HE 201/1994

Hallituksen esitys Eduskunnalle ETA-sopimuksen pöytäkirjan 31 muuttamista koskevan ETA:n sekakomitean päätöksen N:o 10/94 hyväksymisestä.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi ETA-sopimuksen pöytäkirjan 31 muuttamista koskevan ETA:n sekakomitean päätöksen N:o 10/94, jolla Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (ETA-sopimus) piiriin lisätään EY:n tutkimuksen neljättä puiteohjelmaa koskeva Euroopan yhteisöjen säädös. ETA:n sekakomitean päätös tulee voimaan voimaan 1 päivänä marraskuuta 1994, jos kaikki ETA-sopimuksessa edellytetyt ilmoitukset on asianmukaisesti tehty ETA:n sekakomitealle.


YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

EY:n tutkimuspolitiikan päätavoitteet on määritelty Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa. Maastrichtin sopimuksella tehtyjen muutosten jälkeen ne ovat:

a) teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn ja sen tieteellis-teknisen perustan vahvistaminen;

b) elämän laadun kohottaminen; sekä

c) tieteellis-tekninen tuki liikennettä, ympäristöä, maataloutta, sisämarkkinoita ja telepolitiikkaa koskeville sekä muille EY:n toimivaltaan kuuluville alueille.

EY:n tutkimuspolitiikka perustuu EY:n perustamissopimuksen 130 f-130 p artiklaan. Tutkimuspolitiikka on EY:ssä luonteeltaan yhteisöpolitiikkaa, eikä aiheuta velvoitteita kansallisen tason lainsäädäntöön.

Suunnittelun pohjana EY:n tutkimuspolitiikassa toimii puiteohjelma (framework programme), jossa ministerineuvosto yhteispäätöksellä Euroopan parlamentin kanssa määrittää päälinjat 4―5 vuoden jaksolle sekä päättää puiteohjelman suorittamiseen EY:n budjetista tarvittavasta panostuksesta. Puiteohjelma koostuu alakohtaisista tutkimusohjelmista, jotka jakautuvat projekteihin. Tällä hetkellä on meneillään EY:n kolmannen puiteohjelman viimeinen vuosi.

Neljäs puiteohjelma on hyväksytty 26 päivänä huhtikuuta 1994 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1110/94/EY. Päätöksen pääkohdat on selostettu ehdotuksen liitteessä 1. Neljännen puiteohjelman toteuttaminen on jo aloitettu. Neljäs puiteohjelma on edeltäjiään kattavampi, sillä se sisältää kaikki tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyvät EY:n aktiviteetit ehdotuksen liitteen 2 mukaisesti.

Suomi on määrätietoisesti laajentanut ja syventänyt tutkimuksellista yhteistyötä EY:n kanssa koko sen ajan, kun EY:n nykymuotoinen tutkimuspolitiikka on ollut olemassa. Suomi on osallistunut projektiyhteistyön pohjalta EY:n tutkimuksen puiteohjelmiin vuodesta 1987 lähtien EY:n ja Suomen välisen tutkimusyhteistyön puitesopimuksen (SopS 49/1987) perusteella. Yhteistyötä on syvennetty eräiden yksittäisten tutkimusohjelmien kohdalla, joissa Suomi on solminut kahdenvälisen sopimuksen EY:n kanssa. Tällöin suomalaisilla on ollut parempi mahdollisuus vaikuttaa tutkimusohjelmien sisältöön ja hallintoon. Suomalaisten yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen tutkimusyhteistyöhön on tasaisesti kasvanut.

ETA-sopimuksen (pöytäkirja 31, artikla 1) mukaan ETA/EFTA-maat osallistuvat EY:n meneillään olevan kolmannen puiteohjelman suoritukseen samoin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin EU:n jäsenmaat, lukuunottamatta päätöksentekoa. ETA-sopimuksen mukaan Suomi pääsee osallistumaan myös tutkimustoiminnan hallintoon EY:n komissiota näissä asioissa avustavissa komiteoissa. EURATOM-peruskirjan mukaiset ydinenergia-alan tutkimusohjelmat (fuusio- ja fissio-ohjelmat) eivät kuulu ETA-sopimuksen piiriin. Vasta mahdollinen EU:n jäsenyys avaa ovet varsinaiseen päätöksentekoon.

Koko puiteohjelman käsittävä yhteistyösopimus osana ETA-sopimusta oli luonteva jatke yhteistyölle ja antoi sille entistä vankemmat puitteet. Sen myötä suomalaisten mahdollisuudet vaikuttaa myös eurooppalaisen tutkimuksen suuntaamiseen ovat kasvaneet. Jo neuvoteltaessa ETA-sopimuksesta kaikki EFTA-maat pitivät selvänä, että tutkimusyhteistyö jatkuu vähintään samassa laajuudessa myös siinä vaiheessa, kun EY:n tutkimuspolitiikka siirtyy puiteohjelmasta seuraavaan. Myös EU:n ja ETA/EFTA-maiden tutkimusministerit ovat olleet asiasta yksimielisiä.

