HE 281/1994

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annettua lakia muutettavaksi siten, että lakiin otetaan säännös Kera Oy:n toimimisesta kansainväliseen yhteistyöhön perustuvien rahoituslaitosten ja rahastojen rahoituksen välittäjänä edelleen pienille ja keskisuurille yrityksille. Yhtiöstä annettua lakia on tarpeen muuttaa myös, jotta yhtiön kautta voitaisiin ilman pankkilainsäädännöstä johtuvia rajoituksia edelleen kohdistaa valtion rahoitusta yhtiön tytäryhtiön Start Fund of Kera Oy:n toimesta harjoitettavaan riskisijoitustoimintaan. Tämä edellyttää poikkeamista luottolaitostoiminnasta annetussa laissa säädetyistä sijoitusrajoituksesta ja asiakasriskin rajoittamista koskevasta säännöksestä.

Vuoden 1994 alusta lukien kokeiluluonteisesti käynnistynyt yritysten ulkomailla tapahtuvan toiminnan rahoittaminen ehdotetaan vakinaistettavaksi osaksi yhtiön rahoitustoimintaa. Rahoitusta voitaisiin kohdistaa muuhun kuin tuotannolliseen toimintaan.

Ehdotetun lain säännös, jonka nojalla Kera Oy voisi toimia kansainvälisistä rahoituslaitoksista tai rahastoista saatavan rahoituksen välittäjänä, on yhteydessä Suomen mahdolliseen jäsenyyteen Euroopan unionissa (EU). Säännös voidaan kuitenkin saattaa voimaan jäsenyydestä riippumatta.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1995 alusta.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset
1.1. Kera Oy:n toiminta kansainvälisen rahoituksen välittäjänä

Suomen mahdollinen jäsenyys Euroopan unionissa (EU) tarjoaa Suomelle mahdollisuuksia käyttää hyväkseen rahoitusta EU:n erilaisista rahoituslähteistä. Tällaista rahoitusta ohjattaisiin edelleen yrityksille ja muille rahoituksen tarvitsijoille erityisten välittäjäorganisaatioiden toimesta. On tarkoituksenmukaista, että valtion erityisrahoituslaitokselle Kera Oy:lle luodaan osaltaan mahdollisuus toimia tällaisen rahoituksen välittäjänä ja tässä tarkoituksessa neuvotella kysymykseen tulevien rahoittajien kanssa toimimisesta kansallisena välittäjäorganisaationa. Kysymykseen voi tällöin lähinnä tulla Euroopan investointipankin tai EU:n aluekehitysrahaston rahoitus. Myös yhteistoiminta EU:n ulkopuolisten rahalaitosten kuten Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin tai Maailmanpankin kanssa voisi olla mahdollista.

Euroopan investointipankilla on erityisesti pk-yrityksille tarkoitettu ''global loans'' -lainajärjestelmä. Euroopan investointipankki edellyttää nimenomaisesti, että näitä lainoja myöntävät kansalliset tai alueelliset välittäjäorganisaatiot. Lainojen myöntäminen tapahtuu Euroopan investointipankin ja välittäjäorganisaation kesken tehtävän sopimuksen ehtoja noudattaen. Euroopan investointipankin rahoitus pk-yrityksille on edullista ja siihen liittyy tällä hetkellä erityinen kahden prosenttiyksikön korkotuki edellyttäen, että yritys luo uusia työpaikkoja. Lainat myönnettäisiin välittäjäorganisaation vastuulla.

EU:lla on myös käytössä pk-yrityksille tarkoitettu ''global grants'' -tukiohjelma, jota alueelliset ja paikalliset rahoitusorganisaatiot myös välittävät. Tämä rahoitus kohdistetaan EU:n hyväksymille tukialueille ja voi muodoltaan olla muun muassa korkotukea tai pääomasijoituksia. Myös EU:n Keski- ja Itä-Euroopan maille suunnattuun PHARE -tukiohjelmaan Kera Oy voisi soveltua rahoituksen välittäjäksi.

