HE 264/1994

Hallituksen esitys Eduskunnalle kirjanpitolain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan kirjanpitolakia muutettavaksi siten, että kirjanpitolautakunnan jäsenten lukumäärää lisättäisiin sekä että mahdollistettaisiin pysyvien tai määräaikaisten jaostojen asettaminen kirjanpitolautakuntaa.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 1995 alusta.


YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila
1.1. Lainsäädäntö ja käytäntö

Kirjanpitolain (655/73) mukaan noudattamisen valvonta kuuluu kauppa- ja teollisuusministeriölle. Sen yhteyteen on lain 34 §:n 1 momentin nojalla perustettu kirjanpitolautakunta, jonka tehtävänä on antaa hakemuksesta ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain soveltamisesta ja myöntää poikkeuksia lain säännöksistä sen 35 §:n nojalla.

Tarkempia säännöksiä kirjanpitolautakunnasta kirjanpitolautakunnasta annetussa asetuksessa (784/73). Asetuksen 1 §:n mukaan kirjanpitolautakunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä kirjanpitolain 34 §:n 1 momentissa ja 35 §:ssä sen tehtäväksi on säädetty:

1) antaa kauppa- ja teollisuusministeriön välityksellä yleisiä neuvoja ja ohjeita kirjanpitolain soveltamisesta ja kirjanpidon pitämisestä, milloin lautakunta yhdenmukaisen hyvän kirjanpitotavan edistämiseksi katsoo siihen olevan aihetta ja

2) tehdä kauppa- ja teollisuusministeriölle tarpeellisiksi katsomiaan esityksiä ja pyynnöstä antaa sille lausuntoja 1 kohdassa tarkoitetuista kysymyksistä.

Edellä mainittujen säännösten lisäksi kirjanpitolautakunnalle on osakeyhtiölain (734/78), asunto-osakeyhtiölain (809/91), osuuskuntalain (247/54), avoimesta ja kommandiittiyhtiöstä annetun lain (389/88) ja henkilöstörahastolain (814/89) nojalla annettu valtuus kirjanpitolaissa säädetyllä tavalla antaa ohjeita ja lausuntoja näiden lakien tilinpäätöstä koskevista säännöksistä. Hallituksen esityksessä laiksi asumisoikeusyhdistyksistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 16/1994 vp) ehdotetaan annettavaksi vastaava valtuutus asumisoikeusyhdistyksen tilinpäätöksen osalta. Samoin hallituksen esityksessä kuntalaiksi (HE 192/1994 vp.) ehdotetaan säädettäväksi, että kirjanpitolautakunnan kuntajaos voi antaa ohjeita ja lausuntoja kuntalain kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevista säännöksistä kuntien siirtyessä noudattamaan kirjanpitolain säännöksiä. Arvopaperimarkkinalaissa (495/89) on kirjanpitolautakunnalle edelleen annettu valtuus myöntää poikkeuksia osavuosikatsauksen ja tilinpäätöksen sisällöstä, jollei laissa ole toisin säädetty.

Kirjanpitolautakunnan ohella voivat eräät viranomaiset kirjanpitolain 39 §:n mukaan antaa muun lain nojalla kirjanpitovelvollisuutta, kirjanpitoa ja tilinpäätöksen julkistamista koskevia määräyksiä. Pankki- ja luottolaitoksia koskevia ohjeita ja sitovia määräyksiä voi rahoitustarkastuslain (503/93) ja luottolaitoslain (1607/93) nojalla antaa Suomen Pankin yhteydessä toimiva rahoitustarkastus. Samalla tavoin vakuutusalaa koskevia ohjeita ja sitovia määräyksiä antaa vakuutusyhtiölain (1062/79) nojalla sosiaali- ja terveysministeriö.

