Kouvolan HO 5.12.2011 1133

Turvaamistoimi - Osakeyhtiö - Suunnattu osakeanti

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Yhtiö oli päättänyt suunnatusta osakeannista. Osakkeenomistajat vaativat täytäntöönpanokiellon määräämistä. Kysymys:

1) Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n soveltuvuus

2) Turvaamistoimen myöntämisen edellytykset

3) Etujen ja haittojen punninta

KOUVOLAN HOVIOIKEUDEN PÄÄTÖS 5.12.2011

A Oy:n yhtiökokouksen päätös

A Oy:n ylimääräisessä yhtiökokouksessa 21.9.2011 on tehty päätös maksullisesta suunnatusta osakeannista, jossa osakeyhtiölain mukaisesta osakkeenomistajan merkintäetuoikeudesta poiketen on tarjottu L Oy:n merkittäväksi enintään 4.721 uutta A Oy:n K-sarjan osaketta. Merkintäetuoikeudesta poikkeamista oli yhtiökokouskutsussa perusteltu osakeyhtiölain 9 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla painavalla taloudellisella syyllä. Osakeanti liittyi A Oy:n ja L Oy:n väliseen osakevaihtoon, jossa A Oy saisi L Oy:n omistamia X Oyj:n K-sarjan osakkeita. Osakevaihdon seurauksena A Oy saisi X Oyj:n osakekannan kokonaisuudessaan omistukseensa ja A-konsernin rakenne selkeytyisi.

Turvaamistoimihakemus

B Oy ja C Oy ovat käräjäoikeudessa vaatineet, että ylimääräisen yhtiökokouksen päätös suunnatusta osakeannista määrätään täytäntöönpanokieltoon. Vaatimusta on perusteltu sillä, että päätös on osakeyhtiölain vastainen, koska sille ei ole yhtiön kannalta painavaa taloudellista syytä ja päätös loukkaa osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta. Päätös on tehty käytännössä niiden osakkeenomistajien äänillä, jotka omistavat L Oy:n osakkeet, ja päätöksen seurauksena kyseinen yhtiö saisi 20-kertaisen äänivallan omaavia A Oy:n K-sarjan osakkeita selvästi alle käyvän hinnan ja äänienemmistön A Oy:ssä. A Oy omistaa jo nykyisin X Oyj:n osakkeista 97,5 prosenttia, eikä konsernirakenne suunnatun osakeannin myötä selkeydy. Ei ole perustetta vaihtaa vähemmistöosuutta X Oyj:ssä enemmistöosuuteen A Oy:ssä. Päätöksen seurauksena B Oy, C Oy ja muut osakkeenomistajat menettäisivät vaikutusvaltansa A Oy:ssä ja heidän osakkeidensa arvo laskisi. Päätös on omiaan tuottamaan oikeudetonta etua L Oy:n osakkeenomistajille muiden osakkeenomistajien kustannuksella.

Käräjäoikeuden ratkaisu

Perustelut

Hakijat ovat saattaneet todennäköiseksi, että niillä on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu oikeus. On olemassa vaara, että vastaaja toimillaan estää tai heikentää hakijoiden oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä.

Päätöslauselma

Käräjäoikeus on kieltänyt A Oy:tä 10.000 euron sakon uhalla panemasta täytäntöön yhtiön ylimääräisessä yhtiökokouksessa 21.9.2011 tekemää päätöstä suunnatusta osakeannista L Oy:lle.

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

A Oy on vaatinut, että käräjäoikeuden päätös kumotaan ja B Oy:n ja C Oy:n hakemus turvaamistoimen myöntämisestä hylätään.

A Oy on perustellut vaatimuksiaan sillä, että se on osakeyhtiölain 9 luvun 14 §:n 1 momentin perusteella velvollinen ilmoittamaan uudet osakkeet rekisteröitäviksi eli täytäntöönpantavaksi. Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 § edellyttää, että turvaamistoimen hakijalla on jokin oikeus, joka voidaan vahvistaa tuomiolla. Tuomiolla ei voida kieltää vastaajaa noudattamassa osakeyhtiölaissa säädettyä velvollisuuttaan. Osakeannin täytäntöönpano ei myöskään heikennä oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla hakijoiden oikeuden toteutumista, sillä rekisterimerkintä voidaan kaupparekisterilain 23 §:n 1 momentin perusteella poistaa, jos osakeanti myöhemmin todetaan lainvastaiseksi. Turvaamistoimi aiheuttaa oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla hakijoiden turvattavaan etuuteen nähden kohtuutonta haittaa A Oy:lle. Osakeannista hakijoille osinkojen pienentymisestä aiheutuva haitta on arviolta alle 10.000 euroa vuodessa, kun taas osakeannin täytäntöönpanon siirtyminen 31.12.2011 jälkeiseen ajankohtaan aiheuttaisi todennäköisesti A Oy:lle ja sen muille osakkeenomistajille noin 30 miljoonan euron verovahingon, koska veroviranomaisen ennakkopäätös osakeannin verokohtelusta raukeaisi eikä uutta myönteistä veroratkaisua todennäköisesti saataisi. Edellytyksiä turvaamistoimen myöntämiselle ei ole.

