Turun HO 17.6.2013 1289

Ympäristön turmeleminen - Eri vastuuhenkilöiden asema - Rangaistuksen mittaaminen - Oikeushenkilön rangaistusvastuu - Yhteisösakko

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU HOVIOIKEUSKÄSITTELY

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Yhtiön kiinteistössä oli säilytetty ympäristöluvan vastaisesti betonijätettä. Kysymys entisen toimitusjohtajan, nykyisen toimitusjohtajan, käyttöpäällikön ja kahden betoniasemanhoitajan syyllistymisestä ympäristön turmelemiseen. Kysymys myös rangaistuksen mittaamisesta ja yhteisösakkoon tuomitsemisen edellytyksistä.

LÄNSI-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 5.4.2012

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. YMPÄRISTÖN TURMELEMINEN
(6450/R/0001035/08)
Rikoslaki 48 luku 1 § 1-3
Ympäristönsuojelulaki 1 luku 7 § ja 8 §
Jätelaki 3 luku 6 § 6 ja 10 kohta sekä 19 §

1.1.2007 - 19.2.2008 LOHJA

A, B, C, D ja E ovat G Oy:n toiminnassa tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta

  • saattaneet, päästäneet tai jättäneet ympäristöön esineen, ainetta tai muuta sellaista lain tai sen nojalla annetun säännöksen taikka yleisen tai yksittäistapausta koskevan määräyksen vastaisesti, ja/tai
  • säilyttäneet ainetta, valmistetta, seosta, tuotetta tai esinettä ympäristönsuojelulain nojalla annetun säännöksen vastaisesti taikka jätelain 60 §:n 1 momentissa mainitun säännöksen, jätelain nojalla annetun säännöksen, yksittäistapausta koskevan määräyksen tai kiellon vastaisesti, siten, että teko on ollut omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista, muuta vastaavaa ympäristön haitallista muuttumista tai roskaantumista taikka vaaraa terveydelle.

A, B, C ja E ovat toukokuussa 2007 toiminnanharjoittajan G Oy:n vastuunalaisina henkilöinä G Oy:n toiminnassa ilman vaadittavaa ympäristölupaa ja vastoin sille myönnettyä ympäristölupaa saattaneet, päästäneet tai jättäneet betonijätettä n. 400 tonnia G Oy:n kiinteistölle.

Ympäristöviranomaisen 15.5.2007 tekemän tarkastuksen ja 21.5.2007 tekemän kehotuksen jälkeen G Oy:n kiinteistöltä on 8.-9.6.2007 viety kaatopaikalle betonijätettä yhteensä 401 tonnia.

A, B, D ja E ovat 28.8.2007 ja 15.2.2008 välisenä aikana toiminnanharjoittajan G Oy:n vastuunalaisina henkilöinä G Oy:n toiminnassa ilman vaadittavaa ympäristölupaa ja vastoin sille myönnettyä ympäristölupaa saattaneet, päästäneet tai jättäneet uudelleen huomattavia määriä betonijätettä G Oy:n vuokrakiinteistölle. G Oy:n kiinteistö sijaitsee I-Iuokan pohjavesialueella, jonka etäisyys lähimmästä vedenottamosta on n. 300 metriä.

Edellä mainittu betonijäte on muodostunut osin G Oy:n oman betonituotannon ylijäämäbetonista sekä osin sen vastaanottamasta ulkopuolisesta betoniautojen ylijäämäbetonista.

A, B, C, D ja E eivät ole toiminnanharjoittajan G Oy:n vastuunalaisina henkilöinä viipymättä ryhtyneet tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi, vaan ilmoitukset ympäristön turmelemisesta ovat tulleet ulkopuoliselta taholta ja toimiin on ryhdytty vasta ympäristöviranomaisen kehotuksesta.

A:n, B:n, C:n, D:n ja E:n menettelyn seurauksena ko. alueen pohjavesi on pilaantunut tai ainakin heidän menettely on ollut omiaan aiheuttamaan pohjaveden pilaantumisen, muuta ympäristön haitallista muuttumista ja roskaantumista sekä haittaa terveydelle. A:n, B:n, C:n, D:n ja E:n edellä mainittujen toimenpiteiden jälkeen ko. alueen pohjavesistä on mitattu ainakin huomattavan korkeita kromipitoisuuksia.

Syyttäjän muut vaatimukset

YHTEISÖSAKKO
(6450/R/0001035/08)
Rikoslaki 9 luku 1, 2, 3, 5 §

1.1.2007 - 19.2.2008

G Oy (nykyisin F OY) on tuomittava yhteisösakkoon, koska sen lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluva taikka oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävät henkilöt ovat olleet osallisia rikokseen tai sallinut rikoksen tekemisen taikka koska sen toiminnassa on syyllistytty rikokseen tai ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi siten kun syytekohdassa 1. on selostettu.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianomistajien vaatimukset

Asianomistaja ELY-keskus on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen.
Sillä ei ole ollut korvausvaatimuksia asiassa.

VASTAUKSET JA PERUSTEET

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

A

A on kiistänyt syytteen ja teonkuvauksen ja on vaatinut syytteen
hylkäämistä. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -.

A on toiminut G Oy:n betoniasema P:llä betonimyllärinä eli hänen vastuualueeseensa on kuulunut hyvän betonin valmistaminen tietokoneella betonia noutaviin autoihin. A ei ollut koskaan nähnyt ympäristölupia eikä tiennyt niiden sisällöstä. Hänen vastuullaan ei ollut ollut betonin varastointi tai kaatopaikalle vienti. Mikäli hän oli näihin töihin osallistunut, hän oli toiminut esimiestensä antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Ympäristölupien ja -määräysten valvominen ja noudattaminen ei
kuulunut A:lle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Syy pohjaveden korkeisiin kromipitoisuuksiin ei ollut G Oy:n betonitehtaan.

B

B on kiistänyt syytteen - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B on ollut G Oy:n toimitusjohtaja 9.5.2007 saakka. Tuon päivämäärän jälkeen B:llä ei ole ollut mitään asemaa yhtiössä. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

C

C on kiistänyt syytteen - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

C on aloittanut työt yhtiön toimitusjohtajana kesäkuussa 2007 eikä hänellä ole mitään osuutta yhtiön toimiin ennen sitä. Hän on allekirjoittanut työsopimuksen 1.6.2007. Hän on toimitusjohtajakautenaan tehnyt useita toimenpiteitä betoniasema P:llä ympäristön hyväksi. Toimenpiteillä oli ryhdytty ehkäisemään tulevia ympäristövahinkoja ja korjaamaan aiemmin syntyneitä vahinkoja. Syyskuussa 2007 C loi uuden organisaatiokaavion, jossa oli määritelty työnjohtajat ja heidän vastuualueensa. Asemanhoitajien esimieheksi oli nimitetty 15.10.2007 lukien aluepäällikkö D.

Vuoden 2007 kesäkuusta alkaen betoniaseman näytteiden kromipitoisuudet olivat laskeneet. Kromiarvot alittivat raja-arvon vuoden 2008 alussa. Kaikki suoritetut toimenpiteet C:n toimitusjohtajakautena osoittavat, että hän on yhtiön toimitusjohtajana tiedostanut betoniasema P:n ongelmat ympäristölle ja pyrkinyt poistamaan haittavaikutukset. C on aina viipymättä ryhtynyt tarpeellisiin toimiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi.