Kera Oy:n mahdollisuuksia toimia rahoituksen välittäjänä edellä selostetun kaltaisissa tukiohjelmissa selvitetään parhaillaan asianomaisten EU:n organisaatioiden kanssa.

Mahdollista olisi myös, että Kera Oy olisi osakkaana kansainväliseen yhteistyöhön perustuvassa rahastossa, jonka rahoitus perustuisi kansainvälisistä kehityspankeista kuten esimerkiksi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankista ja eri maista saatuun rahoitukseen. Näin muodostetusta rahastosta puolestaan tehtäisiin omapääomaehtoisia sijoituksia yritystoiminnan käynnistämiseksi kohdemaissa, joita olisivat lähinnä Keski- ja Itä-Euroopan maat. Rahoitus Kera Oy:n rahasto-osuuden maksamiseen valtion toimesta tällaisessa rahastossa tulisi kuitenkin aina osoittaa yhtiölle erikseen. Myös yhtiön osallistumisperiaatteista tällaisessa yhteistyössä tulisi valtioneuvoston päättää erikseen. Yhtiön osallistuminen tämänkaltaiseen kansainväliseen rahoitusyhteistyöhön ei edellyttäisi EU:n jäsenyyttä. Säännös (7 §) voitaisiin siten saattaa voimaan jäsenyydestä riippumatta.

Tässä vaiheessa ei ole mahdollista tarkemmin arvioida missä laaduudessa tällaista toimintaa yhtiön olisi tarvetta harjoittaa ja missä määrin tällaista rahoitusta tulisi kohdistettavaksi sellaisille toimialoille, jotka eivät voimassa olevan lain nojalla kuuluu yhtiön toimialaan. Myös sen arvioiminen, miltä osin tällaiseen välitettävään rahoitukseen tulisi kohdistaa valtion korkotukea tai luottotappiokorvausta, on tässä vaiheessa ennenaikaista. Tämän vuoksi ehdotetaan, että Kera Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annettuun lakiin, jäljempänä Keralaki, nyt ehdotetun säännöksen nojalla valtioneuvosto voisi tarkemmin määrätä, mistä saatavan rahoituksen välittäjäorganisaationa ja missä laajuudessa sekä millä ehdoilla yhtiö toimisi. Valtioneuvostolle annettava valtuutus annettaisiin uudella 7 §:llä, joka tulisi laista 29 päivänä 1988 annetulla lailla (1298/88) kumotun 7 §:n tilalle.

1.2. Luottolaitostoiminnasta annetusta laista johtuvia rajoituksia koskevien poikkeuksien säätäminen Kera Oy:n konsernissa harjoitettavan riskisijoitustoiminnan osalta

Kera Oy on ollut koko toimintansa ajan luottolaitoksia kulloinkin koskeneen lainsäädännön alainen. Keralain 1 §:n 3 momentin mukaan yhtiöön sovelletaan rahoitustoimintalakia (1544/91), mikäli Keralaissa ei toisin säädetä. Rahoitustoimintalaki on kumottu sen tilalle 1 päivänä tammikuuta 1994 voimaantulleella lailla luottolaitostoiminnasta (1607/93). Kera Oy:tä on siten kuluvan vuoden alusta koskenut luottolaitostoiminnasta annettu laki. Lain 1 §:n 3 momentissa oleva lakiviittaus on siten tarpeen saattaa ajan tasalle.

Luottolaitostoiminnasta annetusta laista johtuen on tarpeen säätää Kera Oy:lle poikkeus kahteen mainitusta laista johtuvaan rajoitukseen. Ensinnäkin poikkeus tarvitaan säännökseen, jolla luottolaitoksen omistusoikeutta muuhun kuin luottolaitostoiminnasta annetussa laissa säädettyä liiketoimintaa harjoittavaan yritykseen on rajoitettu (sijoitusrajoitus). Toiseksi poikkeus tarvitaan säännökseen, joka koskee luottolaitoksen samassa kohteessa olevien saamisten ja sijoitusten yhteismäärää (asiakasriskin rajoittamista koskeva säännös). Näiden poikkeuksien säätäminen on tarpeen Kera Oy:n konsernissa yhtiön tytäryhtiön Start Fund of Kera Oy:n toimesta harjoitettavan riskisijoitustoiminnan osalta (4 §).

