Kouvolan HO 22.11.2011 1082

Yhteisen rangaistuksen mittaaminen - Rangaistuksen perusteleminen - Rikosten keskinäinen yhteys - Raiskaus

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Kysymys yhteisen rangaistuksen mittaamista koskevan rikoslain 7 luvun 5 §:n 2 momentin soveltamisesta tilanteessa, jossa raiskausta on edeltänyt noin kuusi tuntia kestänyt vapaudenriisto, jonka aikana tekijä on useita kertoja uhannut asianomistajaa tappamisella, pahoinpidellyt häntä useita kertoja muun muassa kuristamalla kaulasta kaksin käsin ja sähköjohdolla sekä tukahduttamalla tyynyllä. Hovioikeus katsoi, että mainittuja rikoksia on yhteistä rangaistusta määrättäessä arvioitava kokonaisuutena huomioon ottaen erityisesti rikosten vakavuus ja keskinäinen yhteys.

PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 11.7.2011

Käräjäoikeus on lukenut A:n syyksi seuraavat rikokset:

1. A on 21.10.2010 Lahdessa yksityisasunnossaan kello 06:40-13:00 välisenä aikana esittänyt useita eri kertoja B:lle suusanallisia henkeen ja terveyteen kohdistuvia tappouhkauksia. Uhkauksia tehostaakseen A on jossakin vaiheessa nostanut kaksi teräasetta B:tä vastaan siten, että toisen keittiöveitsen terä on ollut kiinni B:n vartalossa vatsan kohdalla. Huomioon ottaen useita tunteja kestänyt uhkausteko, uhkausten tehostaminen teräaseilla sekä teon tapahtuminen osaksi jäljempänä 2-3 kohdissa kuvattujen rikosten yhteydessä, rikoksella uhkaaminen on tapahtunut sellaisissa olosuhteissa, että B:llä on ollut perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vakavassa vaarassa.

2. A on asunnossaan kohdissa 1 ja 3 - 4 kerrottujen rikostensa aikana oikeudettomasti riistänyt B:n liikkumisvapauden ainakin 6 tunnin ajaksi vartioimalla ja seuraamalla B:n tekemisiä asunnollaan sekä estämällä useita kertoja voimaa käyttäen B:n yritykset paeta ja poistua asunnolta.

3. A on edellä mainittuna aikana asunnossaan tehnyt useita eri kertoja ruumiillista väkivaltaa B:lle lyömällä häntä avokämmenellä kasvoihin, käsiksi käymällä, lattialle ja sängylle heittämällä, kuristamalla kaulasta kaksin käsin, kuristamalla kaulasta yölampun sähköjohdolla sekä tukahduttamalla B:tä tyynyllä painamalla. Pahoinpitelyn seurauksena B:lle on aiheutunut alle 1 cm levyinen pitkä hankaumajälki kaulalle vasemmalle puolelle, mustelmaa oikeaan olkavarteen, oikeaan käsivarteen, oikeaan kylkeen ja vasempaan polveen sekä hampaan painautumisesta posken sisäpintaa vasten aiheutunut arpi suun sisäpuolelle oikean posken kohdalle.

4. A on asunnollaan edellä 1 ja 3 kohdissa kerrottujen rikostensa jälkeen ja edelleen 2 -kohdassa kuvatun rikoksensa aikana heittänyt B:n makuuhuoneensa sängylle ja pakottanut tämän kanssaan sukupuoliyhteyteen sekä käyttänyt sukupuoliyhteyden toteuttamisessa hyväkseen myös sitä seikkaa, että hän oli 1-3 kohdissa kerrotuilla rikoksillaan saattanut B:n sellaiseen pelkotilaan, jossa B on ollut kykenemätön puolustamaan itseään ja estämään tahtonsa vastaisen sukupuoliyhteyden A:n kanssa.

5. A on 16.4.2011 Lahdessa Rauhankadun ja Kirkkokadun risteyksen alueella anastanut B:n käsilaukun ja sen sisältämät lompakon, maksukortit, muita kortteja ja matkapuhelimen, ja kiskaisemalla käsilaukun B:ltä niin voimakkaasti, että B on kaatunut kadulle.

Rangaistuksen perustelut

Laittomasta uhkauksesta on normaaliseuraamuskäytännön mukainen rangaistus puolen vuoden ylittävä vankeusrangaistus, kun vastaaja on uhkauksia tehostaakseen muun muassa käsitellyt teräaseita. Väkivallan uhka on ollut välitön, todellinen ja vakava.

Vapaudenriistosta on tuomittava yksittäisenä tekona noin puolen vuoden vapausrangaistus. Rangaistussäännös ei aseta aikarajoja teon tunnusmerkistön toteutumisen osalta. Lyhytaikainenkin liikkumisvapauden estäminen voi olla rangaistavaa vapaudenriistoa. Tässä tapauksessa teko on kestänyt useita tunteja ja vastaaja on teon aikana syyllistynyt myös väkivaltarikoksiin, mikä lisää sen moitittavuutta.