D, E ja F Oy (ent. G Oy)

D, E ja yhtiö ovat kiistäneet syyllistyneensä ympäristön turmelemiseen ja vaatineet, että käräjäoikeus hylkää syytekohdassa 1 D:hen, E:hen ja yhtiöön kohdistuvan rangaistusvaatimuksen sekä hylkää yhtiöön kohdistuvan yhteisösakkovaatimuksen. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ajalla ennen 31.5.2007 yhtiön toiminnasta ovat olleet vastuussa A ja B eli yhtiön tuolloinen johto ja edustajat. Ympäristönsuojelun korkean tason laiminlyönneistä huolimatta toiminnasta ei ole aiheutunut pohjaveden pilaantumista. Pohjaveden tarkkailussa ei ole enää havaittavissa pohjaveden pilaantumista eikä aikaisemmin havaittuja kohonneita pitoisuuksia voida johtaa yhtiön syyksi. Alueella on muita toiminnanharjoittajia, joiden toiminnasta kohonneet pohjaveden pitoisuudet ovat voineet johtua yhtä hyvin. Syyte koskien toimintaa ennen 31.5.2007 on hylättävä joka tapauksessa C:n, D:n ja E:n osalta.

C:n aloitettua toimitusjohtajana 1.6.2007 yhtiön toiminnassa noudatettava ympäristönsuojelun taso nousi ratkaisevasti. Yhtiön ympäristövastuiden jakaminen selkiintyi ja yhtiössä tehtiin useita toimenpiteitä ympäristöasioita silmällä pitäen.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ajallisesti tarkastellen C:n vastuu yhtiössä on voinut alkaa aikaisintaan 1.6.2007 ja D:n osalta vastuullinen ajanjakso on alkanut aikaisintaan 15.10.2007 hänen tultua yhtiöön työpäälliköksi. E on teonkuvauksen aikana ollut tavallisen työntekijän asemassa. D on toiminnassaan alusta alkaen noudattanut uutta ympäristöohjeistusta huolellisesti ja E on ennen kesäkuuta 2007 ollut puutteellisesti ohjeistettu ja alisteisessa asemassa betoniaseman työntekijänä. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kielletyn teon olisi lisäksi oltava omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista, muuta vastaavaa ympäristön haitallista muuttumista tai roskaantumista taikka vaaraa terveydelle. Tällaista syy-yhteyttä ei ole asiassa esitetty. Betonijätteen väliaikaisesta varastoinnista tai betoniautosta kaadetusta nopeasti kuivuvasta betonista ei todennäköisesti aiheudu haittaa ympäristölle eikä alueen pohjaveteen liukene siitä aineita ottaen huomioon tutkimustulokset betonista liukenevasta kromista ja sen pitoisuuksista. Kohonneet arvot alueella saattavat johtua alueen muiden toiminnanharjoittajien toiminnasta tai mahdollisesti vastaajayhtiön alueella tapahtuneesta ympäristöluvallisesta kaluston pesemisestä. Toiminnasta ei ole aiheutunut ympäristönsuojelulain 3 §:ssä tarkoitettua pilaantumista. Toiminnasta ei ole myöskään aiheutunut terveys haittaa eikä myöskään sellaista roskaantumista, joka yksinään riittäisi ympäristön turmelemisen tunnusmerkistön täyttymiseksi. Lisäksi alueelta on kerätty pois roskaantumista aiheuttava betonia ja kyseessä on ollut yhtiön oma laitosalue.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Yhteisösakon tuomitsemiselle ei ole perusteita, koska kysymyksessä ei ole ollut ympäristön turmeleminen eikä mikään muukaan rikoslaissa säännelty teko. Kysymyksessä on joka tapauksessa ollut vähäinen rikos. Mahdolliset haitalliset ympäristövaikutukset ovat olleet vähäisiä ja tilapäisiä. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Onko kysymyksessä yksi vai kaksi erillistä tekoa

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Käräjäoikeus on katsonut, että kysymyksessä ei ole ollut kaksi selkeästi erillistä tekoa, vaan yksi yhtenäinen teko, jossa yhtiön menettelyn on katsottava olleen jokseenkin jatkuvaa.

Vaikka kysymyksessä katsotaankin olevan yksi teko, on kuitenkin otettava huomioon, että kaikki vastaajina olevat henkilöt ovat toimineet yhtiössä eri ajanjaksoina ja eri asemissa. Nämä seikat on otettava huomioon arvioitaessa sitä, kuka tai ketkä yhtiössä on eri aikoina vastannut betoniasema P:n toiminnasta ja sen ympäristövaikutuksista ja mahdollisista ympäristövahingoista.

Vastuun jakautuminen yhtiön sisällä

Seuraavaksi käräjäoikeus tarkastelee henkilöittäin sitä, miten vastuu ympäristöasioissa on jakaantunut G Oy:ssä (nyk. F Oy) betoniasema P:n osalta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

A ja E

Asiassa on vastaajien kuulemisella selvinnyt, että A ja E ovat toimineet yhtiössä betonimylläreinä.

Käräjäoikeus toteaa, että kuten B:n kohdalla tulee myöhemmin tarkemmin esille, A ja E eivät ole olleet vastuussa yhtiön ympäristöasioista tai betoniaseman toiminnasta B:n toimitusjohtajakaudella toimitusjohtajan vastattua yhtiön toiminnasta yksin. Toimitusjohtajan ei ole osoitettu tai selvitetty siirtäneen vastuuta A:lle tai E:lle B:n toimitusjohtajakaudella toukokuuhun 2007 mennessä.

C on myöhemmin tarkemmin esitettävin tavoin nimitetty toimitusjohtajaksi 1.6.2007 alkaen. C on kertonut luoneensa uuden organisaation ja nimittäneensä vastuulliset aseman hoitajat entisistä hyvistä asemanhoitajista, jotka olivat hänen mukaansa olleet jo aikaisemminkin esimiesasemassa betoniasemillaan. Tästä aikaisemmasta asemasta ei asiassa ole kuitenkaan esitetty mitään muuta selvitystä tai näyttöä kuin C:n kertomus. Asemanhoitajat vastasivat C:n mukaan jätteestä. C on kertonut, että syyskuussa 2007 A ja E on virallisesti nimitetty betoniasema P:n asemanhoitajiksi (kirjallinen todiste nro 45). - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - . Kirjallisena todisteena nro 45 on esitetty uusittu organisaatiokaavio G Oy:n tiedotustilaisuudesta 18.9.2007. Organisaatiokaavion mukaan betoniasema P:n vastaavia asemanhoitajia ovat E ja A ja heitä valvova esimies on D. Henkilöiden kanssa oli C:n mukaan käyty läpi tehtävät, esimiesasemat ja se, mistä he vastaavat. Vastuusta on esitetty myös kirjallinen todiste nro 48 betoniasema P:n hoitajan tehtävistä 2007. Edelleen C on kertonut toimittaneensa kesäkuun 2007 ja helmikuun 2008 välisenä aikana yhteensä seitsemän aseman hoitajien palaveria, joihin myös A oli osallistunut.
A oli toiminut C:n mukaan P:n asemanhoitajana maaliskuuhun 2008 saakka koulutuksia ja lomia lukuunottamatta. Esitetty uusittu organisaatio kaavio osoittaa E:n olleen samassa asemassa A: kanssa. Myös muun muassa todistaja K:n kertomuksesta on tullut esille, että vastuuasemista ja tehtävistä yhtiössä oli tiedotettu selkeästi C:n aikana.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ympäristölupa-asioista vastaavaa A ei tiennyt. Niistä asioista ei ollut myöskään kerrottu. Sosiaalitilan seinällä oli ollut lappu, jossa oli lukenut, ettei jätettä saa jättää pihalle. A on kertonut, että ei ollut saanut muita ohjeita ylijäämäbetonin osalta. "Jotain puhetta oli joskus ollut" ja - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - hän on muistellut olleensa jossain kokouksessa joskus. B:n toimitusjohtajakaudella betonin käsittelystä ei ollut annettu ohjeita. C:n aikana oli ilmoitettu, ettei maahan saa päästää betonia vaan se on välivarastoitava vaihtolavaIle ja toimitettava siitä kaatopaikalle.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

D on kertonut A:n ja E:n olleen hänen alaisensa 15.10.2007 yhtiön palvelukseen tultuaan. D:n mukaan asemanhoitajat vastasivat aseman ympäristöasioista omalla työllään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Käräjäoikeus toteaa näillä perusteilla, että A:lla ja E:llä ei ole ollut B:n toimitusjohtajakaudella varsinaista vastuullista asemaa betonimyllärin työn ohella. C:n toimitusjohtaja-aikana heidät on erityisesti 18.9.2007 nimitetty vastuulliseen asemaan ja heidän on katsottava tulleen asemastaan ja tehtävistään tietoisiksi. Näin ollen he vastaavat yhtiön ympäristöasioista nimittämisestään lukien, mutta eivät ajalta ennen sitä.

