HE 216/1994

Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiksi muutoksiksi oppisopimuskoulutusta koskevaan lainsäädäntöön

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi oppisopimuskoulutuksesta annettua lakia ja säädettäväksi laki oppisopimuskoulutuksesta annetun lain 16 §:n soveltamisesta vuosina 1995 ja 1996. Oppisopimuskoulutuksen järjestämisperusteet yhteensovitettaisiin aikuiskoulutuksen järjestämisessä laajenevasti sovellettavaan, vuonna 1994 voimaan tulleeseen ammattitutkintolainsäädäntöön. Ehdotetulla lailla oppisopimuskoulutuksesta annetun lain 16 §:n soveltamisesta vuosina 1995 ja 1996 poistettaisiin nuorison koulutusmahdollisuuksien lisäämiseksi nuorten alle 25-vuotiaiden ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän oppisopimuskoulutuksen määrällinen säätely väliaikaisesti mainituiksi vuosiksi.

Esitys liittyy valtion vuoden 1995 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 1995 alusta.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset
1.1. Oppisopimuskoulutuksen ja ammattitutkintolaissa tarkoitettujen tutkintojen yhteensovittaminen

Oppisopimuskoulutuksesta annetun lain (1605/92) mukaan oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen noudatetaan ammatillisista oppilaitoksista annetun lain (487/87), jäljempänä oppilaitoslaki, ja sen nojalla annettuja aikuisten ammatillista koulutusta koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Aikuiskoulutusta koskevien järjestämisperusteiden soveltaminen oppisopimuskoulutukseen johtuu siitä, että aikuiskoulutuksen tavoitteenasettelu, opetusjärjestelyt ja -menetelmät sopivat paremmin kuin ensisijaisesti oppilaitosmuotoisena järjestetyn nuorisoasteen koulutuksen järjestämisperusteet työpaikaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä pääasiallisesti toteutettavaan oppisopimuskoulutukseen. Aikuiskoulutuksen sovellutukset antavat edellytykset joustaviin ja yksilöllisiin opetusjärjestelyihin siten, että koulutettavien koulutus- ja työkokemustausta otetaan riittävässä määrin huomioon.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämiselle on vuoden 1994 toukokuun alusta voimaan tulleella ammattitutkintolailla (306/94) ja ammattitutkintoasetuksella (308/94) luotu oppilaitosmuotoisen koulutuksen rinnalle uusi tutkintojärjestelmä. Ammattitutkintolainsäädännön keskeisenä lähtökohtana on tarjota aikuisille ammattitaidon hankkimistavasta riippumaton ammattitaidon osoittamiseen tarkoitettu järjestelmä, jossa tutkintotilaisuuksiin osallistumalla voidaan suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja.

Ammattitutkintolainsäädännössä tarkoitettujen tutkintojen rakenteesta päättää opetusministeriö ja tutkintojen perusteet vahvistaa opetushallitus. Tutkintojen perusteissa määritellään tutkinnossa vaadittava ammattitaito, tutkinnon pakolliset ja valinnaiset osat, ammattitaidon osoittamistavat eli näyttökoejärjestelyt sekä suoritusten arviointiperusteet. Tutkintojen järjestäjät laativat näyttökoetehtävät tutkintojen perusteiden pohjalta. Tutkintoihin tähtäävää opetusta järjestävät oppilaitokset laativat perusteiden pohjalta opetussuunnitelmat ja opiskelijoiden henkilökohtaiset opiskeluohjelmat.

Jotta aikuisten ammatillisessa koulutuksessa ei tarpeettomasti olisi päällekkäisiä koulutuksen perusteita, toisaalta oppilaitoslainsäädäntöön pohjautuvia opetussuunnitelmien perusteita ja toisaalta ammattitutkintolainsäädäntöön pohjautuvia tutkintojen perusteita, tarkoitus on, että aikuiskoulutuksessa siirrytään asteittain soveltamaan ammattitutkintolaissa tarkoitettuja tutkintojen perusteita. Opetussuunnitelmien perusteita sovelletaan vain, mikäli asianomaisia tutkintojen perusteita ei ole olemassa.

