Turun HO 25.1.2017 77

Välimiesmenettely - Välitystuomion kumoaminen

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Välimiesoikeuden puheenjohtajana toiminutta välimiestä ei ollut asetettu asianmukaisessa järjestyksessä. Välimiesmenettelyn asianosaisen katsottiin kuitenkin menettelyllään luopuneen vetoamasta mainittuun seikkaan, minkä vuoksi sen vaatimus välitystuomion kumoamisesta hylättiin.

Laki välimiesmenettelystä 41 §

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomio 19.11.2015 nro 36033

Välimiesmenettelyn asianosainen A vaati kanteessaan, että Turussa 5.11.2014 annettu välitystuomio kumotaan muun ohella siksi, että välimiesoikeuden puheenjohtajana toiminutta C:tä ei ollut asetettu asianmukaisessa järjestyksessä. A:n vastapuoli B kiisti kanteen ja vaati sen hylkäämistä katsomalla ensisijaisesti, että puheenjohtajana toiminut C oli asetettu asianmukaisessa järjestyksessä ja toissijaisesti, että A oli joka tapauksessa hyväksynyt välimiesoikeuden toimivaltaiseksi ja siten luopunut oikeudestaan vedota kyseiseen seikkaan.

Käräjäoikeus katsoi, että välimiesoikeuden puheenjohtajaa ei ollut asetettu tehtäväänsä asianmukaisessa järjestyksessä. A oli kuitenkin vastannut B:n kanteeseen 7.10.2013. Lisäksi se oli 22.1.2014 toimitetun valmisteluistunnon pöytäkirjan mukaan ilmoittanut hyväksyvänsä välimiesoikeuden toimivaltaiseksi ja esteettömäksi ratkaisemaan kysymyksessä olevat riidat. A ei ollut riitauttanut pöytäkirjamerkinnän oikeellisuutta. A oli siten tuossa vaiheessa luopunut vetoamasta puheenjohtajan nimeämisessä tapahtuneeseen virheellisyyteen eikä sillä ollut ollut enää oikeutta saada välitystuomiota mainitulla perusteella kumotuksi. Välitystuomion kumoamiseen ei näin ollen ollut ollut välimiesmenettelylain 41 §n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua perustetta. Käräjäoikeus hylkäsi A:n kanteen.

Asian ovat ratkaisseet käräjätuomarit Marjukka Hulkkonen ja Kirsti Avola sekä käräjänotaari Erno Anttila.

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

A:n valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että sen ja B:n välisessä asiassa Turussa 5.11.2014 annettu välitystuomio kumotaan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perusteet

Käräjäoikeus on päätynyt asiassa virheelliseen lopputulokseen. Välimiesoikeuden puheenjohtajana toiminutta välimiestä ei ollut asetettu asianmukaisessa järjestyksessä, minkä vuoksi välimiesoikeus ei ole ollut toimivaltainen. Välitystuomio on siten kumottava välimiesmenettelystä annetun lain (välimiesmenettelylaki) 41 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohtien nojalla.

Välityssopimuksen mukaan menettelyssä on tullut noudattaa Turun kauppakamarin välityslautakunnan (jäljempänä välityslautakunta) johtosääntöä. Välityslautakunnan johtosäännön mukaan lautakunta nimeää ne välimiehet, joiden nimeäminen on annettu välityssopimuksen mukaisesti tai muuten lautakunnan tehtäväksi. A ei ole sopinut tai hyväksynyt, että puheenjohtajana toimivan tai muidenkaan välimiesten nimeäminen annetaan välityslautakunnan tehtäväksi. Välimiehet olisi siten tullut nimetä välimiesmenettelylain mukaisessa järjestyksessä. B:n tekemän hakemuksen johdosta välityslautakunta on kuitenkin nimennyt puheenjohtajana toimineen välimiehen 19.6.2013 huolimatta siitä, että A on 24.5.2013 ilmoittanut vastustavansa B:n hakemusta ja sitä, että puheenjohtajana toimivan välimiehen nimeäminen annetaan välityslautakunnan tehtäväksi. A on tuolloin myös ilmoittanut, että puheenjohtajana toimiva välimies tulee nimetä välimiesmenettelylaissa säädetyssä järjestyksessä. A on siten ennen kannekirjoituksen toimittamista 17.7.2013 vedonnut siihen, että puheenjohtajana toimivaa välimiestä ei ole asetettu välimiesmenettelylaissa säädetyssä järjestyksessä. A ei ole luopunut vetoamasta tähän seikkaan, vaikka se onkin vastannut kanteeseen 7.10.2013.