Vastaus

B Oy ja C Oy ovat vastustaneet muutosvaatimusta.

Vastustamisensa perusteina B Oy ja C Oy ovat uudistaneet käräjäoikeudessa lausumansa ja lisäksi todenneet, että tuomioistuimella on oikeus määrätä osakeantipäätöksen täytäntöönpano kiellettäväksi. Osakeannin täytäntöönpano aiheuttaisi sen, että osakeannin merkitsijä saisi käytännössä määräysvallan A Oy:ssä. Äänivallan siirtyminen aiheuttaisi riskin, että A Oy:ssä voidaan tehdä päätöksiä, jotka eivät kohtele osakkeenomistajia tasapuolisesti. Kaupparekisterimerkinnän myöhempi korjaaminen ei vaikuttaisi siihen, mitä päätöksiä A Oy:ssä olisi ehditty tehdä, eikä mitätöisi vilpittömässä mielessä merkittyjä osakkeita. Asiassa ei ole mitään takeita siitä, milloin ja miten merkityt osakkeet poistuisivat A Oy:stä.

B Oy:n ja C Oy:n kannalta ratkaisevaa ei ole osinkotulojen pienentyminen, vaan se, että määräysvalta 200-300 miljoonan euron arvoisessa yhtiössä ei voi siirtyä noin kolmen miljoonan euron osakeannilla, jossa luovutetaan 20-kertaisen äänivallan omaavia osakkeita alle käyvän hinnan. A Oy:n väite siitä, että osakeanti olisi välttämätön verohyödyn saavuttamiseksi, ei pidä paikkaansa. Väitetty verohyöty perustuu siihen, että X Oyj:n omistamien Y Oy:n osakkeiden jakamisesta osinkona ei aiheudu veroseuraamuksia. Suunnattu osakeanti ei ole edellytys Y Oy:n osakkeiden jakamiselle osinkona, vaan X Oyj voi jakaa niitä osinkona siitä riippumatta, omistaako A Oy sen osakekannasta nykyiset 97,5 prosenttia vai osakeannin jälkeen 100 prosenttia. Osakeanti on merkitty kaupparekisteriin eikä turvaamistoimesta voi aiheutua A Oy:n väittämää haittaa.

Vastauksen täydennys

C Oy on hovioikeuteen 23.11.2011 saapuneessa kirjeessään katsonut, että käräjäoikeuden päätös on ollut oikea, mutta ilmoittanut, että se ei ole laittanut asiassa vireille välimiesmenettelyä, joten sillä ei ole enää tarvetta turvaamistoimen voimassapitämiselle.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu

C Oy on ilmoittanut, että sillä ei ole enää tarvetta turvaamistoimenpiteen voimassapitämiselle. Näin ollen hovioikeudessa on ratkaistavana, onko B Oy:llä A Oy:tä vastaan oikeus, jonka turvaamiseksi on mahdollista myöntää turvaamistoimi. Lisäksi on ratkaistava, onko asiassa edellytyksiä myöntää turvaamistoimi.

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n soveltuvuus

Lainkohdan mukainen turvaamistoimi voidaan myöntää, jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolta vastaan muu kuin saman luvun 1 tai 2 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla, ja on olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotakin, ryhtymällä johonkin tai laiminlyömällä jotakin tai jollakin muulla tavoin estää tai heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä.

Lain esitöissä (HE 179/1990 vp s. 14-15) on todettu, että pykälässä tarkoitettujen toimenpiteiden tarkoitus ei välttämättä ole ainoastaan turvata hakijan oikeuden toteutuminen myöhemmässä oikeudenkäynnissä ja täytäntöönpanossa, vaan tavoitteena voi olla myös järjestellä jokin tilanne väliaikaisesti esimerkiksi oikeudenkäynnin aikana. Turvaamistoimi voi tarkoittaa sitä, että hakijalle annetaan jo etukäteen, siis ennen oikeudenkäyntiä ja tuomiota, oikeus ainakin jossakin laajuudessa nauttia kyseistä hänelle todennäköisesti kuuluvaa oikeutta.

