HE 185/1994

Hallituksen esitys Eduskunnalle eräitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksen poikkeusjärjestelyitä koskevaksi lainsäädännöksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki eräistä opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 1995 rahoitusta koskevista järjestelyistä sekä muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia, valtionosuutta saavista kansanopistoista annettua lakia ja opintokeskuslakia.

Esityksen perusteella peruskouluja, lukioita, ammatillisia oppilaitoksia, ammatillisia erityisoppilaitoksia, ammatillisia erikoisoppilaitoksia, kansalaisopistoja, musiikkioppilaitoksia, kansanopistoja, opintokeskuksia ja liikunnan koulutuskeskuksia sekä kirjastoja, museoita, teattereita ja orkestereita varten myönnettävän valtionosuuden laskennalliset perusteet määrättäisiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetusta laista, valtionosuutta saavista kansanopistoista annetusta laista, opintokeskuslaista ja valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetusta laista poikkeavalla tavalla.

Vuoden 1995 valtionosuuksien ja kotikunnan maksuosuuksien perusteet vahvistettaisiin kolme prosenttia alemmiksi kuin vuonna 1994. Lisäksi aikaisempien rahoitussäännösten mukaisten vuonna 1995 maksettavaksi tulevien valtionosuuksien loppuerien maksatusta lykättäisiin vuoteen 2000.

Esitys liittyy valtion vuoden 1995 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 1995 alusta.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja toteutetut säästötoimet

Kunnille ja yksityisille yhteisöille myönnetään vuosittain opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannuksiin valtionosuutta yhteensä noin 12 miljardia markkaa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista ja muussa kuin oman kunnan ylläpitämässä oppilaitoksessa käyvän opiskelijan kotikunnan maksuosuudesta säädetään vuoden 1993 alussa voimaan tulleissa opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta annetussa laissa (705/92), jäljempänä rahoituslaki, ja valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetussa laissa (801/92) sekä vuoden 1994 alussa voimaan tulleissa valtionosuutta saavista kansanopistoista annetussa laissa (1218/93) ja opintokeskuslaissa (1215/93).

Mainittujen lakien mukaan opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannusten valtionosuus perustuu toiminnoittain ennalta seuraavaa vuotta varten määrättäviin laskennallisiin yksikköhintoihin. Opetustoimessa yksikköhinnat määrätään oppilasta kohti lukuun ottamatta kansalaisopistoja ja musiikkioppilaitoksia, joissa yksikköhinta lasketaan opetustuntia kohti. Ammatillisissa erikoislaitoksissa yksikköhinnat vahvistetaan opetustuntia ja opintoviikkoa kohti. Lisäksi liikunnan koulutuskeskusten yksikköhinnat lasketaan opiskelijavuorokautta ja opiskelijapäivää kohti, kansanopistojen yksikköhinnat opiskelijaviikkoa kohti ja opintokeskusten yksikköhinnat opetustuntia ja kerhotuntia kohti. Kulttuuritoiminnan, liikuntatoiminnan ja nuorisotyön sekä kirjaston valtionosuus perustuu asukasta sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden osalta henkilötyövuotta kohti vahvistettuihin yksikköhintoihin.

Opetustoimen käyttökustannusten valtionosuuden perusteena olevat yksikköhinnat lasketaan taiteen perusopetusta lukuun ottamatta joka neljäs vuosi valtakunnallisten oppilaitosmuodoittain toteutuneiden käyttökustannusten perusteella. Muina vuosina yksikköhinnat määrätään oppilaitosmuodoittain siten, että edelliselle vuodelle määrättyä yksikköhintaa tarkistetaan kustannustason sekä toiminnan laadun ja laajuuden muutosten mukaisesti. Peruskoulun ja lukion yksikköhintoja tarkistetaan lisäksi vuosittain tuntikehyksessä tapahtuneiden muutosten mukaisesti. Ammatillisessa koulutuksessa yksikköhinnat porrastetaan koulutuksen keskimääräistä korkeampien kustannusten sekä oppilasmäärien ja oppilaitosten kustannuksiin olennaisesti vaikuttavien rakenteellisten syiden vuoksi. Myös kansanopistojen yksikköhintojen määrittelyssä voidaan käyttää eräitä porrastusperusteita.

