HE 220/1994

Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 1994 kolmanneksi lisätalousarvioksi

Eduskunnalle annetaan hallituksen esitys vuoden 1994 kolmanneksi lisätalousarvioksi.

Taloudellinen kasvu näyttää päässeen varmalle pohjalle. Erityisesti viennin nopean kasvun ansiosta teollisuustuotanto on kasvanut ripeästi, ja kasvu on leviämässä jo kotimarkkinasektoreillekin. Kotitaloudet lisäävät kulutustaan vähentämällä säästämistään, kun odotukset tulevasta talouskehityksestä ovat muuttuneet valoisemmiksi. Työttömyys saavutti huippunsa kuluvan vuoden alkupuoliskolla, ja työttömyysaste on kääntynyt laskuun investointien vauhdittumisen myötä. Erityisesti teollisuudessa investoinnit lisääntyvät. Inflaatiopaineet ovat edelleen pienet.

Julkisen talouden, etenkin valtiontalouden asema pysyy kuitenkin vaikeana, ja valtion velka lisääntyy nopeasti. Tämä pitää yllä epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla, ja pitkät korot pysyvät varsin korkeina. Tästä syystä nyt annettavaan lisätalousarvioesitykseen on sisällytetty lähinnä vain välttämättömiä lisämäärärahoja ja toimenpide-esityksiä.

Tämän lisätalousarvioesityksen valtion menoja lisäävä vaikutus on 3 338 milj. mk. Suurimmat lisämäärärahatarpeet koskevat työttömyysturvamenoja, työllisyyden hoidon eri toimenpiteitä, viljan vientitukea ja puolustusmateriaalihankintoja. Suurimmat menojen vähennykset koskevat maatalousyrittäjien tulotukea, 380 milj. mk, mikä käytetään maataloustuottajien vientikustannusosuuden kattamiseksi, valtion osuutta sairausvakuutuslaista johtuvista menoista, 320 milj. mk, valtion osuutta kansaneläkelaista johtuvista menoista, 210 milj. mk, sekä arvioitua alhaisemman korkotason ja velkasitoumuslainakannan johdosta markkamääräisen velan korkoa, 200 milj. mk.

Tähän lisätalousarvioesitykseen sisältyy esitys erityisen valtion osakeyhtiömuotoisen pääomasijoitusyhtiön perustamiseksi, jonka osakepääomaksi kootaan valtionyhtiöiden yksityistämisestä saatavia tuloja. Perustettavan valtion pääomasijoitusyhtiön tavoitteena on parantaa pk-yritysten oman pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuutta vastaamaan paremmin Suomen kilpailijamaiden tilannetta. Yhtiön tarkoituksena on toimia ns. rahastojen rahastona, jolloin se sijoittaa pääasiassa toisiin riskisijoitusrahastoihin ja vain poikkeuksellisesti suoraan kohdeyrityksiin. Pääomasijoitusyhtiön volyymi on toiminnan käynnistämisvaiheessa 320 milj. mk. Samalla Suomen itsenäisyyden juhlarahaston toiminnan rahoittamiseen myönnetään lisäystä 80 milj. mk erityisesti työllisyyttä elvyttävään riskisijoitustoimintaan. Julkisten varojen kohdentaminen pääomasijoitustoimintaan tässä määrin lisää yksityisen pääoman kiinnostusta riskisijoitusmarkkinoihin. Uusi yhtiö tulee olemaan organisaatioltaan hyvin kevyt ja toimii yhteistyössä muiden julkisten ja yksityisten riskisijoitusyhteisöjen kanssa.

Valtionosuuteen työttömyyskassoille myönnetään lisäystä 900 milj. mk. Palkkaperusteisia työllistämismäärärahoja lisätään yhteensä 280 milj. mk, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen määrärahoja yhteensä 190 milj. mk sekä työllisyysperusteisten valtionapuinvestointien ja työllisyystyöohjelman määrärahoja yhteensä 153 milj. mk. Lähinnä viljan kasvaneen vientitarpeen takia vientitukeen myönnetään lisäystä 577 milj. mk. Puolustusmateriaalihankintoihin myönnettävä 502 milj. markan lisämääräraha käytetään torjuntahävittäjätilauksen maksuaikataulun muutoksista aiheutuviin menoihin hankinnan kokonaiskustannusten alentamiseksi.

Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön myönnetään lisäystä 19 milj. mk. Suomen osallistumisen lisäämiseksi kansainväliseen rauhanturvaamistoimintaan myönnetään lisäystä yhteensä 20 milj. mk.

Liikevaihtovero- ja arvonlisäveromenojen lisämäärärahatarve on 100 milj. mk. Metallirahamenojen nettomäärärahasta voidaan vähentää 50 milj. mk.

Lähinnä asumislisämenojen kasvun johdosta opintorahaan myönnetään lisäystä yhteensä 170 milj. mk. Aikuisopintorahan hakijamäärän vähenemisen seurauksena aikuisopintorahasta vähennetään 170 milj. mk. Valtionosuuteen peruskouluopetuksen käyttökustannuksiin myönnetään lisäystä 73 milj. mk ja valtionosuuteen kunnallisten ammatillisten oppilaitosten käyttökustannuksiin 42 milj. mk.

Maatalousyrittäjien osuutta vientituesta rahoitetaan vähentämällä 50 milj. mk maataloustuloksi luettuja satovahinkojen korvausmäärärahoja. Sokerintuotannon tukemismäärärahoja lisätään 170 milj. mk, öljykasvituotannon tukemismäärärahoja 85 milj. mk ja tärkkelystuotannon tukemismäärärahoja 26 milj. mk.

Valtionrautateiden radanpitoon myönnetään lisäystä 215 milj. mk lähinnä nykyisen rataverkon säilyttämiseksi liikennöitävässä kunnossa.

Teknologian kehittämiskeskuksen myöntämisvaltuuksia lisätään yhteensä 100 milj. mk. Kera Oy:n osakepääoman korottamiseen myönnetään 75 milj. mk. Osakepääoman korotus toteutetaan siten, että yhtiö maksaa samanaikaisesti valtiolle ennen aikaisesti takaisin valtiolta vuosina 1980―1981 saamiensa lainojen pääomaa 75 milj. mk. Tukeen elintarviketeollisuuden investointeihin ja tuotantorakenteen sopeuttamiseen myönnetään 70 milj. mk, mikä on valtioneuvoston 27.5.1994 tekemän periaatepäätöksen kohdan 10 mukaisen rakennetuen aikaistamista. Alueellista kuljetustukea lisätään 50 milj. mk. Yritystukilain mukaista myöntämisvaltuutta korotetaan 40 milj. markalla.

Lapsilisiin myönnetään lisäystä 67 milj. mk. Valtionosuuteen yrittäjien eläkelaista johtuvista menoista myönnetään lisäystä 72 milj. mk. Arvioitua pienemmän turvapaikanhakijoiden määrän johdosta pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden vastaanottomäärärahaa vähennetään 50 milj. mk. Valtionosuuteen kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin myönnetään lisäystä 100 milj. mk sekä valtion korvaukseen maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin lisäystä 97 milj. mk.

Koskiensuojelulain mukaisiin korvauksiin myönnetään lisäystä 40 milj. mk. ASP-järjestelmään liittyvistä palkkioista ja korkotuesta vähennetään 110 milj. mk. Asuinrakennusten korjaustoimenpiteiden edistämiseksi ja rakennusalan työllisyyden parantamiseksi lisätään avustuksia korjaustoimintaan 150 milj. mk. Valtion asuntorahaston varoista vuonna 1994 myönnettävien lainojen myöntämisvaltuutta korotetaan 400 milj. markalla riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi. Avustuksiin vuokrataloille myönnetään lisäystä 30 milj. mk.

Verojen ja veronluonteisten tulojen arvioidaan lisääntyvän kaikkiaan 178 milj. mk. Liikevaihtovero- ja arvonlisäverokertymän lisäykseksi arvioidaan 1 640 milj. mk. Auto- ja moottoripyöräveroa arvioidaan kertyvän lisää 640 milj. mk, olutveroa 290 milj. mk ja polttoaineveroa 220 milj. mk. Tulo- ja varallisuusverokertymän arvioidaan vähentyvän 1 690 milj. mk. Leimaverokertymä jää 600 milj. mk, vakuutusmaksuverokertymä 100 milj. mk ja tupakkaverokertymä 100 milj. mk ennakoitua pienemmäksi. Eräiden maataloustuotteiden markkinoimismaksujen vähennykseksi arvioidaan 112 milj. mk.

