HE 195/1994

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä väliaikaisista tulleista

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi erillinen laki eräistä Suomeen tuotavista tavaroista kannettavista tulleista siinä tapauksessa, että Suomi liittyy jäseneksi Euroopan unioniin. Eräistä sellaisista Euroopan yhteisön ulkopuolelta peräisin olevista tavaroista, joiden tullit ovat Suomessa yhteisön tullitariffia korkeampia, Suomi voi neuvotellun liittymissopimuksen mukaan kantaa kolmen vuoden siirtymäkauden aikana edelleen korkeampaa, vaiheittain kuitenkin alenevaa kansallista tullia, myös silloin, kun tavarat on jo tuotu ja tullattu vapaaseen liikkeeseen muualle yhteisön tullialueelle.

Esitys liittyy paitsi Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa myös vuoden 1995 talousarvioon ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti kuin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehty sopimus.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

Euroopan unionin niin sanottu ensimmäinen pilari, Euroopan yhteisöt, on tulliliitto, jonka jäsenmaiden välillä ei ole tulleja eikä tullirajaa, ja jäsenmaat soveltavat kaupassa muiden, kolmansien maiden kanssa yhteisiä tulleja. Yhteisön tullitariffista säädetään neuvoston tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23 päivänä heinäkuuta 1987 antamassa asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 ja siihen myöhemmin tehdyissä muutoksissa. Suomen liittyessä unioniin asetus tulee suoraan sovellettavaksi oikeudeksi myös Suomessa, ja kansallinen tullitariffilaki (660/87) on kumottava.

Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin 24 päivänä kesäkuuta 1994 tehdyn sopimuksen (SopS /94) 99 artiklan mukaan Suomi voi kuitenkin kantaa vuoden 1995 aikana sopimuksen liitteessä XI mainituista, muista kuin unionin jäsenmaista peräisin olevista tavaroista tullia Suomen nykyisen tullitariffin mukaan. Kun Euroopan yhteisöjen yhteisen tullitariffin mukainen tulli kannetaan yhteisön lukuun, kansallisen tullin osuudeksi jää näin ollen Suomen nykyisen tullin (perustulli) ja yhteisen tullitariffin tullin erotusta vastaava määrä. Vuonna 1996 perustullin ja yhteisen tullitariffin mukaisen tullin välinen erotus on vähennettävä 75 prosenttiin alkuperäisestä ja 40 prosenttiin vuoden 1997 alusta. Vuoden 1998 alusta Suomenkin on sovellettava kaikilta osin yhteistä tullitariffia. Kun mainitut liittymissopimuksen määräykset eivät velvoita, vaan ainoastaan oikeuttavat kantamaan korkeampia tulleja, niistä on säädettävä erikseen kansallisella lailla.

Mainitussa liitteessä luetellut tavarat, joihin Suomi siis saa soveltaa kyseisiä tulleja, ovat teollisuustuotteita. Luettelo on laadittu teollisuuden etujärjestöjen esityksen pohjalta yhteistyössä niiden kanssa, kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla. Tavarat on ryhmitelty niitä tuottavan teollisuusalan mukaan (metalli-, muovi-, kumi-, tekstiili-, jalkine- ja nahkateollisuus), ja myös yhteisen tullitariffin kuusi- tai kahdeksannumeroinen nimike (CN-koodi), johon tavara kuuluu, on mainittu. Nimikkeitä on lähes 200. Selvästi merkittävin tavararyhmä ovat tekstiilituotteet (noin 150 nimikettä), joiden tullit ovat Suomessa useissa tapauksissa yli 20 prosenttiyksikköä korkeammat kuin yhteisössä. Suuria tullieroja on myös eräissä kumi-, muovi- ja nahkateollisuuden tuotteissa. Siirtymätullin piiriin ehdotettiin ja saatiin lähinnä vain sellaiset tavarat, joissa tulliero on huomattavan suuri, samoin tuotteet, joiden tulliero on merkittävä ja tuonti huomattavan suurta.