B

B on kertonut perustaneensa G Oy:n vuonna 1989. Betoniasema P oli perustettu vuonna 2003. Toiminta oli ollut yrittäjävetoista ja B on kertonut toimitusjohtajana vastanneensa yksin kaikesta. Asemalla olivat toimineet - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - A ja E B:n antamien ohjeiden mukaisesti.

B on esittänyt asiassa kirjallisena todisteena (nro 30) 9.5.2007 päivätyn eroilmoituksensa, jossa hän on ilmoittanut eroavansa toimitusjohtajan tehtävästä 9.5.2007. Yhtiön ja B:n välillä solmitusta sopimuksesta (kirjallinen todiste nro 31) ilmenee toimitusjohtajan vastuun olleen B:llä eroilmoituksen päivämäärään eli 9.5.2007 asti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Käräjäoikeus katsoo saamansa selvityksen perusteella, että A on ollut vastuussa yhtiön ympäristöasioista ja mahdollisesta jätebetonin luvan vastaisesta varastoinnista yhtiön kiinteistöllä esitetystä tekoajasta 1.1.-9.5.2007 välisen ajan. A:n toimitusjohtajan vastuu on esitetyn kirjallisen todisteen mukaan selkeästi päättynyt 9.5.2007, jolloin yhtiö on nimenomaisesti vapauttanut A:n toimitusjohtajan vastuusta. Asiassa ei ole merkitystä sillä, että A on sen jälkeen vapaaehtoisesti osallistunut yhtiön kiinteistön siivoamiseen.

C

C on kirjallisena todisteena esitetyn toimitusjohtajan sopimuksella (todiste nro 32) 1.6.2007 allekirjoittanut sopimuksen, jossa hän on aloittanut yhtiön toimitusjohtajana 1.6.2007 alkaen. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Käräjäoikeus toteaa, että C on yhtiön toimitusjohtajana ollut vastuussa yhtiön asioista 1.6.2007 alkaen. Asiassa ei ole esitetty aikaisempaa tai muuta selvitystä vastuunjaoista kuin 18.9.2007 yhtiön tiedotustilaisuuden yhteydessä esitetyt nimitykset uuden organisaation mukaisesti. Siinä C on jakanut vastuuta D:lle ja hänen alaisilleen betoniasema P:n osalta E:lle ja A:lle. Todettakoon, että toimitusjohtajana C on kuitenkin ollut viime kädessä vastuussa yhtiön asioista 1.6.2007 alkaen D:n, E:n ja A:n ohella.

C on muun muassa A:n ja E:n kertomin tavoin käynyt kiinteistöllä ajoittain ja hänellä on ollut mahdollisuus puuttua epäkohtiin, vaikkakin on esitetyn kirjallisen (muun muassa kirjalliset todisteet nrot 34-36,38-54) ja henkilötodistelunkin perusteella selvää, että hän on välittömästi toimitusjohtajaksi nimittämisen jälkeen ryhtynyt toimenpiteisiin ympäristöasioiden paremmaksi hoitamiseksi.

D

C oli nimennyt D:n työpäälliköksi ja asemanhoitajien esimieheksi ja työnjohtajaksi 18.9.2007, mutta D oli siirtynyt yhtiön palvelukseen vasta 15.10.2007 lukien, jonka jälkeisestä ajasta D on ollut vastuussa yhtiön ympäristöasioista siten kuin ne on hänen vastuuasemaansa osoitettu. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

D ei ole tuonut esille, etteikö hän olisi ollut tietoinen asemastaan, tehtävästään ja vastuustaan. Hänellä on ollut mahdollisuus puuttua epäkohtiin kiinteistöllä. Yhtiön 18.9.2007 päivätyn organisaatiokaavion (kirjallinen todiste nro 45) mukaisesti D on ollut yhtiössä vastuullisessa asemassa 15.10.2007 lukien, jolloin hän on aloittanut työt yhtiössä muun muassa P:n betoniasemanhoitajien esimiehenä.

Yhteenveto

Yhteenvetona käräjäoikeus toteaa, että toimitusjohtaja B on ollut yksin vastuussa yhtiön ympäristöasioista 9.5.2007 saakka. C on nimitetty toimitusjohtajaksi vasta 1.6.2007 alkaen. - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

C:n toimitusjohtajaksi nimittämisen jälkeen vastuuta ei ole jaettu ennen kuin vasta 18.9.2007 tilaisuudessa, jolloin D oli nimitetty aluepäälliköksi ja samalla asemanhoitajien eli muun muassa A:n ja E:n esimieheksi. A:n ja E:n osalta vastuu on alkanut nimittämisestä lukien ja D:n osalta hänen yhtiön palveluksessa aloittamisestaan eli 15.10.2007 lukien. A on ollut tietoinen vastuullisesta asemastaan ja vaikka hän on nimittämisajankohdan jälkeen toiminut pääosin - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - , on hän ollut vastuuasemassa betoniasema P:n toiminnasta. A ja E ovat vastuussa betoniasema P:n ympäristöasioista 18.9.2007 lukien heidän lomiaan ja mahdollisia koulutuksiaan lukuunottamatta.

Aineen saattaminen tai päästäminen ympäristöön

Syytteen teonkuvauksessa on esitetty, että vastaajat ovat tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta saattaneet, päästäneet tai jättäneet ympäristöön esineen, ainetta tai muuta sellaista lain tai sen nojalla annetun säännöksen taikka yleisen tai yksittäistapausta koskevan määräyksen vastaisesti, ja/tai säilyttäneet ainetta, valmistetta, seosta, tuotetta tai esinettä ympäristönsuojelulain nojalla annetun säännöksen vastaisesti taikka jätelain 60 §:n 1 momentissa mainitun säännöksen, jätelain nojalla annetun säännöksen, yksittäistapausta koskevan määräyksen tai kiellon vastaisesti.

Toukokuu 2007

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Riidatonta asiassa on, että yhtiön toimesta ja ympäristöviranomaisen 15.5.2007 tekemän tarkastuksen ja 21.5.2007 tekemän kehotuksen jälkeen kiinteistöltä on 8.-9.6.2007 viety kaatopaikalle "betonijätettä" yhteensä 401 tonnia.

Todettakoon, että edellä vastuuasemista lausuttuun viitaten vastaajista vain B on voinut olla toukokuun 2007 tapahtumiin liittyen ympäristöasioiden osalta vastuullisessa asemassa yhtiössä. Selvää on, että betoni ei ole ilmestynyt kiinteistölle sen ulkopuolisen tekemänä havaintohetkenä 14.5.2007 vaan sen on täytynyt myöhemmin esitettävällä tavalla kerääntyä sinne pikkuhiljaa toukokuuhun 2007 mennessä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Ottaen kuitenkin huomioon alueelta poistetun ja betonijätteenä laskutetun aineen kokonaismäärä, on B:nkin kertomin tavoin selvää, että betonijätettä on ollut kiinteistöllä enemmän kuin ympäristöluvassa määritellyn viiden kuution eli noin 12 tonnin verran. Luvan mukaan varastointiaika viidelle kuutiolle jätebetonia on ollut enintään kaksi viikkoa. On selvää, että vastaajayhtiö on rikkonut luvassa säänneltyä määräystä jätebetonin määrän, säilytyspaikan ja säilytysajan osalta.