Toimintansa aikana kirjanpitolautakunta on valmistellut ja antanut lähes 1300 lausuntoa ja poikkeuslupaa sekä yli kymmenen yleisohjetta hyvän kirjanpitotavan noudattamisesta. Kirjanpitolautakunta on samoin valmistellut ministeriön apuna lukuisia kirjanpitoa koskevia kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksiä. Kirjanpitolautakunnan työ hyvän kirjanpitotavan kehittämisessä Suomessa on ollut erittäin merkittävä.

Kirjanpitolain 34 §:n 2 momentin mukaan kirjanpitolautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusi muuta jäsentä, jotka valtioneuvosto määrää kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Jokaiselle jäsenelle puheenjohtajaa lukuun ottamatta määrätään varamies samalla tavalla. Lautakuntaan kuuluvan eroamisen tai kuoleman takia suoritettava täydentäminen kesken toimikautta tehdään toimikauden loppuun. Jäsenen nimittämis- ja eroasioiden valmistelu ja esittely tapahtuvat kauppa- ja teollisuusministeriössä.

Kirjanpitolain 34 §:n 3 momentin mukaan kirjanpitolautakunnan kaikkien jäsenten tulee olla kirjanpitoon hyvin perehtyneitä. Yhdeltä jäseneltä ja hänen varamieheltä vaaditaan lisäksi oikeustieteen kandidaatin tutkinto. Myös lakimiesjäsenen tulee olla kirjanpitoon hyvin perehtynyt. Kirjanpitolautakunnan kokoonpano on kulloinkin pyritty laatimaan siten, että sen jäsenten ammattitaito olisi mahdollisimman kattava ja monipuolinen. Kirjanpitolautakunnan jäsenet ja varajäsenet ovat edustaneet liiketaloudellista tutkimusta, käytännön kirjanpitokokemusta, tilintarkastusta, järjestömaailmaa ja eri viranomaistahoja.

Kirjanpitolain 34 §:n 4 momentin mukaan kirjanpitolautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä kolme muuta jäsentä. Läsnä olevista vähintään yhdellä tulee olla 3 momentin toisen virkkeen edellyttämä oikeustieteen kandidaatin tutkinto. Kirjanpitolautakunnasta annetun asetuksen 4 §:n 1 momentin mukaan kirjanpitolautakunta kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta taikka, jos puolet muista jäsenistä sitä vaatii. Myös jäsenellä on siis mahdollisuus saada lautakunta kutsutuksi kokoon. Asetuksen 4 §:n 2 momentin mukaan erimielisyyden ilmaantuessa tulee lautakunnan päätökseksi se mielipide, jota useimpien on katsottava kannattaneen, sekä äänten jakautuessa tasan se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Asetuksen 7 §:n mukaan kirjanpitolautakunnan puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä sihteerin esteellisyydestä on soveltuvin osin voimassa, mitä tuomarin jääviydestä on säädetty.

Kirjanpitolautakunnasta annetun asetuksen 5 §:n mukaan kirjanpitolautakunnassa käsiteltävien asioiden esittelyn lautakunnalle tekevät sen ottamat sihteerit. Ennen esittelyä sihteerin on valmisteltava asia. Sitä varten hänen on hankittava tarpeelliset selvitykset ja lausunnot. Lautakunnalla on oikeus käyttää apunaan asiantuntijoita.

Kirjanpitolain 34 §:n 5 momentin mukaan kauppa- ja teollisuusministeriöön voidaan perustaa kirjanpitolautakunnan sihteerin virka. Vuoteen 1993 asti kirjanpitolautakunnalla on ollut vain sivutoimisia sihteereitä. Vuonna 1993 kauppa- ja teollisuusministeriöön perustettiin neuvottelevan virkamiehen virka, jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa kirjanpitoon liittyvät asiat. Tässä ominaisuudessa hän on toiminut lautakunnan sihteerinä.

