Helsingin HO 1.12.2016 1729

Oikeudenkäyntimenettely - Todistelu - Muutoksenhaku - Päätöksen perusteleminen - Asiakirjan esittämisvelvollisuus - Vahvistuskanne

Ratkaisun keskeinen sisältö

Käräjäoikeus oli määrännyt, että sen asiakirjan esittämisvelvollisuudesta antamaan päätökseen haetaan muutosta erikseen. Vaikka päätösvalta erillisestä muutoksenhakuoikeudesta kuuluu pääasiaa käsittelevälle tuomioistuimelle, sen on määrätessä erillisestä muutoksenhausta ratkaisussaan ilmoitettava ne syyt, joiden perusteella erillinen muutoksenhakuoikeus on määrätty.

Asiassa oli vaadittu vahvistettavaksi, että B oli rikkonut johtajasopimuksen kilpailu- ja salassapitomääräyksiä. Kun ei ollut selvyyttä siitä, mihin tosiseikkoihin vaatimus perustui ja mikä oikeudellinen merkitys tosiseikoille osapuolten välisessä suhteessa vaadittiin vahvistettavaksi, ei ollut mahdollista ottaa kantaa siihen, oliko esitettäväksi vaaditulla asiakirjalla merkitystä näyttönä asiassa. Käräjäoikeuden päätös poistettiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteen.

Oikeudenkäymiskaari 17 luku 40 ja 68 §.

Helsingin käräjäoikeuden päätös 16.5.2016

A Oy on käräjäoikeudessa vaatinut, että B ja C Oy velvoitetaan toimittamaan A Oy:lle selvitys, josta ilmenee B:n ja hänen läheistensä suoran tai välillisen omistusosuuden määrä C Oy:ssä sekä omistuksen alkamispäivät ja mahdolliset päättymispäivät, tietyt tilaustiedot ja otteet C Oy:n vuosien 2013-2014 kirjanpidon pää- ja päiväkirjoista ja niitä vastaavat tositteet, josta ilmenee yhtiön liikevaihto ja tietyn tuotteen myynnistä saatu liikevaihto tietyllä aikavälillä, tilausten volyymi ja tilatut tuotteet tietyllä aikavälillä sekä näiden jälleenmyynnistä kertynyt liikevaihto ja toissijaisesti, että C Oy:n edustajaa kuulustellaan todistajana sen selvittämiseksi, mitä vastakanteen kannalta todisteena relevantteja asiakirjoja C Oy:llä on hallussaan.

Vaaditulla selvityksellä oli merkitystä arvioitaessa, mistä lähtien B oli syyllistynyt kilpailukieltorikkomukseen. Tilaustiedoilla oli tarkoitus osoittaa, että C Oy hyödyntää tai on hyödyntänyt A Oy:n liikesalaisuuksia. Asiakirjat olivat merkityksellisiä B:n kilpailevan toiminnan ja siihen liittyvän ajankohdan selvittämisessä.

B on vastustanut vaatimuksia. A Oy:n vahvistuskanne oli yksilöimätön. Vaatimus asiakirjan esittämisestä oli ennenaikainen eikä A Oy:n vaatimat asiakirjat liittyneet käsiteltävänä olevaan asiaan.

C Oy on vastustanut vaatimuksia. A Oy:n vahvistuskanne oli yksilöimätön. Kysymys oli C Oy:n liikesalaisuuksista.

Käräjäoikeus on päätöksellään 16.5.2016 hylännyt A Oy:n vaatimukset. Perusteluinaan käräjäoikeus on lausunut muun ohella, että A Oy ei ollut yksilöinyt esitettäväksi vaadittua asiakirjaa, pyydetyt tiedot kuuluivat liikesalaisuuden piiriin ja ettei asiakirjan esittämisvelvollisuutta tai vastapuolen edustajan kuulustelua ole tarkoitettu sen selvittämiseksi, mitä merkityksellistä aineistoa vastapuolen hallussa ylipäänsä on.

Käräjäoikeus on määrännyt, että ratkaisuun saa hakea muutosta Helsingin hovioikeudelta valittamalla oikeudenkäymiskaaren 25 luvussa säädetyssä järjestyksessä tai korkeammalta oikeudelta ennakkopäätösvalituksella oikeudenkäymiskaaren 30 a luvussa säädetyssä järjestyksessä. Tyytymättömyyttä on ilmoitettava seitsemän päivän kuluessa ratkaisun antamisesta.