Elokuu 2007 - helmikuu 2008

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Viitaten edellä vastuuasemista lausuttuun, käräjäoikeus toteaa, että yhtiössä on tapahtuma-aikaan vastuullisessa asemassa olleet toimitusjohtaja C 1.6.2007 alkaen, A ja E 18.9.2007 alkaen ja D 15.10.2007 alkaen.

Toukokuussa 2007 tehtyjen tarkastusten jälkeen kiinteistöllä oli suoritettu ympäristöluvan määräaikaistarkastus 28.8.2007, jolloin kiinteistöllä ei ollut havaittu merkittäviä määriä betonijätettä. Uuden pesupaikan montussa oli kuitenkin ollut soran joukossa edelleen vähäisiä määriä betonijätettä ja se oli sovittu poistettavaksi kiinteistöltä (kirjallinen todiste nro 4).

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Esitetyn kirjallisen todistelun valossa on selvää, ettei kiinteistöitä poistettu 260 tonnia betonijätettä sen sisältämine hiekoitushiekkoineen ja muiden ylimääräisine maa-aineksineen ole voinut koostua pelkästä yhdestä betoniauton kuormasta ja yhdestä toimintahäiriöstä syntyneestä ja kiinteistölle välivarastoidusta betonista. Betonijätteen on täytynyt asiassa saatu selvitys huomioon ottaen kerääntyä kiinteistölle pikkuhiljaa elokuun 2007 ja helmikuun 2008 välisenä aikana, kuten oli tapahtunut vuoden 2007 alkupuolellakin, jolloin sitä oli havaittu toukokuussa olevan tontilla yli 400 tonnia.

Asiassa on kirjallisen todistelun, muun muassa valokuvien perusteella selvitetty, että yhtiön toiminnassa syntyvää jätebetonia on varastoitu lupaehtojen vastaisesti muualla kuin vesitiiviissä pesualtaassa eikä betonijätettä ole toimitettu vähintään kerran kahdessa viikossa alueelta pois asianmukaiseen käsittelypaikkaan. On selvää, että vastaajayhtiön toimesta on myös tässä vaiheessa rikottu luvassa säänneltyä määräystä jätebetonin määrän, säilytyspaikan ja säilytysajan osalta.

Käräjäoikeus toteaa, että ympäristön turmelemisen tunnusmerkistö täyttyy siltä osin kuin teonkuvauksessa on esitetty toimitun rikoslain 48 luvun 1 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetuin tavoin.

Lisäksi asiassa esitetty runsas kirjallinen todistelu osoittaa, että vastaajayhtiössä kulloinkin ympäristöasioista vastuussa olleet henkilöt ovat olleet tietoisia ympäristöluvan kohdasta 4.5, jonka mukaan yhtiön toiminnassa syntyvää jätebetonia ei saa varastoida muualla kuin pesualtaassa ja että se on toimitettava vähintään kerran kahdessa viikossa alueelta pois asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Tämän määräyksen vastaiseen menettelyyn on syyllistytty tahallaan tai ainakin törkeästä huolimattomuudesta.

Ympäristön pilaantuminen, muu vastaava ympäristön haitallinen muuttuminen, roskaantuminen tai vaara terveydelle

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Jo edellä on todettu, että yhtiön toiminnassa on menetelty lain ja lupaehtojen vastaisesti. Jotta jonkun voitaisiin katsoa syyllistyneen rikoslain 48 luvun 1 §:n mukaiseen ympäristön turmelemiseen, on kielletyn menettelyn täytynyt kuitenkin lisäksi aiheuttaa ympäristön pilaantumista, muuta vastaavaa ympäristön haitallista muuttumista tai roskaantumista taikka vaaraa terveydelle tai ainakin olla omiaan aiheuttamaan niitä.

Pilaantumisen aiheutuminen tai muu rikoslain 48 luvun 1 §:n 2 momentissa lueteltu seuraus arvioidaan aineellisen ympäristölainsäädännön tai jätelain ja niiden mukaisen oikeuskäytännön valossa. Todettakoon, että kaikki fyysiset ympäristön muutosten ilmenemistavat eivät merkitse, että ympäristö olisi ollut vaarassa pilaantua tai jopa pilaantunut tai että toiminnalla olisi aiheutettu terveyden vaaraa. Edelleen on huomioitava, että ympäristön turmelemisena voidaan rangaista vain normin vastainen ympäristön pilaaminen tai muuttaminen. Esimerkiksi luvassa sallittu ympäristön pilaava toiminta ei synnytä rangaistavuutta (Kuusiniemi, Ekroos, Kumpula ja Vihervuori, Ympäristöoikeus WSOY, Oikeuden perusteokset, v. 2001, s. 1422-1423). Ympäristön turmeleminen on niin sanottu vaarantamisrikos. Tunnusmerkistön täyttyminen ei edellytä vahingon syntyneen vaan abstraktinen vaara riittää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Johtopäätökset

Vastaajayhtiön betoniasema P:n kanssa samalla alueella on riidattomasti useita muita toimijoita ja toimintoja, joilla on ympäristövaikutuksia. Betoniaseman itäpuolella sijaitsee J oy:n asfalttiasema sekä louhinta- ja murskaustolmlntaa, pohjoispuolella Lohjanharjuntie, rautatie ja H Oy:n kuitusementtilevytehdas ja pintakäsittelylaitos. Betoniaseman etelä- ja kaakkoispuolelle sijoittuu I Oyj:n - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - maankaatopaikka sekä risujen ja kantojen käsittelyalue.

Betoniaseman alueella ja sen ympäristössä maakerrosten paksuus vaihtelee suuresti kalliopinnan suurten korkeusvaihteluiden vuoksi. Maakerrosten paksuus on 2-12 metriä ja kerrosten laatu vaihtelee soraisesta hiekasta hienorakeiseen silttiin, mikä vaikuttaa maakerrosten vedenjohtavuuteen. Maanalaisista kalliomuodostelmista ja pohjavesien virtauksista ei voida tutkimuksista huolimatta olla kaikilta osin täysin varmoja.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kromin osalta käräjäoikeus toteaa, että sen pitoisuus pohjavedessä on noussut, ollut koholla ja ajoittain ylittänyt myös talousvedelle asetetun laatusuosituksen vuoden 2006 lopusta vuoden 2008 alkuun. Tuolle ajanjaksolle sijoittuu teonkuvauksen mukaiset tapahtumat toukokuulta 2007 sekä myös elokuun 2007 ja helmikuun 2008 väliset tapahtumat. Asiassa kuullut todistajat ovat kertoneet kukin erilailla siitä, milloin heidän näkemyksensä mukaan esimerkiksi kromin pitoisuudet alueen pohjavedessä ovat lähteneet laskuun. Pohjavesitutkija, todistaja M:n näkemys on ollut, että pitoisuudet olivat laskeneet vasta lokakuun 2008 aikana, mutta todistaja N:n näkemyksen mukaan pitoisuudet olivat lähteneet selkeästi laskuun jo marraskuun 2007 jälkeen.