Valtioneuvosto vahvistaa peruskoulua, lukiota, ammatillisia oppilaitoksia, ammatillisia erityisoppilaitoksia, ammatillisia erikoisoppilaitoksia, kansalaisopistoja, musiikkioppilaitoksia ja kirjastoja varten erikseen yksikköhintojen keskimääräiset markkamäärät, joiden perusteella yksikköhinnat määrätään. Opetusministeriö määrää yksikköhinnat.

Kunnille ja yksityisille yhteisöille myönnetään yksikköhintojen perusteella määräytyvien laskennallisten perusteiden mukaisiin kustannuksiin valtionosuutta kunnan kantokykyluokan mukaan opetustoimen ja kirjastojen osalta 45―60 prosenttia ja kulttuuritoimessa 25―40 prosenttia.

Opetus- ja kulttuuritoimen vuosien 1993 ja 1994 valtionosuudet määriteltiin edellä mainittujen lakien säännöksistä poikkeavalla tavalla. Menettely oli osa kuntien valtionosuuksiin kohdistuvia säästötoimenpiteitä, joissa leikattiin samalla kuntien yleisen valtionosuuden ja sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien määriä.

Vuoden 1993 osalta valtionosuuksien perusteena olevia yksikköhintojen keskimääräisiä markkamääriä ja yksikköhintoja alennettiin eräistä opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 1993 rahoitusta koskevista järjestelyistä annetun lain (1679/92) perusteella pääsääntöisesti kahdeksan prosenttia siitä, mitä valtionosuuksien perusteena käytetyt markkamäärät ja yksikköhinnat muutoin rahoituslain ja valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetun lain mukaan olisivat olleet. Rahoituslain mukaan vuoden 1993 valtionosuusperusteet olisi tullut määritellä vuonna 1990 toteutuneiden kustannusten mukaan. Lisäksi lain nojalla toteutettiin eräitä muita opetustoimen kustannusten alentamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Lain perusteella vuoden 1993 valtionosuudet olivat noin 1 007 miljoonaa markkaa pienemmät kuin tilanteessa, jossa valtionosuudet olisivat määräytyneet rahoituslain ja valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetun lain mukaan.

Vuoden 1994 osalta valtionosuusperusteina käytettyjä markkamääriä ja yksikköhintoja alennettiin puolestaan eräistä opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 1994 rahoitusta koskevista järjestelyistä annetun lain (1619/93) nojalla keskimäärin kahdeksan ja puoli prosenttia vuoden 1993 tasosta. Leikkaus vähensi valtionosuuksia vuoden 1993 tasoon verrattuna noin 1 117 miljoonaa markkaa. Vuosille 1993 ja 1994 vahvistetuissa markkamäärissä ja yksikköhinnoissa otettiin huomioon kustannustason muutoksista johtuvat tarkistukset.

Vuosina 1993 ja 1994 on valtion menoja säästetty myös lykkäämällä ennen rahoituslain voimaan tuloa voimassa olleen menoperusteisen valtionosuusjärjestelmän mukaisten maksamatta olleiden valtionosuuksien maksatusta. Alunperin rahoituslain 49 §:n 2 momentin mukaan loppuerät tuli maksaa vuosina 1993―97 vuosittain yhtä suurina erinä. Vuonna 1993 maksettavat loppuerät ja 3/4 vuonna 1994 maksettavista loppueristä siirrettiin kuitenkin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetuilla laeilla (1680/92 ja 1454/94) maksettaviksi vuosina 1998 ja 1999. Vuonna 1998 maksettaville loppuerille maksetaan kuuden prosentin suuruinen korko. Myös kansanopistojen ja opintokeskusten ennen laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään siirtymistä voimassa olleen valtionosuusjärjestelmän mukaisten vuoden 1994 alussa maksamatta olleiden valtionosuuksien maksatus on jaettu vuosille 1994―99. Tänä vuonna maksettava osuus loppueristä eli 1/20 niiden kokonaismäärästä on maksettu heinäkuussa.