B Oy:llä on osakeyhtiölain 21 luvun 1 §:n nojalla oikeus moittia ylimääräisen yhtiökokouksen päätöstä suunnatusta osakeannista A Oy:tä vastaan ajettavalla kanteella ja vaatia sen kumoamista. Kanteen nostamisen määräaika ei ole vielä päättynyt, eikä yhtiökokouksen päätös siten ole vielä lopullinen. Moitekanteen johdosta annettavassa ratkaisussa päätös voidaan osakeyhtiölain 21 luvun 4 §:n nojalla kantajan vaatimuksesta julistaa pätemättömäksi tai sitä voidaan muuttaa. Kantajan vaatimuksesta voidaan samalla kieltää yhtiötä panemasta pätemätöntä päätöstä täytäntöön.

Aikaisemmin voimassa olleen osakeyhtiölain 16 luvun 3 §:n 1 momentin (734/1978) mukaan tuomioistuimen oli mahdollista kieltää yhtiökokouksen päätöksen täytäntöönpano ennen moitekanteen ratkaisemista. Nykyisessä yhtiökokouksen päätöksen moittimista koskevassa osakeyhtiölain 21 luvun 4 §:ssä ei ole säännöstä täytäntöönpanon kieltämisestä oikeudenkäynnin aikana. Uuden osakeyhtiölain esitöissä (HE 109/2005 vp s. 193 - 194) on todettu, että päätöksen täytäntöönpano voidaan kuitenkin tarvittaessa kieltää jo ennen moitekanteen vireille tuloa oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n nojalla.

Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus katsoo, että pääasiassa on kysymys sellaisesta oikeudesta, jonka turvaamiseksi on mahdollista myöntää oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitettu turvaamistoimi.

Turvaamistoimen myöntämisen edellytykset

Korkeimman oikeuden oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetun niin sanotun yleisluontoisen turvaamistoimen myöntämistä koskeneissa ratkaisuissa KKO 1998:143, 2000:94, 2003:118 ja 2005:117 on katsottu, että milloin turvaamistoimen myöntäminen merkitsisi sitä, että hakija saisi jo oikeudenkäynnin ajan nauttia täysimääräisesti sitä oikeutta, jota hän kanteellaan vaatii (niin sanottu etukäteisnautinta), turvaamistoimen myöntämistä harkittaessa hakijan oikeuden todennäköisyydelle on asetettava huomattavasti suuremmat vaatimukset kuin saamisen todennäköisyydelle takavarikkoasiassa. Korkeimman oikeuden mukaan koko turvaamistoimijärjestelmän lähtökohtana voidaan pitää sitä, että turvaamistoimella hakijalle annetaan ainakin toistaiseksi vähemmän kuin mihin niin sanottu päävaade oikeuttaa.

Turvaamistoimen myöntäminen merkitsisi tässä tapauksessa sitä, että B Oy:n osakkeiden arvo ja merkitys säilyisivät ainakin pääasiaratkaisun antamiseen saakka eli se saisi muutoksenhaun ajan nauttia oikeutta, jonka säilyttämiseksi se on käynnistänyt välimiesmenettelyn. Kyseisessä tapauksessa vasta vastapuolen väitetty oikeudeton menettely on synnyttänyt B Oy:lle oikeuden vaatia oikeudettomuuden lakkaamista. Turvaamistoimen myöntämisen edellytyksiä on arvioitava näistä lähtökohdista.

Turvaamistoimiasiassa vaade-edellytyksen täyttymistä harkittaessa ei voida ratkaista, onko ylimääräisen yhtiökokouksen päätös suunnatusta osakeannista loukannut osakkeenomistajien etuoikeutta annettaviin osakkeisiin tai ollut omiaan tuottamaan oikeudetonta etua osakkeenomistajille muiden osakkeenomistajien kustannuksella. Nämä väitteet kuuluvat vasta pääasian yhteydessä käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Näin ollen turvaamistoimiasian käsittely on summaarista ja ratkaisu perustuu todennäköisyysarvioon, jonka tueksi ei ole tarpeen esittää samanlaista selvitystä kuin kanteen hyväksymistä koskevan tuomion perusteeksi.

Hakemuksessa on ilmoitettu, että kahden kolmasosan enemmistöä edellyttänyttä päätöstä suunnatusta osakeannista tehtäessä määräenemmistö ylittyi vain 23:lla äänellä. A Oy:n yhtiökokouksissa on ollut yleensä edustettuna 130.000 - 170.000 ääntä. Suunnatussa osakeannissa merkitsijälle annettavat 4.721 K-sarjan osaketta tuottavat yhteensä 94.420 ääntä. Merkitsijä saa täten käytännössä pysyvän äänienemmistön A Oy:ssä.

