Rovaniemen HO 17.8.2011 708

Muutoksenhaku - Puolustajan sijainen - Kelpoisuusehdot

ASIAN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

ASIAN KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA

HOVIOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

ASIAN KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA

Käräjäoikeus oli K:n vangitsemisasian käsittelyssä 28.1.2011 määrännyt asianajaja E:n K:n puolustajaksi ja antanut varatuomari A:lle luvan toimia puolustajan sijaisena kyseisessä istunnossa.

Varatuomari M oli myöhemmin vangitsemisasian uudelleenkäsittelyssä pyytänyt käräjäoikeudelta lupaa toimia K:lle määrätyn puolustajan sijaisena, koska puolustaja asianajaja E oli ollut estynyt saapumaan istuntoon toisen oikeudenkäynnin viivästymisen vuoksi.

Käräjäoikeus katsoi, ettei varatuomari M täyttänyt puolustajalle asetettuja kelpoisuusvaatimuksia eikä antanut varatuomari M:lle lupaa toimia asiassa puolustajan sijaisena. Käräjäoikeus lausui perusteluinaan, että puolustajan sijaisen määrääminen edellytti oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 5 §:n nojalla tuomioistuimen lupaa ja että puolustajan sijaiseksi määrättävän oli täytettävä puolustajalle saman lain 2 luvun 2 §:ssä säädetyt kelpoisuusehdot. Varatuomari M ei täyttänyt kyseisiä kelpoisuusehtoja. Asianajaja E:llä oli ollut mahdollisuus hankkia itselleen kelpoisuusehdot täyttävä sijainen. Toisen oikeudenkäynnin viivästyminen ei ollut riittävä peruste määrätä varatuomari M:ää K:lle määrätyn puolustajan sijaiseksi.

Käräjäoikeuden antaman muutoksenhakuohjauksen mukaan päätökseen ei saanut hakea erikseen muutosta valittamalla.

ASIAN KÄSITTELY HOVIOIKEUDESSA

Vaatimukset

K kanteli päätöksestä hovioikeuteen. Kantelussaan K vaati, että käräjäoikeuden päätös poistetaan ja että asia palautetaan käräjäoikeuteen.

Vaatimuksensa perusteina K lausui, että käräjäoikeuden antama muutoksenhakuohjaus oli virheellinen. Käräjäoikeuden päätökseen sai hakea muutosta valittamalla. Kysymys oli oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 1 §:ssä säädetystä puolustajan määräämisestä eikä laissa ollut säädetty muutoksenhakukieltoa.

K lausui lisäksi, että oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan silloin, kun epäilty oli itse ehdottanut puolustajakseen kelpoisuusvaatimukset täyttävän henkilön, tämä oli määrättävä, jolleivät erityiset syyt toisin vaatineet. Ihmisoikeussopimusten ja oikeuskirjallisuuden mukaan puolustajaksi oli ensisijaisesti määrättävä asianosaisen ehdottama henkilö.

Lausumat

Hovioikeus varasi asian ratkaisseelle käräjätuomarille tilaisuuden antaa asiassa kirjallinen lausuma. Käräjätuomari lausui, että muutoksenhakuohjaus oli perustunut oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 12 luvun 1 §:ään ja oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 1 §:n 3 momenttiin. Puolustajan sijaisen määräämistä koskeva ratkaisu oli perustunut oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun säännöksiin ja niiden soveltamiskäytäntöön.

Syyttäjä katsoi lausumassaan, että kantelu tuli hylätä.

Hovioikeus varasi K:lle tilaisuuden esittää selvitystä varatuomari M:n koulutuksesta ja työkokemuksesta vangitsemisasian uudelleenkäsittelyä edeltäneeltä ajalta.

HOVIOIKEUDEN RATKAISUN PERUSTELUT

K:n oikeus hakea käräjäoikeuden päätökseen muutosta valittamalla

K on kannellut julkisen puolustajan sijaisen määräämistä koskevasta käräjäoikeuden päätöksestä.

