HE 43/1994

Hallituksen esitys Eduskunnalle EFTA-valtioiden ja Bulgarian tasavallan välillä tehdyn sopimuksen sekä siihen liittyvän Suomen ja Bulgarian välillä maataloustuotteiden kaupasta tehdyn pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden (EFTA-valtioiden) ja Bulgarian tasavallan (Bulgarian) välillä maaliskuussa 1993 tehdyn sopimuksen sekä siihen liittyvän Suomen ja Bulgarian välillä maataloustuotteiden kaupasta tehdyn pöytäkirjan.

Kyseessä on laaja tavarakauppaa koskeva vapaakauppasopimus, johon sisältyy perinteisten tullinalennusten ja -poistojen lisäksi määräyksiä muun muassa julkisista hankinnoista, henkisen omaisuuden suojasta, kilpailusäännöistä ja valtiontuesta. Sopimuksen tuotekatteeseen kuuluvat varsinaisten teollisuustuotteiden ohella jalostetut maataloustuotteet ja kalataloustuotteet erillisten tuotelistojen ja määräysten mukaisesti. Sopimukseen sisältyvä evoluutiolauseke mahdollistaa sopimuksen tuotekatteen ja sovellutusalan laajentamisen, mikäli sopimusvaltiot näin myöhemmin haluavat.

Sopimuksen tavoitteena on asteittain kaupan esteitä poistamalla luoda EFTA-valtioiden ja Bulgarian välinen vapaakauppa-alue 31 päivänä joulukuuta 2002 päättyvän siirtymäajan kuluessa.

Sopimuksen tullessa voimaan EFTA-valtiot poistavat Bulgarian alkuperätuotteilta kaikki voimassa olleet tuontitullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut, lukuunottamatta eri tuotesektorien maakohtaisia hidastuslistoja. Niiden osalta tullittomuus saavutetaan vuosina 1997―1999. Bulgaria poistaa EFTA-valtioiden alkuperätuotteilta tuontitullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut asteittain IV liitteessä esitetyn mukaisesti vuosina 1994―2002.

Tuontia ja vientiä koskevat määrälliset rajoitukset poistuvat joko sopimuksen tullessa voimaan taikka erikseen määriteltyjen aikataulujen mukaisesti.

Suomen osalta tullit ja niitä vastaavat määrälliset rajoitukset ovat poistuneet jo KEVSOS-sopimuksen nojalla.

Sopimus sallii ns. kumulaatiomääräysten nojalla EFTA-valtioista ja Bulgariasta peräisin olevien tuotteiden viennin toiseen sopimusvaltioon joko sellaisena tai jatkojalostuksen jälkeen.

Hyväksymällä sopimukseen Bulgariaa suosivia asymmetrisia myönnytyksiä, kuten tullinalennusaikataulut ja eräät tuotekohtaiset myönnytykset, EFTA-valtiot pyrkivät osaltaan tukemaan Bulgarian taloudellista kehitystä ja vakiintuvaa markkinataloutta.

Suomen ja Bulgarian välistä KEVSOS-sopimusta sovelletaan rinnan EFTA-sopimuksen kanssa, kunnes EFTA-sopimus takaa osapuolille samat edut kuin KEVSOS-sopimus. Tämän jälkeen KEVSOS-sopimus lakkautetaan Suomen ja Bulgarian yhteisellä päätöksellä. Suomella on siirtymäkauden ajan muihin EFTA-valtioihin ja Euroopan yhteisöön nähden merkittävä, mutta asteittain aleneva, kilpailuetu Bulgarian markkinoilla.

Sopimukseen liittyy kunkin EFTA-valtion osalta erikseen neuvoteltu maataloustuotteiden kauppaa koskeva kahdenvälinen järjestely. Suomen ja Bulgarian välinen maatalouspöytäkirja korvaa KEVSOS-sopimuksen maatalouspöytäkirjan.

Sopimus tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1993 sen ratifioineiden maiden välillä. Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen ja maatalouspöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti niiden kanssa.


YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila

Suomen ja Bulgarian välisen kaupan perustana on ollut vuonna 1974 allekirjoitettu sopimus kaupan esteiden vastavuoroisesta poistamisesta (KEVSOS-sopimus), joka tuli voimaan vuonna 1975 (SopS 56―57/74), sellaisena kuin sitä on muutettu. KEVSOS-sopimuksen perusteella on Suomen ja Bulgarian välinen teollisuustuotteiden kauppa ollut tullitonta. Maataloustuotteiden kauppaa Suomen ja Bulgarian välillä on säädellyt KEVSOS-sopimuksen pöytäkirja no 1.

2. Ehdotetut muutokset

Nyt neuvoteltu sopimus varmistaa EFTA-valtioiden keskinäisen tasapuolisen kohtelun Bulgarian markkinoilla sekä EFTA-valtioiden syrjimättömän kohtelun suhteessa Euroopan yhteisöön (EY). Sopimus sisältää muun muassa julkisia hankintoja, kilpailusääntöjä, henkisen omaisuuden suojaa ja valtiontukea koskevia, vapaakauppaa modernisoivia määräyksiä, jotka ovat aiemmin puuttuneet Suomen ja Bulgarian välisestä kaupasta.

Teollisuustuotteiden osalta EFTA-sopimuksen kate vastaa KEVSOS-sopimuksen tavarakatetta. Sopimuksen ulkopuolelle jäävät I liitteessä luetellut tuotteet. Jalostetuissa maataloustuotteissa Suomi antaa Bulgarialle samat myönnytykset kuin mitä se on antanut aiemmin EY:lle ja kolmansille osapuolille muissa EFTA-kolmannet maat sopimuksissa. Bulgarian antamat edut Suomelle ja muille EFTA-valtioille vastaavat sen EY:lle tekemiä myönnytyksiä. KEVSOS-sopimuksen katteeseen verrattuna edellä olevat myönnytykset merkitsevät jalostettujen maataloustuotteiden tuotekatteen laajennusta tuonnissa Suomeen ja jossain määrin myös viennissä Bulgariaan.

Suomen ja Bulgarian välinen maatalouspöytäkirja korvaa KEVSOS-sopimuksen maatalouspöytäkirjan (Ptk no 1). Maataloustuotteiden tuonnissa Suomeen on vahvistettu KEVSOS-sopimuksen mukainen tuotekate. Lisäksi Bulgarialle on annettu lisämyönnytyksiä mm. juustoissa, vihanneksissa, hedelmissä ja hedelmätuotteissa, kasviöljyissä sekä hunajassa teollisuuskäyttöön. Suomen maataloustuotteiden KEVSOS-edut Bulgariassa kapenevat lähinnä kasviöljyissä. Vastapainona Bulgaria on kuitenkin antanut Suomelle myönnytyksiä mm. juustoissa, liha- ja eläintuotteissa sekä väkevissä alkoholijuomissa.