Oppilaitoslainsäädännön ja ammattitutkintolainsäädännön yhteensovitus toteutettiin ammattitutkintolainsäädännön antamisen yhteydessä. Oppilaitoslain 20 §:n 3 momentin mukaan oppilaitosten järjestämässä ammattitutkintolaissa tarkoitettuihin tutkintoihin johtavassa koulutuksessa opetuksesta päättää tutkintojen perusteiden mukaisesti oppilaitos. Saman pykälän 4 momentin mukaan oppilaitoksen tulee järjestää tällaiseen koulutukseen osallistuvalle mahdollisuus osallistua ammattitutkintolain mukaiseen tutkintoon. Samalla rajattiin oppilaitoslain 18 §:ssä säädettyä ammatillisen peruskoulutuksen rakenteesta annettavaa opetusministeriön päätöstä aikuiskoulutusta koskien siten, että aikuisten ammatillisessa peruskoulutuksessa voidaan tutkintoja suorittaa vain aloilla, joilla ei järjestetä ammattitutkintolaissa tarkoitettuja ammatillisia perustutkintoja.

Tämän esityksen tarkoituksena on vastaavasti sovittaa oppisopimuskoulutuksesta annetun lain säännökset ammattitutkintolainsäädäntöön. Oppisopimuskoulutuksesta annetun lain 4 §:n 1 momentin säännöstä oppisopimuksen sisällöstä ehdotetaan muutettavaksi niin, että oppisopimuksesta tulee käydä ilmi noudatettava opetussuunnitelman tai tutkinnon peruste. Lain 5 §:n säännöstä opetuksen järjestämisen perusteista ehdotetaan muutettavaksi niin, että oppisopimuskoulutukseen sovelletaan, mitä ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa ja ammattitutkintolaissa sekä niiden nojalla säädetään tai määrätään ammatillisen koulutuksen ja tutkintojen rakenteesta. Lain 6 §:n otsake ehdotetaan muutettavaksi kattamaan opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet. Pykälä ehdotetaan muutettavaksi niin, että oppisopimuskoulutukseen voidaan aikuiskoulutuksen opetussuunnitelmien ohella soveltaa ammattitutkintolaissa tarkoitettuja tutkintojen perusteita. Lain 13 §:n 1 momenttia ehdotetaan muutettavaksi niin, että paikallishallintoviranomaisen valvontatehtävä koskisi opetussuunnitelmien noudattamisen ohella tutkintojen perusteiden noudattamista.

Ammattitutkintolaissa tarkoitettuihin tutkintoihin osallistumismahdollisuuden turvaamiseksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi oppilaitoslain 20 §:n 4 momentin sisältöä vastaava uusi 8 a §, jossa säädettäisiin, että paikallishallintoviranomaisen tulee järjestää oppisopimuskoulutukseen osallistuvalle mahdollisuus osallistua ammattitutkintolaissa tarkoitetun tutkinnon suorittamiseen. Tutkintoon osallistumismahdollisuuden järjestäminen on tarpeellista myös sen takia, että tutkintotilaisuuksiin osallistumista on pidettävä olennaisena osana tutkintojen perusteiden mukaan järjestettyä koulutusta. Tähän liittyen lain 15 §:n 1 momentin säännöstä oppisopimuskoulutuksen valtionosuuden käyttöperusteista ehdotetaan täydennettäväksi ammattitutkintolain mukaiseen tutkintoon osallistumisesta aiheutuvilla kustannuksilla ja lain 17 §:n 1 ja 2 momenttia muutettavaksi siten, että opiskelijalla on oikeus saada opintososiaalisia etuja näyttökokeeseen osallistumisen ajalta, ellei hän tältä ajalta saa palkkaa tai muita kuin lakisääteisiä etuja. Lain siirtymäsäännöksellä mahdollistettaisiin jo aloitetussa koulutuksessa siirtyminen opetussuunnitelmien perusteesta tutkinnon perusteeseen pohjautuvaan koulutukseen.

Lain työsopimuslain soveltamista koskevaan 19 §:ään ehdotetaan lisättäväksi 34 b §, joka koskee hoitovapaan jaksottamista ja työntekijän ilmoitusvelvollisuutta.

1.2. Nuorten oppisopimuskoulutuksen määrällinen säätely

Oppisopimuskoulutuksesta annetun lain 16 §:n (1222/93) mukaan opetusministeriö määrää vuosittain valtion talousarviossa asetetun kokonaismäärän rajoissa oppisopimusten enimmäismäärät alueittain ja ottaen huomioon molemmat kieliryhmät erikseen ammatillista peruskoulutusta ja erikseen ammatillista lisäkoulutusta varten. Oppisopimuskoulutuksen paikallishallintoviranomaiset sovittavat toimenpiteensä alueelle asetetun enimmäismäärän rajoihin.