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvussa, jossa säädetään muun muassa puolustajan määräämisestä, kelpoisuudesta, vaihtamisesta ja sijaistamisesta, tai muussakaan lainsäädännössä ei säädetä erikseen muutoksenhakuoikeudesta puolustajan sijaista koskevaan ratkaisuun.

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 12 luvun 1 §:n mukaan, jollei muualla laissa toisin säädetä, rikosasioiden käsittelyssä ja muutoksenhaussa noudatetaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain lisäksi oikeudenkäymiskaaren säännöksiä. Oikeudenkäymiskaaren 25 luvussa on säädetty muutoksenhausta käräjäoikeudesta hovioikeuteen. Luvun 1 §:n 3 momentin mukaan käräjäoikeuden oikeudenkäynnin aikana tekemään ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla vain, jos se on nimenomaisesti sallittu.

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 10 §:n 3 momentin mukaan puolustajan määräämistä koskevaan ratkaisuun voi hakea muutosta noudattaen soveltuvin osin, mitä oikeusapulain 26 §:ssä säädetään. Oikeusapulain 26 §:n mukaan tuomioistuimen oikeusapulain nojalla tekemään päätökseen saa hakea muutosta valittamalla pääasian yhteydessä tai, jos päätös on tehty ennen pääasian ratkaisemista, erikseen noudattaen, mitä valittamisesta pääasiassa säädetään. Edellä selostetusta lainkohdasta johtuu, että oikeusapulain 9 §:n mukaiseen avustajan sijaisen määräämistä koskevaan ratkaisuun on oikeus hakea muutosta valittamalla.

Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa on kysymys avustajan sijaisen määräämisen kanssa samankaltaisesta tapauksesta. Puolustajan sijaisen määräämistä koskevaan ratkaisuun liittyy samankaltaisia kysymyksiä kuin avustajan sijaisen määräämistä koskevaan ratkaisuun. Näin ollen hovioikeus katsoo, että muutoksenhaun tulisi olla turvattu puolustajan sijaisen määräämistä koskevassa asiassa vastaavalla tavalla kuin puolustajan tai oikeusapulain nojalla määrätyn avustajan tai avustajan sijaisen määräämistä koskevassa asiassa. Erillistä muutoksenhakuoikeutta puoltaa myös se, että muutoksenhakuoikeus pelkästään pääasiaratkaisun yhteydessä kävisi asian laatu huomioon ottaen käytännössä merkityksettömäksi. Kun otetaan huomioon vielä K:n oikeus valita oma avustajansa sekä muut oikeusturva- ja oikeussuojanäkökohdat, hovioikeus päätyy siihen, että käräjäoikeuden olisi tullut antaa valitusosoitus, jonka mukaan sen ratkaisuun saa hakea erikseen muutosta valittamalla hovioikeudelta.

Puolustajan sijaisen määräämistä koskeva ratkaisu

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 5 §:n mukaan puolustaja ei saa ilman tuomioistuimen lupaa panna toista sijaansa. Lainkohdassa ei ole säädetty niistä edellytyksistä, joiden täyttyessä tuomioistuin voi antaa lainkohdassa tarkoitetun luvan eikä siitä, onko puolustajan sijaiselle asetettava erityisiä kelpoisuusehtoja. Johtoa näiden seikkojen harkintaan voidaan saada oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun säännösten ohella 1.6.2002 kumotusta maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetusta laista ja sen tulkinnasta sekä oikeusapulain avustajaa koskevista säännöksistä.