3. Esityksen vaikutukset
3.1. Kauppapoliittiset vaikutukset

Suomen viennin arvo Bulgariaan vuonna 1992 oli n. 69 milj. mk. Laskua edelliseen vuoteen oli n. 7 %. Bulgarian tuonnin arvo Suomeen oli n. 70 milj. mk; kasvua oli n. 58 %. Kokonaisviennistämme Bulgarian osuus oli vuonna 1992 n. 0,1 % ja kokonaistuonnista n. 0,1 %.

Suomen kannalta sopimuksen tavoitteena on teollisuuden vientimahdollisuuksien turvaaminen Bulgarian markkinoilla. Siirtymäkauden alussa suomalaista alkuperää olevissa teollisuustuotteissa keskimääräinen KEVSOS-tullietu suhteessa EY:ön ja muihin EFTA-valtioihin on EFTA-sopimuksen tultua voimaan n. 12,5 %.

Suomesta Bulgariaan suuntautuvassa viennissä KEVSOS-sopimuksella on merkitystä niin kauan kuin toisten EFTA-valtioiden alkuperää olevista tuotteista kannetaan EFTA-sopimuksen mukaisia asteittain alenevia tulleja, jotka useimpien arkojen tuoteryhmien osalta poistuvat vuosien 1998 ja 2002 alussa.

Vain KEVSOS-sopimuksen määräysten mukaisille alkuperätuotteille myönnetään KEVSOS-tullittomuus viennissä Bulgariaan. Ne tuotteet, jotka eivät täytä KEVSOS-sopimuksen alkuperätuotevaatimuksia, saavat EFTA-sopimuksen siirtymäajan mukaan asteittain alenevan tullikohtelun.

Kumulaatiomääräysten perusteella EFTA-sopimus mahdollistaa EFTA-valtioista peräisin olevien tuotteiden käytön Bulgariassa tapahtuvassa valmistuksessa ja jatkojalostuksessa. Vastaavalla tavalla voidaan käyttää Bulgarian alkuperätuotteita EFTA-valtioissa. Suomen teollisuudelle tämä sopimus antaa mahdollisuuden käyttää Bulgariassa ja muissa EFTA-valtioissa tapahtuvaa valmistusta hyväksi ja markkinoida näin syntyneitä vastaavia tuotteita muihin EFTA-valtioihin taikka Bulgariaan.

3.2. Taloudelliset vaikutukset

Teollisuustuotteiden kauppa Suomen ja Bulgarian välillä on ollut KEVSOS-sopimuksen pohjalta tullitonta.

EFTA-Bulgaria sopimuksen seurauksena vapaakaupan piiriin tulee jonkin verran uusia jalostettuja maataloustuotteita ja kalatuotteita, mutta tämänhetkisen tuonnin rakenteen perusteella tullitulojen menetyksiä ei voida arvioida.

Vuoden 1992 tuontilukujen valossa suurin osa maataloustuotteiden tuonnista jää Suomi-Bulgaria maatalouspöytäkirjan tuotekatteen ulkopuolelle, joten tullitulojen kertymään ei ole odotettavissa kovin suuria muutoksia. Tullitulojen menetykset ovat vuoden 1992 tuontilukujen ja nykyisen tuontirakenteen perusteella alustavasti arvioituna noin 0,5―0,7 milj. mk.

3.3. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset

Esityksellä ei ole organisatorisia vaikutuksia. Sopimuksen aiheuttamista tehtävistä on tarkoitus huolehtia nykyisten organisaatioiden ja henkilöstön avulla.

4. Asian valmistelu

EFTA-valtioiden ja Bulgarian välillä allekirjoitettiin yhteistyöjulistus EFTAn ministerikokouksessa Genevessä joulukuussa 1991. Julistuksella perustettu sekakomitea asetti alakomitean vapaakauppasopimusneuvotteluja varten. Tällä perusteella päätettiin aloittaa syksyllä 1992 vapaakauppaneuvottelut Bulgarian kanssa.

EFTA-valtioiden aloittamaan neuvotteluprosessiin vaikuttivat olennaisesti EY:n ja kunkin Keski- ja Itä-Euroopan maan (KIE-maan) välillä käydyt assosiaatiosopimusneuvottelut, ns. Eurooppa-sopimuksen aikaansaamiseksi. EY ja Bulgaria allekirjoittivat tällaisen sopimuksen maaliskuussa 1993. Eurooppa-sopimus on laaja yhteistyösopimus, johon vapaakaupan ohella kuuluu myös muun muassa työvoiman liikkuminen, tuotannollinen yhteistyö ja kulttuurivaihto. Eurooppa-sopimuksen kaupallisia määräyksiä on sovellettu väliaikaiselta pohjalta 1.2.1994 lukien EY:n ja Bulgarian välisessä kaupassa.

EFTA-valtioiden tavoitteena neuvotteluissa oli Eurooppa-sopimuksen säännöstöä mahdollisimman tarkasti seuraten turvata EFTA-valtioille teollisuustuotteiden kaupassa yhtäläinen kilpailuasema EY:n kanssa. Neuvottelut käsittivät valtuuskuntien täysistuntojen lisäksi lukuisia eri alojen (muun muassa tullit, julkiset hankinnat, valtion tuki, henkisen omaisuuden suoja) asiantuntijaryhmien kokouksia ja valtuuskuntien puheenjohtajien rajoitettuja kokouksia. Neuvotteluprosessin edetessä kuultiin tärkeimpiä etujärjestöjä ja toimialaliittoja.

EFTA-valtioiden ja Bulgarian väliset neuvottelut päättyivät sopimuksen parafointiin Genevessä 26 päivänä helmikuuta 1993. Sopimus allekirjoitettiin Genevessä 29 päivänä maaliskuuta 1993.

Suomen ja Bulgarian välisestä maataloustuotteiden kaupasta neuvoteltiin samanaikaisesti pääsopimusneuvottelujen kanssa. Maatalouspöytäkirja parafoitiin 26 päivänä helmikuuta 1993 ja se allekirjoitettiin samaan aikaan kuin vapaakauppasopimus liitteineen.

Sopimuksesta ja maatalouspöytäkirjasta on pyydetty lausunnot kauppa- ja teollisuusministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, kilpailuvirastolta sekä tullihallitukselta.

Tullihallitus totesi lausunnossaan tämäntyyppisten EFTA-sopimusten yhdessä voimassa pidettävien KEVSOS-sopimusten kanssa lisäävän tarvetta oman henkilöstön ja ulkopuolisten sidosryhmien opastamiseen. Lisäksi kansainvälinen yhteistyö viranomaisten kesken lisääntyy ja edellyttää tulli- ja alkuperäasiantuntijoiden osallistumista kokouksiin.