Kirjanpitolain säännökset muuttuivat merkittävästi vuoden 1993 alusta, jolloin kirjanpitolain muutokset (1572/92) ja uusi kirjanpitoasetus (1575/92) tulivat voimaan. Tässä yhteydessä ei tehty muutoksia kirjanpitolautakunnan tehtäviä, kokoonpanoa ja päätösvaltaisuutta koskevaan kirjanpitolain 34 §:ään. Kirjanpitolautakunnan poikkeuslupavaltuuksia koskevaan kirjanpitolain 35 §:ään sen sijaan lisättiin konsernitilinpäätöstä koskeva lainkohta.

Kirjanpitolain uudistuksen yhteydessä hallituksen esityksessä laeiksi kirjanpitolain, osakeyhtiölain 11 ja 12 luvun sekä osuuskuntalain muuttamisesta (HE 111/1992 vp) kirjanpitolautakunnan merkitystä korostettiin velvoittamalla sen antamaan tarkemmat tulkintaohjeet keskeisistä uudistuksen kohdista, jotta uusia säännöksiä koskeva kirjanpitokäytäntö kehittyisi mahdollisimman yhdenmukaiseksi. Kirjanpitolautakunnan asemaa oikeiden ja riittävien tietojen sekä oikeaa ja riittävää kuvaa koskevan kirjanpitokäytännön muotoutumisessa korostettiin edelleen lakiehdotusta käsitelleen eduskunnan talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 47/1992).

1.2. Nykytilan arviointi

Kirjanpitolautakunnan tehtävät ovat monipuolistuneet sekä määrällisesti kasvaneet viime vuosina. Erityisesti tähän on vaikuttanut lukuisat lainmuutokset ja sekä Euroopan integraatiokehitys. Erityisesti uudistuneen kirjanpitolainsäädännön täydentävän ohjeistuksen valmistelu osoittautui kirjanpitolautakunnan resursseihin nähden ylimitoitetuksi tehtäväksi, minkä johdosta yleisohjeiden antaminen viivästyi. Tämä viivästyminen aiheutti puolestaan runsaasti arvostelua uutta lainsäädäntöä noudattamaan aloittavien kirjanpitovelvollisten taholta.

Kirjanpitolautakunnan resurssien vähäisyyteen kiinnitettiin huomiota jo hallituksen esityksessä laeiksi kirjanpitolain, osakeyhtiölain 11 ja 12 luvun sekä osuuskuntalain muuttamisesta, jossa todettiin, että lautakunnan lisääntyvistä tehtävistä selviytyminen voimaantulon edellyttämässä aikataulussa edellyttäisi lisäresurssien osoittamista lautakunnan käyttöön.

Kirjanpitolautakunnalla on kirjanpidon alalla merkittävä asiantuntija-asema. Tämän vuoksi kirjanpitolautakunnalta on viime vuosina pyydetty huomattava määrä lausuntoja myös niiden kirjanpitovelvollisten osalta, joiden valvonta kuuluu muiden kuin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon alaisuuteen. Lautakunta on antanut lausuntoja muun muassa luottolaitosten, vakuutuslaitosten ja säätiöiden kirjanpitokäytännöstä tai näiden kirjanpitoon liittyvien säädöshankkeiden vuoksi. Kirjanpitolautakunnan lausunnon saamista on pidetty niin tärkeänä, että sen saaminen on kirjattu muun muassa luottolaitoslakiin. Luottolaitoslain 39 §:n mukaan rahoitustarkastuksen on pyydettävä kirjanpitolautakunnalta lausunto ennen luottolaitoksia koskevien sitovien määräysten antamista. Edellä mainittujen eri lausuntojen antaminen edellyttää kirjanpitolautakunnalta perehtymistä mainittujen erityislainsäädännön alaisten kirjanpitovelvollisten erityisongelmiin ja sitoo siten osaltaan kirjanpitolautakunnan resursseja.

