Helsingin HO 1.2.2018 138

Rakennusurakka
Yleiset sopimusehdot
Viivästyssakko
Vahingonkorvaus

Kysymys siitä, onko tilaajalla Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE 1998 -ehdot) mukaisten viivästyssakkojen lisäksi oikeus saada vahingonkorvausta urakoitsijalta urakan viivästyksen johdosta.

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 10.11.2016

Riidattomat tapahtumatiedot

B tilaajana ja A urakoitsijana olivat 30.1.2012 tehneet kokonaisurakkasopimuksen Helsinkiin osoitteeseen C rakennettavasta asuinrakennuksesta. Urakkahinnaksi oli sovittu 12.298.211 euroa. Urakan piti valmistua sekä sisä- että ulkopuolisten töiden osalta viimeistään 31.1.2014.

Urakkasopimuksen mukaan B oli ollut oikeutettu saamaan A:lta viivästyssakkona 0,05% arvonlisäverottomasta urakkahinnasta kultakin työpäivältä, jolta urakkasuoritus viivästyy urakkasopimuksessa määrätyistä määräajoista, kuitenkin valmistumisen osalta enintään 50 työpäivältä ja välitavoitteineen yhteensä enintään 75 työpäivältä.

Urakkasuoritus oli viivästynyt sopimuksen mukaisista välitavoitteista vesikattojen osalta 140 työpäivää, lämmityksen osalta 170 työpäivää, tasoitetöiden osalta 164 työpäivää ja sisäpuolisten töiden osalta 78 työpäivää.

Kohteen vastaanotto oli ollut 12.8.2014, jolloin viivästys oli ollut yhteensä 131 työpäivää.

A:n kanne (kanne I)

Vaatimukset

Käräjäoikeuden oli vahvistettava, että A:lla on urakkasopimuksen perusteella oikeus 180 työpäivän pituiseen sakottomaan lisäaikaan ja B oli velvoitettava maksamaan A:lle pidentyneen urakka-ajan kustannukset, maksamattomat urakkasopimuksen maksuerät, maksamattomat lisätyöt sekä A:n selvittely- asianosais- ja oikeudenkäyntikulut, kaikki määrät korkoineen.

Perusteet

Urakan valmistuminen oli viivästynyt B:stä johtuvista syistä 120 päivää. Viivästyksen vuoksi A:lle oli aiheutunut lisäkustannuksia. B oli jättänyt maksamatta urakan erääntyneet maksuerät ja lisätöistä aiheutuneet laskut.

B:n vastaus

Vaatimukset

Kanne oli hylättävä ja A velvoitettava korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Perusteet

B:n toimitettavaksi kuuluneet suunnitelmat eivät olleet viivästyneet eikä niissä ollut A:n suoritusta viivästyttäneitä ristiriitaisuuksia. Elementtisuunnittelun lähtötiedot eivät viivästyneet B:n syystä. A oli laiminlyönyt reklamaation ja menettänyt joka tapauksessa puhevaltansa lähtötietojen viivästymisen suhteen.

B:n kanne (kanne II)

Urakkasuoritus oli viivästynyt enemmän kuin viivästyssakon 461.175 euron enimmäismäärään velvoittavan ajan 1.2. - 11.4.2014. Sakollisen viivästysajan jälkeen B:lle oli aiheutunut vahinkoa asuntojen käyttöön ottamisen viivästymisestä noin viiden viikon verran yli sopimussakollisen ajan. B:ltä oli tältä ajalta jäänyt saamatta vuokratuloja 183.932 euron verran. Eri tiloista saatavien vuokrien päivävuokra oli ollut yhteensä 3.678,64 euroa. Tiloja oli kyetty vuokraamaan vasta 1.6.2014 lukien, joten A oli velvollinen korvaamaan saamatta jääneet vuokratulot 12.4. - 31.5.2014 väliseltä ajalta. B oli taloudellisessa loppuselvityksessä ilmoittanut korvauksen määräksi 150.000 euroa, minkä vuoksi vaadittu määrä ei ylittänyt tätä määrää.

Vaatimukset

A oli velvoitettava maksamaan B:lle viivästyssakkoa 461.175 euroa viivästyskorkoineen 29.11.2014 lukien ja vahingonkorvauksena 150.000 euroa viivästyskorkoineen 29.11.2014 lukien. A oli velvoitettava korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut korkoineen kanteessa I kerrotulla tavalla.

