaan muutettaviksi uuden valtion virkamieslainsäädännön muutoksesta johtuen siten, että säännökset koskevat kurinpidon sijasta varoituksen antamista. Aikuislukiolain 30 §:n 2 momenttiin, Steiner-koulusta annetun lain 8 §:n 1 momenttiin ja steinerpedagogisista erityiskouluista annetun lain 5 d §:n 1 momenttiin ehdotetaan tehtäviksi lisäksi teknisluonteinen muutos. Muutoksenhausta aikuislukion rehtorille, opettajalle ja tuntiopettajalle annettavaa varoitusta ja virantoimituksesta pidättämistä koskevissa asioissa sekä Steiner-koulun ja steinerpedagogisen erityiskoulun opettajan ja tuntiopettajan irtisanomista ja tehtävistä pidättämistä sekä varoituksen antamista koskevissa asioissa on ehdotuksen mukaan voimassa, mitä muutoksenhausta näihin päätöksiin säädetään valtion virkamieslaissa.

Kurinpitosäännösten poistamisesta valtion virkamieslaista seuraa, että opettajien kurinpidollinen asema on erilainen riippuen siitä, kenen ylläpitämässä koulussa he työskentelevät. Kunnallisten oppilaitosten henkilökuntaa koskee koululainsäädännön lisäksi kunnallislain ja kunnan virkasäännön kurinpidollista rankaisemista koskevat säännökset. Yksityisten oppilaitosten henkilökuntaa koskee koululainsäädäntö ja valtion oppilaitosten henkilökuntaa koululainsäädännön ohella rikoslain 40 luvun säännökset. Osa rikoslain 40 luvun säännöksistä koskee myös työntekijäin rikoksia.

Tuntiopettajan asema

Steiner-koulusta annetun lain 6 b §:n 1 momentin ja steinerpedagogisista erityiskouluista annetun lain 5 c §:n 1 momentin mukaan opettajan ja tuntiopettajan irtisanomisesta, kurinpidosta sekä tehtävistä pidättämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion virkamiehen osalta säädetään. Lisäksi lainkohdat sisältävät säännöksen, jonka mukaan tuntiopettajaan sovelletaan, mitä virkaatoimittavasta virkamiehestä säädetään.

Uusi valtion virkamieslaki ei enää tunne virkaatoimittavan eikä tilapäisen virkamiehen käsitteitä. Lain 72 §:n mukaan valtion tilapäinen virkamies ja virkaatoimittava virkamies siirtyy lain voimaan tullessa lain 9 §:n 1 momentissa säädettyyn virkasuhteeseen siksi määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi, joksi hänet on otettu tilapäiseksi virkamieheksi tai virkaatoimittavaksi virkamieheksi. Lain 9 §:n 1 momentin mukaan virkamieheksi voidaan nimittää määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi, jos työn luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon väliaikainen järjestäminen tai harjoittelu edellyttää määräaikaista virkasuhdetta. Virkamiestä ei tällöin nimitetä virkaan, vaan virkasuhteeseen.

Steiner-koulusta annetun lain 6 b §:n 1 momenttia ja steinerpedagogisista erityiskouluista annetun lain 5 c §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi uudesta valtion virkamieslaista johtuen siten, että niistä poistetaan säännös, jonka mukaan tuntiopettajaan sovelletaan, mitä virkaatoimittavasta virkamiehestä säädetään. Tuntiopettajan asema määräytyy jatkossa joko määräaikaista tai toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta koskevien säännösten mukaan, eikä uusi järjestelmä edellytä nyt voimassa olevan kaltaista säännöstä.

Ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 24 §:n 1 momentissa tuntiopettaja määritellään opetusta antavaksi tilapäiseksi virkamieheksi. Tuntiopettajan määritelmä kirjoitettaisiin uutta valtion virkamieslakia vastaavaksi. Esityksessä ei oteta kantaa niihin perusteisiin, jotka uuden valtion virkamieslain 9 §:n 1 momentti asettaa määräaikaisen virkasuhteen käyttämiselle. Näiden perusteiden tulee vallita silloin, kun opettaja nimitetään määräaikaiseen virkasuhteeseen. Koska eräisiin valtion ammatillisiin oppilaitoksiin on valtion oppilaitosten tuntiopettajista annetun asetuksen (425/57) mukaan otettu tuntiopettajia myös toistaiseksi, on heitä varten tarkoitus perustaa virat.