Käräjäoikeus on virheellisesti katsonut, että A olisi välimiesoikeuden valmisteluistunnossa 22.1.2014 luopunut vetoamasta siihen, että puheenjohtajana toiminutta välimiestä ei ollut asetettu asianmukaisessa järjestyksessä. Valmisteluistunnossa ei ole keskusteltu siitä, luopuuko A vetoamasta jo aikaisemmin vetoamaansa menettelyvirheeseen. Valmisteluistunnon pöytäkirjan kirjaus "toimivaltaiseksi ja esteettömäksi" liittyy keskusteluun välimiesten esteettömyydestä. Kirjaus tarkoittaa, että välimiesoikeus on todettu esteettömäksi ja täten toimivaltaiseksi. Muuta toimivaltaan liittyvää keskustelua valmisteluistunnossa ei ole käyty. Välimiehet ovat tienneet, että A oli jo 24.5.2013 vedonnut siihen, että puheenjohtajana toimivaa välimiestä ei ole asetettu asianmukaisessa järjestyksessä. Välimiesoikeuden olisi tämän vuoksi tullut nimenomaisesti tiedustella A:lta, hyväksyykö se välimiesoikeuden toimivaltaiseksi, minkä välimiesoikeus on laiminlyönyt tehdä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B:n vastaus valitukseen

Vaatimukset

B on vaatinut, että valitus hylätään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Perusteet

Käräjäoikeuden tuomio on oikea siltä osin kuin se on katsonut, että A:lla ei ole oikeutta vaatia välitystuomion kumoamista välimiesmenettelylain 1 momentin 1 tai 2 kohdan nojalla, koska sen on katsottava luopuneen vetoamasta siihen, että puheenjohtajana toiminut välimies olisi asetettu väärässä järjestyksessä.

A ei ole välimiesoikeudessa vedonnut siihen, että puheenjohtajana toiminut välimies olisi asetettu väärässä järjestyksessä. A on ilmoittanut välityslautakunnalle, että sen käsityksen mukaan osapuolten nimeämien välimiesten tulisi nimetä puheenjohtajana toimiva välimies. Sen jälkeen kun välityslautakunta on nimennyt puheenjohtajana toimineen välimiehen, A ei ole enää ottanut asiaa esille. A ei ole tehnyt välimiesoikeudelle väitettä siitä, että puheenjohtajana toimiva välimies olisi asetettu väärässä järjestyksessä. A ei ole muullakaan tavoin ilmaissut tätä käsitystään välimiesoikeudelle.

A on vastannut pääasiaan ja nostanut vastakanteen vetoamatta siihen, että puheenjohtajana toimivaa välimiestä ei olisi asetettu asianmukaisessa järjestyksessä. A:n olisi tullut viimeistään vastatessaan kanteeseen 7.10.2013 vedota mainittuun seikkaan.

Välimiesoikeus on valmisteluistunnossaan 22.1.2014 tiedustellut asianosaisten kantaa sen esteettömyyteen ja toimivaltaan. A on tuolloin ilmoittanut, että se hyväksyy välimiesoikeuden toimivaltaiseksi ja esteettömäksi ratkaisemaan kyseessä olevan riidan. A on viimeistään tuolloin luopunut vetoamasta siihen, että puheenjohtajana toimivaa välimiestä ei olisi asetettu asianmukaisessa järjestyksessä.

Joka tapauksessa puheenjohtajana toiminut välimies on asetettu asianmukaisessa järjestyksessä. Puheenjohtajana toimineen välimiehen valinta on välityssopimuksella annettu välityslautakunnan tehtäväksi. Välityslautakunta on oikein tulkinnut johtosääntönsä 1 ja 5 §:iä siten, että tilanteessa, jossa asianosaiset ovat kumpikin nimenneet yhden välimiehen mutta eivät ole pyrkineet nimeämään puheenjohtajana toimivaa välimiestä, puheenjohtajana toimivan välimiehen nimeäminen on jätetty välityslautakunnan tehtäväksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Kumoamisperusteeseen sovellettavista säännöksistä

Välimiesmenettelylain 41 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohtien mukaan välitystuomio voidaan asianosaisen kanteesta kumota: 1) jos välimiehet ovat menneet toimivaltaansa ulommaksi; tai 2) jos välimiestä ei ole asetettu asianmukaisessa järjestyksessä. Pykälän 2 momentin mukaan asianosaisella ei ole oikeutta vaatia välitystuomion kumoamista muun muassa 1 momentin 1 tai 2 kohdan nojalla, jos hänen on katsottava vastaamalla pääasiaan tai muulla tavalla luopuneen vetoamasta kohdassa tarkoitettuun seikkaan.