Perusteet

Urakan valmistuminen välitavoitteineen oli viivästynyt A:n syystä. B oli oikeutettu täyteen viivästyssakkoon. Viivästyksen vuoksi B:lle oli aiheutunut vahinkoa.

A:n vastaus

Urakka tai sen välitavoitteet eivät olleet viivästyneet A:n syystä. Koska B oli pidättänyt urakkahinnasta 465.352,06 euroa, A ei ollut velvollinen maksamaan vaaditulle viivästyssakolle korkoa. A ei ollut menetellyt tahallisesti tai törkeän huolimattomasti, eikä B:llä siten ollut oikeutta vahingonkorvaukseen. Joka tapauksessa B:n vaatimasta menetetystä vuokrasaatavamäärästä oli vähennettävä säästyneet lämmitys-, sähkö-, vakuutus-, isännöinti ym. kulut. Vaaditusta vahingonkorvausmäärästä oli vähennettävä tämän vuoksi vähintään 50.000 euroa.

Vaatimukset

Kanne oli hylättävä ja B velvoitettava korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut korkoineen kanteessa I kerrotulla tavalla.

Perusteet

Urakan viivästyminen ei ollut johtunut A:sta eikä se ollut vastuussa viivästyksen seurauksista eikä velvollinen maksamaan viivästyskorkoa vaaditulle viivästyssakolle. B:llä ei ollut oikeutta vahingonkorvaukseen. A ei ollut menetellyt tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Käräjäoikeuden ratkaisu

B:tä koskeva urakka oli viivästynyt urakkasopimuksen mukaisesta valmistumisajankohdasta 131 työpäivää. Asiassa oli kysymys siitä, oliko viivästyminen aiheutunut B:n myötävaikutusvelvollisuuden laiminlyömisestä.

Urakan viivästyksen syy

B:n ei ollut näytetty rikkoneen urakkasopimukseen perustuvaa myötävaikutusvelvollisuuttaan.

Viivästyssakko

Urakan piti valmistua 31.1.2014 mennessä. Kohde oli hyväksytty vastaanotetuksi vastaanottotarkastuksessa 12.8.2014. Urakka oli siten valmistunut 131 työpäivää myöhässä urakkasopimuksessa sovitusta ajankohdasta. Tältä osin B oli oikeutettu urakkasopimuksen mukaiseen 50 työpäivää vastaavaan viivästyssakkoon. Välitavoitteiden osalta kohde oli myöhästynyt vesikattojen osalta 140 työpäivää, lämmityksen osalta 170 työpäivää, tasoitetöiden osalta 164 työpäivää ja sisäpuolisten töiden osalta 78 työpäivää. Välitavoitteiden osalta B oli oikeutettu 25 työpäivää vastaavaan viivästyssakkoon.

B oli oikeutettu viivästyskorkoon kuukauden kuluttua siitä kun viivästyssakon peruste ja määrä oli todettu.

A:n vahingonkorvausvastuu

YSE 18 §:n mukaan urakan tilaajalla ei ollut viivästyssakon lisäksi oikeutta muuhun korvaukseen, ellei urakoitsija ollut menetellyt tahallisesti tai törkeän luottamuksellisesti. B:n oikeuskirjallisuudessa esitettyyn kantaan perustuvaa näkemystä siitä, että A olisi sopimukseen perustuvassa vahingonkorvausvastuussa niistä vahingoista, joita B:lle oli aiheutunut viivästyssakolla korvattavan enimmäisviivästysajan jälkeen, ei ollut hyväksytty oikeuskäytännössä. Asiassa ei ollut edes väitetty, että A olisi tahallaan aiheuttanut urakan viivästymisen tai muutoin menetellyt törkeän tuottamuksellisesti. B:llä ei sen vuoksi ollut oikeutta vahingonkorvaukseen viivästyssakon lisäksi.

Lopputulos

Kanne I

A ei ollut näyttänyt, että urakan viivästyminen olisi johtunut B:n syystä. A:lla ei siten ollut oikeutta sakottomaan lisäaikaan ja pidentyneen urakka-ajan korvaukseen. Kanne oli sen vuoksi näiltä osin hylättävä. Asian näin päättyessä ei ollut aihetta lausua A:n vaatiman korvauksen määrästä.

B oli kuitenkin velvollinen maksamaan A:lle urakkasopimuksen mukaiset vielä maksamatta olevat maksuerät ja lisätyöt niiden eräpäivistä laskettavine viivästyskorkoineen.