Luottolaitostoiminnasta annetun lain sijoitusrajoitusta koskevassa 21 §:ssä on säädetty, että luottolaitos tai se ja sen tytäryritys saavat sijoittaa yhden sellaisen muuta kuin luottolaitostoimintaa harjoittavan yhteisön osakkeisiin ja osuuksiin, jonka osake- tai osuuspääomasta ne omistavat yli 10 prosenttia taikka niin suuren osan, että niillä on yli 10 prosenttia kaikkien osakkeiden ja osuuksien tuottamista äänistä, enintään 15 prosenttia luottolaitoksen tai sen konsolidointiryhmän omista varoista. Tällaisia sijoituksia luottolaitoksella saa yhteensä olla enintään määrä, joka on 60 prosenttia luottolaitoksen tai sen konsuldidointiryhmän omista varoista.

Kera Oy:n sijoitukset sen tytäryhtiön Start Fund of Kera Oy:n osakkeisiin ovat tällä hetkellä yhteensä 67,5 miljoonaa markkaa. Kun Kera Oy:n omat varat ovat 843 miljoonaa markkaa, voi yhtiö lisätä sijoituksiaan Start Fund of Kera Oy:n osakkeisiin enintään 126 miljoonaan markkaan.

Sen johdosta, että edellä mainituista rajoista 15 %:n sijoitusrajoitus Kera Oy:n tytäryhtiön Start Fund of Kera Oy:n kohdalla ja 60 %:n sijoitusrajoitus Kera Oy:n kaikkien yli 10 %:n omistusten osalta voivat lähivuosien aikana muodostua nykyisenkaltaisen valtion rahoituksen esteeksi, ehdotetaan, että Kera Oy:n kohdalla tästä säännöksestä voidaan poiketa siltä osin, kun kysymyksessä on Kera Oy:n riskisijoitustoimintaa harjoittaviin tytäryhtiöihinsä tekemät sijoitukset. Riskisijoitustoimintaa Kera Oy:n konsernissa harjoittavat lisäksi jossain määrin myös Incap Oy, Matkailunkehitys Nordia Oy ja Spikera Oy. Johtuen siitä, että viimeksi mainittuihin yhtiöihin on sijoitettu huomattavasti vähemmän pääomaa, ei poikkeuksen soveltaminen näiden kohdalta ole käytännössä tarpeen.

Luottolaitostoiminnasta annetun lain 70 ja 71 §:ssä on säädetty asiakasriskejä koskevista rajoituksista. Asiakasriskejä rajoittavan 70 §:n 1 momentin mukaan asiakasriski ei saa ylittää 25 prosenttia tai, milloin kysymyksessä on emo- tai tytäryhtiösuhteessa olevasta yrityksestä, 20 prosenttia luottolaitoksen omista varoista. Luottolaitoksen asiakasriskillä tarkoitetaan samaan yhteisöön kohdistuvien laissa erikseen säädetyllä tavalla laskettujen saamisten ja sijoitusten sekä taseen ulkopuolisten sitoumusten yhteismäärää.

Siinä tapauksessa, että valtio lisäisi rahoitustaan Start Fund of Kera Oy:lle nykyisestään antamalla noudatetun käytännön mukaisen valtion avustuksen Kera Oy:lle edelleen Start Fund of Kera Oy:hyn tehtävää osakepääomasijoitusta varten, mainittu 20 prosentin asiakasriskiraja ylittyisi. Näin siksi, että Kera Oy:n konsolidointiryhmän omat varat ovat 858 miljoonaa markkaa ja Kera Oy:n Start Fund of Kera Oy:hyn riskisijoitustoimintaa varten sekä osakepääomana että muussa muodossa sijoittamat varat ovat yhteensä 167,5 miljoonaa markkaa. Koska säännös näin ollen estäisi valtion varoista tapahtuvan Start Fund of Kera Oy:n toiminnan edelleen rahoittamisen, on säännöksestä aiheellista poiketa Kera Oy:n konsernissa harjoitettavan riskisijoitustoiminnan osalta.