Kilpailuvirasto kiinnitti lausunnossaan huomiota siihen, että sopimuksen 20 artiklassa annettu mahdollisuus suojautua polkumyyntiä vastaan ei saisi johtaa Bulgariasta tulevan tuonnin estämiseen. Kilpailuviraston mukaan polkumyynnin referenssinä tulisi käyttää etupäässä Bulgarian vientihintoja muihin läntisiin teollisuusmaihin eikä Bulgarian kotimarkkinahintoja. Itse artiklaan kilpailuvirasto ei puuttunut. Artikla on muotoilultaan sama kuin muissakin EFTA-valtioiden ja KIE-maiden sopimuksissa ja sama kuin EY:n vastaavissa sopimuksissaan käyttämä. Muutoin lausunnonantajilla ei ollut erityistä huomautettavaa sopimukseen liittyen.

5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

Nyt neuvoteltu sopimus liittyy laajempaan EFTA-valtioiden neuvotteluprosessiin KIE-maiden kanssa ja se toimii yhtenä osana rakennettaessa laajempaa Euroopan taloudellista integaatiota. EFTA-valtioiden tarkoituksena on ollut yhtäaikaisesti EY:n kanssa solmia vapaakauppasuhteet KIE-maiden kanssa ja samalla turvata kaupalliset ja taloudelliset etunsa näiden maiden markkinoilla. Samoin näitä vapaakauppasopimuksia solmittaessa on haluttu tukea näiden maiden siirtymistä suunnitelmataloudesta markkinatalouteen.

Yksittäisten EFTA-valtioiden ja Bulgarian kahdenväliset maataloustuotteiden kauppaa koskevat pöytäkirjat on neuvoteltu GATTin XXIV artiklassa määriteltyjen vapaakauppa-alueen muodostamisen edellytysten täyttämiseksi.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. EFTA-valtioiden ja Bulgarian välillä tehty sopimus

1 artikla. Artiklassa määritellään sopimuksen tavoitteet. Tavoitteena on luoda EFTA-valtioiden ja Bulgarian välinen vapaakauppa-alue siirtymäajan puitteissa. Lisäksi tavoitteena on edistää EFTA-valtioiden ja Bulgarian taloudellisia suhteita, tukea osapuolten taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä luoda oikeudenmukaiset kilpailuolosuhteet osapuolten väliselle kaupankäynnille. Tällä tavoin sopimus pyrkii osaltaan edistämään maailmankaupan vakaata kehitystä ja laajentamista.

2 artikla. Artiklassa määritellään sopimuksen soveltamisala. Sopimusta sovelletaan sopimusvaltioiden alkuperää oleviin, harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän (HS) ryhmiin 25.―97. kuuluviin teollisuustuotteisiin, eräisiin jalostettuihin maataloustuotteisiin A pöytäkirjassa sovitun mukaisesti sekä kalaan ja muihin meren tuotteisiin II liitteen määräysten mukaisesti.

A pöytäkirjan pohjalta EFTA-valtiot voivat soveltaa maatalouden raaka-aineiden hinnantasaustoimenpiteitä Bulgarian suhteen. EFTA-valtiot myöntävät jalostettujen maataloustuotteiden tuonnissa Bulgarialle saman kohtelun, kuin ne ovat myöntäneet Euroopan talousyhteisölle 1.1.1993. Bulgaria puolestaan tulee myöntämään A pöytäkirjan VII taulukossa mainittujen jalostettujen maataloustuotteiden osalta EFTA-valtioille samanlaiset osittaiset tullinalennukset kuin se myöntää EY:stä tapahtuvassa vastaavien tuotteiden tuonnissa. Bulgaria ilmoittaa EFTA-valtioille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mikäli se aikoo ottaa käyttöön maatalousraaka-aineiden hintaerojen tasausjärjestelmän jalostetuille maataloustuotteille. Tällaisessa tapauksessa EFTA-valtioista tapahtuvaan tuontiin sovelletaan samanlaisia määräyksiä kuin Euroopan yhteisöön nähden.

II liitteen kalan ja muiden merentuotteiden tullit Bulgaria poistaa sopimuksen tullessa voimaan; poikkeuksen muodostavat liitteen 7 artiklassa esitetyt järjestelyt, joiden mukaan Bulgaria säilyttää tullit eräille makean veden kaloille sekä pitää voimassa EFTA-valtioiden tuontiin nähden pääsääntöisesti samanlaisia määräyksiä, rajoituksia ja aikatauluja kuin näillä mailla on Bulgarian tuontiin nähden.

Sopimuksen ulkopuolelle jäävät I liitteessä mainitut tuotteet, jotka ovat pääosin myös EFTA-valtioiden ja Euroopan yhteisön välillä tehtyjen vapaakauppasopimusten ulkopuolella. Suomen osalta ulkopuolelle on jätetty vain eräät albumiinit.

3 artikla. Artikla koskee alkuperäsääntöjä ja tullihallintojen välistä yhteistyötä, josta on sovittu erillisessä B pöytäkirjassa. Alkuperäsäännöt noudattavat EFTA- ja EY-kaupassa sovellettuja periaatteita.

Artiklan 2 kohdassa todetaan sopimusvaltioiden ryhtyvän asianmukaisiin toimiin tuonti- ja vientitulleihin ja -rajoituksiin liittyvien artiklojen soveltamiseksi tehokkaalla ja yhdenmukaisella tavalla ottaen huomioon tarpeen vähentää mahdollisuuksien mukaan kaupalle määrättyjä muodollisuuksia.

4 artikla. Artikla sisältää määräykset tuontitulleista ja vaikutukseltaan niitä vastaavista maksuista.

Artiklan 1 kohdan mukaan uusia tuontitulleja ja vaikutukseltaan niitä vastaavia maksuja ei oteta käyttöön.

Artiklan 2 kohdan mukaan EFTA-valtiot poistavat sopimuksen tullessa voimaan Bulgarian alkuperätuotteilta kaikki voimassa olleet tullit ja vaikutukseltaan niitä vastaavat maksut lukuun ottamatta III liitteessä mainittuja tuotteita. Liitteessä on A taulukossa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (CECA) tuotteita, joiden tullit Itävalta ja Ruotsi poistavat asteittain vuoteen 1997 mennessä ja B, C ja D taulukoissa tekstiili- ja vaatetuotteita, joiden tullit Itävalta, Norja ja Ruotsi poistavat asteittain vuoteen 1999 mennessä.