Kanne II

Urakka oli välitavoitteineen viivästynyt niin, että B oli oikeutettu täyteen viivästyssakkoon 75 työpäivältä. Viivästyssakolle määrättävä korko laskettiin alkavaksi kuukauden kuluttua taloudellisen loppuselvityksen päättymisestä eli 29.11.2014.

A:n ei ollut näytetty menetelleen tahallisesti tai törkeän tuottamuksellisesti, minkä vuoksi B:llä ei ollut oikeutta vaatimaansa vahingonkorvaukseen. Asian näin päättyessä ei ollut tarpeen lausua vaaditun korvauksen määrästä.

Tuomiolauselma

Kanne I

B velvoitettiin maksamaan A:lle maksamattomat urakkasopimuksen maksuerät sekä maksamattomat lisätyöt viivästyskorkoineen. Muilta osin kanne hylättiin.

Kanne II

A velvoitettiin maksamaan B:lle viivästyssakkoa 461.175 euroa viivästyskorkoineen. Muilta osin kanne hylättiin.

A velvoitettiin korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut kanteiden I ja II osalta yhteensä 91.929,04 eurolla viivästyskorkoineen.

Asian ovat käräjäoikeudessa ratkaisseet:

käräjätuomari Eija Larinkoski
käräjätuomari Janne Pitkävirta
käräjätuomari Noora Kemppi

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 1.2.2018

Valitukset

A
on toistanut käräjäoikeuden tuomiossa selostetusta kanteesta ilmenevät vaatimukset ja vaatinut, että B velvoitetaan korvaamaan A:n selvittely-, asianosais- ja oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa korkoineen.

B on vaatinut, että A velvoitetaan korvaamaan B:lle kohteen käyttöönoton viivästymisestä aiheutuneena vahinkona 150.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 29.11.2014 lukien ja että A:n maksettavaksi tuomitut oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa korotetaan 237.110,66 euroksi korkoineen ja A velvoitetaan korvaamaan B:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa korkoineen.

B:n vahingonkorvausvaatimus

Urakka oli viivästynyt yli urakkasopimuksessa sovitun viivästyssakollisen viivästysajan. Urakoitsijan vastuuta ei tullut rajoittaa viivästyssakkoon. Urakoitsijan vahingonkorvausvelvollisuuden arvioinnissa tuli ottaa huomioon YSE-ehtojen 18 §:n lisäksi 25 §. Urakoitsija vastasi 25 §:n nojalla kaikista tilaajalle sakollisen viivästysajan jälkeen syntyneistä vahingoista.

Vastaukset

A on vaatinut, että B:n valitus hylätään.

B:n vahingonkorvausvaatimus

B:n vahingonkorvausvaatimus oli perusteeton ja määrän osalta virheellinen.

YSE-ehtojen 18 § oli luonteeltaan vastuunrajoitus, joka rajasi urakoitsijan viivästysvastuun viivästyssakkojen määrän. Vastuunrajoitusehtoa ei tullut tulkita laajentavasti urakoitsijan vahingoksi. YSE-ehtojen 25 §:n 3 kohtaa ei tullut tulkita siten, että viivästyssakkolausekkeen vaikutus rajoittui aikaan, jolta oli sovittu erillinen viivästyssakko.

B:n vastakanteen sivulla 8 esitetty laskelma menetetyistä vuokratuotoista, yhteensä 110.359,19 euroa kuukaudessa, ei ollut määrällisesti oikea eikä laskelman perusteista ollut esitetty tarkempaa selvitystä. Laskelmasta ei ollut vähennetty tilaajalta säästyneitä kustannuksia, joita oli ollut arviolta ainakin 30.000 euroa kuukaudessa. Vaaditusta määrästä tuli vähentää ainakin 50.000 euroa.

B:n myötävaikutus hankkeen viivästymiseen tuli ottaa huomioon väitetyn vahingon määrän arvioinnissa.

B on vaatinut, että A:n valitus hylätään.

Hovioikeuden ratkaisu

Asiassa on kysymys yhtäältä siitä, onko A:lla oikeus saada suorituksensa täyttämiseen lisäaikaa sekä korvausta pidentyneen urakka-ajan kustannuksista B:ltä ja toisaalta siitä, onko B:llä oikeus saada viivästyssakkoja sekä lisäksi vahingonkorvausta viivästyssakkojen enimmäismäärän kattaman ajan ylittävältä viivästysajalta A:lta. Kysymys on lisäksi oikeudenkäyntikuluista.