Lain esitöissä (HE 202/1991 vp s. 26) todetaan 1 kohdan osalta, että välimiehet ovat ylittäneet toimivaltansa esimerkiksi silloin, kun he ratkaisevat riidan, josta ei ole asianosaisten välillä voimassa olevaa välityssopimusta. Samoin olisi asianlaita, jos välimiehet tuomitsevat asianosaiselle jotain enemmän tai muuta kuin mitä tämä on vaatinut. Toimivallan ylityksestä saattaa olla kysymys myös siinä tapauksessa, että välimiehet ratkaistessaan riidan jättävät noudattamatta asianosaisten sopimusta riidan ratkaisemiseen sovellettavasta laista tai muusta säännöstöstä. Kohdan 2 mukaisesta tilanteesta olisi esitöiden mukaan kysymys, jos välimiestä asetettaessa on poikettu lain mukaisesta järjestyksestä taikka jos välimies on valittu tai nimetty tehtäväänsä toisin kuin on sovittu tai määrätty.

A on väittänyt, että puheenjohtajana toimineen välimiehen on nimennyt väärä taho, minkä vuoksi välimiesoikeus ei ole ollut toimivaltainen. Edellä selostettujen oikeuslähteiden perusteella väite, jonka mukaan väärä taho on nimennyt yhden välimiehistä, kuuluu kiistattomasti välimiesmenettelylain 41 §:n 1 momentin 2 kohdan soveltamisalaan. Toisaalta väärän tahon nimeämältä välimieheltä puuttuu toimivalta, minkä vuoksi 1 kohdan kumoamisperuste voisi myös tulla asiassa sovellettavaksi. Lainsäätäjän tarkoituksena voidaan kuitenkin päätellä olleen, että nyt käsillä olevan kaltaisessa tilanteessa erityissäännöksenä pidettävä 2 kohta syrjäyttää 1 kohdan yleissäännöksen. A:n väitteeseen sovelletaan siten välimiesmenettelylain 41 §:n 1 momentin 2 kohtaa.

Kysymyksenasettelu

A:n valituksen johdosta hovioikeudessa on ratkaistavana ensinnäkin kysymys siitä, ovatko asianosaiset sopineet antavansa puheenjohtajana toimivan välimiehen nimeämisen välityslautakunnan tehtäväksi.

Mikäli vastaus kysymykseen on kielteinen, ratkaistavana on kysymys siitä, onko A:n katsottava vastaamalla pääasiaan tai muuten luopuneen vetoamasta siihen, että välimiestä ei ole asetettu asianmukaisessa järjestyksessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ovatko A ja B sopineet antavansa välimiesoikeuden puheenjohtajana toimivan välimiehen nimeämisen välityslautakunnan tehtäväksi

Asiassa on jäänyt näyttämättä, että A ja B olisivat sopineet, että puheenjohtajana toimivan välimiehen nimeäminen annetaan välityslautakunnan tehtäväksi. Se, että osapuolet ovat sopineet, että menettelyssä noudatetaan Turun kauppakamarin välityslautakunnan johtosääntöä, ei tarkoita, että osapuolet olisivat johtosäännön 5 §:n mukaisesti antaneet välimiesten nimeämisen välityslautakunnan tehtäväksi. A on menetellyt välimiesten nimeämisessä siten kuin välimiesmenettelylain 13 §:ssä edellytetään ja se on nimenomaisesti vastustanut sitä, että välityslautakunta nimeäisi puheenjohtajana toimivan välimiehen. A ei siten ole tosiasiallisella toiminnallaan ja käyttäytymisellään hyväksynyt sitä, että puheenjohtajana toimivan välimiehen nimeäminen annetaan välityslautakunnan tehtäväksi. Koska asianosaisten ei ole väitettykään muulla tavoin sopineen siitä, miten välimiehet on nimettävä, välimiesten nimeämiseen on tullut soveltaa välimiesmenettelylain 13 §:ää, jonka mukaan asianosaisten valitsemien välimiesten tulee valita lisäksi yksi välimies toimimaan puheenjohtajana. Koska puheenjohtajana toimivan välimiehen on nimennyt välityslautakunta, välimiestä ei ole asetettu asianmukaisessa järjestyksessä. Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun perustelut ja lopputuloksen siltä osin kuin se on katsonut, että välimiesoikeuden puheenjohtajana toiminutta C:tä ei ole asetettu asianmukaisessa järjestyksessä.