Opetusministeriö ja opetushallitus tekivät tämän vuoden alussa otantatutkimukseen perustuvan selvityksen opetus- ja kulttuuritoimen käyttömenojen kehityksestä ja säästöistä viime vuosina. Selvityksen perusteella tehdyn koko maata koskevan arvion mukaan opetus- ja kulttuuritoimen käyttömenot ovat muuttuneet vuodesta 1992 vuoteen 1994 vuoden 1994 hintatasossa seuraavasti:

Opetus- ja kulttuuritoimen käyttömenojen muutokset vuodesta 1992 vuoteen 1994

Kokonaismenot mmk

1992 1994 Muutos %

Peruskoulu 12 144 11 016 -1 128 - 9

Lukio 1) 1 929 1 810 - 119 - 6

Ammatilliset oppilaitokset 2) 6 585 6 077 - 508 - 8

Kansalaisopistot 734 638 - 96 -13

Musiikkioppilaitokset 364 352 - 12 - 3

Kirjastot 1 197 1 112 - 85 - 7

Kulttuuritoimi 468 407 - 61 -13

Nuorisotyö ja liikuntatoimi 2 188 1 816 - 372 -17

Teatterit 542 512 - 30 - 6

Orkesterit 202 191 - 11 - 5

Museot 300 271 - 29 -10

Yhteensä 26 653 24 202 -2 451 - 9

1) lukion oppilasmäärä on kasvanut vuosina 1990―94 21,6 %, muutos oppilasta kohti laskettuna on -11,0 %

2) ammatillisten oppilaitosten opiskelijamäärä on kasvanut vuosina 1990―94 28,0 %, muutos oppilasta kohti laskettuna on ―15,0 %

Selvitys osoittaa, että valtion ja valtionosuuksien saajien toimenpiteet ovat olleet samansuuntaisia. Valtionosuusleikkaukset ovat johtaneet käyttömenojen supistumiseen. Kunnat ovat lisäksi alentaneet kustannuksia jo ennen säästölakien antamista vuosina 1991 ja 1992. Yksittäisillä tehtäväalueilla supistusten suuruus on erilainen. Säästötoimenpiteet on aloitettu nopeasti leikattavista eristä, kuten oppilashuollosta sekä hallinto- ja kiinteistömenoista. Suurin osa säästöistä on kertynyt kuitenkin varsinaiseen opetukseen kohdistuneista toimenpiteistä. Näitä ovat olleet muun muassa opetusryhmien koon suurentaminen sekä erityis- ja tukiopetuksen sekä kerhotoiminnan ja pienten valinnaisaineryhmien määrän vähentäminen. Säästöjä on aikaansaatu lomautuksilla sekä pidättäytymällä palkkaamasta sijaisia lyhytaikaisia viranhoidon keskeytyksiä varten. Säästöt ovat myös nopeuttaneet rakenteellisia muutoksia. Kouluja on lakkautettu selvästi enemmän kuin 1980-luvulla. Säästötoimenpiteiden vaikutuksista opetuksen laatuun ja oppimisen tasoon ei ole tehty kattavia selvityksiä.

Kulttuuritoiminnassa säästöjä on saatu aikaan etupäässä toiminnan määrää vähentämällä.

2. Ehdotukset

Julkisen talouden tilanne on pysynyt heikkona. Valtion menoista joudutaan tänä ja ensi vuonna kattamaan noin kolmannes velanotolla. Julkisen talouden tasapainon parantamiseksi on välttämätöntä jatkaa viime vuosina toteutettuja säästötoimenpiteitä.

Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet ja kotikuntaosuudet määrättäisiin myös vuonna 1995 voimassa olevasta rahoituslainsäädännöstä poikkeavalla tavalla. Lisäksi aikaisempien rahoitussäännösten mukaisten vuonna 1995 maksettavaksi tulevien valtionosuuksien loppuerien maksatusta lykättäisiin.

Vuodelle 1995 vahvistettavia valtionosuusperusteita koskevat poikkeussäännökset koottaisiin kahden viime vuoden tapaan erilliseen lakiin eräistä opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 1995 rahoitusta koskevista järjestelyistä. Valtionosuuksien loppuerien maksatuksen lykkääminen toteutettaisiin muuttamalla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia, valtionosuutta saavista kansanopistoista annettua lakia ja opintokeskuslakia.