Yhteistyö kirjanpitolautakunnan ja erityislainsäädännön alaisten kirjanpitovelvollisten ja niitä säätelevien viranomaisten kanssa on osoittanut, että kirjanpidon hoidosta sitovia ohjeita antavien viranomaisten välinen koordinaatio ei ole riittävä. Koordinaation puute on johtanut päällekkäiseen työhön sekä osittain ristiriitaisiin tulkintoihin. Koordinaation puute on tullut ilmi muun muassa eri viranomaisten valmistellessa säädösmuutoksia Euroopan yhteisöjen tilinpäätösdirektiivien periaatteiden sisällyttämiseksi Suomen lainsäädäntöön. Direktiivien yhtenäisen tulkinnan ja soveltamisen varmistaminen edellyttää jatkossa nykyistä tiiviimpää yhteydenpitoa eri vastuuviranomaisten ja kirjanpitovelvollisten välillä.

2. Esityksen tavoitteet ja ehdotetut muutokset

Lakiehdotuksessa pyritään parantamaan kirjanpitolautakunnan asiantuntemusta ja resursseja sekä kirjanpidon hoitoon ja säätelyyn liittyvää yleistä koordinaatiota lautakunnan jäsenmäärää kasvattamalla sekä mahdollistamalla erityisten jaostojen asettaminen kirjanpitolautakuntaan.

3. Esityksen vaikutukset

Kirjanpitolautakunnan ja sen jaostojen tehokas työskentely saattaa jatkossa vaatia yhden tai useamman sivutoimisen sihteerin palkkaamista. Samoin on tutkittava, olisiko tarkoituksenmukaista tulevaisuudessa lisätä kauppa- ja teollisuusministeriön vakinaisia henkilöresursseja kirjanpitolainsäädännön yleisen kehityksen varmistamiseksi.

Muutoin esityksellä ei olisi merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.

4. Asian valmistelu

Lakiehdotus on valmisteltu virkatyönä kauppa- ja teollisuusministeriössä. Lakiehdotusta valmisteltaessa on kuultu valtionvarainministeriötä, sosiaali- ja terveysministeriötä, sisäasiainministeriötä, oikeusministeriötä, kirjanpitolautakuntaa, Rahoitustarkastusta, Suomen Kuntaliittoa, KHT-yhdistys ry:tä, HTM-tilintarkastajat ry:tä, Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajat ry:tä, Kirjanpitotoimistojen Liitto ry:tä, Teollisuuden ja Työnantajien Keskusliittoa, Helsingin Arvopaperipörssiä ja Keskuskauppakamaria.

5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

Ehdotettu laki liittyy hallituksen esitykseen kuntalaiksi, jossa ehdotetaan säädettäväksi, että kirjanpitolautakunnan kuntajaos voi antaa ohjeita ja lausuntoja kuntalain kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevista säännöksistä kuntien siirtyessä vuoden 1997 alussa noudattamaan kirjanpitolain säännöksiä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Lakiehdotuksen perustelut

34 §.Hallituksen esityksessä kuntalaiksi ehdotetaan säädettäväksi, että kunnat siirtyvät noudattamaan kirjanpitolakia vuoden 1997 alusta. Tämän vuoksi ehdotetaan kirjanpitolain 35 §:n 1 momenttiin lisättäväksi maininta kuntien järjestön oikeudesta pyytää kirjanpitolautakunnalta ohjeita ja lausuntoja kirjanpitolain soveltamisesta.

Kirjanpitolautakunnan jäsenmäärää koskevaan kirjanpitolain 34 §:n 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirjanpitolautakuntaan kuuluisi nykyisen kuuden jäsenen sijaan vähintään kuusi ja enintään kymmenen jäsentä. Lautakunnan varsinaisille jäsenille nimettäisiin varajäsenet entiseen tapaan. Kirjanpitolautakunnan päätösvaltaisuutta koskevaa 4 momenttia ehdotetaan muutettavaksi jäsenmäärän kasvua vastaavasti siten, että kirjanpitolautakunta on päätösvaltainen silloin, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä. Kirjanpitolautakunnan jäsenten kelpoisuusehtoihin ja nimittämiseen ei ehdoteta muutoksia.