1.6.1973 voimaantulleen ja 1.6.2002 kumotun maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain (87/1973) 13 §:n mukaan avustaja sai hyväksyttävästä syystä tilapäisesti panna sijaansa avustajan kelpoisuusvaatimukset täyttävän toisen henkilön. Lainkohdan esitöistä ilmenee (HE 106/1972), että kussakin tapauksessa tuomioistuimen harkintaan jäi, voidaanko ilmoitettua syytä pitää hyväksyttävänä. Kielteisessä tapauksessa sijaisen suorittamista avustajantehtävistä ei määrättäisi maksettavaksi avustajalle muutoin kuuluvaa palkkiota ja korvausta valtion varoista. Sijaisen käyttöoikeutta rajoittavilla säännöksillä haluttiin korostaa, että henkilökohtaisen luottamuksellisen suhteen muodostuminen avustajan ja avustettavan välille oli avustustehtävän menestyksellisen hoitamisen välttämätön edellytys.

Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 2 luvun 5 §:n esitöissä (HE 82/1995) on lausuttu, että tuomioistuimen tehtävänä on avustajaa määrätessään kiinnittää erityistä huomiota siihen, mitä epäillyn avustaminen kussakin tapauksessa edellyttää. Tämän vuoksi on tärkeää, että määräyksen antamisen jälkeenkin tuomioistuin voi valvoa, että avustajana toimii sellainen henkilö, joka tuomioistuimenkin mielestä kykenee hoitamaan tehtävän ja että avustajaa ei ilman tuomioistuimen lupaa vaihdeta sellaisessa vaiheessa, jossa asian käsittely sen vuoksi vaikeutuu tai pitkittyy.

1.6.2002 voimaan tulleen oikeusapulain nojalla määrätyn avustajan sijaistamisesta säädetään oikeusapulain 9 §:ssä. Lainkohdan mukaan avustaja ei saa ilman tuomioistuimen lupaa panna toista sijaansa. Sijaiseksi hyväksyttävän on täytettävä avustajan kelpoisuusvaatimukset. Kyseisen lainkohdan esitöiden (HE 82/2001) mukaan määrätyn avustajan tarve käyttää sijaista tehtävän hoitamisessa johtuu käytännössä siitä, että määrätty avustaja on syystä tai toisesta vain tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäväänsä. Esitöiden mukaan avustajan tehtävän henkilökohtainen luonne on uudistetussa prosessissa entisestään korostunut. Sijaisen käyttämiseen on suhtauduttava verraten pidättyvästi ja tuomioistuimen tulee kussakin tapauksessa voida arvioida sitä, mikä vaikutus sijaisen käytöllä on asianosaisen etujen asianmukaisen valvomisen ja asian käsittelyn tarkoituksenmukaisen etenemisen kannalta. Avustajan tehtävän henkilökohtaisen luonteen korostamiseksi säännös on kirjoitettu samaan muotoon kuin laissa oikeudenkäynnistä rikosasioissa.

