Itä-Suomen HO 3.11.2015 698

Osakaskunnan kokouksen päätöksen moittiminen - Yhteisaluelaki - Kalastuslaki - Troolipyynti

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Osakaskunta oli vuosikokouksessaan päättänyt jättää troolin yksiköimättä pyyntivälineenä osakkaan esittämästä yksiköintiä koskevasta vaatimuksesta huolimatta. Käräjäoikeus oli tältä osin kumonnut osakaskunnan päätöksen osakkaiden yhdenvertaisuutta loukkaavana. Käräjäoikeus oli kuitenkin jättänyt tutkimatta kantajan vaatimuksen troolin pyydysyksikköarvon vahvistamisesta tuomioistuimen toimivaltaan kuulumattomana sekä hylännyt näyttämättömänä kantajan vaatimuksen kalastuksen taloudellisen tuoton menetyksestä.

Hovioikeus katsoi, että osakaskunnan tuli ottaa kalastuslain 1 §:ssä lausutut tavoitteet huomioon myös tehtäessä yhteisaluelain 15 §:n 2 momentin 9 kohdassa tarkoitettu päätös kalastuksen järjestämisestä. Asiassa ei ollut edes väitetty, että kalastuslain 1 §:stä ilmenevät tarkoitusperät olisivat vaatineet troolipyynnin rajoittamista tapahtumaan yksinomaan kilpailutuksen perusteella. Osakaskunnan päätös oli perusteeton ja loukkasi osakkaiden yhdenvertaisuutta. Osakas oli käyttänyt hyväkseen yhteisaluelain mukaiset muutoksenhakukeinonsa vaatimalla oikaisua vuosikokouksen päätökseen, mikä oikaisuvaatimus oli osakaskunnan ylimääräisessä kokouksessa hylätty. Osakkaan oikeussuojan tarve huomioon ottaen hovioikeus katsoi, että tuomioistuimen tuli ottaa tutkittavakseen vaatimus troolin pyydysyksikköarvon vahvistamisesta. Asia palautettiin käräjäoikeuteen uudelleen käsiteltäväksi. Koska vahingonkorvausvaatimuksen ratkaiseminen edellytti pyydysyksikköarvon määrittämistä, palautti hovioikeus asian myös tältä osin.

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 3.11.2015

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitukset

A Ky (jäljempänä kommandiittiyhtiö) on vaatinut, että B:n osakaskunnan (jäljempänä osakaskunta) 26.5.2013 pidetyssä vuosikokouksessa tehty päätös kumotaan siltä osin kuin vuosikokous ei ole vahvistanut troolin pyydysyksikkömäärää ja että trooli yksiköidään 50 pyydysyksikön veroiseksi pyyntivälineeksi. Lisäksi kommandiittiyhtiö on vaatinut, että osakaskunta velvoitetaan korvaamaan vuotta 2013 koskeva kalastuksen taloudellisen tuoton menetys 50.000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 31.12.2013 lukien. Vielä kommandiittiyhtiö on vaatinut, että osakaskunta velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa täysimääräisesti käräjäoikeudessa esitetyn vaatimuksen mukaisesti ja hovioikeudessa asianosaiskuluineen 6.783 eurolla, molemmat määrät korkoineen.

Vuosikokouksessa tehty päätös on johtanut tosiasialliseen troolipyynnin kieltämiseen eikä sille ole ollut laillisia perusteita. Päätös yksiköimättä jättämisestä on kalastuslain vastainen ja se loukkaa osakaskunnan osakkaan oikeuksia. Osakaskunta on laiminlyönyt velvoitteensa yksiköidä laillinen pyyntiväline, joten yksiköinti kuuluu tuomioistuimen toimivaltaan. Kommandiittiyhtiö on esittänyt käräjäoikeudessa perustellun vaatimuksen ja riittävän näytön menettämänsä saaliin arvosta vuonna 2013. Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaiset erityisen painavat syyt taloudellisen vahingon korvaamiselle ovat olemassa, sillä vuosikokouksen päätöksellä on estetty kommandiittiyhtiöltä laillisen elinkeinon harjoittaminen.