Luottolaitoksen on luottolaitostoiminnasta annetun lain 69 §:n 1 momentin mukaan ilmoitettava suuret asiakasriskit rahoitustarkastukselle vähintään neljä kertaa vuodessa. Suurella asiakasriskillä tarkoitetaan lain 69 §:n 3 momentissa asiakasriskiä, jonka määrä on vähintään 10 prosenttia luottolaitoksen määrätyllä tavalla lasketuista omista varoista. Kera Oy:n Start Fund of Kera Oy:hyn yhtiön riskisijoitustoimintaa varten tekemistä sijoituksista muodostuu siten edellä tarkoitettu suuri asiakasriski.

Luottolaitostoiminnasta annetun lain edellä tarkoitetuista säännöksistä poikkeaminen on mahdollista ja myös perusteltua sen vuoksi, että rahoitus riskisijoitustoimintaa harjoittaviin Kera Oy:n konsernin yhteisöihin on lähes säännönmukaisesti saatu valtion talousarviossa osoitetuilla määrärahoilla. Kera Oy:n osalta ei siten ole tarpeen antaa sitä sijoittajansuojaa, jota näillä säännöksillä on luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu turvata. Säädettävillä poikkeuksilla tehtäisiin mahdolliseksi nykyisenkaltainen valtionrahoitus Kera Oy:n kautta Start Fund of Kera Oy:hyn.

Edellä sanottuun viitaten ehdotetaan, että Keralain 4 §:n uuteen toiseen momenttiin ehdotetaan otettavaksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 21 §:n ja 70 §:n 1 momentin säännöksiä koskevat poikkeukset. Samalla on myös johdonmukaista, ettei Kera Oy:n kohdalta sovellettaisi myöskään luottolaitostoiminnasta annetun lain 71 §:n 2 momenttia, joka edellyttää kyseisten rajoitusten noudattamista myös konsolidointiryhmän osalta.

Kun yhtiö ja sitä koskeva konsolidointiryhmä saisivat näin poikkeuksen suurta asiakasriskiä koskevasta rajoituksesta riskisijoitustoiminnan osalta, on tarkoituksenmukaista, ettei yhtiön tarvitsisi myöskään ilmoittaa nyt kysymyksessä olevaa suurta asiakasriskiä luottolaitostoiminnasta annetun lain 69 §:n 1 momentin mukaisesti rahoitustarkastukselle.

Keralain voimassa olevaan 4 §:ään sisältyvä poikkeus kumotun talletuspankkilain 13 §:n vaikutusvaltarajoituksesta voidaan samalla poistaa myös Keralaista, koska kyseisestä rajoituksesta on uudessa luottolaitoslainsäädännössä luovuttu.

1.3. Yhtiön suomalaisten yritysten ulkomaisiin hankkeisiin kohdistuvan rahoitustoiminnan vakiinnuttaminen

Kera Oy on voinut 1 päivänä tammikuuta 1994 voimaan tulleella Keralain muutoksella (1278/93) rahoittaa kotimaassa toimivan yrityksen ulkomailla tapahtuvan toiminnan aloittamis-, laajentamis- ja muita kehittämishankkeita. Luotto myönnetään Suomessa toimivalle yritykselle, joka käyttää sen toimintansa kansainvälistymiseen. Myönnettävän rahoituksen edellytyksenä on lain 2 §:n 3 momentin mukaan se, että rahoituksen kohteena oleva toimenpide edistää merkittävästi kyseisen yrityksen Suomessa tapahtuvaa tuotannollista toimintaa. Rahoitusta ei siten ole voinut myöntää esimerkiksi tuotannon siirtämiseen ulkomaille alhaisten työvoimakustannusten perusteella. Tällaisia luottoja on yhtiö voinut valtioneuvoston antaman päätöksen mukaan myöntää vuonna 1994 enintään 50 miljoonaa markkaa ja vain pk-yrityksille. Valtioneuvoston on myös päättänyt, että nämä luotot ovat valtion maksaman 3,75 %:n peruskorkotuen piirissä ja että valtio korvaa 50 % näistä luotoista mahdollisesti johtuvasta luottotappiosta.