Artiklan 3 kohdan mukaan Bulgaria poistaa EFTA-valtioiden alkuperätuotteilta tuontitullit IV liitteessä esitetyn mukaisesti asteittain vuoteen 2002 mennessä, osa tuotteista (A taulukko) tulee kuitenkin heti tullittomiksi sopimuksen tullessa voimaan. Bulgaria poistaa tullinkaltaiset maksut sopimuksen tullessa voimaan lukuun ottamatta liitteessä IV esitettyjä maksuja, jotka poistetaan pääosin asteittain vuoteen 1998 mennessä. Lisäksi 0,5 %:in tulliselvitysmaksu muutetaan vuoteen 1995 mennessä vastaamaan tulliselvityksestä aiheutuneita kuluja nykyisen arvosidonnaisuuden sijaan.

5 artikla. Perustulli, josta perättäiset alennukset lasketaan, on 31 päivänä toukokuuta 1993 sovellettava suosituimmuustulli.

6 artikla. Artikla koskee fiskaalisia tulleja, joihin sovelletaan sopimuksen tullien poistamista koskevia määräyksiä lukuun ottamatta C pöytäkirjaan sisältyviä poikkeuksia. Pöytäkirjaan sisältyvät Islannin, Liechtensteinin ja Sveitsin fiskaalisten tullien luettelot. Näiden tuotteiden osalta fiskaalisia tulleja ei poisteta sopimuksen tullessa voimaan, mutta mikäli tuotteiden tai vastaavanlaisten tuotteiden valmistus aloitetaan kyseisissä maissa, tullit tullaan poistamaan.

Artiklan 2 kohdan mukaan sopimusvaltiot voivat korvata fiskaalisen tullin tai tullin fiskaalisen osan sisäisellä verolla.

7 Artikla. Artikla koskee vientitulleja ja vaikutukseltaan niitä vastaavia maksuja.

Artiklan 1 kohdan mukaan uusia vientitulleja ja vaikutukseltaan niitä vastaavia maksuja ei oteta käyttöön EFTA-valtioiden ja Bulgarian välisessä kaupassa.

Artiklan 2 kohdan mukaan EFTA-valtiot poistavat sopimuksen tullessa voimaan vientitullit ja vaikutukseltaan niitä vastaavat maksut lukuun ottamatta liitteessä V mainittuja poikkeuksia. Liite sisältää määräykset Islannin vientitullijärjestelmästä, jonka mukaan tiettyjä kalatuotteiden vientitulleja ja vaikutukseltaan niitä vastaavia maksuja ei poisteta sopimuksen tullessa voimaan.

Artiklan 3 kohdan mukaan Bulgaria poistaa asteittain vientitullit ja vaikutukseltaan niitä vastaavat maksut viimeistään vuoden 1998 loppuun mennessä.

8 artikla. Artikla koskee tuonnille asetettuja määrällisiä tai niitä vastaavia rajoituksia. EFTA-valtiot ja Bulgaria eivät keskinäisessä kaupassaan ota käyttöön uusia tuontia koskevia määrällisiä rajoituksia eivätkä ryhdy toimenpiteisiin, joilla on vastaava vaikutus.

EFTA-valtiot poistavat sopimuksen voimaantullessa tuontia koskevat määrälliset rajoitukset ja toimenpiteet, joilla on vastaava vaikutus. Sopimuksen ulkopuolelle jäävät VI liitteessä mainitut tuotteet, joiden osalta EFTA-valtiot poistavat kyseiset rajoitukset siirtymäkauden loppuun mennessä, lukuunottamatta Islantia koskevia vähäisiä poikkeuksia. Siirtymäkausi päättyy 31.12.2002.

Suomi poistaa kaikki määrälliset tuontirajoitukset ja vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet heti sopimuksen voimaantullessa.

Bulgaria poistaa sopimuksen voimaantullessa EFTA-valtioiden tuontia koskevat määrälliset rajoitukset ja toimenpiteet, joilla on vastaava vaikutus.

9 artikla. Artikla koskee viennille asetettuja määrällisiä tai niitä vastaavia rajoituksia. EFTA-valtiot ja Bulgaria eivät keskinäisessä kaupassaan ota käyttöön uusia vientiä koskevia määrällisiä rajoituksia eivätkä ryhdy toimenpiteisiin, joilla on vastaava vaikutus.

EFTA-valtiot poistavat sopimuksen voimaantullessa vientiä koskevat määrälliset rajoitukset ja toimenpiteet, joilla on vastaava vaikutus. Sopimuksen ulkopuolelle jäävät VII liitteessä mainitut tuotteet. Suomi säilyttää tässä artiklassa tarkoitetut rajoitukset rautapohjaisen romun ja jätteen (HS 72.04) sekä romutettavaksi tarkoitettujen alusten (HS 89.08) osalta.

Bulgaria poistaa sopimuksen voimaantullessa vientiä koskevat määrälliset rajoitukset ja toimenpiteet, joilla on vastaava vaikutus. Bulgarian pysyvät rajoitukset on lueteltu liitteessä VIII.

10 artikla. Artikla sisältää kansainvälisiin sopimuksiin tavanomaisesti sisältyvän määräyksen, ettei sopimuksella voida rajoittaa sopimusvaltion oikeutta määrätä tuonti-, vienti- ja kauttakulkukieltoja tai -rajoituksia tiettyjen yleisten etujensa suojelemiseksi. Tällaisia ovat muun muassa yleinen järjestys ja turvallisuus sekä ympäristön suojeleminen ja historialliset arvot. Määräysten tulee kuitenkin kohdella tasapuolisesti kaikkia kauppakumppaneita.

11 artikla. Artikla sisältää määräykset valtion monopoleista.

Artiklan 1 kohdan mukaan sopimusvaltioiden tulee varmistaa, että niiden kaupallista toimintaa harjoittavat monopolit mukautetaan tämän sopimuksen D pöytäkirjan määräysten mukaisiksi siten, että ne noudattavat syrjimättömyysperiaatetta tavaroiden hankinta- ja markkinointiedellytysten suhteen muiden sopimusvaltioiden kansalaisia kohtaan.

Artiklan 2 kohdassa määritellään valtion monopolit, joihin artiklan määräyksiä sovelletaan. Suomessa toimivat valtion monopolit joutuvat noudattamaan Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen asianomaisia määräyksiä. Artikla ei aseta suomalaisille monopoleille näitä määräyksiä laajempia velvoitteita.

12 artikla. Artikla sisältää valmisteilla olevien teknisten määräysten tietojenvaihtomenettelyä koskevia sääntöjä. Se velvoittaa EFTA-valtioita ja Bulgariaa ilmoittamaan toisilleen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa valmisteilla olevista teknisistä määräyksistä ja niiden muutoksista IX liitteessä määrätyllä tavalla. Artiklaan liittyy kahden vuoden siirtymäaika. Sekakomitea voi tarvittaessa pidentää siirtymäaikaa.