Puolustajaksi määrättävälle asetetuista kelpoisuusehdoista on säädetty oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun voimassa olevassa 2 §:ssä (107/1998). Lainkohdan mukaan puolustajaksi on määrättävä julkinen oikeusavustaja tai asianajaja. Jos sopivaa julkista oikeusavustajaa tai asianajajaa ei ole tiedossa tai siihen on muu erityinen syy, puolustajaksi voidaan määrätä muu oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö, joka lain mukaan saa olla asiamiehenä. Milloin epäilty on itse ehdottanut puolustajakseen kelpoisuusvaatimukset täyttävän henkilön, tämä on määrättävä, jolleivät erityiset syyt toisin vaadi. Voimassaolevan lainkohdan esitöissä (HE 132/1997) on todettu, että puolustajan kelpoisuusvaatimusten avulla turvataan järjestelmän laatua. Laatutaso on parhaiten turvattavissa, jos palveluja pääsääntöisesti tarjoavat oikeusavustajat ja asianajajat. Hallituksen esityksen perusteluissa ja lakiehdotuksessa oleva maininta siitä, että puolustajaksi voitaisiin määrätä asianajajan ja julkisen oikeusavustajan ohella myös asianajotoimiston avustava lakimies, on esitystä koskevassa lakivaliokunnan mietinnössä 17/1997 ehdotettu poistettavaksi eikä sitä ole sisällytetty voimassaolevaan lakiin. Erityisten syiden osalta on oikeusapulain 8 §:n esitöissä (HE 82/2001) lausuttu, että erityisillä syillä määrätä avustajaksi muu kuin asianajaja tarkoitetaan sekä julkisen puolustuksen järjestelmässä että maksuttoman oikeudenkäynnin ja yleisen oikeusavun kohdalla kutakuinkin samaa eli esimerkiksi sitä, että avustajaksi voidaan määrätä hakijan perustellusta pyynnöstä hänen aikaisemmin käyttämänsä muu lakimies kuin asianajaja. Erityisenä syynä muun lakimiehen määräämiselle olisi siten pidettävä esimerkiksi asianajajan tai oikeusavustajan saamisen vaikeutta alueella tai avustajan erityistä asiantuntemusta kysymyksessä olevalta alalta, samoin erityisenä syynä olisi nykyiseen tapaan pidettävä sitä, että hakija perustellusta syystä, esimerkiksi avustajaansa kohtaan tuntemansa erityisen luottamuksen perusteella haluaa avustajakseen aikaisemmin käyttämänsä lakimiehen.

Johtoa puolustajan sijaisen kelpoisuudesta voidaan saada myöskin uudesta 1.1.2013 voimaan tulevasta oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 2 §:n säännöksestä (719/2011), jonka mukaan puolustajaksi voidaan määrätä luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa (715/2011) tarkoitettu luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, ellei sopivaa julkista oikeusavustajaa tai asianajajaa ole tiedossa tai siihen on muu erityinen syy. Lainkohdan esitöistä (HE 318/2010) ilmenee, että lupa koskisi asianajotoimistojen niin sanottuja avustavia lakimiehiä ja että luvan saaminen edellyttää riittävää perehtyneisyyttä oikeudenkäyntiasiamiehen tehtävään. Esitöiden mukaan riittävää olisi, että laissa tarkoitetun oikeustieteellisen koulutuksen saaneella henkilöllä on valmistumisensa jälkeen vähintään vuoden työkokemus tehtävässä, joka perehdyttää oikeudenkäyntiasiamiehen toimeen taikka joka on suorittanut tuomioistuinharjoittelun tai toiminut vähintään vuoden ajan syyttäjän tehtävissä. Tehtävä, joka perehdyttää oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan toimeen, voisi olla esimerkiksi avustavan lakimiehen työ asianajo- ja lakiasiaintoimistossa silloin, kun siihen kuuluu säännönmukaisesti oikeudenkäyntiasioissa avustamista. Edellytyksiä muun kuin julkisen oikeusavustajan tai asianajajan määräämiseksi puolustajaksi ei ole ehdotettu muutettavaksi.

Asianajaja E on määrätty 28.1.2011 K:n puolustajaksi 27.1.2011 lukien. Asianajaja E:n K:n vangitsemisasian uudelleen käsittelyssä 1.3.2011 sijaansa esittämä varatuomari M ei ole ollut asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, joten hän ei sinänsä ole täyttänyt edellä kerrottuja puolustajan ensisijaisia kelpoisuusvaatimuksia. M:llä on ollut vangitsemisasian uudelleen käsittelyyn mennessä kokemusta lakimiestehtävistä yhteensä noin 2 vuotta 4 kuukautta, johon on sisältynyt muun muassa vuoden tuomioistuinharjoittelun suorittaminen ja noin 4 kuukautta asianajotoimiston avustavan lakimiehen tehtävien, muiden oikeudenkäyntiasioiden ohella esimerkiksi säännöllisesti vangitsemisasioiden hoitamista.