Yritysten kansainvälistymiseen myönnettävien luottojen myöntäminen käynnistettiin kokeiluluontoisesti ja väliaikaisesti vain vuodeksi 1994. Kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä yhtiö on rahoittanut kansainvälistymislainalla yhdeksän hanketta, joihin myönnetty rahoitusta yhteensä 7 miljoonaa markkaa. Näistä hankkeista Suomen lähialueille lähinnä Balttiaan on suuntautunut viisi hanketta ja yhteensä 3,5 miljoonaa markkaa sekä OECD-maihin neljä hanketta ja yhteensä 3 miljoonaa markkaa Parhaillaan yhtiön piirissä käydään neuvotteluja lisähankkeista, joista soveliailta vaikuttaa noin 10 ja joiden rahantarve on yhteensä noin 8 miljoonaa markkaa.

Kokeilun aikana on voitu todeta, että suomalaiset yritykset ovat osoittaneet suurta mielenkiintoa kansainvälistymishankkeisiin. Johtuen osaltaan puutteellisista yritystoiminnan edellytyksistä Suomen lähialueilla hankkeita on toteutunut suhteellisen vähän.

Kokeilun perusteella voidaan kuitenkin todeta, että pk-yritysten kansainvälistymisen rahoittamisella kotimaasta on tärkeä merkitys. Kokeilun turvin Kera Oy on voinut rahoittaa asiakasyritystensä hankkeita ja näin jatkaa asiakkaanaan olevan yrityksen rahoittamista yrityksen kannalta tärkessä laajentumisvaiheessa.

Kera Oy ja Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) ovat sopineet keskinäisestä yhteistyöstä ja työnjaosta yritysten kansainvälistymishankkeiden rahoitusmenettelyssä. Kokemukset tästä ovat olleet myönteisiä. Kera Oy:n ja Finnfundin keskinäisen työnjaon edelleen kehittämiseksi ja ottaen huomioon, että kokeiluaikana merkittävä osa rahoituksen tarpeesta on kohdistunut muun, kuin tuotannollisen toiminnan rahoittamiseen, ehdotetaan, että yritysten kansainvälistymiseen myönnettävän rahoituksen piiriin voisi tästedes tulla ulkomailla toteutettavan hankkeen osalta muu kuin tuotannollinen toiminta, toisin sanoen myynti, markkinointi ja huoltotoiminta.

Edellä sanottuun viitaten ehdotetaan, että yritysten kansainvälistymiseen myönnettävien luottojen myöntäminen vakinaistetaan edellä tarkoitetulla muutoksella osaksi yhtiön rahoitustoimintaa. Muutosehdotus edellyttää tältä osin nyt väliaikaisena säädetyn 2 §:n 3 momentin ottamista lakiin pysyvästi lisättynä edellä mainitulla tuotannollisen toiminnan pois sulkevalla muutoksella.

2. Esityksen taloudelliset ja hallinnolliset vaikutukset

Lakiehdotukseen sisältyvistä muutoksista taloudellista vaikutusta voi olla lähinnä sillä, että yhtiö ryhtyisi hankkimaan ja myöntämään kansainväliseen yhteistyöhön perustuvista rahoituslaitoksista tai rahastoista saatavaa rahoitusta sekä sillä, että yhtiön ulkomaisiin hankkeisiin suuntautuva luototustoiminta pysyväistettäisiin.