Onko A:n katsottava luopuneen vetoamasta siihen, että välimiestä ei ole asetettu asianmukaisessa järjestyksessä

Näyttö

A:n Turun kauppakamarin välityslautakunnalle 24.5.2013 antamasta lausumasta (A:n todiste 5) käy ilmi, että A on ilmoittanut lautakunnalle, että osapuolet eivät ole antaneet välimiesten nimeämistä välityslautakunnan tehtäväksi (kohta 1.4). A:n mukaan välityslautakunnalla ei ole toimivaltaa nimetä asiassa välimiesoikeuden puheenjohtajaa, minkä vuoksi B:n hakemus välimiesoikeuden puheenjohtajan nimeämiseksi on hylättävä (kohta 1.5). A on ilmoittanut käsityksenään, että puheenjohtajan nimeää osapuolten nimeämät välimiehet siten kuin välimiesmenettelylain 13 §:ssä säädetään (kohta 1.8). A on kuitenkin ilmoittanut, että mikäli välityslautakunta vastoin A:n käsitystä katsoisi, että välityslautakunnalla on toimivalta nimetä puheenjohtaja, nimeämisessä tulisi huomioida riidan kansainväliset ulottuvuudet sekä se, että kaksi jo nimettyä välimiestä ovat suomalaisia. Toisaalta A on todennut välimiesmenettelyn kielen olevan suomi, minkä se on katsonut heikentävän mahdollisuutta nimetä muu kuin suomalainen välimies (kohta 1.9). A on lausumassaan lisäksi ottanut alustavasti kantaa riidan yksilöintiin ja B:n vaatimuksiin sekä ilmoittanut alustavasti vastakanteestaan.

Turun kauppakamarin välityslautakunnan kirjeestä B:n ja A:n asiamiehille 20.6.2013 sekä sen liitteenä olevasta välityslautakunnan pöytäkirjasta 2/2013 19.6.2013 (B:n todiste 2) ilmenee, että välityslautakunta on ilmoittanut asiamiehille nimenneensä C:n välimiesoikeuden puheenjohtajaksi. Pöytäkirjassa on todettu, että A on lausumassaan 24.5.2013 kiistänyt välityslautakunnan toimivallan nimetä välimiesoikeuden puheenjohtaja ja että B on antanut lausuman A:n lausuman johdosta. Välityslautakunta on kuitenkin katsonut olevansa toimivaltainen nimeämään puheenjohtajan sen johtosäännön mukaisesti koska "(a)sianosaiset eivät ole pyrkineetkään nimeämään välimiesoikeuden puheenjohtajaa, vaan jättäneet tämän tehtävän Turun kauppakamarin välityslautakunnan tehtäväksi välityslautakunnan johtosäännön mukaisesti."

B:n välimiesoikeudelle jättämästä kannekirjelmästä 17.7.2013 (A:n todiste 2) ilmenee, että B on selostanut asianosaisten poikkeavia käsityksiä välityslautakunnan toimivallasta nimetä puheenjohtajana toimiva välimies.

Välimiesmenettelyn valmisteluistunnon 22.1.2014 pöytäkirjan (B:n todiste 1) mukaan "(m)olemmat osapuolet ilmoittivat hyväksyvänsä välimiesoikeuden toimivaltaiseksi ja esteettömäksi ratkaisemaan kysymyksessä olevat riidat".

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Edellä selostetun perusteella voidaan todeta, että A on ennen välityslautakunnan päätöstä ilmoittanut välityslautakunnalle perusteesta, jolla se vaatii tässä oikeudenkäynnissä välitystuomiota kumottavaksi. Toisaalta A on ilmoittanut lautakunnalle myös niistä perusteista, joita se toivoo puheenjohtajana toimivan välimiehen valinnassa noudatettavan, mikäli lautakunta vastoin A:n käsitystä päätyisi nimeämään hänet.