A:n vaatimus lisäajasta ja lisäkustannusten korvaamisesta

Edellä esitetyillä perusteilla hovioikeus katsoo, että A on menettänyt oikeutensa vedota kanteessa väitettyihin tilaajan sopimusrikkomuksiin. A:lla ei ole oikeutta lisäaikaan suorituksensa täyttämiseksi eikä korvaukseen urakka-ajan pidentymisestä aiheutuneista kustannuksista. Käräjäoikeuden ratkaisun lopputulosta ei ole tältä osin syytä muuttaa.

B:n viivästyssakkovaatimus

B on esittänyt urakan viivästymisen perusteella viivästyssakkovaatimuksen A:ta kohtaan. A on kiistänyt viivästyssakkovaatimuksen katsoen viivästyksen johtuneen B:stä. Viivästyssakkojen laskentatapa on riidaton.

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun perusteluineen siltä osin kuin käräjäoikeus on katsonut, että tilaaja on viivästynyt elementtisuunnittelun lähtötietojen toimittamisen suhteen, mutta A ei ole näyttänyt, että urakan viivästyminen olisi johtunut tilaajasta. Tilaajalla on oikeus vaatimiinsa viivästyssakkoihin.

B:n vahingonkorvausvaatimus

B on esittänyt urakan viivästymisen perusteella vahingonkorvausvaatimuksen viivästyssakkojen enimmäismäärän kattaman ajan ylittävältä ajalta A:ta kohtaan. A on kiistänyt vahingonkorvausvaatimuksen YSE-ehtojen vastaisena.

YSE-ehtojen viivästyssakkoa koskevan 18 §:n mukaan tilaajalla on oikeus saada urakoitsijalta viivästyssakkoa sopimuksen määräysten mukaan jokaiselta työpäivältä, jonka urakan täyttäminen myöhästyy urakkasopimuksessa sovituista ajankohdista. Viivästyssakko lasketaan urakan valmistumisen osalta enintään 50 työpäivältä ja välitavoitteineen enintään 75 työpäivältä. Tilaajalla ei ole oikeutta muuhun korvaukseen, ellei urakoitsija ole menetellyt tahallisesti tai törkeän tuottamuksellisesti.

YSE-ehtojen vastuun sisältöä koskevan 25 §:n 1 kohdan mukaan sopijapuolen vastuu käsittää, ellei urakkasopimuksessa tai näissä yleisissä sopimusehdoissa muuta määrätä, velvollisuuden korvata toiselle sopijapuolelle kaikki ne vahingot, jotka aiheutuvat siitä, että urakkasopimuksen mukaiset velvollisuudet jäävät jossain suhteessa täyttämättä, tai jotka tämä muutoin aiheuttaa toiselle sopijapuolelle. Kohdan 3 mukaan vastuuseen viivästyksestä siltä ajalta, jolta on sovittu erillinen viivästyssakko, noudatetaan viivästyssakkoa koskevia määräyksiä.

Asiassa on arvioitava sitä, rajoittuuko urakoitsijan viivästysvastuu viivästyssakkojen enimmäismäärään vai vastaako urakoitsija viivästyssakkojen enimmäismäärän ajallisesti kattaman ajan jälkeen jatkuneesta viivästyksestä tilaajalle aiheutuneista vahingoista. Tulkittavana on erityisesti, laajentaako YSE-ehtojen 25 §:n 3 kohta urakoitsijan viivästysvastuuta 18 §:n mukaisesta vastuusta. Aikaisemmat Rakennusalan yleiset sopimusehdot eivät ole sisältäneet YSE 1998 ehtojen 25 §:n 3 kohtaa vastaavaa määräystä. Asiasta ei ole annettu ennakkoratkaisua, ja oikeuskirjallisuudessa on esitetty asiasta erisuuntaisia kannanottoja.

