Vaasan HO 1.9.2011 981

Ulosottokaari - Ulosmittaus - Ulosottovalitus - Oikeudenkäyntimenettely - Asianosaisen kuuleminen

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

POHJANMAAN KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖS 1.12.2010

VALITTAJA A

VELKOJAT B, C, D, E, F, G, H, I, J, K

KUULTAVA Ulosottovirasto

OIKEUDENKÄYNTI KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että ulosmittaus kumotaan.

Perusteet

Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 52 §:n mukaan kuntoutujalle kyseessä olevan lain nojalla maksettavaa kuntoutus- tai kuntoutusrahaetuutta ei saa ulosmitata.

A:n työsuhde on päättynyt 14.6.2010, jonka jälkeen hänen ei enää voida katsoa olevan työ- tai virkasuhteessa. Hänelle maksettavaa kuntoutusrahaa ei voida pitää sellaisena palkan sijasta maksettavana korvauksena, joka olisi
ulosmitattavissa.

Ulosottoviranomaiset

Johtava kihlakunnanvouti on lausunut seuraavaa:

A:lle maksettava kuntoutusraha voidaan rinnastaa määräaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen, josta suoritetaan normaalit ennakonpidätykset ja joka on ulosottokelpoista tuloa.

Muu kuuleminen

Käräjäoikeus on varannut A:lle mahdollisuuden vastata kihlakunnanvoudin lausuntoon. Hän ei ole vastannut.

Käräjäoikeus on katsonut, että velkojien kuuleminen on ilmeisen tarpeetonta.

Käräjäoikeuden perustelu

A on irtisanottu työstään 14.12.2009 ja hänen työsuhteensa on päättynyt 14.6.2010. Eläkesäätiö on 9.6.2010 antanut päätöksen, jonka mukaan hänellä on työntekijän eläkelain nojalla oikeus kuntoutusrahaan. Eläkesäätiö on päätöksellään 14.9.2010 myöntänyt A:lle kuntoutusrahaa ajalle 15.9.2010 - 31.5.2011.

Työntekijän eläkelain 124 §:n 2 momentin mukaan lain nojalla maksettavaa kustannusten korvausta ei saa ulosmitata. Muilta osin tämän lain nojalla maksettavat etuudet ovat ulosottokaaren 4 luvun 2 §:n 2 momentin mukaisia etuuksia, jotka voidaan ulosmitata.

Käräjäoikeuden päätöslauselma

Valitus hylätään.

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Hagar Nordström.

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että käräjäoikeuden päätös ja ulosmittaus kumotaan. Lisäksi A on vaatinut, että ulosmittauspäätöksen täytäntöönpano keskeytetään.

Perusteet

Kuntoutusrahaa ei voida ulosmitata, koska sitä ei saada työ- tai virkasuhteessa, eikä sitä myöskään makseta palkan sijasta siten kuten ulosottokaaren 4 luvun 2 §:ssä edellytetään. Kuntoutusrahan ulosmittaaminen on nimenomaisesti kielletty Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 52 §:ssä.

Välitoimet

Hovioikeus on varannut ulosottomiehelle tilaisuuden antaa lausunto täytäntöönpanon keskeytyspyynnön ja valituksen johdosta.

Johtava kihlakunnanvouti on viitannut käräjäoikeudessa lausumaansa ja keskeyttämisasiassa tekemäänsä päätökseen sekä katsonut, että käräjäoikeuden päätös on oikea. Lisäksi hän on lausunut käsityksenään, että täytäntöönpanon keskeyttämiselle ei ole perusteita, mutta jos pyyntöön suostutaan tulisi vain tilitys velkojille keskeyttää.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Täytäntöönpanon keskeyttäminen

Hovioikeus on 15.2.2011 määrännyt ulosmittauspäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesti keskeytettäväksi siten, että varojen tilitys on kielletty.

Velkojien kuuleminen

Kysymyksenasettelu

Hovioikeudessa on ennen A:n valituksen ratkaisemista kysymys siitä, onko käräjäoikeus saanut hylätä A:n ulosottovelallisena tekemän valituksen varaamatta A:n velkojille tilaisuutta tulla kuulluksi valituksen johdosta.

Arvioinnin lähtökohdat

Laissa ei ole nimenomaista säännöstä siitä, millä edellytyksillä käräjäoikeuden tulee kuulla ulosottovelkojia velallisen valittaessa ulosottomiehen päätöksestä. Oikeuskäytäntö on ollut tältä osin epäyhtenäistä. Lainkäytön yleisistä periaatteista seuraa vahva pääsääntö, että tuomioistuimen on kuultava niitä tahoja, joiden oikeusasemaan valituksen hyväksyminen voi vaikuttaa kielteisesti.

Lainsäädännössä on myös poikkeuksia mainitusta pääsäännöstä tilanteissa, joissa valitus ei voi käytännössä vaikuttaa vastapuolen oikeusasemaan. Esimerkiksi haettaessa muutosta käräjäoikeudesta hovioikeuteen vastausta valitukseen ei oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan tarvitse pyytää, jos sen pyytäminen on ilmeisen tarpeetonta. Näin on esimerkiksi silloin, kun valituksessa esitettyjen seikkojen perusteella on ilmeistä, ettei käräjäoikeuden ratkaisu tule muuttumaan (HE 105/2009 vp, s. 66).