A ei ole osoittanut tai toimittanut lausumaansa 24.5.2013 B:lle tai välimiesoikeudelle vaan välityslautakunnalle. Välityslautakunta on antanut lausuman B:n tiedoksi. Välimiehet ovat kuitenkin saaneet tiedon osapuolten poikkeavista käsityksistä B:n kannekirjelmästä. Kirjelmästä ilmenee, että A on lausumassaan 24.5.2013 kiistänyt välityslautakunnan toimivallan nimetä puheenjohtajana toimiva välimies. Kirjelmästä ilmenee myös, että välityslautakunta on kiistämisestä huolimatta katsonut olevansa toimivaltainen nimeämään puheenjohtajana toimivan välimiehen. Välimiehet ovat siten tienneet, että A:n käsitys siitä, onko puheenjohtajana toimivan välimiehen valinta annettu välityslautakunnan tehtäväksi, on poikennut B:n ja välityslautakunnan käsityksestä ja että välityslautakunta on päätynyt nimeämään C:n puheenjohtajana toimivaksi välimieheksi. Välimiehet eivät kuitenkaan ole voineet tehdä tästä seikasta johtopäätöksiä siitä, mikä A:n käsitys asettamismenettelyn lopputuloksen oikeellisuudesta on ollut päätöksen jälkeen.

B on kanteessaan edellä todetulla tavalla selostanut menettelyä, jolla puheenjohtajana toimiva välimies on asetettu tehtävään, sekä A:n käsitystä menettelyn oikeellisuudesta. A on 7.10.2013 vastannut B:n kanteeseen ja nostanut vastakanteen B:tä vastaan. A ei ole väittänytkään, että se olisi vastauksessaan tai vastakanteessaan tehnyt väitteen siitä, että puheenjohtajana toimivan välimiehen on nimennyt väärä taho. A ei ole väittänyt muullakaan tavoin ilmoittaneensa mainitusta seikasta välimiesoikeudelle tai B:lle. Ottaen huomioon, että B on nimenomaisesti käsitellyt tätä kysymystä kannekirjelmässään ja että A ei ole vastauksessaan esittänyt mitään nimeämismenettelyä koskevaa väitettä tai varaumaa, välimiesoikeus on voinut tulkita A:n vastauksen tarkoittavan, että A on luopunut vetoamasta mahdollisiin välimiesten asettamisessa tapahtuneisiin menettelyvirheisiin.

Valmisteluistunnon 22.1.2014 pöytäkirjan mukaan A on ilmoittanut hyväksyvänsä välimiesoikeuden toimivaltaiseksi ja esteettömäksi ratkaisemaan kysymyksessä olevat riidat. Sananmukaisen tulkinnan mukaan A on tuolloin ilmoittanut hyväksyvänsä välimiesoikeuden toimivaltaiseksi ja sen välimiehet esteettömiksi. Asiassa ei ole selvitetty, että pöytäkirjaan merkitystä poiketen A ei olisi tehnyt valmisteluistunnossa tämän sisältöistä ilmoitusta tai että sen tekemä ilmoitus olisi kirjattu väärin pöytäkirjaan.

Vaikka välimiesmenettelyä rasittaisikin jokin välimiesmenettelylain 41 §:n 1 momentin 1 - 2 kohdissa tarkoitettu menettelyvirhe, asianosainen voi luopua vetoamasta virheeseen, jolloin hän menettää oikeuden vaatia välitystuomion kumoamista virheen perusteella. Pykälän 2 momentissa säädetään, että asianosainen menettää moiteoikeuden, jos hänen on katsottava vastaamalla pääasiaan tai muulla tavalla luopuneen vetoamasta kohdassa tarkoitettuun seikkaan. Asianosainen voi siten luopua moiteoikeudestaan joko nimenomaisesti tai luopumisen voidaan katsoa tapahtuneen asianosaisen tosiasiallisen toiminnan ja käyttäytymisen seurauksena. Oikeuskirjallisuudessa (Risto Koulu, Välimieslainkäytön oikeudellinen kontrolli, 2007, s. 180 ja Matti S. Kurkela, Välimiesmenettelylaki, 1996, s. 134) on katsottu, että vastaaminen ei sinänsä merkitse luopumista moiteoikeudesta, vaan asianosainen voi moiteoikeutta menettämättä vastata pääasiaan toissijaisesti eli siltä varalta, että hänen väitettään pätemättömyysperusteesta ei hyväksytä.