YSE-ehdot eivät ole sopimusosapuolten itsensä laatimia, eikä asiassa ole esitetty selvitystä siitä, että niiden sisältöä olisi käsitelty sopimusneuvotteluissa. Sopimusoikeudessa vakiintuneen periaatteen mukaisesti sopimuksen tulkinnan lähtökohdaksi on siten otettava sopimuksen sanamuoto. YSE-ehtojen 25 §:n 3 kohdan kirjauksen "siltä ajalta" voitaisiin sanamuotonsa mukaisesti katsoa tarkoittavan, että 18 §:ää sovellettaisiin vain viivästyssakkojen enimmäismäärän kattamaan aikaan ja tämä jälkeen noudatettavaksi tulisi 25 §:n 1 kohdan tarkoittama vastuu. Toisaalta sanottu tulkinta näyttäisi olevan ristiriidassa 18 §:n sanamuodon kanssa siltä osin kuin viimeksi mainitussa pykälässä todetaan, että "[t]ilaajalla ei ole oikeutta muuhun korvaukseen, ellei urakoitsija ole menetellyt tahallisesti tai törkeän tuottamuksellisesti". Asia ei siten ole ratkaistavissa yksinomaan pykälien sanamuotoja tarkastelemalla.

Viivästyssakon päätarkoitus on tehostaa sitä, että suoritusvelvollinen noudattaa sovittua suoritusaikaa. Viivästyssakolla pyritään myös korvaamaan sitä tilaajan vahinkoa, joka tälle viivästyksestä johtuu. Rakennusurakassa viivästyssakon määrän laskemista perustellaan rakennuksen käyttöönoton viivästymisestä johtuvilla tuottojen menetyksillä. Velvollisuus suorittaa viivästyssakkoa ei kuitenkaan edellytä minkäänlaista vahingon syntymistä, vaan velvollisuus syntyy suoraan sopimuksen nojalla pelkän suorituksen viivästymisen perusteella. Viivästyssakko on siten kaavamainen seuraamus sopimusrikkomuksesta. Viivästyssakolla toteutetaan samoja päämääriä kuin vahingonkorvauksella, mutta pyritään samalla yksinkertaistamaan korvausmenettelyä sekä lisäämään ennakoitavuutta. Tosiasiallisesti sakolla katetaan usein samoja vahinkoja kuin vahingonkorvauksella.

Hovioikeuden arvion mukaan keskeistä asiassa on, että YSE-ehtojen käyttämisellä on ollut tarkoitus luoda selkeät säännöt, joiden perusteella osapuolet voivat jo ennakolta arvioida muun muassa viivästystilanteisiin liittyviä riskejään. Ehtojen 18 § on otsikoltaan "viivästyssakko", ja se on luvun 2 "urakka-aika" alla. Ehtojen 25 § on puolestaan otsikoltaan "vastuun sisältö", ja se on luvun 3 "vastuu" alla. Hovioikeus katsoo, että YSE-ehtojen viivästysvastuuta koskeva selkeys vaarantuisi, mikäli 25 §:n 3 momentti, joka ei ole viivästyssakkoa koskevan 18 §:n yhteydessä, johtaisi viimeksi mainitun pykälän sanamuodosta poikkeavaan lopputulokseen. Sanotuilla perusteilla sopimusehtoja on aihetta tulkita niin, että viivästyssakko on korvausvastuun yläraja eli viivästyssakkoa koskevan 18 §:n on tarkoitettu lopullisesti ratkaisevan osapuolten välisen vastuun viivästystilanteissa, joissa ei ole kysymys siitä, että urakoitsija olisi menetellyt tahallisesti tai törkeän tuottamuksellisesti. Ehtojen 25 §:n 3 momenttia voidaan pitää selventävänä viittauksena viivästyssakkoa koskevaan 18 §:ään ja siihen, että urakoitsijan vastuu viivästystilanteessa poikkeaa 25 §:n 1 momentin mukaisesta yleisestä osapuolten vastuusta. Näin ollen B ei ole osoittanut, että osapuolet olivat sopineet siitä, että sillä olisi oikeus muuhun korvaukseen kuin viivästyssakkoon urakan myöhästymisen johdosta. Viivästyssakko on tarkoitettu ainoaksi seuraamukseksi viivästymisestä osapuolten välillä.

Edellä esitetyillä perusteilla B:llä ei ole oikeutta saada urakan viivästymisen johdosta A:lta vahingonkorvausta viivästyssakon lisäksi. Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen tältä osin.

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

A velvoitetaan suorittamaan B:lle oikeudenkäyntikuluina hovioikeudessa 37.200 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet:
hovioikeudenneuvos Jukka Kontio
hovioikeudenneuvos Birgitta Lemström
hovioikeudenneuvos Petri Voima

Valmistelija:
hovioikeuden esittelijä Riina Hero

Ratkaisu oli yksimielinen.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 3.4.2018

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.