Kuluvana vuonna meneillään olevaan ulkomaisten hankkeitten rahoituskokeiluun liittyy valtioneuvoston erikseen päättämä 3,75 prosentin peruskorkotuki, mutta ei lisäkorkotukea. Valtioneuvoston päätöksellä on valtion luottotappiokorvaussitoumus ulotettu koskemaan näitä luottoja siten, että luotoista mahdollisesti syntyvän luottotappion valtio korvaa 50 prosentin osuudella. Ottaen huomioon edellä mainitut ehdot sekä sen, että yhtiö voi myöntää nyt kysymyksessä olevia luottoja ainoastaan sille osoitetun luotonmyöntämiskiintiön puitteissa, ei näistä luotoista arvioida nykyisellään johtuvan valtion menojen lisäystä.

Kansainväliseen yhteistyöhön perustuvista rahoituslaitoksista tai rahastoista saatavan rahoituksen myöntämisen riskipitoisuus riippuu olennaisesti siitä, minkälaisiin kohteisiin tätä rahoitusta ryhdytään käyttämään. Siltä osin kuin rahoitus suuntautuu kotimaahan ja yhtiön nykyisenlaiseen rahoitustoimintaan, yhtiön riskien ei arvioida kasvavan. Tällöin toiminnalla ei ole myöskään vaikutusta valtion korkotuen ja luottotappiokorvauksen suuruuteen. Jos kuitenkin yhtiön nyt puheena oleva rahoitustoiminta edellyttää yhtiölle asetetun myöntämiskiintiön ylittämistä, on siitä seurauksena yhtiön toiminnan volyymin kasvu ja siihen liittyvä toiminnan riskien määrällinen lisääntyminen. Valtion menojen lisääntyminen tältä osin riippuu siitä, ulotetaanko valtion korkotuki ja luottotappiokorvaus tähän toimintaan vai ei. Tämä puolestaan on tarkoituksenmukaisinta ratkaistaista siinä yhteydessä, kun mahdollisen toiminnan laajennuksen sisältö on tarkemmin muotoutunut. Päätöksen tästä tekisi valtioneuvosto.

3. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu kauppa- ja teollisuusministeriössä virkatyönä yhteistyössä Kera Oy:n kanssa.

Esityksestä on pyydetty rahoitustarkastuksen lausunto.

4. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

Ehdotetun lain 7 § on yhteydessä Suomen mahdolliseen jäsenyyteen EU:ssa, mutta pykälä voidaan saattaa voimaan jäsenyydestä riippumatta.

Käytyjen EU-jäsenyysneuvottelujen yhteydessä on EU:n puolelta katsottu voitavan sisällyttää Kera Oy niin sanotulle poikkeuslistalle yhteisön luottolaitosdirektiiveihin nähden. Poikkeusasema liittyy läheisesti Kera Oy:n erityisluottolaitosasemaan sen harjoittaessa valtiontukeen perustuvaa yritystoiminnan rahoittamista erityisesti pk-yritysten ja alueellisten näkökohtien huomioon ottamiseksi. Poikkeusaseman eräänä ehtona on se, ettei yhtiö kilpaile rahoitustoiminnassaan muiden luottolaitosten kanssa. Ottaen huomioon sen, että ehdotetun lain 2 §:n 3 momentissa tarkoitetun ulkomaanrahoituksen vuotuinen määrä on kokeilun tässä vaiheessa ollut erittäin vähäinen ja että tämän toiminnan laajuutta voidaan vastedeskin säädellä tehokkaasti sitä koskevalla myöntämiskiintiöllä, toiminnan ei arvioida saavuttavan kansainvälisesti eikä kotimaisestikaan sellaista laajuutta, jolla olisi merkitystä muille luottolaitoksille. Koska käytäntönä on ollut se, että tämä toiminta sisältyy yhtiön luottojen myöntämiskiintiöön, toiminta ei tältä osin edellytä lisärahoituksen hankintaa yhtiölle. Yhtiö ei siten rahoituksen hakijanakaan kilpaile muiden kotimaisten luottolaitosten kanssa tässä asiassa.