3. Esityksen vaikutukset

Esityksellä ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Ehdotus toistuvan korvauksen poistamisesta aiheuttaisi jonkin verran säästöä. Opetushallituksen toimivallan kumoaminen opettajan nimittämistä ja täyttökieltoa koskevissa asioissa vähentää opetushallituksen henkilötyövuosia arviolta yksineljäsosavuodella.

4. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu opetusministeriön kouluosastolla virkatyönä. Ehdotuksen pohjalta on käyty kunnan viranhaltijain neuvotteluoikeudesta annetun lain (389/44) mukaiset neuvottelut Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry:n kanssa sekä asianomaisten valtion henkilöstöjärjestöjen kanssa 1 päivänä maaliskuuta 1990 tehdyssä sopimuksessa yhteistoiminnasta valtionhallintoa ja hallinnonalaa koskevissa henkilöstöasioissa tarkoitetut neuvottelut. Esityksessä on otettu huomioon osa neuvotteluissa esitetyistä vaatimuksista. Eräiden uuden virkamieslain periaatteiden ulottamista kunnan palveluksessa oleviin opettajiin ei ole kuitenkaan otettu huomioon.

Esityksestä on lisäksi neuvoteltu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa ja siitä on saatu lausunto opetushallitukselta ja Yksityiskoulujen Liitto ry:ltä.

5. Tarkemmat säännökset ja määräykset

Ehdotetut lainmuutokset edellyttävät muutoksia myös peruskouluasetukseen (718/84), lukioasetukseen (719/84), aikuislukioasetukseen (660/94), Steiner-koulusta annettuun asetukseen (625/77), steinerpedagogisista erityiskouluista annettuun asetukseen (688/87) sekä ammatillisista oppilaitoksista annettuihin asetuksiin (491―501/87, 147/89 ja 677/89).

6. Voimaantulo

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. Peruskoululain 69 §:n 1 ja 3 momentti sekä lukiolain 43 §:n 1 ja 2 momentti ovat tarkoitetut tulemaan voimaan kuitenkin tammikuun alusta 1996.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki peruskoululain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun peruskoululain (476/83) 58 b―58 d § ja 62 g §:n 2, 3 ja 5 momentti,

sellaisina kuin ne ovat, 58 b ja 58 c § 25 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (171/91) sekä 58 d § ja 62 g §:n 2, 3 ja 5 momentti 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (417/87),

muutetaan 58 a §:n 4 momentti, 62 a §:n 4 momentti, 62 g §:n 4 ja 6 momentti, 69 §:n 1 ja 3 momentti, 75 §:n 2 momentti ja 78 a §:n 1 momentti,

sellaisina kuin ne ovat, 58 a §:n 4 momentti, 62 a §:n 4 momentti, 69 §:n 3 momentti ja 78 a §:n 1 momentti 3 päivänä elokuuta 1992 annetussa laissa (707/92), 62 g §:n 4 ja 6 momentti ja 69 §:n 1 momentti mainitussa 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa ja 75 §:n 2 momentti mainitussa 25 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa, seuraavasti:

58 a §

Jos viranhaltijaa ei voida siirtää toiseen virkaan omassa kunnassa, tulee viranhaltija tämän suostumuksella ilmoittaa opetushallitukselle muualle siirtämistä varten.

62 a §

Kunta ei myöskään saa irtisanoa viranhaltijaa aikana, joksi hänelle on myönnetty virkavapautta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainloman taikka hoitovapaan vuoksi, eikä myöskään saatuaan tietää viranhaltijan olevan raskaana tai käyttävän oikeutta mainittuihin lomiin tai hoitovapaaseen, irtisanoa virkasuhdetta päättymään sanotun virkavapauden alkaessa tai aikana.


62 g §

Asetuksella säädetään, mikä palvelus otetaan huomioon erorahaa myönnettäessä.


Erorahaan ja sen myöntämisen edellytyksiin noudatetaan muutoin soveltuvin osin, mitä valtion virkamiesten osalta on voimassa. Erorahan myöntää ja maksaa valtiokonttori valtion varoista.


69 §

Viranhaltijan ja tuntiopettajan yleinen eroamisikä on 65 vuotta.


