HE 204/1994

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansanterveyslain, erikoissairaanhoitolain ja Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta annetun lain 7 §:n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan kansanterveyslakia, erikoissairaanhoitolakia ja Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta annetun lain 7 §:ää muutettaviksi siten, että terveyskeskusta tai sairaanhoitopiiriä ylläpitävälle kunnalle tai kuntayhtymälle sekä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ja Lastenlinnan sairaalan kuntayhtymille suoritettaisiin valtion varoista laskennallisin perustein erityiskorvausta lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta johtuviin kustannuksiin. Sosiaali- ja terveysministeriön vuosittain tekemässä päätöksessä määrättäisiin korvauksen laskennassa käytettävät perusteet.

Esitys liittyy valtion vuoden 1995 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 1995 alusta.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä VII mainitun yleislääkärin erityiskoulutuksesta annetun neuvoston direktiivin (Euroopan yhteisöjen 86/457/ETY) mukaan Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden on järjestettävä sosiaaliturvajärjestelmän piirissä yleislääkäreinä toimiville vähintään kaksivuotinen käytännön työhön painottuva erityiskoulutus, joka direktiivin mukaan tulee pakolliseksi 1 päivänä tammikuuta 1995. Suomessa kaikki potilastyössä toimivat lääkärit ovat sosiaaliturvajärjestelmän piirissä.

Direktiivin mukaisen erityiskoulutuksen kestosta ja sisällöstä säädetään lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta annetussa asetuksessa (1435/93). Koulutuksen tavoitteena on ensisijaisesti perehdyttää lääkäri terveydenhuollossa toimivan yleislääkärin tehtäviin, terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään sekä yhteistyöhön terveydenhuollon ja sosiaalihuollon alalla toimivan henkilöstön kanssa.

Asetuksen 4 §:n 1 momentin mukaan koulutus kestää kokopäiväisenä kaksi vuotta. Osa koulutuksesta voidaan suorittaa osapäiväisenä, jos koulutuksen kokonaisaika ei lyhene, koulutuksen tavoite saavutetaan ja jos osapäiväinen palvelu on viikoittain vähintään 60 prosenttia kokopäiväisestä palvelusta.

Koulutuksen suorittamiseksi lääkärin tulee asetuksen 4 §:n 2 momentin mukaan palvella lääkärin tehtävässä terveyskeskuksessa tai muussa perusterveydenhuollon laitoksessa taikka yleislääkärin vastaanotolla ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun lääkärin valvonnassa kokopäiväisesti vähintään kuuden kuukauden ajan, palvella lääkärin tehtävässä sairaalassa kokopäiväisesti vähintään kuuden kuukauden ajan, osallistua säännöllisesti edellä mainitun toimintayksikön toimipaikkakoulutukseen sekä suorittaa koulutusyksikön hyväksymä tai järjestämä vähintään 16 tunnin kurssimuotoinen koulutus, joka perehdyttää terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään. Asetuksen 4 §:n 3 momentin mukaan koulutuksesta voidaan enintään kuuden kuukauden palvelu suorittaa muussa koulutusyksikön (Helsingin, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistojen lääketieteelliset tiedekunnat) hyväksymässä, yleislääkärin tehtäviin suuntautuvassa terveydenhuollon laitoksessa tai yksikössä kuin edellä tarkoitetussa toimintayksikössä.

Koulutusyksikkö päättää asetuksen 5 §:n mukaan lääkärin suorittaman palvelun ja aikaisemman opiskelun hyväksymisestä koulutukseen kuuluvaksi.

Direktiivin säännökset yleislääkärinä toimimisesta sosiaaliturvajärjestelmän piirissä on saatettu voimaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/94). Lain 4 §:n 1 momentin mukaan terveydenhuollon oikeusturvakeskus myöntää hakemuksesta lääkärin peruskoulutuksen suorittaneelle henkilölle oikeuden harjoittaa lääkärin ammattia toisen johdon ja valvonnan alaisena laillistettuna ammattihenkilönä. Mainittu oikeus myönnetään henkilölle direktiivissä tarkoitetun lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittamiseksi itsenäisesti ammattiaan harjoittamaan oikeutetun laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena. Lain 4 §:n 2 momentin mukaan oikeus harjoittaa yleislääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna ammattihenkilönä on laillistetulla lääkärillä, joka on suorittanut lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen.