Suomelle ei aiheudu lisävelvoitteita tietojenvaihtomenettelystä Bulgarian kanssa, sillä Suomi toimittaa jo EFTA-konvention H liitteen mukaan kaikki tiedot näistä määräyksistä EFTAan, joka välittää ne edelleen Bulgarialle. Järjestelmän avulla Suomi voi seurata Bulgarian lainsäädäntöä ja ryhtyä artiklan mukaisiin toimenpiteisiin, jos se katsoo valmisteilla olevien määräysten muodostavan kaupan teknisen esteen. Artikla ei aiheuta muutoksia Suomen lainsäädäntöön.

13 artikla. Artikla käsittelee maataloustuotteiden kauppaa. Osapuolet ilmoittavat valmiutensa edistää kansallisen maatalouspolitiikkansa asettamissa rajoissa maataloustuotteiden kaupan harmonista kehitystä ottaen samalla huomioon kaupan tärkeä merkitys Bulgarian taloudelle. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi jokainen EFTA-valtio ja Bulgaria ovat solmineet kahdenkeskisen maatalouskauppasopimuksen, jossa esitetään ne toimenpiteet, joilla maatalouskauppaa edistetään.

Osapuolet tulevat soveltamaan eläinlääkintöä, kasvinsuojelua ja ihmisten terveyttä koskevia säädöksiään ei-syrjivällä tavalla. Osapuolet eivät ota käyttöön uusia toimenpiteitä, jotka tarpeettomasti haittaisivat kauppaa.

14 artikla. Artiklassa säädetään, ettei sopimusvaltio saa sisäisin verotuksellisin toimin tehdä tyhjäksi niitä etuja, joita toinen sopimusvaltio sopimuksen nojalla saa.

Artiklan 2 kohdassa edellytetään erityisesti, ettei sopimusvaltio saa palauttaa toiseen sopimusvaltioon vietyyn tuotteeseen kohdistuneita välillisiä tai välittömiä veroja enempää kuin todella maksetun kokonaismäärän.

15 artikla. Artiklan mukaan EFTA-valtioiden ja Bulgarian väliseen kauppaan liittyvien maksujen siirtoa ei saa estää eikä niihin liittyviä lyhyen ja keskipitkän aikavälin luottoja rajoittaa hallinnollisin tai valuuttamääräyksin.

Artiklan 3 kohdassa Bulgaria varaa itselleen oikeuden soveltaa Kansainvälisen valuuttarahaston sallimia ja ei-diskriminatorisia valuuttarajoituksia lyhyen ja keskipitkän aikavälin luottoihin, kunnes maan valuutan täysi vaihdettavuus on toteutettu.

16 artikla. Artikla koskee julkisia hankintoja. Artiklan 1 kohdan mukaan sopimuspuolten tavoitteena on vapauttaa julkisten hankintojen markkinat mahdollisimman tehokkaasti.

Artiklan 2 kohdan mukaan EFTA-valtiot myöntävät sopimuksen voimaantulosta lähtien bulgarialaisille yrityksille luvan ryhtyä sopimuksentekoon omilla julkisten hankintojen markkinoillaan GATTin hankintasäännösten mukaisesti. Taloudellisista olosuhteista johtuen Bulgaria puolestaan myöntää EFTA-valtioiden yrityksille asteittain oikeuden ryhtyä sopimuksentekoon omilla julkisilla hankintamarkkinoillaan.

Artiklan 3 kohdan mukaan sopimusosapuolten tulee mahdollisimman pian sopimuksen voimaantulon jälkeen laatia säännöt ja ohjeet julkisia hankintoja koskevan artiklan soveltamisalasta, jotta vapaa pääsy ja vastavuoroisuus sopimusosapuolten hankintamarkkinoille olisi taattu eikä syrjintää saa esiintyä tämän sopimuksen sopimusosapuolten tarjoajien välillä. Viimeistään siirtymäajanjakson lopussa sopimusvaltioiden välisten etujen ja velvollisuuksien tulee olla täysin tasapainoiset.

Artiklan 4 kohdan mukaan sekakomitea päättää julkisten hankintamarkkinoiden vapauttamista koskevista käytännön menettelytavoista, mm. sovellettavista säännöistä, niiden soveltamisalasta sekä hankintamarkkinoiden vapauttamisen aikataulusta.

Artiklan 5 kohdan mukaisesti Bulgaria pyrkii liittymään tullimaksuja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen puitteissa neuvoteltuihin julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin. EFTA-valtiot ovat jo aikaisemmin sitoutuneet noudattamaan julkisten hankintojen GATT-sopimusta.

Euroopan talousaluetta koskevasta sopimuksesta johdettavat julkisten hankintojen säädökset ovat menettelyä ja tietojenvaihtoa koskevilta osiltaan yksityiskohtaiset eikä artikla lisää niiltä osin Suomen velvoitteita. Julkisia hankintoja koskevaa artiklaa voidaan pitää Suomen kannalta merkittävänä. Julkisten hankintamarkkinoiden avautuminen parantaa suomalaisten toimittajien mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin myös Bulgariassa.

17 artikla. Artikla sisältää teollis- ja tekijänoikeutta koskevat määräykset.

Artiklan 1 kohdan mukaan sopimusosapuolet ryhtyvät toimenpiteisiin syrjimättömän teollis- ja tekijänoikeussuojan takaamiseksi. Henkisen omaisuuden suojaa parannetaan liitteessä X edellytetyllä tavalla.

Artiklan 3 kohdassa luetellaan poikkeukset yhdenvertaisen kohtelun periaatteesta. Sopimusosapuolten ennen tämän sopimuksen voimaantuloa tekemät ja tämän sopimuksen velvoitteet ylittävät kahden- ja monenkeskeiset sopimukset muodostavat tästä poikkeuksen. Tällaisten sopimusten seurauksena ei saa syntyä muiden sopimusvaltioiden kansalaisiin kohdistuvaa mielivaltaista ja epäoikeudenmukaista syrjintää.

Artiklan 4 kohta sisältää eräitä määräyksiä henkisen omaisuuden suojaa koskevien uusien tämän sopimuksen määräykset ylittävien sopimusten tekemisestä, johon osallistuu kaksi tai useampi sopimusosapuoli.