Oikeudenkäynti hovioikeudessa

Valitus

A Oy on vaatinut, että käräjäoikeuden ratkaisu kumotaan siltä osin kuin käräjäoikeus oli hylännyt A Oy:n asiakirjan esittämisvelvollisuutta koskevat vaatimukset 1 ja 2 sekä asianomaisen henkilön kuulemista koskevan vaatimuksen ja että C Oy velvoitetaan toimittamaan A:lle:

1. C Oy:n osake- ja osakasluettelo, tai toissijaisesti muu vastaava selvitys, josta ilmenevät tiedot B:n ja tämän läheisten suorasta tai välillisestä omistusosuudesta 18.9.2013 lähtien sekä omistuksen alkamispäivät ja mahdolliset päättymispäivät;

2.Tilaustiedot 18.9.2013-19.4.2014, sekä kuitit edellä mainitulta ajalta. Tiedoista tuli ilmetä mistä ja mitä oli tilattu sekä millä materiaalinumeroilla, piirustuksilla ja muilla tiedoilla tilaukset oli tehty

Toissijaisesti A Oy on vaatinut, että C Oy:n edustajaa kuulustellaan todistajana sen selvittämiseksi, mitä vastakanteen kannalta todisteena relevantteja asiakirjoja C Oy:llä on hallussaan.

Vastaukset

C Oy on vaatinut, että A Oy:n vaatimus jätetään tutkimatta tai toissijaisesti hylätään.

A Oy ei ollut esittänyt vaatimusta tai väitettä, joka kohdistuisi kilpailukiellon voimassaoloaikaan. Näin ollen vaatimus asiakirjan esittämisestä tuli hylätä. A Oy ei ollut yksilöinyt pyydettyjen asiakirjojen todistusteemaa tai selvittänyt miksi asiakirjoja olisi esitettävä jo 18.9.2013 alkaen.

Helsingin hovioikeuden päätös 1.12.2016

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys asiakirjan esittämisvelvollisuudesta B:n ja A Oy:n välisessä johtajasopimukseen liittyvässä riita-asiassa.

Pääasia on vireillä käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus on todistelua koskevassa päätöksessään 16.5.2016 hylännyt A Oy:n vaatimukset asiakirjan esittämisvelvollisuudesta ja asianomaisen henkilön kuulemisesta ja antanut päätöksestään muutoksenhakuohjauksen, jonka mukaan päätöksestä voi valittaa hovioikeuteen. A Oy on valittanut käräjäoikeuden ratkaisusta siltä osin kuin sen vaatimukset on hylätty.

A Oy oli vastakannevaatimustensa täydennyksessä 11.2.2015 muun muassa vaatinut, että käräjäoikeus vahvistaa, että B oli toimillaan rikkonut 10.2.2011 päivätyssä johtajasopimuksessa asetettua kilpailukieltoehtoa ja salassapitovelvollisuutta.

A Oy oli edellä mainitussa kirjelmässään esittänyt myös hovioikeudessa toistetut vaatimuksensa asiakirjan esittämisestä sekä toissijaisesti asianomaisen henkilön kuulemisesta. A Oy oli katsonut, että esitettäviksi vaadituilla osake- ja osakasluetteloilla oli merkitystä arvioitaessa sitä, mistä lähtien B oli syyllistynyt kilpailukieltorikkomukseen ja että tilaustietoja koskevilla asiakirjoilla oli keskeinen merkitys todisteena sen selvittämiseksi, milloin ja kuinka paljon C Oy:n puolesta oli tehty tilauksia käyttäen A Oy:n liikesalaisuuksia (kuten materiaalinumeroita, piirustuksia ja tietoa toimittajista) sekä kuinka vakavasta kilpailukieltorikkomuksesta oli kyse.

Lausumassaan 29.2.2016 A Oy oli toistanut 11.2.2015 päivätyssä vastakannevaatimustensa täydennyksessä esitetyt vaatimukset.

Esitettäviksi vaadittujen asiakirjojen todistusteema oli, että B oli rikkonut johtajasopimuksen mukaisia kilpailukielto- ja salassapitovelvoitteitaan harjoittamalla A Oy:n kanssa kilpailevaa toimintaa C Oy:n lukuun, A Oy:n liikesalaisuuksia hyödyntäen.

Hovioikeudessa on ensinnäkin kysymys käräjäoikeuden antaman valitusosoituksen oikeudellisuudesta ja toiseksi käräjäoikeuden asiakirjan esittämisvelvollisuutta ja asianomaisen henkilön kuulemista koskevan päätöksen arvioinnista.

Valitusoikeus todistelua koskevasta ratkaisusta

Muutoksenhausta todistelua koskevaan päätökseen säädetään oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 68 §:ssä. Mainitun säännöksen 1 momentin mukaan pääsääntö on, että muutosta todistelua koskevaan päätökseen haetaan pääasian yhteydessä. Säännöksen 3 momentin mukaan sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, tuomioistuin voi määrätä, että päätökseen haetaan muutosta erikseen, jos päätöksen sisältö huomioon ottaen muutoksenhaku pääasian yhteydessä olisi hyödytöntä ja asianomaisen henkilön oikeusturva edellyttää erillistä muutoksenhakuoikeutta tai jos siihen on muuten erittäin painavat syyt.