Kirjallinen todiste nro 41 osoittaa, että kromin osalta pitoisuus pohjavedessä on laskenut huomattavasti jo marraskuusta 2007 tammikuuhun 2008 mennessä. Tämä vastaa myös todistaja N:n kertomusta pitoisuuksien selkeästi laskusta marraskuun 2007 jälkeen. On otettava huomioon, että koska helmikuun 2008 jälkeen kiinteistöltä poistettiin sinne pikkuhiljaa kertynyttä betonijätettä sisältävää ainesta yhteensä 260 tonnia, on kiinteistöllä olleen betonijätteen määrän täytynyt olla suurimmillaan juuri ennen tuota ajankohtaa eli todennäköisesti juuri vuoden 2007 lopulta vuoden 2008 helmikuun puhdistukseen saakka. Siitä huolimatta arvot ovat juuri tuona aikana laskeneet. On toki mahdollista, että arvoihin ovat osittain vaikuttaneet myös talviaika ja todennäköisesti jäässä ollut maa, mikä ei ole läpäissyt mahdollisia haitallisia aineita samalla tavalla kuin kesäaikaan olisi tapahtunut. Mutta kun kromin pitoisuus on jo helmikuussa, 24.2.2008 otetussa näytteessä laskenut alle talousvedelle asetetun suosituksen ja betonijäte on kuitenkin puhdistettu kiinteistöltä vasta tuon ajankohdan jälkeen, tukee se sitä näkemystä, ettei kromipitoisuus pohjavedessä ole aiheutunut ainakaan yksin vastaajayhtiön menettelystä ja kiinteistölle varastoidusta betonijätteestä vaan mahdollisesti jostakin muusta toiminnasta vastaajayhtiön alueen lähettyvillä.

Vastaajan toimesta alueelta on otettu myös omia näytteitä pesuhiekasta sekä myös bunkkerin seinissä olleista aukoista ilmenevistä valumajäljistä. Näytteet ovat olleet muun muassa kromin ja sulfaattien osalta puhtaita. Tämäkin puhuisi sen puolesta, ettei kiinteistön alueella ollut betonijäte ole vaikuttanut pohjaveteen haitallisesti.

Betoniautosta on riidattomasti tyhjennetty kiinteistölle noin 20 tonnia betonijätettä helmikuussa 2008. Ottaen huomioon edellä esitetty kromipitoisuuksien selvä lasku vuoden 2008 tammikuun ja helmikuunkin sekä myös maaliskuun aikana ja ettei tämän varastoinnin ole myöskään osoitettu nostaneen kromiarvoja pohjavedessä, osoittaisi sekin, ettei betonijäte ole ollut todellinen syy arvojen nousuun. Tosin tältä osin on otettava huomioon vastaajien kuulemisen yhteydessä esille tullut seikka, että betoniautosta kiinteistölle päästetty betoni olisi tyhjennetty luvallisen laatan päälle, josta ei pitäisikään päästä haitallisia aineita liukenemaan maaperään ja / tai pohjaveteen.

Kaikki vastaajat ovat tuoneet esille myös, ettei kovettuvasta betonista irtoa haitallisia aineita ympäristöön. Myös todistaja M on kertonut, että kovettuneesta betonista liukenee kromia vain hyvin pieniä määriä. Ja edellä jo esille tuodun Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen antaman tiedotteenkin mukaan betonimurskeesta muodostuneen suotoveden keskimääräiset kromi- ja sulfaattipitoisuudet ovat tutkimusten mukaan olleet alhaisia. Tutkimuksen mukaan betonimurskeesta liukenevien kromin ja sulfaattien määrän on todettu olevan jopa alhaisempi kuin lehtotuhkan.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asiassa esitetyissä kirjallisissa todisteissa, muun muassa ELY-keskuksen lausunnoissa sekä myös todistaja K:n kertomuksesta on tullut esille, että ei voida yksiselitteisesti ja varmuudella sanoa, mistä alueen toiminnosta kohonneet arvot ovat olleet peräisin. K on tuonut lisäksi esille, ettei eri toimijoiden alueen putkista ole tarkkailtu täysin samoja aineita. Asiassa on tullut esille myös, että pohjaveden laatu on heikentynyt esitettynä tekoaikana myös muiden toimijoiden alueilla.

Kaikki edellä esitetty puhuu sen puolesta, ettei betonijätteiden väliaikaisesta varastoimisesta kiinteistöllä ja kiinteistölle kaadetusta nopeasti kovettuvasta betonista ole liuennut alueen pohjaveteen ympäristölle haitallisia aineita, kromia tai sulfaattia. Ainakaan asiassa ei ole pystytty osoittamaan riittävällä varmuudella ja todennäköisyydellä, että alueen pohjaveden kohonneet pitoisuudet muun muassa kromin osalta olisivat aiheutuneet vastaajayhtiön alueella varastoidusta betonijätteestä.

Todistaja L on pitänyt vastaajayhtiön menettelyä "hyvin todennäköisenä" syynä kromiarvojen nousuun ja todistaja M on pitänyt alueella varastoitua betonijätettä "melko selkeänä" pohjaveden kromipitoisuuden nostajana. Ottaen kuitenkin huomioon kaikki asiassa edellä esitetty sekä muun muassa esille tulleet useat toimijat alueella, asiassa esitetty näyttö ei kuitenkaan riitä rikosoikeudelliselle syyksiluettavuudelle.

Käräjäoikeus katsoo asiassa jääneen varteenotettava epäilys siitä, että pohjaveden kohonneet kromipitoisuudet ovat voineet aiheutua jostakin muusta aineesta ja / tai jonkun muun toimijan menettelystä kuin vastaajien toiminnasta. Vastaajien ja vastaajayhtiön toiminnan ei ole riittävällä todennäköisyydellä näytetty aiheuttaneen ympäristön haitallista muuttumista tai olleen omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista, muuta vastaavaa ympäristön haitallista muuttumista tai roskaantumista taikka vaaraa terveydelle. Todettakoon, että betonijäte on poistettu yhtiön alueelta ja että roskaantumista silmällä pitäen kysymyksessä on ollut yhtiön oma laitosalue, jonka osalta roskaantumisen ei voida katsoa täyttyvän siten, että kysymyksessä voitaisiin katsoa olevan ympäristön turmeleminen. Näillä perusteilla käräjäoikeus hylkää vastaajiin kohdistuvat syytteet ympäristön turmelemisesta näyttämättömänä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Syytteiden hylkääminen

Syytteet ympäristön turmelemisesta hylätään.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet

Käräjätuomari Katja Tukiainen

TURUN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 17.6.2003

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

Syyttäjä on vaatinut, että A, B, C, D ja E tuomitaan rangaistukseen ympäristön turmelemisesta käräjäoikeuden tuomiossa selostetun rangaistusvaatimuksen mukaisesti siten muutettuna, että tekoajat ovat olleet B:n osalta 1.1. - 9.5.2007, C:n osalta 1.6.2007 - 19.2.2008, A:n ja E:n osalta 18.9.2007 - 19.2.2008 ja D:n osalta 15.10.2007 - 19.2.2008. Lisäksi syyttäjä on toistanut käräjäoikeuden tuomiossa selostetun F Oy:öön (jatkossa myös vastaajayhtiö/yhtiö) kohdistamansa vaatimuksen yhteisösakkoon tuomitsemisesta - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - .

Perusteinaan syyttäjä on lausunut, että pohjaveden kohonneet kromi- ja sulfaattipitoisuudet olivat aiheutuneet riittävällä todennäköisyydellä vastaajayhtiön syytteessä kuvatusta menettelystä. Useiden satojen tonnien sementti-/betonijätteen saattaminen I-luokan pohjavesialueelle vastoin ympäristönsuojelulain säännöksiä sekä ympäristölupaehtoja on joka tapauksessa ollut omiaan aiheuttamaan vähintäänkin vaaran ympäristön turmeltumisesta, mikä menettely täyttää ympäristön turmelemisen tunnusmerkistön. Lisäksi jäte oli poistettu vasta viranomaisen määräyksestä, jolloin se ei ollut ehtinyt saastuttaa enempää luontoa.

A:n vastaus

A on vaatinut, että valitus hylätään - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

A on lausunut, että mikäli hänellä katsotaan olevan olleen vastuu vastaajayhtiön ympäristöasioista, hän ei ole siitä huolimatta syyllistynyt rikokseen, sillä asiassa on jäänyt vähintään epäselväksi, mistä pohjaveden kohonneet arvot olivat johtuneet.