Henkisen omaisuuden suojelua koskevien määräysten sisällyttäminen uusiin eurooppalaisiin vapaakauppasopimuksiin merkitsee immateriaalisten taloudellisten arvojen ja niiden tarvitseman suojan korostumista maailmankaupassa. Teollis- ja tekijänoikeudellisella sääntelyllä tavoitellaan yhtäältä sopimuksessa mahdollisimman korkeaa teollis- ja tekijänoikeudellista suojatasoa ja toisaalta sitä, ettei teollis- ja tekijänoikeuksille myönnettävä suoja voisi toimia vapaakauppaa tai kilpailua rajoittavana tekijänä. Artikla ei ole Suomen kannalta ongelmallinen.

18 artikla. Artikla sisältää yritysten kilpailusääntöjä koskevia määräyksiä.

Artiklan 1 kohdassa määritellään sopimuksen toimivuuden kanssa ristiriidassa olevat asiat, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti EFTA-valtioiden ja Bulgarian väliseen kauppaan.

Artiklan 2 kohdassa määritellään artiklan soveltamisala. Kaikki yritysten väliset sopimukset, niiden muodostamien yhteenliittymien päätökset ja yritysten yhteisesti sopimat menettelytavat, joiden tarkoituksena on kilpailun estäminen, rajoittaminen tai vinouttaminen, ovat kiellettyjä. Samoin kiellettyä on yhden tai useamman yrityksen hallitsevan markkina-aseman väärinkäyttö. Artiklan määräyksiä sovelletaan kolmannesta vuodesta sopimuksen voimaantulosta lukien myös julkisiin yrityksiin sekä määrätyin rajoituksin myös yrityksiin, joille on myönnetty erityinen oikeus tai yksinoikeus.

Artiklan 3 kohdan mukaan sopimusvaltio voi ryhtyä toimenpiteisiin, jos se katsoo, että toisessa sopimusvaltiossa harjoitettu toiminta on tämän artiklan 1 ja 2 kohtien vastaista. Sopimusvaltio voi ryhtyä asiassa toimenpiteisiin 25 artiklan mukaisesti.

Artiklan kilpailupolitiikkaa koskevat yleiset periaatteet ovat lähtökohdiltaan Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen mukaisia, mutta eivät aseta Suomelle yhtä laajoja velvoitteita. Artikla ei aiheuta Suomelle muutoksia lainsäädäntöön.

19 artikla. Artiklassa määritellään ne valtiontuen muodot, jotka ovat ristiriidassa sopimuksen asianmukaisen toiminnan kanssa. Eri valtiontukimuotoja arvioidaan XI liitteessä esitettyjen kriteerien perusteella.

Artiklan 3 kohdan mukaan sopimusvaltiot tunnustavat Bulgarian oikeuden sopimuksen voimaantulosta viiden vuoden ajan myöntää enemmän tukea, kuin mitä XI liitteessä määrätään EFTA-valtioille sallituista tukimääristä.

Artiklan 4 kohdassa määrätään liitteen XII mukaisesta tietojenvaihtojärjestelmästä, jonka avulla sopimusvaltiot voivat varmistaa valtion tukitoimien avoimuuden.

Artiklan 5 kohdassa määrätään sopimusvaltioiden oikeudesta ryhtyä toimenpiteisiin, jos toisen sopimusvaltion toiminta on ristiriidassa artiklan määräysten kanssa. Toimenpiteiden ehdot ja menettelytavat on esitetty suojatoimenpiteiden soveltamisessa noudatettavia menettelytapoja koskevassa 25 artiklassa. Toimenpiteet eivät saa olla sopimusvaltion muiden kansainvälisten velvoitteiden vastaisia.

Suomi on jo Euroopan talousaluetta koskevassa sopimuksessa sitoutunut noudattamaan tässä artiklassa esitetyn mukaisia, valtion tukea koskevia rajoituksia. Euroopan talousaluetta koskevan sopimuksen valtion tukea koskevat velvoitteet ovat artiklassa mainittuja laajemmat. Artiklan noudattamisesta ei siten aiheudu Suomelle lisävelvoitteita.

20 artikla. Artiklassa määrätään polkumyynnistä ja toimenpiteistä, joihin polkumyyntitapauksissa voidaan ryhtyä.

Sopimusvaltio voi ryhtyä GATTin VI artiklan ja tämän sopimuksen 25 artiklan mukaisesti vastatoimiin, jos se havaitsee, että polkumyyntiä harjoitetaan sen toisen sopimusosapuolen kanssa käymässä kaupassa.

Polkumyyntiä koskeva artikla on merkitykseltään tärkeä, sillä siihen voidaan käytännössä vedota. Artikla on Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten mukainen eikä aiheuta muutoksia Suomen lainsäädäntöön.

21 artikla. Artikla sisältää määräykset tiettyjen tuotteiden tuontia koskevista suojatoimenpiteistä, joihin sopimusvaltio voi tämän sopimuksen 25 artiklan mukaisesti ryhtyä, jos toisesta sopimusvaltiosta tapahtuvalla tuonnilla on artiklassa tarkemmin määriteltyjä haitallisia seurauksia kilpailevien tuotteiden tuottajille tai jollekin talouden sektorille tuojasopimusvaltion alueella.

Artikla on Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten mukainen eikä aiheuta muutoksia Suomen lainsäädäntöön.

22 artikla. Artikla sisältää rakenteellista sopeuttamista koskevia määräyksiä. Bulgaria voi kehittyvien tai vaikeuksissa ja uudelleenjärjestelyn alaisina olevien teollisuudenalojen suojelemistarkoituksessa soveltaa eräitä määräaikaisia, tämän sopimuksen 4 artiklan määräyksistä poikkeavia toimenpiteitä.

Toimenpiteillä tarkoitetaan korotettuja tullimaksuja, joita koskevat tarkemmat määräykset on esitetty tämän artiklan 3 ja 4 kohdissa. Bulgaria saa soveltaa tässä artiklassa tarkoitettuja määräaikaisia toimenpiteitä enintään viiden vuoden ajan sopimuksen voimaantulosta, ellei sekakomitea ole pidentänyt aikaa. Toimenpiteistä on luovuttava viimeistään siirtymäkauden päätyttyä. Toimenpiteitä ei kuitenkaan voida ottaa käyttöön sellaisten tuotteiden osalta, joita koskevien tullien ja määrällisten rajoitusten tai maksujen tai vaikutuksiltaan vastaavien toimenpiteiden poistamisesta on kulunut yli kolme vuotta.

Artiklan 6 kohdan mukaan Bulgaria tiedottaa sekakomitealle poikkeustoimenpiteistä, joihin se aikoo ryhtyä sekä toimittaa aikataulun, josta selviää, missä aikataulussa Bulgaria poistaa tämän artiklan mukaisina poikkeustoimenpiteinä soveltamansa tullit. EFTA-valtion pyynnöstä asiasta neuvotellaan sekakomiteassa jo ennen poikkeustoimenpiteisiin ryhtymistä. Sekakomitea voi päättää poikkeustoimenpiteiden soveltamisaikataulusta.