Koulutusyksiköistä valmistuu vuosittain noin 500 lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittanutta. Tämän vuoksi vuonna 1995 tarvitaan vähintään 500:lle lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneelle työmahdollisuus lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutusta varten. Vuodesta 1996 lukien tarvitaan vuosittain noin 1 000 työmahdollisuutta. Lisäkoulutukseen hyväksytään muukin lääkärin työ kuin terveyskeskuksessa ja sairaalassa työskentely. Näiden työmahdollisuuksien määräksi arvioidaan 50 vuonna 1995 ja 100 myöhempinä vuosina, mikä on otettu huomioon tätä esitystä ja sen taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa.

Lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta ensimmäinen vuosi korvaa niin sanotun orientoivan vaiheen palvelun. Orientoivan vaiheen palvelun suorittamisessa on ollut vaikeuksia orientoivan vaiheen virkojen vähäisyyden vuoksi. Tämä johtuu ainakin osittain siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/92) mukainen laskennallinen valtionosuus jakautuu kaikille kunnille riippumatta siitä, ovatko ne ylläpitäneet orientoivan vaiheen virkoja. Esityksen tarkoituksena on lisätä kuntien ja kuntayhtymien mahdollisuuksia ja halukkuutta työmahdollisuuksien luomiseen.

Lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen edellyttämien työmahdollisuuksien turvaamiseksi kansanterveyslakia (66/72), erikoissairaanhoitolakia (1062/89) ja Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta annetun lain 7 §:ää (1064/89) ehdotetaan muutettaviksi siten, että terveyskeskusta ylläpitävälle kunnalle tai kuntayhtymälle, sairaanhoitopiiriä ylläpitävälle kunnalle tai kuntayhtymälle sekä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kuntayhtymälle ja erillisenä kuntayhtymänä toimivalle Lastenlinnan sairaalan kuntayhtymälle suoritettaisiin valtion varoista laskennallisin perustein korvausta lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta johtuviin kustannuksiin. Terveyskeskusta tai sairaanhoitopiiriä ylläpitävä kunta tai kuntayhtymä ja Helsingin yliopistollisen sairaalan ja Lastenlinnan sairaalan kuntayhtymät ilmoittaisivat asianomaiselle lääninhallitukselle terveyskeskuksessa tai sairaalassa koulutuksessa olleiden lääkäreiden koulutuskuukausien määrän. Esimerkiksi jos terveyskeskuksessa tai sairaalassa on ollut kaksi lääkäriä koulutuksessa kolme kuukautta, ilmoitetaan koulutuskuukausien määräksi kuusi. Lääninhallitus suorittaisi ilmoituksen perusteella korvauksen terveyskeskusta tai sairaanhoitopiiriä ylläpitävälle kunnalle tai kuntayhtymälle sekä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan ja Lastenlinnan sairaalan kuntayhtymille.

Sosiaali- ja terveysministeriön vuosittain tekemässä päätöksessä määrättäisiin erityiskorvauksen laskennassa käytettävistä perusteista. Lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta johtuviin kustannuksiin suoritettavan korvauksen suuruus kutakin koulutuksessa ollutta lääkäriä kohden kuukaudessa olisi 6 000 markkaa vuonna 1995. Korvausta mitoitettaessa käytettäisiin perusteena Y 31 palkkaluokan mukaista palkkaa yhdellä palvelulisällä sosiaaliturva- ja eläkemaksuineen. Korvauksen suorittaminen olisi kytketty koulutuksessa olleisiin lääkäreihin.

2. Esityksen taloudelliset vaikutukset

Lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta johtuviin kustannuksiin kutakin koulutuksessa ollutta lääkäriä kohti suoritettava erityiskorvaus vuonna 1995 olisi 6 000 markkaa kuukaudessa koulutettavaa kohti, jolloin määrärahan tarve olisi 32 miljoonaa markkaa (12 kk x 6 000 mk x 450 työmahdollisuutta). Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 1995 ehdotetaan tarkoitusta varten 32 miljoonaa markkaa ja vastaavasti 300 orientoivan vaiheen viran valtionosuuksien, yhteensä noin 24 miljoonaa markkaa, vähentämistä. Vähennettäväksi tulee lisäksi kuntien valtionosuuslain (688/92) 3 §:n 2 momentin perusteella kuntien yleisestä valtionosuudesta noin 4 miljoonaa markkaa. Esityksen taloudelliset nettovaikutukset ovat näin ollen 4 miljoonaa markkaa.

3. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä yhteistyössä opetusministeriön, terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja Suomen Kuntaliiton kanssa. Esitysluonnoksesta on pyydetty opetusministeriön, lääketieteellisten tiedekuntien, terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen, sairaanhoitopiirien kuntayhtymien, eräiden terveyskeskusta ylläpitävien kuntien ja kuntayhtymien, lääninhallitusten, Suomen Lääkäriliiton ja Suomen Kuntaliiton lausunnot. Lausunnoissa uudistusta on pidetty tarpeellisena.

4. Tarkemmat säännökset ja määräykset

Sosiaali- ja terveysministeriön vuosittain tekemässä päätöksessä määrättäisiin erityiskorvauksen laskennassa käytettävistä perusteista. Päätösluonnos on esityksen liitteenä.

5. Voimaantulo

Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki kansanterveyslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään 28 päivänä tammikuuta 1972 annettuun kansanterveyslakiin (66/72) siitä 30 päivänä maaliskuuta 1979 annetulla lailla (376/79) kumotun 40 §:n tilalle uusi 40 § seuraavasti:

5 luku

Erinäisiä säännöksiä

40 §

Terveyskeskusta ylläpitävälle kunnalle tai kuntayhtymälle suoritetaan valtion varoista laskennallisin perustein korvausta lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta annetun asetuksen (1435/93) 4 §:ssä tarkoitetusta koulutuksesta johtuviin kustannuksiin. Terveyskeskusta ylläpitävä kunta tai kuntayhtymä ilmoittaa puolivuosittain asianomaiselle lääninhallitukselle terveyskeskuksessa koulutuksessa olleet lääkärit ja koulutuskuukausien määrän. Lääninhallitus suorittaa ilmoituksen perusteella korvauksen terveyskeskusta ylläpitävälle kunnalle tai kuntayhtymälle. Sosiaali- ja terveysministeriö päättää vuosittain korvauksen laskennassa käytettävistä perusteista.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


2.

Laki erikoissairaanhoitolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään 1 päivänä joulukuuta 1989 annettuun erikoissairaanhoitolakiin (1062/89) siitä 3 päivänä elokuuta 1992 annetulla lailla (748/92) kumotun 50 §:n tilalle uusi 50 § seuraavasti:

10 luku

Opetus- ja tutkimustoiminnan järjestäminen

50 §

Sairaanhoitopiiriä ylläpitävälle kunnalle tai kuntayhtymälle suoritetaan valtion varoista laskennallisin perustein korvausta lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta annetun asetuksen (1435/93) 4 §:ssä tarkoitetusta koulutuksesta johtuviin kustannuksiin. Sairaanhoitopiiriä ylläpitävä kunta tai kuntayhtymä ilmoittaa puolivuosittain asianomaiselle lääninhallitukselle sairaalassa koulutuksessa olleet lääkärit ja koulutuskuukausien määrän. Lääninhallitus suorittaa ilmoituksen perusteella korvauksen sairaanhoitopiiriä ylläpitävälle kunnalle tai kuntayhtymälle. Sosiaali- ja terveysministeriö päättää vuosittain korvauksen laskennassa käytettävistä perusteista.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


3.

Laki Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta annetun lain 7 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta 1 päivänä joulukuuta 1989 annetun lain (1064/89) 7 §, sellaisena kuin se on 3 päivänä elokuuta 1992 annetussa laissa (750/92), seuraavasti:

7 §
Valtion korvaus

Kuntayhtymälle ja erillisenä kuntayhtymänä toimivalle Lastenlinnan sairaalan kuntayhtymälle suoritetaan toiminnan järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin erikoissairaanhoitolain 47 §:n 1 momentin ja 50 §:n mukainen valtion korvaus.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1994

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Sosiaali- ja terveysministeri
Jorma Huuhtanen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.