Hallituksen esityksessä (HE 46/2014 vp, s. 121) on todettu, että lähtökohtaisesti erillisen muutoksenhakumahdollisuuden myöntämiseen tulisi suhtautua varoen ja että erillinen muutoksenhakumahdollisuus velvollisuudesta luovuttaa asiakirja tuomioistuimelle voisi tulla kysymykseen vain erittäin poikkeuksellisessa tilanteessa.

Hovioikeus toteaa, että kun kysymys on poikkeuksellisesta oikeudesta hakea erikseen muutosta, päätöksen tehneen tuomioistuimen tulisi perustella ratkaisunsa asianmukaisesti eikä vain antaa yleistä muutoksenhakuohjausta todistelua koskevaan ratkaisuun. Käräjäoikeus ei ole tässä tapauksessa perustellut, miksi se on sallinut erillisen muutoksenhaun. Muutoksenhaun myöntäminen on kuitenkin päätöksen tehneen tuomioistuimen harkinnassa. Näin ollen valitus voidaan tutkia.

Todistelua koskeva ratkaisu

Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 19 §:n mukaan riita-asian valmistelussa on selvitettävä asianosaisten vaatimukset ja niiden perusteet, mistä asianosaiset ovat erimielisiä, mitä todisteita tullaan esittämään ja mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen.

Oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 21 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuimen on valmistelussa huolehdittava oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 19 §:ssä säädettyjen tavoitteiden toteutumisesta ja siitä, että asianosaiset mainitsevat kaikki seikat, joihin he haluavat vedota. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan jos asianosaisen kirjallinen tai suullinen lausuma on epäselvä tai puutteellinen, tuomioistuimen on tehtävä hänelle asian selvittämistä varten tarpeelliset kysymykset.

Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 40 §:n mukaan tuomioistuin voi määrätä asiakirjan tuotavaksi tuomioistuimeen taikka katselmuksen toimitettavaksi, jos asiakirjalla voi olla merkitystä näyttönä.

Vakiintuneesti on katsottu, että vahvistuskanteella voidaan vaatia vahvistettavaksi, että tietty oikeussuhde vallitsee kantajan ja vastaajan välillä. Vahvistuskanne voidaan nostaa esimerkiksi siitä, että yksilöityjen konkreettisten tosiseikkojen perusteella vastaaja on velvoitettava korvaamaan kantajalle aiheutunut vahinko (esim. KKO 1989:80). Asiassa esitetyn selvityksen mukaan käräjäoikeudessa vaaditaan vahvistettavaksi, että B on toimillaan rikkonut johtajasopimuksessa asetettuja ehtoja kilpailukiellosta ja salassapitovelvollisuudesta.

Hovioikeus toteaa, että asianosaisten käräjäoikeuteen toimittamien ja yllä selostettujen kirjelmien perusteella A Oy:n tarkemmat vaatimukset ja niiden perusteet jäävät osin epäselviksi, kuten myös miltä osin asianosaiset ovat kysymyksistä erimielisiä. Asiassa jää epäselväksi esimerkiksi, mihin ajanjaksoon ja tekoihin A Oy:n vaatimus B:n kilpailukiellon ja salassapitovelvoitteen rikkomisen vahvistamisesta kohdistuu. Riidassa on siten vielä täsmentämättä, mihin konkreettisiin tosiseikkoihin vaatimus perustuu ja mikä oikeudellinen merkitys tosiseikoille olisi annettava osapuolten välisessä suhteessa.

Hovioikeus toteaa, että tilanteessa, jossa käräjäoikeus ei tarkemmin ole selvittänyt osapuolten vaatimuksia ja niiden perusteita tai mistä asianosaiset pääasian osalta ovat erimielisiä, asiassa ei ole mahdollista arvioida esitettäviksi vaadittujen asiakirjojen merkitystä näyttönä asiassa.

Koska pääasia on vireillä käräjäoikeudessa, asianosaisten tarkempien vaatimusten ja niiden perusteiden selvittäminen ja tämän jälkeen sen arvioiminen, mikä merkitys esitettäviksi vaadituilla asiakirjoilla on todisteina sekä kysymys sitä, onko asianomaisen henkilön kuuleminen tarpeen, tapahtuu soveliaimmin käräjäoikeudessa.

Päätöslauselma

Käräjäoikeuden 16.5.2016 antama päätös 21121 poistetaan siltä osin kuin A Oy:n vaatimukset on hylätty ja asia palautetaan käräjäoikeuteen, jonka tulee tämän päätöksen saatua lainvoiman ottaa se ilmoituksetta uudelleen käsiteltäväkseen ja huomioon ottaen palauttamisen syy, siinä laillisesti menetellä.

Asian ovat ratkaisseet:
hovioikeudenneuvos Helena Vihriälä
hovioikeudenneuvos Päivi Saukonoja
määräaikainen hovioikeudenneuvos Jaakko Rautio

Esittelijä: Jenny Andersson-Trontti

Ratkaisu on yksimielinen.

Vailla lainvoimaa.

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.