Valtionosuusperusteiden poikkeuksellinen määrittely koskisi rahoituslain piiriin kuuluvasta toiminnasta peruskouluja, lukioita, iltalukioita, ammatillisia oppilaitoksia, ammatillisia erityisoppilaitoksia, ammatillisia erikoisoppilaitoksia, musiikkioppilaitoksia, kansalaisopistoja, museoita, teattereita ja orkestereita. Taiteen perusopetuksen, kuntien liikuntatoiminnan ja nuorisotyön sekä kuntien kulttuuritoiminnan osalta vastaavat toimenpiteet voidaan toteuttaa suoraan talousarvion nojalla. Lisäksi myös kansanopistojen, opintokeskusten ja liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksien perusteet määriteltäisiin valtionosuutta saavista kansanopistoista annetusta lain, opintokeskuslain ja valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetusta lain rahoitussäännöksistä poikkeavalla tavalla.

Lakiehdotuksen 1 §:n mukaan vuoden 1995 yksikköhintojen keskimääräiset markkamäärät vahvistettaisiin ja niiden toimintojen osalta, joille ei keskimääräistä markkamäärää vahvisteta, yksikköhinnat määrättäisiin kolme prosenttia alemmiksi kuin vuonna 1994. Pykälän 2 momenttiin otettavan säännöksen mukaan keskimääräisiä markkamääriä vahvistettaessa otettaisiin huomioon eräiden pääosin vuokra- tai vuokra-arvotiloissa toimivien oppilaitosten vuokrien ja vuokra-arvon pääomakorvausten kokonaismäärissä edellisen vahvistamispäätöksen jälkeen tapahtuneet muutokset. Valtionosuuksia myönnettäessä otettaisiin lisäksi huomioon oppilaiden, laskennallisten opetustuntien ja henkilötyövuosien määrässä sekä muissa toiminnan laajuutta kuvaavissa laskentaperusteissa tapahtuvat muutokset.

Yhdenmukaisesti, mitä eduskunnan käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä laiksi eräistä poikkeuksista kuntien valtionosuuslain 3 ja 4 §:n säännöksiin vuosina 1994 ja 1995 (HE 115/94) ehdotetaan, lakiehdotuksen 2 §:n perusteella valtionosuuden perusteena oleviin markkamääriin ja yksikköhintoihin ei tehtäisi kustannustason muutoksista aiheutuvia tarkistuksia. Lakiehdotuksen 2 §:ään ehdotetaan otettavaksi lisäksi maininta, ettei yksikköhintojen keskimääräisiin markkamääriin ja yksikköhintoihin tehtäisi erikseen toiminnan laadun ja laajuuden muutoksista aiheutuvia tarkistuksia, vaan ne sisältyisivät vahvistettaviin markkamääriin. Toteutetuista uudistuksista lukiolain muuttamisesta annetun lain (1594/93) mukainen itsenäisen opiskelun lisääminen lukiossa alentaa kustannuksia vuonna 1995 arviolta noin 25 miljoonaa markkaa. Toisaalta peruskoulun ja lukion opettajien kelpoisuusvaatimusten muuttaminen vuonna 1992 annetuilla asetuksilla (1174―1177/92) kasvattaa kustannuksia arviolta noin 15 miljoonalla markalla. Muita huomioon otettavia toiminnan laatuun ja laajuuteen vaikuttavia uudistuksia ei ole tarkoitus toteuttaa vuonna 1995.

Rahoituslain mukaisten toimintojen sekä kansanopistojen ja opintokeskusten osalta niitä koskevien aikaisempien rahoitussäännösten mukaisten vuonna 1995 maksuun tulevien valtionosuuksien loppuerien maksatusta lykättäisiin vuoteen 2000. Asiasta otettaisiin säännös rahoituslain 49 §:n 2 momenttiin, valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun lain 28 §:n 2 momenttiin ja opintokeskuslain 23 §:n 2 momenttiin.