B:n vastaus

B on vaatinut, että valitus hylätään - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asiassa on jäänyt vähintään epäselväksi, mistä pohjaveden kohonneet kromi- ja sulfaattiarvot olivat johtuneet.

C:n vastaus

C on vaatinut, että valitus hylätään - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asiassa on jäänyt vähintään epäselväksi, mistä pohjaveden kohonneet sulfaatti- ja kromiarvot olivat johtuneet. Hänen toimitusjohtajakaudellaan ne olivat laskeneet.

D:n, E:n ja F Oy:n vastaus

D, E ja F Oy ovat kohdaltaan vaatineet, että valitus hylätään - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Edelleen he ovat lausuneet, että asiassa on jäänyt epäselväksi, mistä pohjaveden kohonneet sulfaatti- ja kromiarvot olivat johtuneet.

Yhteisösakkoa koskevan vaatimuksen osalta vastaajayhtiö on lausunut, ettei sen tuomitsemiselle ole perusteita, koska mitään rikosta ei ole tapahtunut. Kysymyksessä on joka tapauksessa vähäinen rikos mahdollisten haitallisten ympäristönvaikutusten ollessa vähäisiä ja tilapäisiä. Yhteisösakon määräämiselle ei ole edellytyksiä, kun otetaan huomioon vastaajayhtiön huomattavat taloudelliset investoinnit ympäristönsuojelun hyväksi ja uusien ympäristörikkomusten ehkäisemiseksi sekä se, että ympäristöviranomaisilta saatujen selvityspyyntöjen johdosta vastaajayhtiöllä oli ryhdytty välittömästi toimenpiteisiin ja puhdistettu kiinteistö ylimääräisestä jätebetonista.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Todistelu hovioikeudessa

Hovioikeudessa on esitetty sama todistelu kuin käräjäoikeudessa. Lisäksi uutena kirjallisena todisteena on esitetty A:n tuntilaput vuoden 2007 elokuulta, marraskuulta ja joulukuulta sekä vuoden 2008 tammikuulta ja maalis- sekä huhtikuulta.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Näyttö

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

G Oy:n ympäristölupapäätös 18.6.2003

Laitos sijaitsee Lohjanharjun tärkeällä pohjavesialueella ja sen varsinaisella muodostumisalueella. Lähimpään vedenottamoon on matkaa 300 metriä. Vedenottamosta vesi johdetaan suoraan vesijohtoverkkoon. Lisäksi alueella on asutusta noin 300 - 400 metrin etäisyydellä. Yhtiön ympäristölupahakemuksen mukaan toiminnasta ei synny päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Hakemuksen mukaan betonijäte siirretään pesualtaaseen kovettumaan, sitä syntyy korkeintaan 5 m3 kuukaudessa ja varastointiaika on enintään kaksi viikkoa. R:n kaupungin ympäristölautakunta myönsi yhtiölle ympäristöluvan toiminnanharjoittajan ilmoittamien toimenpiteiden lisäksi seuraavilla lupamääräyksillä jätteiden käsittelystä. Kohdan 4.1 mukaan laitoksen toiminnasta syntyvät jätteet tuli varastoida niin, ettei niistä aiheudu roskaantumista, terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa. Kohdan 4.5 mukaan toiminnassa syntyvää jätebetonia ei saa varastoida muualla kuin pesualtaassa ja se on toimitettava vähintään kerran kahdessa viikossa alueelta pois asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Lupamääräyksen perusteluissa viitataan erikseen ympäristönsuojelulain 7 §:ään, minkä mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän huononeminen, josta voi olla vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Vastuun jakautuminen vastaajayhtiön sisällä

Betoniasema P:ltä on 8. - 9.6.2007 viety kaatopaikalle betoni- ym. jätettä yli 400 tonnia. B:n on toimitusjohtajana toimiessaan täytynyt tietää, että alueella on ympäristölupaehtojen vastaisesti säilytetty betonijätettä muualla kuin pesualtaassa.

Asiassa on selvitetty, että C oli vastaajayhtiön toimitusjohtajaksi 1.6.2007 tultuaan ryhtynyt erinäisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi vastaajayhtiön toiminnassa. Hän on kuitenkin jättänyt valvomatta, että hänen määräämiään toimintaohjeita tosiasiallisesti noudatetaan ottaen erityisesti huomioon 8. - 9.6.2007 kaatopaikalle viety yli 400 tonnin betoni- ym. jäte. C:n on siten pitänyt tietää, että toiminnasta on aikaisemmin syntynyt lupaehtojen vastaisesti säilytettyä betonijätettä. Tätä valvontavelvollisuuden rikkomista ei poista se, että hän oli palkannut D:n asemanhoitajien esimieheksi muun muassa valvomaan ympäristölupaehtojen noudattamista. Ottaen huomioon betonijätteen suuri määrä ja se, että suoraan maahan lasketusta betonista oli alettu rakentaa laitokselle parkkipaikkaa, joka oli ollut kaikkien nähtävillä, C:n ja D:n on katsottava olleen tietoisia vastaajayhtiössä tapahtuneesta betonijätteen ympäristölupaehtojen vastaisesta säilyttämisestä kiinteistöllä. Heillä oli siten ollut mahdollisuus myös puuttua epäkohtiin betoniaseman toiminnassa. C:n osalta on otettu huomioon myös se seikka, että kirjalliset ohjeet laitoksen sosiaalitiloihin on laitettu esille todistaja L:n kertomus huomioon ottaen vasta helmikuun 2008 jälkeen. D:n osalta on otettu huomioon erityisesti se, että hänen olisi pitänyt puuttua betoniasema P:n näkyvään jätebetonin lupaehtojen vastaiseen säilytykseen oma-aloitteisesti ottaen huomioon hänen tehtäväkuvansa. Nyt betonijätteen säilyttämiseen puututtiin vasta viranomaisten toimenpiteiden johdosta.

Näillä lisäyksillä hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion sivuilta - - - ilmenevät perustelut vastuun jakautumisesta vastaajayhtiön sisällä. Näin ollen B, C, A, E ja D ovat olleet osaltaan vastuussa vastaajayhtiön ympäristöasioista syyttäjän valituksessaan esittäminä ajankohtina.

Aineen saattamien tai päästäminen ympäristöön

Todistaja L:n kertomuksen sekä kirjallisena todisteena esitetystä valokuvaliitteestä ilmenevien seikkojen perusteella asiassa on selvitetty, että betoniaseman maapohjalla on säilytetty betonia ja että helmikuussa 2008 havaittu betoni oli saatettu maahan märkänä.