Suomen ja Bulgarian kauppasuhteita sääntelee siirtymäkauden ajan pääosin KEVSOS-sopimus. KEVSOS-sopimuksen tarjoama markkinoillepääsy säilyy, kunnes tämä EFTA-Bulgaria vapaakauppasopimus täysin kattaa sen osapuolille tarjoamat edut eli kunnes hidastuslistatullit ja muut siirtymäajan rajoitukset ovat poistuneet. KEVSOS-etujen rajaukseksi voidaan katsoa tämän sopimuksen 22 artiklan määräys siitä, että Bulgaria voi rakenteellista sopeuttamista koskevan artiklan nojalla ryhtyä kehittyvillä teollisuudenaloilla suojatoimenpiteisiin myös Suomea vastaan, kuitenkin sillä edellytyksellä, että Suomesta tulevalla tuonnilla on olennaista vaikutusta kyseistä teollisuudenalaa koskeviin häiriöihin. Bulgarian on neuvoteltava Suomen kanssa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

23 artikla. Artikla koskee jälleenvientiä ja vakavaa pulaa. Sopimusvaltio voi ryhtyä 25 artiklan mukaisesti suojatoimenpiteisiin, jos kyseisen tuotteen jälleenvientiin kolmansiin maihin kohdistetaan määrällisiä vientirajoituksia tai siihen asetetaan vientitulleja tai muita vastaavia maksuja. Suojatoimenpiteisiin voidaan myös ryhtyä, jos vientitullien, niitä vastaavien maksujen tai määrällisten rajoitusten noudattaminen johtaa vakavaan pulaan viennin kannalta välttämättömän tuotteen osalta. Toimenpiteet eivät saa olla diskriminoivia ja ne tulee poistaa, kun olosuhteet eivät enää edellytä niiden ylläpitämistä.

24 artikla. Artikla sisältää turvalausekkeen sopimusvaltion maksutasevaikeuksien varalta. Sopimusvaltio voi ryhtyä GATT-sääntöjen mukaisiin rajoittaviin toimenpiteisiin joutuessaan maksutasevaikeuksiin tai vakavan maksutaseuhan alaiseksi. Toimenpiteet ovat kestoltaan rajoitettuja ja tarkoitettu maksutaseaseman parantamiseksi. Sopimusosapuolet tiedottavat toisille sopimusvaltioille ja sekakomitealle välittömästi toimenpiteiden käyttöönotosta ja mahdollisuuksien mukaan myös toimenpiteiden poistamisaikataulusta. Sopimusvaltiot pyrkivät pidättäytymään rajoittavien toimenpiteiden käyttöönotosta maksutasetarkoituksiin.

25 artikla. Artikla sisältää määräykset menettelystä ryhdyttäessä sellaisiin suojatoimenpiteisiin, joihin sopimuksen 18, 19, 20, 21, 23 ja 30 artikloissa viitataan.

Sopimusvaltiot pyrkivät ennen suojatoimenpiteisiin ryhtymistä ratkaisemaan välillään olevat erimielisyydet keskenään neuvotteluteitse. Sopimusvaltio tiedottavat toisille sopimusvaltioille ja sekakomitealle, jolla on ongelman selvittämisessä keskeinen rooli, välittömästi aikomuksistaan ryhtyä suojatoimenpiteisiin. Sekakomitealle tulee antaa kaikki tarvittava tieto ja asian tutkinnassa tarvittava apu. Ellei sekakomitea eri tapauksissa määritellyssä määräajassa löydä ratkaisua ongelmaan ja ongelma on edelleen olemassa, saa kyseinen sopimusvaltio ryhtyä suojatoimenpiteisiin.

Suojatoimenpiteistä on välittömästi tiedotettava sopimusvaltioille ja sekakomitealle ja ne on rajoitettava sopimuksen toimintaa mahdollisimman vähän haittaaviin toimenpiteisiin. Suojatoimenpiteet voidaan kohdistaa ainoastaan siihen nimenomaiseen sopimusvaltioon, johon kyseinen ongelma kohdistuu. Sekakomitean tulee jatkuvasti pyrkiä suojatoimenpiteiden poistamiseen.

Välittömiä poikkeustoimia edellyttävissä tilanteissa voi kyseinen sopimusvaltio ryhtyä artikloissa 20, 21 ja 23 tarkoitetuissa tapauksissa suojatoimenpiteisiin vahingon välttämiseksi ennen asian saattamista sekakomitean käsittelyyn. Asiasta on informoitava sopimusvaltioita ja se on saatettava niin pian kuin mahdollista sekakomitean käsittelyyn.

26 artikla. Artikla liittyy perinteisesti vapaakauppasopimuksiin ja se on kaikissa EFTAn vastaavissa vapaakauppasopimuksissa.

27―28 artiklat. Sopimuksen hallinto kuuluu sekakomitealle, jossa kaikki sopimusvaltiot ovat edustettuina. Sekakomitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Sen tehtävänä on varmistaa sopimuksen asianmukainen täytäntöönpano sekä tutkia mahdollisuuksia laajentaa EFTA-valtioiden ja Bulgarian välisen kaupan esteiden poistamista. Kantansa sekakomitea ilmaisee yksimielisesti, mikä merkitsee sitä, että jokaisella sopijapuolella on veto-oikeus.

29 artikla. Sopimus sisältää evoluutiolausekkeen. Kukin sopimusvaltio voi esittää sopimuksen laajentamista alueille, joita se ei nykyisellään koske. Sekakomitea voidaan määrätä tutkimaan esitystä ja antamaan suosituksia toimenpiteistä. Sopimuspuolten on ratifioitava tai muuten hyväksyttävä omien menettelytapojensa mukaisesti esityksistä johtuvat muutokset.

30 artikla. Artikla velvoittaa sopimusvaltiot ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin sopimuksesta johtuvien sitoumustensa täyttämiseksi. Mikäli sopimusvaltio ei jostain syystä täytä tämän sopimuksen velvoitteita, voi asianomainen sopimusvaltio ryhtyä toimenpiteisiin 25 artiklassa määrättyjen ehtojen ja menettelytapojen mukaisesti.

31 artikla. Artiklassa annetaan sekakomitealle oikeus päättää sopimusliitteiden ja A, B ja F pöytäkirjojen muuttamisesta.

32 artikla. Tämä Suomen kannalta keskeinen artikla koskee EFTA-Bulgaria sopimuksen suhdetta muihin sopimuksiin ja erityisesti KEVSOS-sopimukseen.