3. Esityksen vaikutukset
3.1. Taloudelliset vaikutukset

Esitys alentaisi kunnille ja yksityisille yhteisöille myönnettävien valtionosuuksien määrää laskentaperustetta kohti kolme prosenttia tämän vuoden tasosta. Leikkaus merkitsisi noin 345 miljoonan markan säästöä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusmenoissa tähän vuoteen verrattuna. Myös oppilaan kotikunnan maksuosuudet, valtiolle, toisille kunnille ja yksityisille laitoksille alenisivat vastaavasti. Kotikuntien maksuosuuksien alentuminen merkitsisi valtiolle noin 35 miljoonan markan tulonmenetystä tähän vuoteen verrattuna.

Arvio kustannustason muutoksen huomiotta jättämisen vaikutuksista kuntien valtionosuuksien kokonaismäärään sisältyy mainittuun laiksi eräistä poikkeuksista kuntien valtionosuuslain säännöksiin vuosina 1994 ja 1995 koskevan hallituksen esityksen perusteluissa esitettyyn arvioon. Kansanopistojen, opintokeskusten ja liikunnan koulutuskeskusten osalta tarkistusten tekemättä jättämisen arvioidaan vähentävän valtionosuuksien määrää, kolmen prosentin suuruisen kustannustason muutoksen mukaan laskettuna, yhteensä noin 13 miljoonaa markkaa verrattuna tilanteeseen, jossa kustannustason muutokset otettaisiin huomioon.

Mikäli esitystä ei annettaisi, rahoituslain mukaiset valtionosuudet ja kotikuntaosuudet tulisi määritellä vuonna 1990 toteutuneiden kustannusten pohjalta. Valtionosuuksien ja kotikuntaosuuksien perusteena oleviin markkamääriin tehtäisiin vuosittaiset kustannustason sekä toiminnan laajuuden ja laadun muutoksista aiheutuvat tarkistukset. Kun vain osa kustannusten alentumisesta vuosina 1990―94 perustuu rahoituslain ja kuntien valtionosuuslain mukaan huomioon otettaviin syihin, merkitsisi tilanne valtion osalta huomattavaa, enimmillään lähes 2,0 miljardin markan suuruista, valtionosuusmenojen kasvua vuonna 1995. Toisaalta valtion tulot lisääntyisivät valtion oppilaitoksissa käyvien oppilaiden kotikuntaosuuksien noustessa. Kunnat saisivat vastaavasti valtionosuutta nykyistä enemmän, mutta samalla niiden maksuosuudet valtiolle, toisille kunnille ja yksityisille oppilaitoksille kasvaisivat tämän vuoden tasosta. Yksityisille oppilaitosten ja muiden laitosten ylläpitäjille esityksen antamatta jättäminen merkitsisi tulojen kasvua valtionosuuksien ja kotikuntaosuuksien noustessa.

Valtionosuuksien loppuerien maksatuksen lykkääminen vähentäisi valtion menoja vuonna 1995 noin 294 miljoonaa markkaa. Summa siirtyy maksettavaksi vuonna 2000. Lykkäys vähentäisi kuntien ja yksityisten oppilaitosten ylläpitäjien tuloja vastaavalla summalla vuonna 1995.

3.2. Toiminnalliset vaikutukset

Valtionosuuksien leikkaaminen edellyttää toteutettujen säästötoimenpiteiden jatkamista kunta- ja laitostasolla. Laskennallisessa valtionosuusjärjestelmässä toiminnan järjestäjät päättävät, miten säästöt kohdennetaan.

4. Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkamiestyönä opetusministeriössä. Esitystä on käsitelty kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa.

5. Riippuvuus muista esityksistä

Hallitus antaa samanaikaisesti tämän esityksen kanssa esityksen laiksi eräistä poikkeuksista kuntien valtionosuuslain säännöksiin vuonna 1995 (HE 182/94) sekä esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 188/94). Esitykset muodostavat kuntien vuoden 1995 valtionosuuksien leikkaamista koskevan kokonaisuuden.

6. Voimaantulo

Esitys liittyy valtion vuoden 1995 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995 ja niitä sovellettaisiin vuoden 1995 valtionosuuksien määräytymiseen.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset:

1.