Sovellettavat säännökset ja esityöt

Ulosottokaaren 11 luvun 15 §:n 1 momentin mukaan ulosottovalituksen käsittelyssä käräjäoikeudessa noudatetaan soveltuvin osin oikeudenkäymiskaaren 8 luvun säännöksiä. Oikeudenkäymiskaaren 8 luvun 13 §:n mukaan hakemusasian käsittelystä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä riita-asian käsittelystä säädetään. Mainittujen viittaussäännösten perusteella ulosottovalituksen käsittelyssä käräjäoikeudessa tulee sovellettavaksi soveltuvin osin oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n 2 momentti, jonka mukaan tuomioistuimen on haastetta antamatta heti hylättävä kanne tuomiolla, jos kantajan vaatimus on selvästi perusteeton.

Ulosottokaaren 11 luvun 15 §:n 1 momentin viittaussäännös perustuu vuonna 1996 toteutettuun ulosottolainsäädännön kokonaisuudistuksen ensimmäiseen vaiheeseen, jolloin ulosoton muutoksenhakuasiat siirrettiin ulosotonhaltijalta määrättyihin käräjäoikeuksiin. Kokonaisuudistuksen ensimmäisen vaiheen esitöissä lausutaan, että uudistuksen ensisijaisena tavoitteena on oikeusturvan ja oikeusvarmuuden lisääminen. Koska ulosotto on summaarista prosessia, jonka nopea eteneminen on tärkeää, tulee kuitenkin myös muutoksenhakujärjestelmän olla sopusoinnussa tämän vaatimuksen kanssa. Muutoksenhakuasioiden taloudellinen ja joustava käsittely käräjäoikeudessa on haluttu toteuttaa käyttämällä mahdollisimman yksinkertaista prosessimuotoa, joka suo mahdollisuuden suulliseen menettelyyn istunnossa (HE 106/1995 vp, s. 22 - 23).

Edelleen mainittujen esitöiden mukaan vastapuolen kuuleminen olisi valitusasiassa välttämätöntä aina, kun valitusviranomainen päätöksellään muuttaa vastapuolen oikeusasemaa eli kumoaa valituksenalaisen päätöksen tai muuttaa sitä valittajan vastapuolen oikeuksiin tai velvollisuuksiin vaikuttavalla tavalla. Jos päätöstä vaadittaisiin muutettavaksi esimerkiksi vain jonkin velkojan etuoikeusaseman osalta, niiden velkojien kuuleminen, joiden etuoikeusasemaan ei tulisi muutoksia, ei olisi tarpeellista. Jos valitus joka tapauksessa hylättäisiin tai jätettäisiin heti tutkimatta, ei vastausta myöskään pyydettäisi (HE 106/1995 vp, s. 110).

Ulosottovelkojien kuuleminen

Mainittua oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n 2 momentin säännöstä on vakiintuneesti tulkittu niin, että vaatimus on selvästi perusteeton, jos vaatimus ei perustu lakiin tai ilmoitetusta perusteesta ei voi seurata pyydettyä seuraamusta taikka jos vaatimuksessa vedotut oikeustosiseikat ovat notorisesti epätosia tai ilmeisen mahdottomia. Kanteen hylkääminen haastetta antamatta on poikkeuksellinen toimenpide, joka edellyttää selviä ja riidattomia perusteita (KKO 1998:86). Nyt käsillä olevassa ulosottovalituksessa ei ole kysymys tällaisesta vaatimuksesta, koska Kansaneläkelaitoksen maksaman kuntoutusrahan ulosmittaaminen on nimenomaisesti kielletty.

Kuitenkin mainittu oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n 2 momentin säännös tulee ulosottovalitusasiassa sovellettavaksi ainoastaan soveltuvin osin. Sen vuoksi siihen sisältyvää edellytystä vaatimuksen selvästä perusteettomuudesta ei ole välttämätöntä tulkita tässä yhteydessä samalla tavalla kuin riita-asioissa.

Edellä selostetut esityölausumat osoittavat, että nimenomaisena tarkoituksena lakia säädettäessä on ollut, että käräjäoikeus ei olisi velvollinen varaamaan velkojille aina tai edes pääsääntöisesti tilaisuutta tulla kuulluksi. Kuten edellä on todettu, esitöissä nimenomaisesti todetaan, että velkojilta ei pyydettäisi vastausta, jos valitus joka tapauksessa hylättäisiin tai jätettäisiin heti tutkimatta.