Hovioikeus toteaa, että taholla, jolle asianosainen tekee väitteen välimiesmenettelyssä tapahtuneesta virheestä, on merkitystä arvioitaessa väitteen tarkoitusta ja asianosaisen oikeutta vedota virheeseen välitystuomion kumoamisperusteena. Asianosaisen vastapuoli voi olla täysin tietämätön virheestä tai siitä, että asianosainen pitää virhettä kumoamisperusteena. Väitteen kohteella on siten merkitystä myös siinä tapauksessa, että vastapuoli on tosiasiassa saanut tiedon väitteen perusteena olevista seikoista. Väitteen esittäminen vastapuolelle tai välimiesoikeudelle poistaa epäselvyyden siitä, pitääkö asianosainen seikkaa siten merkityksellisenä, että hän tulee myöhemmin vaatimaan välitystuomion kumoamista kanneteitse, mikäli virhettä ei oikaista, vai onko kyse seikasta, jonka merkitys asianosaiselle riippuu myöhemmistä tapahtumista. Asianosaisen on lähtökohtaisesti ratkaistava suhtautumisensa virheen merkitykseen ja nimenomaisesti ilmoitettava käsityksensä vastapuolelle tai välimiesoikeudelle viimeistään silloin, kun hän vastaa pääasiaan. Väitteen esittäminen vastapuolelle tai välimiesoikeudelle antaa mahdollisuuden korjata virhe ja näin varmistaa välitystuomion pätevyys kyseisen seikan suhteen.

Kuten edellä on todettu, A on vastannut kanteeseen ja nostanut vastakanteen esittämättä välimiesoikeudelle tai B:lle minkäänlaista välimiesten virheellistä nimeämistä koskevaa varaumaa tai väitettä. A on kuitenkin ilmoittanut välityslautakunnalle käsityksensä välimiesten asianmukaisesta asettamismenettelystä ja että se vastustaa B:n hakemusta puheenjohtajana toimivan välimiehen nimeämiseksi, jolloin myös B on tullut tietämään A:n käsityksen asettamismenettelyn oikeellisuudesta. Sen jälkeen, kun A on saanut tietää, että välityslautakunta on päättänyt nimetä C:n puheenjohtajana toimivaksi välimieheksi, A ei ole ilmoittanut B:lle tai välimiesoikeudelle vastustavansa sitä, että välityslautakunta on päättänyt hänen nimeämisestään tai että lautakunta on päättänyt nimetä juuri C:n välimieheksi.

Se, että A ei ole tehnyt väitettä välimiesoikeudelle, puhuu myös sen puolesta, että A on tyytynyt välityslautakunnan ratkaisuun. Mikäli A olisi tehnyt väitteen puheenjohtajana toimivan välimiehen nimeämismenettelyn virheellisyydestä välimiesoikeudelle, välimiesoikeus olisi voinut käsitellä väitteen ja, mikäli se olisi katsonut menettelyn virheelliseksi, tehdä välimiesmenettelylain 30 §:n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen välimiesmenettelyn lopettamisesta puuttuvan toimivallan vuoksi.

Välimiesoikeus on vielä valmisteluistunnossaan varannut A:lle tilaisuuden vedota mahdollisiin puutteisiin välimiesoikeuden toimivallassa, mutta A on ilmoittanut hyväksyvänsä välimiesoikeuden toimivaltaiseksi.

A on tiennyt, että puheenjohtajana toimivaa välimiestä ei ole asetettu asianmukaisessa järjestyksessä. A on tiennyt myös tämän seikan merkityksestä välimiesoikeuden toimivallalle ja välitystuomion pätevyydelle. Koska A ei ole tehnyt B:lle tai välimiesoikeudelle väitettä siitä, että puheenjohtajana toimivaa välimiestä ei ole asetettu asianmukaisessa järjestyksessä, koska A ei ole vedonnut tähän seikkaan vastatessaan kanteeseen tai nostaessaan vastakanteen ja koska se on valmisteluistunnossa ilmoittanut hyväksyvänsä välimiesoikeuden toimivaltaiseksi, A:n on katsottava käräjäoikeuden katsomalla tavalla menettelyllään luopuneen vetoamasta siihen, että puheenjohtajana toiminutta välimiestä ei ollut asetettu asianmukaisessa järjestyksessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuomiolauselma

A:n valitus hylätään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Asian ovat Korkeimman oikeuden 2.3.2016 antaman määräyksen nojalla ratkaisseet Vaasan hovioikeuden viroissa olevat hovioikeudenneuvokset Juhani Palmu, Tuula Keltikangas ja Pasi Vihla. Esittelijä on ollut viskaali Antti Oinas.

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.