Viranhaltijan ja tuntiopettajan virkasuhde päättyy ilman irtisanomista sen kuukauden viimeisenä päivänä, jona asianomainen saavuttaa eroamisiän. Hänelle voidaan kuitenkin myöntää oikeus jatkaa samassa virassa tai tehtävässä sen jälkeen, jos hänen on katsottava olevan vielä kykenevä hoitamaan virkaansa tai tehtäväänsä.


75 §

Rehtorille, opettajalle ja tuntiopettajalle annettavaa varoitusta ja toimenhoidosta pidättämistä koskevissa asioissa on muutoksenhausta 1 momentista poiketen voimassa, mitä valtion virkamieslaissa säädetään.


78 a §

Peruskoulua korvaavan koulun rehtorin ja opettajan toimista, toimenhaltijoista ja tuntiopettajista on soveltuvin osin voimassa, mitä 55 §:ssä, 56 §:n 1―4 momentissa, 56 a, 56 b, 58 a, 58 e, 59, 62 a, 62 b, 62 d ja 62 g §:ssä, 69 §:n 1, 3 ja 4 momentissa ja 70 §:ssä säädetään peruskoulun viroista, viranhaltijoista ja tuntiopettajista. Varoituksen antamisesta ja toimenhoidosta pidättämisestä on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä niistä valtion virkamiehen osalta säädetään.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Tämän lain 69 §:n 1 ja 3 momentti tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

Tällä lailla kumottuja peruskoululain toistuvaa korvausta koskevia säännöksiä sovelletaan edelleen viiden vuoden määräajan lain voimaantulosta niihin vakinaisen viran haltijoihin, jotka irtisanotaan viran lakkauttamisen vuoksi ennen sanotun viiden vuoden määräajan päättymistä. Toistuvaa korvausta on haettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sanotun viiden vuoden määräajan päättymisestä.

Jos vakinaisen viran haltijalle myönnetään toistuvaa korvausta 3 momentin nojalla tai jos hänelle tämän lain tullessa voimaan maksetaan toistuvaa korvausta taikka jos hänellä kumottujen säännösten nojalla on tämän lain tullessa voimaan oikeus toistuvaan korvaukseen, hänen oikeuteensa saada toistuvaa korvausta sovelletaan edelleen peruskoululain tällä lailla kumottujen ja muutettujen säännösten ja peruskoululain nojalla annetun asetuksen toistuvaa korvausta koskevia säännöksiä.

Tällä lailla kumottuja opetushallituksen nimittämisvaltaa alaisensa oppilaitoksen virkaan, opetushallituksen alaisen oppilaitoksen viran täyttämättä jättämistä koskevia säännöksiä sekä jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutusta koskevia säännöksiä sovelletaan edelleen ennen tämän lain voimaantuloa opetushallituksen tietoon saatettuihin virkoihin ja henkilöihin sekä sellaisiin henkilöihin, joiden palvelussuhde päättyy 58 b §:ssä säädetyillä perusteilla viiden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.


2.

Laki lukiolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan 27 päivänä toukokuuta 1983 annetun lukiolain (477/83) 32 b―32 d §, 36 g §:n 2, 3 ja 5 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 32 b ja 32 c § 25 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa (172/91) sekä 32 d § ja 36 g §:n 2, 3 ja 5 momentti 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa (418/87), sekä

muutetaan 32 a §:n 4 momentti, 36 a §:n 4 momentti, 36 g §:n 4 ja 6 momentti, 43 §:n 1 ja 2 momentti, 48 §:n 2 momentti ja 53 §:n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat 32 a §:n 4 momentti, 36 a §:n 4 momentti, 43 §:n 2 momentti ja 53 §:n 1 momentti 3 päivänä elokuuta 1992 annetussa laissa (708/92), 36 g §:n 4 ja 6 momentti ja 43 §:n 1 momentti mainitussa 16 päivänä huhtikuuta 1987 annetussa laissa ja 48 §:n 2 momentti mainitussa 25 päivänä tammikuuta 1991 annetussa laissa, seuraavasti:

32 a §

Jos viranhaltijaa ei voida siirtää toiseen virkaan omassa kunnassa, tulee viranhaltija tämän suostumuksella ilmoittaa opetushallitukselle muualle siirtämistä varten.