Osakaskunta on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan siltä osin kuin osakaskunnan päätös jättää trooli pyyntivälineenä yksiköimättä on kumottu ja osakaskunta on velvoitettu korvaamaan kommandiittiyhtiön oikeudenkäyntikuluja käräjäoikeudessa. Lisäksi osakaskunta on vaatinut, että kommandiittiyhtiö velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen. Toissijaisesti osakaskunta on vaatinut, että asianosaiset määrätään pitämään oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeuden osalta oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin tai viimesijaisesti oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8a §:n nojalla vahinkonaan. Vielä osakaskunta on vaatinut, että se vapautetaan joka tapauksessa velvollisuudesta korvata kommandiittiyhtiön oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa arvonlisäveron osalta, koska kommandiittiyhtiö on arvonlisäverovelvollinen.

Osakaskunnan päätöksessä on kyse yhteisaluelain 15 §:n 2 momentin 9 kohdan mukaisesta päätöksestä ja se on syntynyt määräenemmistöllä. Päätös ei rajoita kommandiittiyhtiön oikeutta kalastaa alueella omistuksen tuottaman pyydysyksikkömäärän osoittamalla oikeudella. Päätöksen mukaan kaikilla osakkailla on yhtäläiset oikeudet saada pyyntivälineen käyttöoikeus kilpailutuksen perusteella vuokrattavaksi.

Vastaukset

Osakaskunta on vastustanut kommandiittiyhtiön muutosvaatimuksia.

Troolipyyntiä ei ole tosiasiallisesti kielletty osakaskunnan osakkaalta. Pyydysyksiköiden vahvistaminen ei kuulu tuomioistuimen toimivaltaan. Päätös ei ole kalastuslain vastainen eikä loukkaa osakkaiden yhdenvertaisuutta. Asiassa ei ole vahingonkorvauslain tarkoittamia erittäin painavia syitä taloudellisen vahingon korvaamiseen. Joka tapauksessa kommandiittiyhtiön olisi tullut rajoittaa sille syntyvän vahingon määrää tekemällä alimman hyväksyttävän tarjouksen suuruisen tarjouksen troolausoikeudesta.

Kommandiittiyhtiö on vastustanut osakaskunnan muutosvaatimuksia, mutta on katsonut, että arvonlisävero voidaan vähentää oikeudenkäyntikulujen määrästä.

Osakaskunnan päätöksessä ei ole kysymys kalastuslain 15 §:ssä tarkoitetusta vuokraamisesta. Osakaskunnan sääntömääräyksellä ei voida rajoittaa osakkaan oikeuttaa harjoittaa pyyntiä luvallisella pyyntivälineellä. Vuosikokouksen tekemällä yhteisaluelain 15 §:n 2 momentin 9 kohdan mukaisella päätöksellä ei voida rajoittaa kalastuslain mukaan osakkaalle kuuluvaa oikeutta harjoittaa pyyntiä luvallisella pyyntivälineellä ilman, että kalastuslain 1 §:n mukaiset tavoitteet otetaan huomioon. Näin ollen trooli pyyntivälineenä olisi pitänyt yksiköidä ja Turtiaisella olisi ollut oikeus kalastaa alueella sen ohella, että oikeus troolipyyntiin kilpailutettiin.

Pääkäsittely

Hovioikeus on 9.9.2015 toimittanut asiassa pääkäsittelyn, jossa on kuultu asianosaisia.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on hovioikeudessa kysymys siitä, millä edellytyksillä osakaskunta voi tehdä vuosikokouksessaan yhteisaluelain 15 §:n 2 momentin 9 kohdan nojalla päätöksen yhteisen vesialueen käyttämisestä kalastukseen muulla tavoin kuin siten, että kukin osakas tai se, joka laillisesti käyttää hänen kalastusoikeuttaan, kalastaa vesistössä. Lisäksi kysymys on osakaskunnan velvollisuudesta määrätä troolille pyydysyksikköarvo kalastuslain 61 §:n mukaisesti siitä huolimatta, että kalastus vesialueella järjestetään muulla tavoin osakaskunnan päätöksellä. Edelleen kysymys on tuomioistuimen toimivallasta määrätä troolille pyydysyksikköarvo osakaskunnan jätettyä yksiköinnin tekemättä. Ratkaistavana on lisäksi kysymys osakaskunnan toiminnallaan kommandiittiyhtiölle mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta sekä sen korvaamisesta vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n nojalla. Vielä hovioikeuden ratkaistavana on kysymys oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta.