Oikeudenkäyntiä seuraava täytäntöönpano on osa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista käytännössä. Ulosottovalitusasian käsittelyssä korostuu joutuisuus- ja tehokkuusvaatimus erityisesti velkojien oikeusturvan kannalta, koska heillä on tässä vaiheessa jo tuomioistuimen oikeutetuksi katsoma vaatimus velallista kohtaan ja oikeus saada tehokasta suojaa täytäntöönpantavalle ulosottoperusteelleen. Velkojien kuuleminen säännönmukaisesti myös velallisen perusteettomista valituksista hidastaisi ulosottomenettelyä ja sitä olisi muutoinkin vaikea perustella velkojien oikeusturvaintressillä. Mikäli velkojat eivät olisi varmoja valituksen johdosta annettavan käräjäoikeuden päätöksen lopputuloksesta, heidän olisi puhevaltansa täysimääräiseksi varmistamiseksi käytännössä aina syytä vastata käräjäoikeudelle, koska ulosottovalitusasioissa tulee sovellettavaksi hovioikeudessa myös oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 17 §:n prekluusiota koskeva säännös.

Sitä, että kuulemisperiaate ei saa ulosottokaaren mukaisessa muutoksenhaussa samanlaista sisältöä kuin oikeudenkäynnissä yleensä, voidaan perustella myös ulosottovalitusasioiden luonteella. Velallisen ulosottovalituksessa valitus ei ainakaan yleensä kohdistu velkojien oikeuksia vastaan samalla tavalla kuin asianosaisten vaatimukset vastapuolien oikeuksia vastaan riita-asioissa. Esimerkiksi ulosmittauksen toimittamatta jättäminen ei johda siihen, että velkoja ei voisi myöhemmin saada laisinkaan suoritusta saatavalleen. Ulosottomies tekee ulosottoasiassa tyypillisesti useita peräkkäisiä muutoksenhakukelpoisia päätöksiä ja toimia ja valitusoikeus on kaikilla, joiden oikeutta nämä toimet koskevat. Ulosottoasiassa annettava ratkaisu ei myöskään saa samankaltaista oikeusvoimaa kuin selvään vastakkainasetteluun perustuvissa riita-asioissa. Huomiota voidaan lisäksi kiinnittää siihen, että täystutkintaa vaativat riitakysymykset voidaan ohjata ulosottokaaren 10 luvun 6 §:n nojalla erilliseen välioikeudenkäyntiin käsiteltäväksi täytäntöönpanoriitana, jolloin riita-asioita koskevat menettelylliset oikeusturvatakeet tulevat täysimääräisesti noudatettaviksi.

Johtopäätökset

Edellä lausutuin perustein hovioikeus katsoo, että sovellettavaksi tulevaa oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n 2 momenttia ei ole perusteltua tulkita ulosottovalitusasiassa samalla tavalla kuin riita-asioissa yleensä. Mikäli velallisen ulosottovalitus käräjäoikeuteen on perusteeton ja heti hylättävä tai jätettävä tutkimatta, velkojilta ei hovioikeuden mukaan yleensä tarvitse pyytää vastausta.

Kuten hovioikeus jäljempänä katsoo A:n valitus käräjäoikeuteen on ollut perusteeton. A:n valituksen käsittely ja ratkaiseminen ei ole voinut käytännössä vaikuttaa velkojien oikeusasemaan. Muutkaan asiassa ilmenneet seikat eivät ole edellyttäneet, että velkojille olisi pitänyt varata tilaisuus tulla kuulluksi. Sen vuoksi myös hovioikeus voi hylätä valituksen pyytämättä vastauksia velkojilta.

Pääasia

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden päätöksen perustelut ja lausuu lisäperusteluna seuraavaa:

Ulosottokaaren 4 luvun 2 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan palkkaa koskevia säännöksiä sovelletaan myös eläkkeeseen sekä sairauspäivärahaan ja muihin sellaisiin palkan sijasta maksettaviin toimeentuloetuuksiin ja korvauksiin, joiden ulosmittaamista ei ole laissa kielletty.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella eläkesäätiö maksaa A:lle työntekijän eläkelain mukaista kuntoutusrahaa, jonka ulosmittauskelpoisuudesta asiassa on kysymys. Maksajana on työntekijän eläkelain 1 §:n 3 momentin tarkoittama työeläkelaitos ja etuuden saaminen on edellyttänyt työeläketurvan ansaintaa (25 §). Kuntoutuspäätöksen perusteella kysymys ei ole sellaisesta kuntoutuksesta, joka kuuluisi Kansaneläkelaitoksen järjestämisvelvollisuuden piiriin (laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 18 §:n 1 momentin 1 kohta ja 6 §:n 2 momentti).

Asiassa tulee sovellettavaksi työntekijän eläkelaki, jonka perusteella maksettava kuntoutusraha on ulosmittauskelpoinen ja siihen sovelletaan ulosottokaaren 4 luvun 2 §:n 2 momentin 1 kohdan perusteella palkkaa koskevia säännöksiä.

Päätöslauselma

Valitus hylätään. Käräjäoikeuden päätöstä ei muuteta. Hovioikeuden 15.2.2011 antama määräys täytäntöönpanon keskeyttämisestä raukeaa.

Asian ovat ratkaisseet presidentti Olli Varila, hovioikeudenlaamanni Mika Huovila sekä hovioikeudenneuvokset Pirjo Latvala, Kari-Matti Kauppila, Marjukka Huuskonen, Tuula Keltikangas ja Harri Kurkinen.

Esittelijä viskaali Otto Ollikainen

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen.

+

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.