36 a §

Kunta ei myöskään saa irtisanoa viranhaltijaa aikana, joksi hänelle on myönnetty virkavapautta erityisäitiys-, äitiys-, isyys- tai vanhempainloman taikka hoitovapaan vuoksi, eikä myöskään saatuaan tietää viranhaltijan olevan raskaana tai käyttävän oikeutta mainittuihin lomiin tai hoitovapaaseen, irtisanoa virkasuhdetta päättymään sanotun virkavapauden alkaessa tai aikana.


36 g §

Asetuksella säädetään, mikä palvelus otetaan huomioon erorahaa myönnettäessä.


Erorahaan ja sen myöntämisen edellytyksiin noudatetaan muutoin soveltuvin osin, mitä valtion virkamiesten osalta on voimassa. Erorahan myöntää ja maksaa valtiokonttori valtion varoista.


43 §

Viranhaltijan ja tuntiopettajan yleinen eroamisikä on 65 vuotta.

Viranhaltijan ja tuntiopettajan virkasuhde päättyy ilman irtisanomista sen kuukauden viimeisenä päivänä, jona asianomainen saavuttaa eroamisiän. Hänelle voidaan kuitenkin myöntää oikeus jatkaa samassa virassa tai tehtävässä sen jälkeen, jos hänen on katsottava olevan vielä kykenevä hoitamaan virkaansa tai tehtäväänsä.


48 §

Rehtorille, opettajalle ja tuntiopettajalle annettavaa varoitusta ja toimenhoidosta pidättämistä koskevissa asioissa on muutoksenhausta 1 momentista poiketen voimassa, mitä valtion virkamieslaissa säädetään.


53 §

Yksityisen lukion rehtorin ja opettajan toimista, toimenhaltijoista ja tuntiopettajista on soveltuvin osin voimassa, mitä 29, 30, 30 a, 30 b, 32 a, 32 e, 33, 36 a, 36 b, 36 d, 36 g, 43 ja 44 §:ssä säädetään lukion viroista, viranhaltijoista ja tuntiopettajista. Varoituksen antamisesta ja toimenhoidosta pidättämisestä on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä niistä valtion virkamiehen osalta säädetään.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Tämän lain 43 §:n 1 ja 2 momentti tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

Tällä lailla kumottuja lukiolain toistuvaa korvausta koskevia säännöksiä sovelletaan edelleen viiden vuoden määräajan lain voimantulosta niihin vakinaisen viran haltijoihin, jotka irtisanotaan viran lakkauttamisen vuoksi ennen sanotun viiden vuoden määräajan päättymistä. Toistuvaa korvausta on haettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sanotun viiden vuoden määräajan päättymisestä.

Jos vakinaisen viran haltijalle myönnetään toistuvaa korvausta 3 momentin nojalla tai jos hänelle tämän lain tullessa voimaan maksetaan toistuvaa korvausta taikka jos hänellä kumottujen säännösten nojalla on tämän lain tullessa voimaan oikeus toistuvaan korvaukseen, hänen oikeuteensa saada toistuvaa korvausta sovelletaan edelleen lukiolain tällä lailla kumottujen ja muutettujen säännösten ja lukiolain nojalla annetun asetuksen toistuvaa korvausta koskevia säännöksiä.

Tällä lailla kumottuja opetushallituksen nimittämisvaltaa alaisensa oppilaitoksen virkaan ja opetushallituksen alaisen oppilaitoksen viran täyttämättä jättämistä koskevia säännöksiä sekä jatko-, täydennys- ja uudelleenkoulutusta koskevia säännöksiä sovelletaan edelleen ennen tämän lain voimaantuloa opetushallituksen tietoon saatettuihin virkoihin ja henkilöihin sekä sellaisiin henkilöihin, joiden palvelussuhde päättyy 32 b §:ssä säädetyillä perusteilla viiden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.


3.

Laki aikuislukiolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 3 päivänä kesäkuuta 1994 annetun aikuislukiolain (439/94) 21 §, 24 §:n 3 momentti ja 30 §:n 2 momentti, seuraavasti:

21 §

Aikuislukion viroista, viranhaltijoista ja tuntiopettajista on vastaavasti voimassa, mitä lukion viroista, viranhaltijoista ja tuntiopettajista säädetään lukiolain 28, 28 a, 29, 30, 30 a, 30 b, 31, 32 a, 32 e, 33, 35, 36 a, 36 b, 36 d, 36 g, 42―46 ja 67 §:ssä.