Asianajaja E:n on K:lle määrättynä puolustajana tullut puolustajan määräyksen henkilökohtainen luonne huomioon ottaen puolustaa tätä käräjäoikeuden vangitsemisasian uudelleen käsittelyssä ensisijaisesti itse. Koska puolustajan sijaisen käyttäminen edellyttää tuomioistuimen lupaa ja sijaisten käyttämiseen on edellä kerrotuin tavoin suhtauduttava yleensä verraten pidättyvästi, on tuomioistuimella edellä lausuttu huomioon ottaen yksittäistapauksessa velvollisuus lupaa koskevassa kokonaisharkinnassa kiinnittää huomiota puolustajan sijaisen kelpoisuuden, asian laadun ja muiden seikkojen ohella myös siihen syyhyn, minkä vuoksi puolustaja on pannut oikeuteen sijaisen. Tuomioistuimen harkintavaltaan puolustajan sijaisen määräämiselle kuuluu, että sillä on aidosti mahdollisuus arvioida, täyttyvätkö edellytykset sijaisen määräämiselle kussakin tapauksessa, eikä tätä tuomioistuimelle kuuluvaa harkintavaltaa saa kaventaa sillä, että pyyntö sijaisen käyttämiselle esitetään liian myöhäisessä vaiheessa. Käytännössä tuomioistuin ei enää istuntoa aloitettaessa voi haitatta evätä pyyntöä puolustajan sijaisen määräämisestä, sillä epääminen johtaa varsin todennäköisesti istunnon lykkäämiseen. Päämiehen etu sekä hyvä ja tehokas oikeudenhoito edellyttävät, että lupaa puolustajan sijaisen käyttämiselle haetaan hyvissä ajoin ennen istuntoa.

Hovioikeus katsoo, että varatuomari M on kokemuksensa ja käsiteltävän asian laatu huomioon ottaen ollut sinänsä sovelias toimimaan K:lle määrätyn puolustajan sijaisena. Varatuomari M:n soveltuvuutta puolustajan sijaisen tehtävään puoltaa myös se, että K on hyväksynyt varatuomari M:n toimimisen hänen puolustajanaan asianajaja E:n sijasta kyseisessä istunnossa.

Kyseisessä tapauksessa syynä puolustajan sijaisen käyttämiselle on ollut asianajaja E:n toisen oikeudenkäyntikäsittelyn viivästyminen, mistä syystä hän on ollut estynyt puolustamaan itse K:tä kyseisessä vangitsemisasian uudelleen käsittelyssä. Hovioikeus katsoo, että tässä tapauksessa K:n erityistä luottamusta asianajaja E:n asianajotoimiston avustavaan lakimieheen on pidettävä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 2 §:n tarkoittamana erityisenä syynä toimia puolustajana. Ottaen huomioon puolustajana toimimisen esteen tilapäisyys, asian laatu ja M:n kyseiseen asiaan perehtyminen, kokemus ja soveliaisuus toimia sijaisena sekä asian pitkittymisen välttäminen, K:n etujen asianmukainen valvonta ja käsittelyn tarkoituksenmukainen eteneminen, hovioikeus katsoo, että edellytykset myöntää M:lle lupa toimia puolustajaksi määrätyn asianajaja E:n sijaisena olisivat olleet olemassa.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

K on peruuttanut pääasiaa eli muun muassa tapon yritystä koskevan valituksensa. Pääasiaa koskeva ratkaisu on siten lainvoimainen. Näin ollen enemmän lausunnon antaminen puolustajan sijaisen määräämistä koskevasta päätöksestä raukeaa.

ASIAN OVAT RATKAISSEET

hovioikeudenneuvos Marianne Wagner-Prenner
hovioikeudenneuvos Sakari Laukkanen
hovioikeudenneuvos Virve Salo
asian esittelijä, viskaali Janne Mononen

LAINVOIMAISUUSTIEDOT

Lainvoimainen

Etusivulle

Päivitetty 18.10.2011

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.