Oppisopimuskoulutuksen määrällisen säätelyn tarkoituksena on toisaalta turvata valtion talousarvion toimeenpano ja toisaalta kohdentaa oppisopimuskoulutus yhteiskunta- ja koulutuspoliittisesti tarkoituksenmukaisella tavalla ammatilliseen peruskoulutukseen ja lisäkoulutukseen sekä tasapuolisesti eri alueille ja molempia kieliryhmiä varten.

Korkea työttömyysaste ja erityisesti nuorten vaikea työllisyystilanne edellyttävät koulutusmahdollisuuksien kaikenpuolista laajentamista. Tämän takia on tarkoitus jatkaa vuonna 1994 käynnistettyjä nuorison työllisyyttä ja koulutusmahdollisuuksia edistäviä toimenpiteitä. Tästä syystä hallituksen esitykseen vuoden 1995 talousarvioksi on esitetty lisävoimavaroja myös oppisopimuskoulutuksen laajentamiseksi.

Jotta nuorten oppisopimuskoulutusta voitaisiin laajentaa nuorison aseman parantamiseksi tämän koulutuksen kysynnän mukaisesti, esityksessä ehdotetaan säädettäväksi erillinen väliaikainen laki siitä, että oppisopimuskoulutuksesta annetun lain 16 §:ssä säädettyä oppisopimuskoulutuksen määrällistä säätelyä ei sovellettaisi alle 25-vuotiaiden nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa vuosina 1995―1996.

2. Esityksen vaikutukset

Oppisopimuskoulutuslainsäädännön ja ammattitutkintolainsäädännön yhteensovittamisella ei ole taloudellisia vaikutuksia. Ammattitutkintolain mukaiseen tutkintojen perusteisiin sisältyvä ammattitaidon osoittamistapa näyttökokeella ei ole oppisopimuskoulutukseen tuleva lisäelementti, vaan osa oppisopimuskoulutuksen kokonaisuutta, jonka koulutuksen järjestämistapa, ennen kaikkea tietopuolisen opetuksen pedagoginen järjestely muuttuu silloin, kun koulutus perustuu ammattitutkintolaissa säädettyihin tutkintojen perusteisiin. Näyttökokeeseen osallistuminen rahoitetaan siten oppisopimuskoulutuksen valtionosuuden perusteena olevien nykyisten yksikköhintojen puitteissa, samalla tavalla kuin rahoitetaan oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa koulutuksessa olevien osallistuminen näyttökokeisiin.

Näyttökokeiden oppisopimuskoulutukseen liittämisen vaikutuksia on tarkoitus seurata. Seurannan järjestämisen tavasta päätetään opetusministeriössä erikseen.

Nuorten ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän oppisopimuskoulutuksen määrällisen säätelyn väliaikaisen purkamisen vaikutusten tarkka ennakointi ei ole mahdollista. Vuoden 1995 talousarvioesitys on mitoitettu arvioiden nuorten, alle 25-vuotiaiden ammatillisen peruskoulutuksen uusien oppisopimusten määräksi 6 000 sopimusta. Mikäli säätelyn purkaminen johtaa tätäkin suurempaan oppisopimusten lisäykseen, niin yhden oppisopimuksen vaikutus valtionosuutena vuositasolla on 26 500 markkaa.

3. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä opetusministeriössä. Esityksestä on käyty Suomen Kuntaliiton kanssa kunnallistaloutta ja hallintoa koskevasta neuvottelumenettelystä tehdyn sopimuksen mukaiset neuvottelut, joissa Suomen Kuntaliitto korosti sitä, että yksikköhinnan määrääminen tulisi toteuttaa samoja periaatteita noudattaen kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslainsäädännössä, todellisiin kustannuksiin perustuen. Kuntaliiton näkemyksen mukaan myös aikuisten ammatillisen peruskoulutuksen määrällisestä säätelystä voitaisiin luopua.

4. Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995. Ehdotettu laki oppisopimuskoulutuksesta annetun lain 16 §:n soveltamisesta vuosina 1995 ja 1996 olisi voimassa vuoden 1996 loppuun.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki oppisopimuskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan oppisopimuskoulutuksesta 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1605/92) 4 §:n 1 momentti, 5 ja 6 §, 13 §:n 1 momentti, 15 §:n 1 momentti, 17 §:n 1 ja 2 momentti ja 19 §,

sellaisina kuin niistä ovat 15 §:n 1 momentti ja 17 §:n 1 ja 2 momentti 17 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa (1222/93), sekä

lisätään lakiin uusi 8 a § seuraavasti:

4 §
Oppisopimuksen sisältö

Kirjallisesti tehtävässä oppisopimuksessa on mainittava sopimuksen voimassaoloaika, koeajan pituus, noudatettava opetussuunnitelman tai tutkinnon peruste ja opiskelijan palkkauksen perusteet.


5 §
Opetuksen järjestämisen perusteet

Oppisopimuskoulutukseen sovelletaan, mitä ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa (487/87) tai ammattitutkintolaissa (306/94) ja niiden perusteella säädetään tai määrätään ammatillisen koulutuksen rakenteesta tai tutkintorakenteesta.

6 §
Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet

Oppisopimuskoulutukseen sovelletaan, mitä ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa tai ammattitutkintolaissa ja niiden perusteella säädetään tai määrätään ammatillisen aikuiskoulutuksen opetussuunnitelmien perusteista tai tutkintojen perusteista.

8 a §
Osallistuminen ammattitutkintolaissa tarkoitetun tutkinnon suorittamiseen

Ammattitutkintolaissa säädettyjen tutkintojen perusteitten mukaisesti järjestetyssä oppisopimuskoulutuksessa paikallishallintoviranomaisen tulee järjestää koulutukseen osallistuvalle mahdollisuus osallistua ammattitutkintolaissa tarkoitetun tutkinnon suorittamiseen.

13 §
Paikallishallinto

Oppisopimuskoulutuksen paikallinen johto ja valvonta on kunnallinen tehtävä. Tätä varten kunnalla tai kunnilla yhdessä on kunnan opetustoimen hallinnosta annetun lain (706/92) 2 §:ssä tarkoitettu monijäseninen toimielin, jonka tehtävänä on vastata oppisopimuskoulutuksen paikallishallinnosta, valvoa opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteitten sekä oppisopimusten noudattamista ja huolehtia oppisopimuskoulutuksen kehittämisestä nuorisoasteen ja aikuisten ammatillisen koulutuksen osana.


15 §
Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen

Oppisopimuskoulutuksen paikallishallintoviranomaiselle myönnetään valtionosuutta oppisopimuskoulutuksen hallinnosta, työpaikalla annettavasta koulutuksesta, tietopuolisista opinnoista, ammattitutkintolaissa tarkoitetun tutkinnon suorittamiseen osallistumisesta ja opiskelijan opintososiaalisista eduista aiheutuviin kustannuksiin.


17 §
Opintososiaaliset edut

Opiskelijalla on oikeus saada tietopuoliseen opetukseen sekä ammattitutkintolaissa tarkoitetun tutkinnon suorittamiseen osallistumisen aikana maksuton opetus sekä opintososiaalisina etuina päivärahaa, perheavustusta, matkakustannusten korvausta matkasta opetuspaikkakunnalle ja takaisin sekä majoittumiskorvausta siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Tämän lain mukaisia opintososiaalisia etuja, lukuun ottamatta matkaa opetuspaikkakunnalle ja takaisin sekä majoittumiskorvausta, ei myönnetä opiskelijalle, joka saa palkkaa tai muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja lakisääteisiä etuja tietopuolisen opetuksen tai tutkinnon suorittamiseen osallistumisen ajalta.


19 §
Työsopimuslain soveltaminen

Oppisopimukseen sovelletaan, mitä työsopimuslain 7, 8, 15―19, 22―34, 34 a―34 c, 34 g, 34 h, 35, 51, 52, 54 ja 55 §:ssä säädetään työsopimuksesta.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Ennen tämän lain voimaantuloa aloitettu oppisopimuskoulutus voidaan oppisopimusta muuttamalla muuttaa tutkintojen perusteisiin pohjautuvaksi.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


2.

Laki oppisopimuskoulutuksesta annetun lain 16 §:n soveltamisesta vuosina 1995 ja 1996

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Oppisopimuskoulutuksesta annetun lain 16 §:ssä säädettyä oppisopimuskoulutuksen enimmäismäärän mitoitusta ei sovelleta nuorten, alle 25-vuotiaiden ammatillisessa peruskoulutuksessa vuosina 1995 ja 1996.

2 §

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 ja on voimassa vuoden 1996 loppuun.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1994

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Opetusministeri
Olli-Pekka Heinonen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.