Hovioikeudessa ei ole enää kysymys kommandiittiyhtiön vaatimuksesta troolipyynnin sallimisesta rajoituksetta osakaskunnan vesialueella.

Osakaskunnan päätökset

Osakaskunnan vuosikokouksessa 26.5.2013 hoitokunta on esittänyt, että troolauslupa vesistössä annetaan yhdelle hakemusehdot hyväksyvälle hakijalle yhdelle troolille kalenterivuoden 2013 ajaksi. Hoitokunnan esitys on hyväksytty yhteisaluelain 15 §:n 2 momentin mukaisella määräenemmistöllä. Samassa kokouksessa on päätetty, ettei troolia pyyntivälineenä yksiköidä kommandiittiyhtiön esittämästä yksiköintiä koskevasta vaatimuksesta huolimatta. Kommandiittiyhtiö on tehnyt 11.6.2013 oikaisuvaatimuksen, jossa se on vaatinut troolauksen sallimista osakkaalle rajoituksetta sekä troolin yksiköimistä pyyntivälineenä 50 pyydysyksikön suuruiseksi. Osakaskunta on käsitellyt oikaisuvaatimuksen ylimääräisessä kokouksessaan 10.7.2013, jolloin se on yksimielisesti päättänyt pysyttää aiemman kokouksen päätöksen troolikalastuksen järjestämisestä sekä troolin yksiköimättä jättämisestä.

Osakaskunnan päätösten edellytykset

Kalastuslain 1 §:n mukaan kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Erityisesti on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat, sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Tällöin on vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon. Kalastuslain 61 §:n mukaisesti oikeus yhteisen kalaveden käyttöön määräytyy pyydysyksikköjen perusteella, jolloin kalaveden pyydysyksikköjen kokonaismäärää jaettaessa on otettava huomioon sen osakkaat sekä muut, joilla on oikeus harjoittaa kalastusta sanotulla vesialueella. Erilaisten pyydysten yksikköarvot määrätään kalastuskunnan kokouksessa, jollei sitä ole säännöissä vahvistettu. Edelleen mainitun lain 62 §:n mukaan, jollei kalaveden käytöstä muuta päätetä, pyydysyksiköt jakautuvat yhteisen kalaveden osakkaiden kesken heidän vesialueosuuksiensa mukaisesti. Kalastuskunta voi antaa tarkempia määräyksiä osakkaille kuuluvan kalastusoikeuden käyttämisestä.

Yhteisaluelain 28 §:n mukaan osakaskunnan kokouksen päätöksellä ei saa antaa osakkaiden tai osakaskunnan kustannuksella kenellekään osakkaalle tai jollekin muulle ilmeisesti epäoikeutettua etua. Edelleen saman lain 28 a §:ssä todetaan, että osakkaalla on oikeus, jollei osakaskunta toisin päätä tai jollei osakaskunnan säännöissä toisin määrätä tai jollei muussa laissa säädetä toisin, käyttää yhteistä aluetta sen käyttötarkoitus huomioon ottaen hyväkseen sillä tavoin, ettei se estä muita osakkaita vastaavanlaisella tavalla käyttämästä aluetta hyväkseen. Jollei kaikkien osakkaiden alueen käyttötarkoituksen vuoksi ole mahdollista käyttää hyväkseen aluetta tarvettaan vastaavassa määrin, alueen käyttö on järjestettävä osuuksien mukaisessa suhteessa sopimalla tai osakaskunnan päättämällä tavalla.