Artiklan 1 kohdan mukaan sopimusta sovelletaan yhtäältä kunkin EFTA-valtion ja toisaalta Bulgarian välisiin kauppasuhteisiin, mutta ei EFTA-valtioiden keskinäiseen kauppaan, ellei sopimuksessa toisin määrätä.

Artiklan 2 kohdan mukaan Suomen ja Bulgarian välinen KEVSOS-sopimus pidetään voimassa, kunnes EFTA-Bulgaria sopimus on täysin korvannut KEVSOS-sopimuksen edut.

Artiklan 3 kohdassa todetaan ne artiklat EFTA-sopimuksesta, joita sovelletaan soveltuvin osin KEVSOS-sopimuksen perusteella käytävään kauppaan. Artiklojen avulla täsmennetään ja laajennetaan KEVSOS-sopimuksen soveltamista.

Artiklan 4 kohdassa todetaan, että liitteessä XIII esitetään erityiset säännöt 32 artiklan soveltamisesta.

33―39 artiklat. Artiklat sisältävät tavanomaisia yleisiä määräyksiä tulliliitoista, vapaakauppa-alueista ja rajakaupasta, alueellisesta soveltamisesta, sopimuksen muuttamisesta, sopimukseen liittymisestä, irtisanomisesta ja lakkaamisesta, voimaantulosta ja tallettajasta.

2. Suomen ja Bulgarian välinen maatalouspöytäkirja

Artiklassa 1 todetaan I liitteen sisältävän ne Bulgariasta peräisin olevat maataloustuotteet, joille Suomi myöntää vapautuksen tulleista ja tuontirajoituksista eräin tuoteluetteloissa mainituin poikkeuksin. Suomi varaa artiklassa myös oikeuden ns. maatalousraaka-aineiden hinnantasaukseen EFTA-konvention tai Suomen ja EY:n välisen sopimuksen mukaisesti tuonnissaan tai viennissään. Bulgarian myönnytykset Suomelle luetellaan pöytäkirjan II liitteessä. Bulgaria puolestaan varaa oikeuden soveltaa ns. maatalousraaka-aineiden hinnantasaustoimenpiteitä Bulgarian ja EY:n välisen Eurooppa-sopimuksen mukaisesti tai EFTA-Bulgaria -sopimuksen A pöytäkirjan 3 artiklan 3 kohdan mukaisessa merkityksessä tuonnissaan tai viennissään.

Suomi ja Bulgaria takaavat, ettei pöytäkirjassa sovittuja myönnytyksiä vaaranneta muilla tuontitoimilla.

Lisäksi sopimuspuolet sopivat GATTin Uruguayn kierroksen tulosten huomioonottamisesta siten, että keskinäisten konsultaatioiden jälkeen sopimuspuolten välinen oikeuksien ja velvollisuuksien välinen tasapaino säilytetään riittävänä.

Artiklassa 2 todetaan alkuperäsääntöjen sijaitsevan pöytäkirjan III liitteessä.

Artiklassa 3 sovitaan, että jalostettujen maataloustuotteiden kauppaan sovelletaan pääsopimuksen A pöytäkirjan määräyksiä ja sen II ja VII luetteloita, ellei tässä pöytäkirjassa toisin määrätä.

Artiklassa 4 sovitaan neuvottelumahdollisuudesta jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä pöytäkirjan asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi sekä mahdollisten muutosten tekemiseksi. Neuvottelut pidetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien Suomen ja Bulgarian välisten yhteisten elimien puitteissa.

Artiklassa 5 määritellään toimenpiteet, joihin sopimusvaltio voi ryhtyä lisääntyneen tuonnin aiheuttaman tuotannollisen tai taloudellisen uhan edessä. Vastaaviin toimenpiteisiin sopimusvaltiot voivat ryhtyä myös mikäli jälleenviennillä kolmanteen maahan pyritään välttämään viejävaltion kolmanteen maahan kohdistamia tulleja tai määrällisiä rajoituksia, tai mikäli pöytäkirjan noudattaminen johtaa vakavaan pulaan viejävaltion kannalta välttämättömän tuotteen osalta.

Artiklassa 6 olevan evoluutiolausekkeen mukaan sopimuspuolet voivat jommankumman pyynnöstä keskustella keskinäisen maataloustuotekauppansa edelleen vapauttamisesta.

Artiklassa 7 sopimuspuolet sopivat, että uusi pöytäkirja korvaa KEVSOS-sopimuksen maatalouspöytäkirjan (Ptk no 1).

Artikloissa 8 ja 9 sovitaan pöytäkirjan voimassaolon sitomisesta pääsopimuksen voimassaoloon sekä valtionsisäisestä hyväksymisestä ja siitä tiedottamisesta.

3. Voimaantulo

Sopimus tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1993 niiden allekirjoittajavaltioiden osalta, jotka olivat siihen mennessä tallettaneet ratifioimis- tai hyväksymisasiakirjansa tallettajan huostaan. Ratifioimis- tai hyväksymisasiakirjansa tämän jälkeen tallettavan allekirjoittajavaltion osalta sopimus tulee voimaan 38 artiklan määräysten mukaisesti. Maatalouspöytäkirja tulee voimaan samana päivänä kuin sopimus.

4. Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus

Hallitusmuodon 61 § edellyttää, että veroista, myös tulliverosta, on säädettävä lailla. Sopimuksen ja kahdenvälisen maatalouspöytäkirjan tarkoittamien tullien poistumisen ja alenemisen hyväksyminen edellyttää näin ollen eduskunnan suostumuksen.

Edellä esitetyn perusteella ja hallitusmuodon 33 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi EFTA-valtioiden ja Bulgarian välillä Genevessä 29 päivänä maaliskuuta 1993 tehdyn sopimuksen ja siihen liittyvän Suomen ja Bulgarian välillä Genevessä 29 päivänä maaliskuuta 1993 maataloustuotteiden kaupasta tehdyn pöytäkirjan.

Koska sopimus ja siihen liittyvä pöytäkirja sisältävät määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Laki EFTA-valtioiden ja Bulgarian tasavallan välillä tehdyn sopimuksen sekä siihen liittyvän Suomen ja Bulgarian välillä maataloustuotteiden kaupasta tehdyn pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Genevessä 29 päivänä maaliskuuta 1993 EFTA-valtioiden ja Bulgarian tasavallan välillä tehdyn sopimuksen sekä siihen liittyvän Genevessä 29 päivänä maaliskuuta 1993 Suomen ja Bulgarian välillä maataloustuotteiden kaupasta tehdyn pöytäkirjan määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

3 §

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.


Helsingissä 18 päivänä huhtikuuta 1994

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Ulkoasiainministeri
Heikki Haavisto

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.