5. Voimaantulo

Ehdotetun lain säännös, jonka nojalla Kera Oy voisi toimia kansainväliseen yhteistyöhön perustuvista rahoituslaitoksista tai rahastoista saatavan rahoituksen välittäjänä, on yhteydessä Suomen mahdolliseen jäsenyyteen EU:ssa. Säännös voidaan kuitenkin saattaa voimaan jäsenyydestä riippumatta.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Laki Kera Oy-nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Kera Oy-nimisestä osakeyhtiöstä 22 päivänä tammikuuta 1971 annetun lain (65/71) 1 §:n 3 momentti sekä 4 §, sellaisina kuin ne ovat 20 päivänä maaliskuuta 1992 annetussa laissa (232/92), sekä

lisätään 2 §:ään, sellaisena kuin se on muutettuna 29 päivänä joulukuuta 1988 annetulla lailla (1298/88) ja mainitulla 20 päivänä maaliskuuta 1992 annetulla lailla, uusi 3 momentti, sekä lakiin siitä 29 päivänä joulukuuta 1988 annetulla lailla (1298/88) kumotun 7 §:n tilalle uusi 7 § seuraavasti:

1 §

Yhtiöön sovelletaan luottolaitostoiminnasta annettua lakia (1607/93), mikäli tässä laissa ei toisin säädetä.

2 §

Yhtiön Suomessa toimivalle yritykselle myöntämän rahoituksen käyttötarkoitus voi olla myös yrityksen ulkomailla tapahtuvan muun kuin tuotannollisen toiminnan rahoittaminen edellyttäen, että ulkomailla tapahtuva toiminta merkittävästi edistää yrityksen Suomessa tapahtuvaa tuotannollista toimintaa ja että varat käytetään:

1) omistusosuuden hankinnan rahoittamiseen ulkomailla toimivassa yrityksessä;

2) ulkomailla toimivan osakkuusyrityksen toiminnan aloittamiskustannuksiin tai kehittämishankkeeseen; tai

3) Suomessa toimivan yrityksen ulkomaisen toimipaikan 2 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin.

4 §

Yhtiö voi ottaen huomioon, mitä luottolaitostoiminnasta annetusta laista johtuu, omistaa yritysten osakkeita ja osuuksia, jos se on yritystoiminnan edistämisen kannalta tarpeellista. Osakkeiden ja osuuksien omistaminen on yritystoiminnan edistämisen kannalta tarpeellista, kun kyseessä ovat 2 §:ssä tarkoitettujen yritysten ja niitä palvelevien kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet, osakkeet ja osuudet sellaisessa yhteisössä, jonka tarkoituksena on riskipääomasijoituksilla ja muilla yritysten toimintaa edistävillä toimenpiteillä kehittää edellä mainittuja yrityksiä sekä sellaisen yrityksen osakkeet ja osuudet, jonka tarkoituksena on harjoittaa edellä mainittuihin yrityksiin kohdistuvaa erilaista palvelutoimintaa.

Yhtiö voi sen estämättä, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 21 §:ssä, 70 §:n 1 momentissa ja 71 §:n 2 momentissa säädetään, omistaa 1 momentissa tarkoitetun, riskipääomasijoituksilla ja muilla toimenpiteillä yrityksiä kehittävän yhteisön osakkeita tai osuuksia. Luottolaitostoiminnasta annetun lain 69 §:n 1 momentissa tarkoitettua suuria asiakasriskejä koskevaa ilmoitusvelvollisuutta ei myöskään sovelleta yhtiöön tässä momentissa tarkoitetun toiminnan osalta.

7 §

Yhtiö voi tarvittaessa, poiketen siitä mitä yhtiön toimialasta 2 §:n 2 momentissa säädetään, toimia kansainväliseen yhteistyöhön perustuvista rahoituslaitoksista tai rahastoista saatavan pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetun rahoituksen hankkijana ja myöntäjänä siten kuin valtioneuvosto määrää.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .


Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1994

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Kauppa- ja teollisuusministeri
Seppo Kääriäinen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.