Osakeyhtiölain esitöissä (HE 109/2005 vp s. 102 - 103) on katsottu, että painavana taloudellisena syynä suunnattuun osakeantiin ei koskaan voida pitää osakekaupoista johtuvien omistussuhteiden muutosten estämistä tai tietyn osakkeenomistajan enemmistöaseman turvaamista.

A Oy ei ole edes väittänyt, että edellä mainitut turvaamistoimihakemuksen tueksi esitetyt seikat eivät pitäisi paikkaansa. Näin ollen B Oy on saattanut oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla riittävän todennäköiseksi, että sillä on A Oy:tä vastaan osakeyhtiölakiin perustuva oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla. Osakeyhtiölain 9 luvun 15 §:n 1 momentti huomioon ottaen on olemassa vaara, että uusien osakkeiden rekisteröinti olennaisesti vähentäisi B Oy:n oikeuden arvoa ja merkitystä.

Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus katsoo, että B Oy:n hakemus turvaamistoimen myöntämisestä täyttää oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset.

Etujen ja haittojen punninta

Oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan päättäessään 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai määräyksen antamisesta tuomioistuimen tulee kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa.

Lain esitöissä (HE 179/1990 vp s. 15) on todettu, että huomiota on kiinnitettävä siihen, ettei väliaikaista määräystä asianosaisten oikeussuhteesta ennen oikeudenkäyntiä tai muuta vastaavaa päätöstä tule antaa, ellei siihen ole olemassa painavia syitä. Tällöin pitää vertailla keskenään hakijalle muutoin aiheutuvaa vahinkoa, hänelle toimesta aiheutuvaa hyötyä ja vastapuolelle mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.

Esitetystä apporttiomaisuutta koskevasta selvityksestä ilmenee, että merkittävien osakkeiden merkintähintana luovutetaan X Oyj:n osakkeita. Niiden arvostamiseen vaikuttaa se, että tämä yhtiö omistaa Y Oy:n osakkeita.

A Oy:n valituksen mukaan osakeannin täytäntöönpanon siirtyminen 31.12.2011 jälkeiseen aikaan aiheuttaisi noin 30 miljoonan euron veroseuraamukset. B Oy:n vastauksen mukaan suunnattu osakeanti ei ole edellytys Y Oy:n osakkeiden luovuttamiselle osinkona.

Hovioikeudelle toimitetussa veroasiantuntijan lausunnossa todetaan, että X Oyj:n aikomus oli jakaa osinkona Y Oy:n osakkeita osakkeenomistajilleen ja veroviranomaisen ennakkotietopäätöksen mukaan osakkeiden luovutus osingonjakona olisi verovapaa vuoden 2011 verotuksessa. Tällaista luovutusta koskeva verotus- ja oikeuskäytäntö on ollut tulkinnanvaraista ja tapauskohtaista. Veroasiantuntijan mukaan osingonjako voitaisiin vuonna 2012 katsoa veronalaiseksi, koska on mahdollista, että veroviranomainen tulkitsee olosuhteiden ja oikeuskäytännön muuttuneen. Lausunnosta ei käy ilmi seikkoja, joista voitaisiin päätellä tulkinnan muuttumisen olevan todennäköistä.

A Oy omistaa X Oyj:n osakkeista 97,5 prosenttia ja yhtiö on siten käytännössä sen määräysvallassa. Valituksesta tai sen liitteenä olevasta lausunnosta ei voida päätellä, ettei X Oyj voi jakaa omistamiaan Y Oy:n osakkeita osinkona suunnatun osakeannin täytäntöönpanosta riippumatta tai että osakeannin täytäntöönpano vaikuttaisi osingonjaon verokohteluun. Näin ollen A Oy ei ole saattanut todennäköiseksi, että turvaamistoimen määräämisestä aiheutuisi sille oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla turvattavaan etuuteen nähden kohtuutonta haittaa. Asiassa ei ilmennyt muutakaan seikkaa, jonka vuoksi turvaamistoimen määräämisestä aiheutuisi A Oy:lle kohtuutonta haittaa.

Näin ollen hovioikeus katsoo, ettei B Oy:n hakemuksen hyväksymiselle ole ollut estettä. Aihetta käräjäoikeuden päätöksen muuttamiseen tältä osin ei ole.

Päätöslauselma

Muutos käräjäoikeuden päätökseen

Turvaamistoimi peruutetaan siltä osin kuin hakijana on ollut C Oy.

B Oy:n hakemuksesta A Oy:lle määrätty kielto panna täytäntöön ylimääräisessä yhtiökokouksessa 21.9.2011 tehty päätös suunnatusta osakeannista L Oy:lle jää voimaan.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Tapani Vasama, Jukka Ketola, Helena Hennen
Esittelijä: Teemu Närhi

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.