Kirjanpitolautakunnan jäsenmäärää lisäämällä on mahdollista koota kirjanpitolautakunnan jäseniksi nykyistä monipuolisemman kirjanpitokokemuksen omaavia henkilöitä ja parantaa siten kirjanpitolautakunnan asiantuntemusta eri tyyppisten ja erilaisessa ympäristössä toimivien kirjanpitovelvollisten kirjanpidon hoidosta. Samalla parannetaan niin sanottujen yleisesti kirjanpitovelvollisten ja erityislainsäädännön alaisten kirjanpitovelvollisten ja niitä säätelevien viranomaisten välistä kirjanpidon säätelyn sekä hyvän kirjanpitotavan kehittymisen välistä koordinaatiota.

34 a §. Kirjanpitolakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 34 a §, jonka nojalla kirjanpitolautakuntaan voidaan asettaa pysyviä tai määräaikaisia jaostoja, joihin voidaan kutsua kirjanpitolautakunnan ulkopuolisia jäseniä. Näiden jaostojen avulla on mahdollista edelleen täydentää kirjanpitolautakunnan asiantuntemusta sekä lisätä lautakunnan käytettävissä olevia valmisteluresursseja. Kirjanpitolautakunnan jaoston tehtävistä, kokoonpanosta, nimittämisestä sekä päätösvaltaisuudesta säädettäisiin tarkemmin asetuksessa.

Kirjanpitolautakunnasta annetussa asetuksessa on tarkoitus säätää kirjanpitolautakunnan pysyvistä ja määräaikaisista jaostoista. Asetuksessa annettaisiin kirjanpitolautakunnalle itselleen valtuus asettaa määräaikainen jaosto sekä nimetä siihen jäsenet kirjanpitolautakunnan jäsenten tai varajäsenten keskuudesta. Määräaikaiseen jaoston jäsenten toimikausi voi olla lyhyempi kuin kirjanpitolautakunnan toimikausi.

Pysyvä jaosto asetettaisiin asetuksella. Pysyvään jaostoon jäsenet nimittäisi kauppa- ja teollisuusministeriö kirjanpitolautakunnan toimikaudeksi. Pysyväksi jaostoksi ensi vaiheessa asetettaisiin asetuksella kuntajaosto, joka hallituksen esityksessä kuntalaiksi ehdotetulla tavalla antaisi ohjeita ja lausuntoja kunnan kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskeviin asioihin. Kuntajaoston asettaminen on perusteltua jo ennen kuin kunnat aloittavat soveltaa kirjanpitolakia kunnan kirjanpitoon vuoden 1997 alusta, jotta uusien säännöksiin liittyvä tarvittava ohjeistus ehditään valmistella. Kuntajaoston luonteesta johtuen olisi tarkoituksenmukaista, että kuntajaoston jäseniksi voitaisiin määräaikaisesta jaostosta poiketen kutsua kirjanpitolautakunnan ulkopuolisia jäseniä riittävän kunta-alan asiantuntemuksen varmistamiseksi.

Pysyviä jaostoja olisi tulevaisuudessa mahdollista asettaa asetuksella esimerkiksi luotto- tai vakuutuslaitoksien kirjanpitokysymyksien käsittelyä varten, mikäli tämä kirjanpitosäännösten ja hyvän kirjanpitotavan koordinaation parantamiseksi nähdään tarkoituksenmukaiseksi.