Sekalaisten tulojen lisäykseksi arvioidaan yhteensä 2 428 milj. mk. Lähinnä valtion sarjaobligaatioiden myynnistä saaduista kurssivoitoista aiheutuu 1 700 milj. markan tulojen lisäys. Valtionyhtiöiden osakkeiden myyntituloja arvioidaan kertyvän 529 milj. mk. Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan muita tuloja arvioidaan kertyvän lisää 65 milj. mk. Valtionapujen palautusten määräksi arvioidaan 200 milj. mk. Valtiolle valtion eläkerahaston ulkopuolelta tuloutettavien eläkemaksujen ja korvausten tuloarviota vähennetään 102 milj. mk.

Korkotulojen ja voiton tuloutusten lisäykseksi arvioidaan yhteensä 214 milj. mk.

Valtiolle takaisin maksettavien lainojen lisäys on 75 milj. mk.

Lisätalousarvioesityksen tasapainottamiseksi lainanottoa ehdotetaan lisättäväksi 440 milj. markalla. Vuoden 1994 valtion nettolainanoton kokonaismäärä nousee tämän johdosta 71 080 milj. markkaan.

Ennen hyväksytyt ja nyt myönnetyt menojen muutokset jakaantuvat eri pääluokkiin seuraavasti:

Pääluokka Eduskunnan hyväksymät Nyt myönnetyt Muutokset

muutokset mk muutokset mk yhteensä mk

21. Tasavallan

Presidentti 130 000 - 130 000

23. Valtioneuvosto 10 000 000 1 000 000 11 000 000

24. Ulkoasiainministeriön

hallinnonala 92 076 000 43 412 000 135 488 000

25. Oikeusministeriön

hallinnonala 70 297 000 9 420 000 79 717 000

26. Sisäasiainministeriön

hallinnonala -32 100 000 15 180 000 -16 920 000

27. Puolustusministeriön

hallinnonala 167 600 000 524 020 000 691 620 000

28. Valtiovarainministeriön

hallinnonala 188 445 000 137 157 000 325 602 000

29. Opetusministeriön

hallinnonala 611 130 000 146 053 000 757 183 000

30. Maa- ja metsä-

talousministeriön

hallinnonala 29 200 000 445 750 000 474 950 000

31. Liikenneministeriön

hallinnonala 903 233 000 215 796 000 1 119 029 000

32. Kauppa- ja

teollisuusministeriön

hallinnonala 59 380 000 588 000 000 647 380 000

33. Sosiaali- ja

terveysministeriön

hallinnonala 71 586 000 676 245 000 747 831 000

34. Työministeriön

hallinnonala 500 000 000 624 520 000 1 124 520 000

35. Ymparistoministeriön

hallinnonala 371 930 000 111 000 000 482 930 000

36. Valtionvelka 43 400 000 -200 000 000 -156 600 000

Muutokset yhteensä 3 086 307 000 3 337 553 000 6 423 860 000

Ennen hyväksytyt ja nyt arvioidut tulojen muutokset jakaantuvat eri osastoihin seuraavasti:

Osasto Eduskunnan hyväksymät Nyt arvioidut Muutokset

muutokset mk muutokset mk yhteensä mk

11. Verot ja

veronluonteiset tulot -430 000 000 178 000 000 -252 000 000

12. Sekalaiset tulot 3 320 000 2 427 986 011 2 431 306 011

13. Korkotulot ja

voiton tuloutukset 398 000 000 213 807 000 611 807 000

15. Lainat 3 120 000 000 515 000 000 3 635 000 000

Muutokset yhteensä 3 091 320 000 3 334 793 011 6 426 113 011

Tämän lisätalousarvioesityksen hyväksymisen jälkeen olisivat valtion tulojen ja menojen budjetoidut määrät seuraavat:

Tulot mk Menot mk

Varsinainen talousarvio 193 461 475 000 193 458 799 000

Lisatalousarviot 6 426 113 011 6 423 860 000

Yhteensa 199 887 588 011 199 882 659 000

Sen perusteella, mitä edellä on esitetty ja viitaten tämän esityksen yksityiskohtaisiin perusteluihin ehdotetaan,

että Eduskunta päättäisi hyväksyä oheen liitetyn ehdotuksen kolmanneksi lisätalousarvioksi vuodelle 1994.

Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1994

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Valtiovarainministeri
Iiro Viinanen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.