Tavarat, joista liittymissopimuksen mukaista tullia kannettaisiin, määritellään ehdotettavan lain 1 §:ssä, jossa viitataan lain liitteeseen. Pykälän 1 momentissa mainittuja muita kuin yhteisötavaroita ovat neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2913/92 annetun yhteisön tullikoodeksin 4 artiklan 8 kohdassa tarkoitetut eli lähinnä muualla kuin yhteisön tullialueella tuotetut (tai myös siellä tuotetut, mutta sieltä viedyt) tavarat, joita ei ole luovutettu (tullattu) vapaaseen liikkeeseen yhteisön tullialueella. Jos tavaroista (riippumatta siitä, ovatko ne saaneet yhteisötavaran aseman vai ei) on jo muualle yhteisöön tuotaessa kannettu yhteisen tullitariffin mukainen tulli (josta säädetään edellä mainitulla yhteisön tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetulla neuvoston asetuksella), kannettaisiin 2 momentin mukaan kuitenkin vain Suomen tullin ja yhteisen tullitariffin mukaisen tullin erotusta vastaava määrä. Jos tavara on tulliton muutoin kuin suoraan yhteisen tullitariffin nojalla, esimerkiksi yhteisön tekemän vapaakauppasopimuksen tai yksipuolisen myönnytyksen, kuten kehitysmaille myönnetyn etuuden tai muun yhteisösäännöksen perusteella, sen tulee olla tulliton myös tuotaessa Suomeen, eikä tässä laissa tarkoitettuakaan lisätullia voitaisi kantaa. Täyden tullittomuuden ohella yhteisö myöntää joko sopimus- tai autonomisella perusteella tulleista myös alennuksia. Periaatteessa Suomi voisi myös näissä tapauksissa soveltaa puheena oleviin tavaroihin korotettua tullia siten, että yhteisön alennetun tullin lisäksi kannettaisiin alentamattomien tullien erotus. Tällaista mahdollisuutta poiketa yhteisön tullietuusjärjestelmästä ei ilmeisesti kuitenkaan ole tarkoitettu. Lisäksi väliaikaisten tullien järjestelmästä tulisi aivan liian monimutkainen, ja mahdollisuus selvittää, onko muun yhteisön kautta tuotaviin tavaroihin sovellettu ja millaista etukohtelua, on yleensäkin kyseenalainen. Näistä syistä ehdotetaan, että kansallista lisätullia ei kannettaisi myöskään, jos tuonnin yhteydessä todetaan tavaran olevan oikeutettu muuhun (kuin täysin tullittomaan) etuuskohteluun tai osoitetaan, että mainitunlainen etuus on myönnetty, kun tavara on tuotu muualle yhteisöön ennen sen tuontia Suomeen (3 mom.).

Suomi on sitoutunut GATTin Uruguayn kierroksen päätteeksi Marrakeshissa huhtikuun 15 päivänä 1994 allekirjoitetussa sopimuksessa alentamaan tullejaan asteittain määrätyn aikataulun mukaan. Sopimus pyritään saamaan voimaan jo vuoden 1995 alusta lukien, joskin voimaantulo saattaa lykkäytyä jonkin verran. Jotta ehdotettavan lain liitteessä olevia tulleja ei tarvitsisi ryhtyä erikseen muuttamaan, GATT-sopimuksen mukaiset alennukset on otettu huomioon jo tässä esityksessä. Ne vaikuttavat ainoastaan osaan vuonna 1995 sovellettavista tulleista, sillä osa niistä on jo alemmalla tasolla kuin GATT-sopimuksin aiemmin sidotut tullit, ja jo vuoden 1996 alusta tehtävät liittymissopimuksen mukaiset alennukset ovat GATT-sopimuksen mukaisia alennuksia siinä määrin suurempia, että ne kattavat myös viimeksi mainitut.

Suomen liityttyä yhteisön tulliliittoon ja sisämarkkinoihin muista jäsenmaista tuleviin tavaroihin ei yleensä voida soveltaa verotus- eikä edes valvontatoimenpiteitä maan rajalla. Ehdotettavan tullin kantamiseksi on luotava oma ilmoitusjärjestelmänsä. Sen vuoksi 2 §:ssä ehdotetaan, että yhteisön jäsenmaista tuotavien, puheena olevan tullin alaisten tavaroiden maahan tuonnin ilmoittamisesta voitaisiin säätää asetuksella (1 mom.). Muilta osin näihin tulleihin, esimerkiksi niiden määräämiseen, kantoon, palauttamiseen, maksun viivästyksiin sekä muutoksenhakuun, ja myös erikseen säädettävään ilmoitusvelvollisuuteen sovellettaisiin, mitä tullista yleensä säädetään. (2 mom.).