Asianosaisista B ja E ovat kertoneet, että kaatopaikalle kesällä 2007 ja kevättalvella 2008 viedystä jätteestä betonia oli sisältänyt vain noin puolet. Suuri osa oli ollut muuta maa-ainesta kuten hiekoitushiekkaa sekä jäätä. L on arvioinut, että mainittu jäte oli sisältänyt betonin lisäksi vain jonkin verran hiekkaa, sillä hiekkaa ei taloudellisistakaan syistä viedä suuressa määrin kaatopaikalle. Kirjallisina todisteina esitettyjen todisteiden nro 16 ja 17 (kuitit betonijätteiden toimituksesta kaatopaikalle) perusteella kaatopaikalle ajettu aines oli ollut betonia. Tämä kuiteista ilmenevä seikka on otettava lähtökohdaksi arvioitaessa kaatopaikalle ajetun betonin määrää. Asiassa on tullut selvitetyksi, että betoniaseman kiinteistöllä on huomattavia korkeuseroja, mikä aiheuttaa runsaan hiekoittamisen tarpeen talviaikaan. Lisäksi on selvää, että poistettaessa jätebetonia maaperästä järeällä kalustolla tulee samalla poistetuksi myös muuta maa-ainesta ja talvella mahdollisesti myös jäätä. Nämä seikat huomioon ottaen hovioikeus arvioi kaatopaikalle ajetun betonin määräksi kesällä 2007 noin 390 tonnia ja kevättalvella 2008 noin 140 tonnia. Nämä määrät vastaavat siten myös kiinteistön maapohjalla säilytetyn betonijätteen määrää.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Asiassa on siten tullut selvitetyksi, että vastaajayhtiön toiminnassa syntyvää jätebetonia oli varastoitu ympäristölupaehtojen vastaisesti muualla kuin vesitiiviissä pesualtaassa eikä sitä ollut toimitettu vähintään kahdessa viikossa asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Jätebetoni piti säilyttää vesitiiviissä pesualtaassa juuri sen vuoksi, että maapohjan päällä säilytettynä jätebetoni aiheuttaa vaaraa ja haittaa terveydelle tai ympäristölle. Näin ollen ympäristön turmelemisen tunnusmerkistö täyttyy siltä osin kuin teonkuvauksessa on esitetty toimitun rikoslain 48 luvun 1 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetuin tavoin. Vastaajayhtiössä kulloinkin ympäristöasioista vastuussa olleet henkilöt olivat olleet tietoisia mainitusta jätebetonin ympäristölupaehtojen kohdan 4.5 vastaisesta varastoimisesta. Tämän määräyksen vastaiseen menettelyyn vastaajat olivat syyllistyneet tahallaan tai ainakin törkeästä tuottamuksesta.

Ympäristön pilaantuminen ja muu vastaava ympäristön haitallinen muuttuminen, roskaaminen tai vaara terveydelle

Todistajina kuultujen L:n, M:n ja N:n kertomukset tukevat vahvasti sitä, että pohjaveden kromipitoisuuden arvot olivat nousseet vastaajayhtiön menettelyn johdosta. Syytteen puolesta puhuu erityisesti heidän yhdenmukainen kertomuksensa siitä, ettei pohjaveden kromiarvojen huomattavaa nousua vuonna 2007 ollut voinut aiheuttaa mikään muu toimija lähialueella. Kromiarvojen nousu oli havaittu juuri vastaajayhtiön hallitseman kiinteistön keskellä sijaitsevista havaintopisteistä. Lisäksi syytteen puolesta puhuu myös kirjallisena todisteena nro 8 esitetty betoniasema P:n pohjavesitarkkailun yhteenveto vuosilta 2003-2008, jonka mukaan pohjaveden kromipitoisuus oli lähtenyt selvään nousuun vuoden 2006 lopulla ja laskenut vasta vuoden 2008 aikana.

Sen puolesta, että pohjaveden kromipitoisuuden arvot eivät olisi nousseet vastaajayhtiön menettelyn johdosta, näyttäisi puhuvan kirjallisesta todisteesta nro 57 eli VTT:n tiedotteesta 2086 ilmenevä seikka, jonka mukaan betonimurskeen haitta-aineiden, muun muassa kromin, liukoisuus maaperään ja pohjaveteen on heikompaa kuin esimerkiksi lentotuhkan, jota jotkin lähialueen muista toiminnanharjoittajista käyttävät. Toisaalta ympäristöalan asiantuntijan todistaja L:n uskottavan kertomuksen mukaan ei ole olemassa mitään kaiken kattavaa tutkimusta betonin haitta-aineiden liukoisuudesta, vaan jokaisen betonierän haitta-aineiden liukoisuus on tutkittava erikseen. Lisäksi VTT:n tiedote käsittelee betonimursketta, joka on koventunutta kuivaa betonia, jonka haitta-aineiden liukoisuus on riidattomasti todettu hyvin heikoksi. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa maahan oli kaadettu pääasiassa märkää betonia.

Lisäksi syytettä vastaan näyttäisi puhuvan käräjäoikeuden tuomion sivulla 26 käsitellyistä todisteista nro 39, 40 ja 61 ilmenevät seikat siitä, ettei betoniaseman pesuhiekasta tai tukimuurin läpi kulkeutuneesta ja saostuneesta aineesta ollut löytynyt merkittäviä määriä kromia. Tältä osin on todettava, että kyseiset tutkimukset olivat koskeneet selvästi tekoajan jälkeistä aikaa, ja niillä oli siten osoitettu yksiselitteisesti vain kyseisten betoniaine-erien kromipitoisuus. Lisäksi hovioikeus toteaa, että betoni on sen valmistukseen vaadittavan ympäristöluvankin perusteella ympäristölle haitallinen aine, mikäli sitä käsitellään ympäristöluvan vastaisesti esimerkiksi saattaen sitä hallitsemattomasti maaperään.

Arvioitaessa syytteen puolesta ja sitä vastaan puhuvia seikkoja ovat syytettä tukevat seikat selvästi painavampia. Betoniasemalta mitatun pohjaveden kromiarvot olivat nousseet huomattavasti samaan aikaan kun asemalla oli säilytetty muualla kuin vesitiiviissä pesualtaassa satoja tonneja betonijätettä. Kromiarvot olivat puolestaan laskeneet suhteellisen nopeasti sen jälkeen, kun helmikuussa 2008 oli aloitettu kiinteistön puhdistaminen. Minkään muun lähialueen toimijan toiminnassa ei ollut havaittu kromiarvojen nousua tapahtuma-aikana. Mainituilla perusteilla on selvitetty, että pohjaveden kromiarvojen nousun aiheuttaja on vastaajayhtiön puolesta toimineiden henkilöiden syytteessä kuvattu menettely.

Syyksilukeminen

Mainituilla perusteilla A ja E ovat 18.9.2007 - 19.2.2008, B 1.1. - 9.5.2007, C 1.6.2007 - 19.2.2008 ja D 15.10.2007 - 19.2.2008 syyllistyneet siihen rikokseen, mistä heille on rangaistusta vaadittu seuraavilla poikkeuksilla.

Asiassa on tullut selvitetyksi, että ainoastaan B on toukokuussa 2007 toiminnanharjoittajan G Oy:n vastuunalaisena henkilönä G Oy:n toiminnassa ilman vaadittavaa ympäristölupaa ja vastoin sille myönnettyä ympäristölupaa törkeästä huolimattomuudesta saattanut, päästänyt tai jättänyt sekä säilyttänyt betonijätettä noin 390 tonnia G Oy:n kiinteistöllä. Lisäksi ainoastaan A ja E ovat 18.9.2007 - 19.2.2008, C 1.6.2007 - 19.2.2008 ja D 15.10.2007 - 19.2.2008 toiminnanharjoittajan G Oy:n vastuunalaisina henkilöinä G Oy:n toiminnassa ilman vaadittavaa ympäristölupaa ja vastoin sille myönnettyä ympäristölupaa törkeästä huolimattomuudesta saattaneet, päästäneet tai jättäneet sekä säilyttäneet noin 140 tonnia betonijätettä G Oy:n vuokrakiinteistöllä. A, B, C, D ja E eivät ole toiminnanharjoittajan G Oy:n vastuunalaisina henkilöinä kohdaltaan edellä kerrottuina tekoaikoina viipymättä ryhtyneet tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi, vaan ilmoitukset ympäristön turmelemisesta ovat tulleet ulkopuoliselta taholta ja toimiin on ryhdytty vasta ympäristöviranomaisen kehotuksesta.

A:n, B:n, C:n, D:n ja E:n menettelyn seurauksena kysymyksessä olevan alueen pohjavesi on pilaantunut ja heidän menettelynsä on ollut omiaan aiheuttamaan pohjaveden pilaantumisen, muuta ympäristön haitallista muuttumista ja roskaantumista sekä haittaa terveydelle. A:n, B:n, C:n, D:n ja E:n edellä mainittujen toimenpiteiden jälkeen kysymyksessä olevan alueen pohjavesistä on mitattu ainakin huomattavan korkeita kromipitoisuuksia.