24 §

Yksityisen aikuislukion toimista, toimenhaltijoista ja tuntiopettajista on soveltuvin osin voimassa, mitä lukiolain 29, 30, 30 a, 30 b, 32 a, 32 e, 33, 36 a, 36 b, 36 d, 36 g, 43, 44 ja 46 §:ssä säädetään lukion viroista, viranhaltijoista ja tuntiopettajista. Varoituksen antamisesta ja toimenhoidosta pidättämisestä on lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä niistä valtion virkamiehen osalta säädetään.


30 §

Rehtorille, opettajalle ja tuntiopettajalle annettavaa varoitusta ja virantoimituksesta pidättämistä koskevissa asioissa on muutoksenhausta 1 momentista poiketen voimassa, mitä valtion virkamieslaissa säädetään.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .


4.

Laki Steiner-koulusta annetun lain 6 b ja 8 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Steiner-koulusta 27 päivänä toukokuuta 1977 annetun lain (417/77) 6 b §:n 1 ja 2 momentti ja 8 §:n 1 momentti,

sellaisina kuin ne ovat 26 päivänä maaliskuuta 1993 annetussa laissa (300/93), seuraavasti:

6 b §

Steiner-koulun opettajan ja tuntiopettajan irtisanomisesta ja tehtävistä pidättämisestä sekä varoituksen antamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä valtion virkamiehen osalta säädetään.

Opettajan ja tuntiopettajan irtisanomisesta ja tehtävistä pidättämisestä sekä varoituksen antamisesta päättää opettajakunta.


8 §

Muutoksenhausta 6 b §:n 1 momentissa tarkoitettuihin päätöksiin on voimassa, mitä muutoksenhausta näihin päätöksiin säädetään valtion virkamieslaissa.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199.


5.

Laki Steinerpedagogisista erityiskouluista annetun lain 5 c ja 5 d §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan steinerpedagogisista erityiskouluista 12 päivänä joulukuuta 1986 annetun lain (932/86) 5 c §:n 1 ja 2 momentti ja 5 d §:n 1 momentti,

sellaisina kuin ne ovat 26 päivänä maaliskuuta 1993 annetussa laissa (301/93), seuraavasti:

5 c §

Steinerpedagogisen erityiskoulun opettajan ja tuntiopettajan irtisanomisesta ja tehtävistä pidättämisestä sekä varoituksen antamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä valtion virkamiehen osalta säädetään.

Opettajan ja tuntiopettajan irtisanomisesta ja tehtävistä pidättämisestä sekä varoituksen antamisesta päättää opettajakunta.


5 d §

Muutoksenhausta 5 c §:n 1 momentissa tarkoitettuihin päätöksiin on voimassa, mitä muutoksenhausta näihin päätöksiin säädetään valtion virkamieslaissa.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .


6.

Laki ammatillisista oppilaitoksista annetun lain 24 ja 28 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan ammatillisista oppilaitoksista 10 päivänä huhtikuuta annetun lain (487/87) 24 §:n 1 momentti ja 28 §,

näistä 28 § sellaisena kuin on 3 päivänä elokuuta 1992 annetussa laissa (717/92), seuraavasti:

24 §
Virat ja toimet

Valtion ammatillisen oppilaitoksen viroista säädetään asetuksella. Määräaikaiseen virkasuhteeseen otetut virkamiehet ovat tuntiopettajia tai muita määräaikaisia virkamiehiä.


28 §
Yksityisen oppilaitoksen henkilöstön asema

Yksityisen ammatillista peruskoulutusta antavan oppilaitoksen opettajan toimen haettavaksi julistamisesta, toimeen nimittämisestä, tuntiopettajan ottamisesta ja virantoimituksen keskeyttämisestä, samoin kuin sellaisen oppilaitoksen opettajantoimen haltijan ja tuntiopettajan yleisistä velvollisuuksista sekä varoituksen antamisesta ja tehtävästä pidättämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä valtion virkamiehen osalta säädetään.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .


Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1994

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Opetusministeri
Olli-Pekka Heinonen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.