Kirjanpitolautakunta voisi itse asettaa määräaikaisia jaostoja. Määräaikainen jaosto voitaisiin asettaa esimerkiksi laajan lausunnon, yleisohjeen tai muun vastaavan laajan asian valmistelua varten. Määräaikaisen jaoston avulla olisi esimerkiksi mahdollisuus eriyttää tietyn asia-alueen käsittely sitä varten asetetulle erityisellä jaostolle, johon voitaisiin koota erityisammattitaitoa omaavia henkilöitä. Esimerkkinä tämän tyyppisestä jaostosta voisi olla atk-jaosto, joka keskitetysti hoitaisi kaikki koneelliseen kirjanpitoon liittyvät asiat.

Asetuksessa säädettäisiin tarkemmin jaoston toimivallasta. Pääsääntöisesti jaosto on kirjanpitolautakunnan alainen valmisteleva toimielin, mutta kirjanpitolautakunta voisi valtuuttaa jaoston määräajaksi tai yksittäistapauksessa päättämään itsenäisesti kirjanpitolautakunnalle kuuluvista tehtävistä. Periaatteelliset ja kirjanpitokäytäntöä olennaisesti muuttavat asiat käsiteltäisiin kuitenkin aina kirjanpitolautakunnassa. Jaostolle myönnetty valtuutus olisi perusteltua esimerkiksi rutiininluonteisten mutta kuitenkin erityisasiantuntemusta vaativien, koneellista kirjanpitoa koskevien samoin kuin kuntien ja kuntainyhtymien kirjanpitoa koskevien erityiskysymysten käsittelyä varten.

Kirjanpitolautakunnan ja sen kuntajaoston välisen riittävän koordinaation vuoksi olisi asetuksessa tarkoituksenmukaista säätää, että jaoston puheenjohtajan ja yhden muun jäsenen tulee olla kirjanpitolautakunnan jäseniä tai varajäseniä. Muun kuin kuntajaoston ja kirjanpitolautakunnan välinen koordinaatio varmistuu sillä, että jaoston jäsenet koostuvat vain kirjanpitolautakunnan jäsenistä tai varajäsenistä.

Kirjanpitolautakunta tai sen jaosto voivat asian käsittelyä varten käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita kuten tähänkin asti.

Edellä mainittujen muutosten lisäksi tulee asetukseen tehdä jaostojen asettamiset aiheutuvat tekniset muutokset.

2. Tarkemmat säännökset ja määräykset

Kirjanpitolautakunnan jaoston tehtävistä, kokoonpanosta, nimittämisestä sekä päätösvaltaisuudesta säädettäisiin tarkemmin asetuksessa.

3. Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Laki kirjanpitolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 10 päivänä elokuuta 1973 annetun kirjanpitolain (655/73) 34 §:n 1, 2 ja 4 momenttia sekä

lisätään lakiin uusi 34 a § seuraavasti

34 §

Kauppa- ja teollisuusministeriön yhteydessä on kirjanpitolautakunta, joka voi antaa viranomaisten, elinkeinonharjoittajien tai kuntien järjestön taikka kirjanpitovelvollisen hakemuksesta ohjeita ja lausuntoja tämän lain soveltamisesta ja joka suorittaa sille säädetyt tai määrätyt muut tehtävät.

Kirjanpitolautakunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään kuusi ja enintään kymmenen muuta jäsentä, jotka valtioneuvosto määrää kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Jokaiselle jäsenelle puheenjohtajaa lukuun ottamatta määrätään varamies samalla tavalla.


Kirjanpitolautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä. Läsnä olevista vähintään yhdellä tulee olla 3 momentin toisessa virkkeessä säädetty pätevyys.


34 a §

Kirjanpitolautakuntaan voidaan asettaa pysyviä tai määräaikaisia jaostoja, joihin voidaan kutsua kirjanpitolautakunnan ulkopuolisia jäseniä.

Kirjanpitolautakunnan jaoston tehtävistä, kokoonpanosta, asettamisesta sekä päätösvaltaisuudesta säädetään tarkemmin asetuksessa.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Ennen tämän lain voimaantulo voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1994

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Kauppa- ja teollisuusministeri
Seppo Kääriäinen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.