Osakaskunnan säännöissä ei ole vahvistettu troolin pyydysyksikköarvoa. Osakaskunta ei ole myöskään vuosikokouksessaan tai oikaisuvaatimuksen johdosta pidetyssä ylimääräisessä kokouksessaan yksiköinyt troolia kommandiittiyhtiön vaatimuksesta huolimatta. Hovioikeus toteaa, että osakaskunnan tehtävänä on kalastuksen ja kalakannan hoidon järjestäminen osakaskunnan vesialueella niin, että kalastuslain 1 §:ssä lausutut ekologisesti ja taloudellisesti kestävän käytön tavoitteet tulevat huomioon otetuiksi. Nämä tavoitteet on otettava huomioon myös tehtäessä yhteisaluelain 15 §:n 2 momentin 9 kohdassa tarkoitettu päätös kalastuksen järjestämisestä. Asiassa ei ole edes väitetty, että kalastuslain 1 §:stä ilmenevät tarkoitusperät olisivat vaatineet troolipyynnin rajoittamista tapahtumaan yksinomaan kilpailutuksen perusteella ja osakkaan pyydysyksikkömäärään perustuvan kalastusoikeuden käyttämisen tosiasiallista kieltämistä troolin osalta. Näin ollen hovioikeus katsoo, että osakaskunnan päätös on perusteeton ja loukkaa osakkaiden yhdenvertaisuutta. Näin täydennettynä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun osakaskunnan päätöksen kumoamisen osalta.

Kouvolan hovioikeus on 19.9.2013 asiassa S 13/187 antamassaan tuomiossa nro 687 katsonut, että osakkaan vaatimusta muun muassa troolin pyydysyksikköarvon vahvistamisesta ei voitu ottaa tutkittavaksi, koska osakaskunta ei ollut tehnyt päätöstä kyseisestä vaatimuksesta ja koska tuomioistuimen toimivalta rajoittuu ainoastaan tehtyjen päätösten muodolliseen ja asialliseen tutkimiseen. Korkein oikeus on ratkaisunsa 2007:26 perustelujen kohdassa 4 yhteisaluelakia edeltäneen yhteisistä alueista annetun lain osalta lausunut, että tuomioistuimen tuli tutkia, olivatko päätökset syntyneet muodollisesti oikeassa järjestyksessä ja olivatko ne sikäli aineellisesti oikeita, ettei niistä ollut asiatonta haittaa osakkaalle, joka ei ollut niitä kannattanut. Edellä esitetyn oikeuskäytännön lisäksi asiassa on otettava huomioon asianosaisen oikeutta päästä tuomioistuimeen koskevat periaatteet.

Kommandiittiyhtiö on edellä esitetysti vaatinut oikaisua vuosikokouksessa tehtyyn päätökseen. Vaatimus on osakaskunnan ylimääräisessä kokouksessa hylätty. Kommandiittiyhtiö on tällä menettelyllään käyttänyt asianmukaisesti hyväkseen yhteisaluelain mukaiset muutoksenhakukeinonsa. Näin ollen kommandiittiyhtiöllä on katsottava olevan perusteltu oikeussuojan tarve ja sen vaatimus troolin pyydysyksikköarvon vahvistamiseksi tulee ottaa tuomioistuimessa tutkittavaksi. Käräjäoikeus on jättänyt vaatimuksen tutkimatta. Oikeusastejärjestyksen periaate edellyttää lähtökohtaisesti mahdollisuutta saattaa asia arvioitavaksi vähintään kahdessa oikeusasteessa. Huomioon ottaen ratkaistavana olevan kysymyksen laatu ja asianosaisten oikeussuoja, hovioikeus ei voi ottaa vaatimusta ensimmäisenä asteena käsiteltäväkseen.

Koska troolin pyydysyksikköarvoa ei ole vahvistettu, käräjäoikeus on katsonut kommandiittiyhtiön pyydysyksiköiden riittävyyden troolikalastuksen harjoittamiseen jääneen epäselväksi. Tämän vuoksi käräjäoikeus on hylännyt kommandiittiyhtiön vahingonkorvausvaatimuksen näyttämättömänä. Troolin pyydysyksikköarvon määrittäminen on tarpeen, jotta kysymys kommandiittiyhtiölle mahdollisesti aiheutuneesta vahingosta ja sen korvaamisen edellytyksistä voidaan ratkaista. Sen vuoksi asia tulee palauttaa myös vahingonkorvausvelvollisuuden osalta käräjäoikeuden uudelleen käsiteltäväksi.