2. Esityksen vaikutukset

Euroopan yhteisön tullitariffin mukaiset tullit luetaan yhteisön niin sanottuihin yhteisiin varoihin; ne tuloutetaan, 10 prosentin kantopalkkiota lukuun ottamatta, suoraan yhteisölle. Ehdotettavan lain nojalla kannettavien ja yhteisötullien erotuksen määrät olisivat sen sijaan edelleen kansallisia tuloja. Vuonna 1995 tämä tuotto olisi arvioitujen tuontimäärien perusteella laskettuna noin 230 miljoonaa, vuonna 1996 noin 170 miljoonaa ja vuonna 1997 noin 90 miljoonaa markkaa. Jos sisämarkkinatuontia ei kuitenkaan voida saattaa täysin pitävästi tullin kannon piiriin, tuotto voi jäädä käytännössä jonkin verran laskennallisia määriä pienemmäksi.

Tuotaessa ehdotettavan tullin alaisia tavaroita kolmannesta maasta niihin sovellettaisiin tullin määrää lukuun ottamatta normaaleja tullia, muun muassa ilmoittamista koskevia säännöksiä. Muualta yhteisöstä tuotavan tavaran edellyttämästä ilmoitusvelvollisuudesta on tarkoitus antaa 2 §:n 2 momentin nojalla asetuksella vastaavanlaiset säännökset. Velvollisuuden noudattamista ei kuitenkaan voida valvoa perinteisin rajatoimenpitein, vaan valvonta jäänee suurelta osin jälkikäteisten yritystarkastusten varaan, mikä edellyttää näiden tarkastusten tehostamista. Kun tullilaitoksen tehtävämäärä alkaa toisaalta vähetä pian jäsenyyden tultua voimaan, henkilövoimavaroja voidaan siirtää jälkitarkastustehtäviin, eikä lain toimeenpano niin ollen edellytä voimavarojen lisäämistä.

3. Asian valmistelu

Ehdotus on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä ja tullihallituksessa lähinnä kauppa- ja teollisuusministeriössä valmistellun neuvotteluaineiston pohjalta.

4. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

Ehdotus liittyy välittömästi Suomen liittymiseen Euroopan unioniin ja laki voidaan saattaa voimaan vain jäsenyyden toteutuessa.

5. Voimaantulo

Allekirjoitetun sopimuksen mukaan Suomen jäsenyys tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995. Kun jäsenyyden toteutuminen tai sen ajankohta ei kuitenkaan ole varmasti tiedossa, ehdotetaan, että laki saatettaisiin voimaan myöhemmin annettavalla asetuksella, samanaikaisesti mahdollisesti toteutuvan jäsenyyden kanssa.

Edellä esitetyn perusteella Eduskunnalle annetaan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Laki eräistä väliaikaisista tulleista

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tuotaessa maahan tämän lain liitteessä mainittuja, muita kuin yhteisötavaroita niistä kannetaan liitteen mukainen tulli.

Tuotaessa muualta Euroopan yhteisöstä tavaraa, josta on määrätty kannettavaksi tulli Euroopan yhteisön tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:ro 2658/87 mukaisesti jo tuotaessa se kolmannesta maasta Euroopan yhteisön tullialueelle, kannetaan tullia liitteessä mainitun tullin ja yhteisöön tuotaessa määrätyn tullin erotus.

Tässä laissa tarkoitettua tullia ei kuitenkaan kanneta, jos tavara on tulliton muutoin kuin yhteisen tullitariffin nojalla eikä myöskään, jos siihen on sovellettava tai osoitetaan yhteisöön tuotaessa sovelletun muuta yhteisön myöntämää tullietuutta.

2 §

Edellä 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun tavaran maahan tuonnista on ilmoitettava tulliviranomaisille siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Tässä laissa tarkoitettuihin tulleihin, myös 1 momentissa mainittuun ilmoitusvelvollisuuteen, sovelletaan muutoin, mitä tullista muualla säädetään. {PYV}3 §

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana ja on voimassa vuoden 1997 loppuun. Tätä lakia ei sovelleta tavaraan, joka on luovutettu tullivalvonnasta tai olisi pitänyt ilmoittaa tullattavaksi ennen sen voimaantuloa.


Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1994

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Valtiovarainministeri
Iiro Viinanen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.