Laki eräistä opetus- ja kulttuuritoimen vuoden 1995 rahoitusta koskevista järjestelyistä

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Sen estämättä, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (705/92), valtionosuutta saavista kansanopistoista annetussa laissa (1218/93), opintokeskuslaissa (1215/93) ja valtionosuutta saavista liikunnan koulutuskeskuksista annetussa laissa (801/92) säädetään, peruskoulun, lukion, ammatillisten oppilaitosten, ammatillisten erityisoppilaitosten, ammatillisten erikoisoppilaitosten, kansalaisopistojen, musiikkioppilaitosten ja kirjastojen vuoden 1995 yksikköhintojen keskimääräiset markkamäärät vahvistetaan sekä kansanopistojen, opintokeskusten, liikunnan koulutuskeskusten, museoiden, teattereiden ja orkestereiden vuoden 1995 yksikköhinnat määrätään kolme prosenttia alemmiksi kuin vuonna 1994.

Lukion, ammatillisten oppilaitosten, ammatillisten erityisoppilaitosten ja musiikkioppilaitoksissa järjestettävän ammatillisen koulutuksen osalta 1 momentissa tarkoitettuja keskimääräisiä markkamääriä laskettaessa otetaan huomioon yksikköhintojen korotuksen perusteena käytettävien vuokrien ja vuokra-arvon pääomakorvausten kokonaismäärissä vuoden 1994 keskimääräisten markkamäärien vahvistamisen jälkeen tapahtuneet muutokset.

2 §

Edellä 1 §:ssä tarkoitettuihin vuoden 1995 markkamääriin ja yksikköhintoihin ei tehdä pykälässä mainituissa laeissa säädettyjä kustannustason eikä toiminnan laadun ja laajuuden muutoksista aiheutuvia tarkistuksia. {PYV}3 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


2.

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 49 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (705/92) 49 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on 22 päivänä joulukuuta 1993 annetussa laissa (1454/93), seuraavasti:

49 §
Käyttökustannukset

Vuoden 1994 alussa maksamatta olleet ammatillisten erityisoppilaitosten, ammatillisten erikoisoppilaitosten ja peruskoulua vastaavaksi järjestetyn yksityisen koulun valtionavut ja -avustukset sekä vuoden 1993 alussa maksamatta olleet muut tässä laissa tarkoitetut valtionosuudet maksetaan vuosina 1994―2000 siten kuin tässä momentissa säädetään. Alle 10 000 markan suuruista valtionosuutta, -apua tai -avustusta ei makseta. Maksettava markkamäärä lasketaan siten, että ennalta vahvistettujen perusteiden mukaisesti haetun valtionosuuden, -avun tai -avustuksen ja maksettujen ennakoiden ja osasuoritusten erotuksesta vähennetään 5 prosenttia. Näin lasketusta markkamäärästä maksetaan vuonna 1994 yksi kahdeskymmenesosa, vuosina 1996―1998 ja 2000 vuosittain yksi viidesosa sekä vuonna 1999 kolme kahdeskymmenesosaa. Muissa kuin ammatillisissa erityisoppilaitoksissa, ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa ja peruskoulua vastaavaksi järjestetyssä yksityisessä koulussa yhdelle viidesosalle mainitusta markkamäärästä lasketaan viiden vuoden ajalta kuuden prosentin vuotuinen korko, joka maksetaan vuoden 1998 erän yhteydessä.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


3.

Laki valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun lain 28 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan valtionosuutta saavista kansanopistoista 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun lain (1218/93) 28 §:n 2 momentti seuraavasti:

28 §
Rahoitusta koskevat siirtymäsäännökset

Tämän lain voimaan tullessa maksamatta olevat valtionosuudet maksetaan siten, että niiden kokonaismäärästä maksetaan vuonna 1994 yksi kahdeskymmenesosa, vuosina 1996―1998 ja 2000 vuosittain yksi viidesosa ja vuonna 1999 kolme kahdeskymmenesosaa.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


4.

Laki opintokeskuslain 23 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun opintokeskuslain (1215/93) 23 §:n 2 momentti seuraavasti:

23 §

Tämän lain voimaan tullessa maksamatta olevat valtionosuudet maksetaan siten, että niiden kokonaismäärästä maksetaan vuonna 1994 yksi kahdeskymmenesosa, vuosina 1996―1998 ja 2000 vuosittain yksi viidesosa ja vuonna 1999 kolme kahdeskymmenesosaa.



Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1994

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Opetusministeri
Olli-Pekka Heinonen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.