Oikeudenkäynnin kustannukset

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 16 §:n mukaan, jos alemman tuomioistuimen päätökseen haetaan muutosta, velvollisuus korvata oikeudenkäyntikulut ylemmässä tuomioistuimessa on määrättävä sen mukaisesti, mitä muutoksenhakumenettelyssä on tapahtunut ja onko asianosainen voittanut vai hävinnyt muutoksenhaun. Jos asia palautetaan, kysymys kuluista ylemmässä tuomioistuimessa on tutkittava alemmassa oikeudessa palautetun asian yhteydessä. Kommandiittiyhtiö on voittanut asian käräjäoikeudessa osakaskunnan päätöksen kumoamisen osalta. Hovioikeus on pysyttänyt käräjäoikeuden ratkaisun tältä osin. Käräjäoikeus on velvoittanut osakaskunnan korvaamaan kommandiittiyhtiön oikeudenkäyntikuluista kaksi kolmasosaa ja asianosaiskuluista puolet vaadituista määristä. Koska osakaskunnan valitus ei ole menestynyt hovioikeudessa, on se velvollinen korvaamaan tältä osin kommandiittiyhtiön oikeudenkäyntikulut käräjäoikeuden määräämällä tavalla lukuun ottamatta arvonlisäveron määrää, miltä osin kommandiittiyhtiö on myöntänyt osakaskunnan vaatimuksen oikeaksi. Siltä osin kuin kommandiittiyhtiön oikeudenkäyntikuluvaatimus käräjäoikeudessa on hylätty sekä kommandiittiyhtiön ja osakaskunnan hovioikeuskulujen osalta käräjäoikeuden tulee lausua vaatimuksista pääasiaratkaisun yhteydessä.

Tuomiolauselma

B:n osakaskunnan valitus hylätään lukuun ottamatta vaatimusta arvonlisäveron vähentämisestä sen maksettavaksi tuomitusta oikeudenkäyntikulujen korvauksesta. Näin ollen käräjäoikeuden tuomio jää pysyväksi siltä osin kuin osakaskunnan päätös jättää trooli pyyntivälineenä yksiköimättä on kumottu ja osakaskunnan oikeudenkäyntikuluvaatimus käräjäoikeudessa on hylätty.

Kommandiittiyhtiön oikeudenkäyntikulujen osalta käräjäoikeuden tuomiota muutetaan siten, että B:n osakaskunta velvoitetaan suorittamaan A Ky:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa käräjäoikeuden tuomitseman määrän asemesta arvonlisäverottomana määränä 10.122,80 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 10.12.2014 lukien sekä korvaukseksi asianosaiskuluista käräjäoikeuden tuomitsemat 1.000 euroa.

Siltä osin kuin käräjäoikeus on jättänyt tutkimatta kommandiittiyhtiön vaatimuksen troolin yksiköimisestä 50 pyydysyksikön veroiseksi pyyntivälineeksi ja hylännyt kommandiittiyhtiön vahingonkorvausvaatimuksen, käräjäoikeuden tuomio kumotaan ja asia palautetaan käräjäoikeuteen, jonka tulee, tämän tuomion saatua lainvoiman, viipymättä ottaa asia omasta aloitteestaan uudelleen käsiteltäväksi. Asianosaisten suostumuksella asia voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi jo ennen kuin hovioikeuden tuomio on saanut lainvoiman.

Käräjäoikeuden on asian ratkaistessaan lausuttava oikeudenkäyntikuluista siltä osin kuin kommandiittiyhtiön oikeudenkäyntikuluvaatimus on käräjäoikeudessa hylätty sekä kommandiittiyhtiön ja osakaskunnan hovioikeuskuluista.

- - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

hovioikeudenlaamanni Pekka Pärnänen
hovioikeudenneuvos Juha Halijoki
hovioikeudenneuvos Tuulikki Räsänen

Valmistelija: viskaali Titta Tsupari

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen.

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.