Rangaistusseuraamukset

Ottaen huomioon rikoksen vahingollisuus ja vaarallisuus, tekojen vaikuttimet sekä rikoksesta ilmenevä muu tekijöiden syyllisyys hovioikeus pitää oikeudenmukaisena seuraamuksena vastaajien tuomitsemista tuntuviin sakkorangaistuksiin.

Rangaistusta määrätessään hovioikeus on ottanut lisäksi B:n osalta huomioon hänen toimitusjohtajakaudellaan kiinteistöllä säilytetyn betonijätteen suuri määrä sekä se, että vastaajayhtiössä ei ole ollut minkäänlaista ohjeistusta betonijätteen käsittelemiselle.

A:n ja E:n osalta on otettu lisäksi huomioon heidän suhteellisen itsenäinen asemansa betoniaseman hoitajana ja etteivät he olleet noudattaneet vastaajayhtiön betonijätteen käsittelemiselle annettua ympäristöluvan ehtoa. Lisäksi asemanhoitajina he olivat olleet parhaiten selvillä betoniasemalla tapahtuneesta jätebetonin maahan kaatamisesta ja sen kiinteistöllä säilyttämisestä.

Laaja kirjallinen todistusaineisto ja henkilötodistelu ovat osoittaneet, että aloittaessaan vastaajayhtiön toimitusjohtajana C oli heti ryhtynyt selvittämään betonijätteen määrää, antanut sen käsittelyyn jossain vaiheessa ohjeistusta ja muun muassa palkatessaan D:n pyrkinyt luomaan valvonta- ja vastuujärjestelmän betonijätteen käsittelemiselle. Nämä seikat on otettu huomioon C:n rangaistusta määrättäessä päiväsakkojen määrää alentavana tekijänä.

D:n osalta on otettu huomioon hänen muihin vastaajiin nähden lyhyt aikansa vastaajayhtiön palveluksessa päiväsakkojen määrää alentavana tekijänä.

Yhteisösakkoon tuomitseminen

Rikoslain 9 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan oikeushenkilö, jonka toiminnassa on tehty rikos, on syyttäjän vaatimuksesta tuomittava yhteisösakkoon, jos se on rikoslaissa säädetty rikoksen seuraamukseksi. Rikoslain 48 luvun 9 §:n mukaan ympäristön turmelemiseen sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään. Rikoslain 9 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan oikeushenkilö tuomitaan yhteisösakkoon muun muassa silloin, kun sen lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluva on ollut osallinen rikokseen. Saman luvun 3 §:n 1 momentin mukaan rikos katsotaan oikeushenkilön toiminnassa tehdyksi muun muassa silloin, jos sen tekijä on toiminut oikeushenkilön puolesta tai hyväksi ja hän kuuluu oikeushenkilön johtoon.

Rikoslain 9 luvun 4 §:n mukaan tuomioistuin saa kuitenkin jättää oikeushenkilön tuomitsematta yhteisösakkoon, jos oikeushenkilön 2 §:n 1 momentissa tarkoitettu laiminlyönti tai oikeushenkilön toiminnassa tehty rikos on vähäinen. Tuomioistuin saa jättää tuomitsematta yhteisösakkoon myös silloin, kun rangaistusta olisi pidettävä kohtuuttomana ottaen huomioon muun muassa oikeushenkilön toimet uusien rikosten ehkäisemiseksi.

B on ollut vastaajayhtiön toimitusjohtajana 1.1.2007 - 9.5.2007 ja C 1.6.2007 - 19.2.2008. Heidät syykseen on edellä luettu ympäristön turmeleminen mainittuina ajankohtina. Näin ollen vastaajayhtiön toiminnassa on syyllistytty sellaiseen rikokseen, jota rikoslain 9 luvun 1 ja 2 §:issä tarkoitetaan perusteena yhteisösakon tuomitsemiselle.

Kiinteistöllä oli säilytetty useita tonneja betonijätettä pitkän aikaa. Siitä huolimatta, että keväällä 2007 kiinteistö oli määrätty puhdistettavaksi betonijätteestä, kiinteistölle oli tämänkin jälkeen saatettu lisää betonijätettä elokuusta 2007 lukien. Nämä seikat huomioon ottaen kysymyksessä ollut toiminta oli ollut ympäristölle erittäin vaarallista. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen rikos ei ole ollut rikoslain 9 luvun 4 §:n tarkoittamalla tavalla vähäinen.

Asiassa on edellä katsottu selvitetyksi, että C:n tultua vastaajayhtiön toimitusjohtajaksi vastaajayhtiössä on ryhdytty erilaisiin toimenpiteisiin sen ympäristöasioiden hoitamisessa. Tästä huolimatta vastaajayhtiö ei ollut puuttunut siihen, että elokuun 2007 ja helmikuun 2008 välisenä aikana betoniasemalla oli jälleen saatettu selvästi näkyvästi maapohjalle huomattavia määriä betonijätettä ja säilytetty sitä muualla kuin ympäristölupaehtojen mukaisessa vesitiiviissä pesualtaassa, mistä seikoista yhtiön johdon on täytynyt tietää. Nämä seikat huomioon ottaen yhteisösakkorangaistusta ei ole pidettävä myöskään kohtuuttomana.

Ottaen huomioon tehdyn rikoksen laji ja vakavuus, rikoksen pitkä tekoaika ja se, että rikokseen ovat osallistuneet vastaajayhtiön toimitusjohtajat sekä G Oy:n hallituksen toimintakertomuksesta 2010 ilmenevän vastaajayhtiön vakavaraisuus, vaadittu 15.000 euron yhteisösakko on määrältään oikeudenmukainen seuraamus tehdystä rikoksesta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

A

TUOMIOLAUSELMA

Muutoksen käräjäoikeuden tuomiolauselmaan

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Ympäristön turmeleminen 18.9.2007 - 19.2.2008

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

SAKKO
80 päiväsakkoa a 28 euroa = 2.240 euroa

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 48 luku 1 § 1-3

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B

TUOMIOLAUSELMA

Muutoksen käräjäoikeuden tuomiolauselmaan

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Ympäristön turmeleminen 1.1. - 9.5.2007

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

SAKKO
100 päiväsakkoa a 138 euroa = 13.800 euroa

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 48 luku 1 § 1-3

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

C

TUOMIOLAUSELMA

Muutoksen käräjäoikeuden tuomiolauselmaan

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Ympäristön turmeleminen 1.6.2007 - 19.2.2008

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

SAKKO
60 päiväsakkoa a 53 euroa = 3.180 euroa

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 48 luku 1 § 1-3

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

D

TUOMIOLAUSELMA

Muutoksen käräjäoikeuden tuomiolauselmaan

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Ympäristön turmeleminen 15.10.2007 - 19.2.2008

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

SAKKO
60 päiväsakkoa a 46 euroa = 2.760 euroa

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 48 luku 1 § 1-3

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

E

TUOMIOLAUSELMA

Muutoksen käräjäoikeuden tuomiolauselmaan

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Ympäristön turmeleminen 18.9.2007 - 19.2.2008

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

SAKKO
80 päiväsakkoa a 50 euroa = 4.000 euroa

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 48 luku 1 § 1-3

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

G

TUOMIOLAUSELMA

Muutoksen käräjäoikeuden tuomiolauselmaan

SYYKSI LUETUT RIKOKSET

1) Ympäristön turmeleminen 1.1.2007 - 19.2.2008

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

Yhteisösakko 15.000 euroa

LAINKOHDAT

1) Rikoslaki 48 luku 1 § 1-3
Rikoslaki 9 luku 1, 2, 3 ja 5 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Maile Åkerberg, Sirpa Saarnilehto ja Kai Kokko

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.