Neljännen puiteohjelman liittäminen ETA-sopimukseen olisi luonnollinen jatko nykyiselle sopimukselle. Suomen tutkimushallinto on pitänyt tärkeänä, että Suomi pääsee mukaan osallistumaan täysimääräisesti ja heti alusta alkaen neljänteen puiteohjelmaan. Muussa tapauksessa suomalaisille yrityksille, tutkimuslaitoksille ja yksittäisille tutkijoille aiheutuu EY:n tutkimukseen osallistumisessa vahingollinen katkos.

2. ETA:n sekakomitean päätöksen pääkohdat

ETA:n sekakomitea on 12 päivänä elokuuta 1994 tehnyt päätöksen N:o 10/94 (ehdotuksen liite 3) ETA-sopimuksen pöytäkirjan 31 artiklan 1 muuttamisesta niin, että EFTA-valtiot osallistuvat neljännen puiteohjelman täytäntöönpanoon 1 päivästä tammikuuta 1994 osallistumalla sen erityisohjelmiin. Päätöksen mukaan EFTA-valtiot osallistuvat toiminnan rahoitukseen ETA-sopimuksen artiklan 82 kohdan 1 alakohdan a mukaisesti. EFTA-valtiot osallistuvat täysimääräisesti kaikkien niiden EY:n komiteoiden työskentelyyn, jotka avustavat EY:n komissiota toiminnan johtamisessa, kehittämisessä ja täytäntöönpanossa. Päätöksen mukaan EFTA-valtioiden edustajat osallistuvat lisäksi tieteen ja tekniikan tutkimuskomitean (CREST) ja muiden EY:n komiteoiden, joiden asiantuntemusta komissio käyttää hyväksi tällä alalla, työhön siinä laajuudessa kuin se on tarpeen tämän yhteistyön hyvän toimivuuden kannalta.

3. Esityksen taloudelliset vaikutukset

Neljännen puiteohjelman kokonaisbudjetti on 12,3 miljardia ECUa, josta EURATOM-sopimuksen piiriin kuuluvien ohjelmien osuus on 1254 miljoonaa ECUa. EFTA-valtioiden osallistumista toiminnan rahoitukseen koskevat yksityiskohtaiset määräykset ovat ETA-sopimuksen pöytäkirjan 32 artiklan 1 alakohdassa 6. Suomen maksusitoumukset, poislukien EURATOM-peruskirjan perusteella tehtävä tutkimus, ovat vuosille 1995―1998 yhteensä 928 miljoonaa markkaa taulukon 1 mukaisesti. Suomen puiteohjelmamaksut palautuvat suomalaisille yrityksille, tutkimuslaitoksille ja yliopistoille siinä suhteessa kuin ne osallistuvat puiteohjelmien alaisiin ohjelmiin. Johtuen EY-tutkimuksen monet hallinnonalat kattavasta laajuudesta on tarkoituksenmukaista, että Suomen osallistumismaksut budjetoidaan keskitetysti. Esityksellä ei ole organisatorisia vaikutuksia.

Vuosi EU:n budjetin Suomen osuus Suomen osuus

sitoumusmäärä- EFTA-osuus EFTA- sitoumus- ECUn sitoumusmäärä-

rahat (MECU) % maksuista % määrärahoista (MECU) kurssi rahoista milj. mk

1994 p.m. 0 20,65 0 6,2 mk 0

1995 2392 1) 8,73 1) 17 2) 35,5 6,2 mk 220

1996 3080 2) 8,50 2) 16 2) 41,9 6,2 mk 260

1997 2774 2) 8,60 2) 15 2) 35,8 6,2 mk 222

1998 2800 2) 8,70 2) 15 2) 36,5 6,2 mk 226

YHT. 11046 149,7 928

1) Lähde: EU-budjettiluonnos 1995, EFTA-maksupohja

2) Arvio

Taulukko 1

4. Asian valmistelu

Eduskunnan suuri valiokunta käsitteli asiaa 9 päivänä kesäkuuta 1994 yhdentymisasian ennakkokäsittelyssä (Y 2). Suuren valiokunnan kannanoton (valiokunnan kokous n:o 4/1994 vp) mukaan on perusteltua, että puiteohjelma saatetaan osaksi ETA-sopimusta heti ohjelman alusta lähtien. ETA:n sekakomitean päätöksen hyväksymistä koskeva hallituksen esitys on valmisteltu kauppa- ja teollisuusministeriössä.

5. Voimaantulo

ETA:n sekakomitean päätös on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä marraskuuta 1994, edellyttäen, että ETA-sopimuksen 103 artiklan tarkoittamat ilmoitukset on asianmukaisesti tehty tätä ennen.

6. Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus

ETA:n sekakomitean päätöksestä aiheutuu valtiolle vuotuisia menoja, jotka sitovat eduskunnan budjettivaltaa niin, että se valtiosäännön mukaan edellyttää eduskunnan hyväksymistä.

Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon 33 §:n mukaisesti esitetään,

että eduskunta hyväksyisi Brysselissä 12 päivänä elokuuta 1994 ETA-sopimuksen pöytäkirjan 31 artiklan 1 muuttamisesta tehdyn ETA:n sekakomitean päätöksen N:o 10/94 määräykset, siltä osin kuin ne vaativat Eduskunnan suostumuksen.

Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1994

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Kauppa- ja teollisuusministeri
Seppo Kääriäinen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.