Pahoinpitelystä olisi mainituissa olosuhteissa yksittäisenä rikoksena tuomittava noin yhden vuoden vankeusrangaistus. Pahoinpitelyä on jatkettu useaan otteeseen eri muodoissaan. Erityisen moitittavana ja tekotavaltaan hengenvaarallisena on pidettävä kaulasta kuristamista ja tyynyllä tukahduttamista. Pahoinpitely lähentelee tekotavaltaan törkeätä tekomuotoa.

Raiskauksesta on säädetty vähimmäisrangaistuksena vuoden vankeusrangaistus. Tähän rikokseen ei sinänsä ole liittynyt erityisiä muita kärsimystä lisääviä piirteitä kuin se loukkaus ja nöyryytys, minkä luvaton tunkeutuminen asianomistajan kehoon jo sinänsä sisältää.

Varkaudesta tuomitaan normaaliseuraamuskäytännön mukaan joko tuntuva sakkorangaistus tai lyhyt vankeusrangaistus. Tässä tilanteessa anastukseen on liittynyt lievää väkivallankäyttöä, mikä on otettava huomioon teon moitittavuutta lisäävänä.

Valinta ehdollisen tai ehdottoman vankeuden välillä

Tuomittu rangaistus on enimmäisrangaistus koskien mahdollisuutta tehdä valinta ehdollisen tai ehdottoman rangaistuksen välillä. Lajivalinta on mainitusta seikasta johtuen ensisijaisesti ehdoton vankeusrangaistus.

Vastaajalla ei ole rikosrekisterissä merkintöjä vastaavanlaisista rikoksista.

Vastaaja on kohdissa 1-4 syyllistynyt väkivalta- ja seksuaalirikokseen, joissa tahallisuuden aste rikokseen on ollut erityisen moitittava. Rikosten tekohetkellä vastaaja on aiheuttanut asianomistajalle huomattavaa pelkoa ja kärsimystä.

Käräjäoikeus katsoo, että rikosten vakavuus ja rikoksista ilmenevä vastaajan syyllisyys edellyttävät, että yhteinen vankeusrangaistus tuomitaan ehdottomana.

Tuomiolauselma

Syyksi luetut rikokset

1) Laiton uhkaus 21.10.2010
2) Vapaudenriisto 21.10.2010
3) Pahoinpitely 21.10.2010
4) Raiskaus 21.10.2010
5) Varkaus 16.4.2011

Yhteinen vankeusrangaistus

2 vuotta vankeutta
Rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla tehtävä vähennys 4 päivää.
Vapaudenmenetysaika 5.-8.11.2010

A on velvoitettu suorittamaan B:lle muun muassa kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta 750 euroa sekä henkisestä kärsimyksestä laittoman uhkauksen osalta 800 euroa, vapaudenriiston osalta 1.000 euroa ja raiskauksen osalta 1.500 euroa.

Asian ratkaisseet käräjäoikeuden jäsenet:

Käräjätuomari Anne Halme ja lautamiehet

KOUVOLAN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 22.11.2011

Vaatimukset hovioikeudessa

A on vaatinut, että syyte ja korvausvaatimukset kohdissa 1, 2 ja 4 hylätään. Toissijaisesti hän on katsonut kohdassa 4 syyllistyneensä enintään pakottamiseen sukupuoliyhteyteen ja vaatinut syytteen hylkäämistä enemmälti. A on joka tapauksessa vaatinut, että rangaistusta alennetaan ja se määrätään ehdolliseksi.

A on perustellut vaatimuksiaan sillä, ettei hän ollut tehnyt hänen syykseen luettuja tekoja. B:n käyttäytyminen tapahtumien aikana ja sen jälkeen eivät tue hänen väitteitään tapahtumista asunnolla. B olisi voinut poistua hänen asunnostaan. Vaikka sukupuoliyhteys olisikin tapahtunut vastoin B:n tahtoa, A ei ole käyttänyt väkivaltaa murtaakseen hänen vastarintansa. Asunnolla käytetyn väkivallan ja sukupuoliyhteyden välillä ei ole ollut ajallista yhteyttä, vaan asianosaiset olivat jo sopineet edeltävät riitansa.

Tuomittu rangaistus on liian ankara ottaen huomioon B:n vähäiset vammat ja se, että väitetyn raiskauksen yhteydessä ei ole käytetty suoranaista väkivaltaa. A:n syyksi luetut teot eivät ole lajissaan kovin vakavia. Hänen aikaisempi rikollisuutensa ei ole esteenä rangaistuksen määräämiselle ehdollisena.

Syyttäjä ja B ovat vastustaneet A:n muutosvaatimuksia.

Pääkäsittely

Hovioikeus on toimittanut asiassa pääkäsittelyn, jossa on esitetty käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevät kirjalliset todisteet ja kuultu B:tä ja A:ta todistelutarkoituksessa sekä kahta henkilöä todistajina.

- - - - - - - - - -

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion syyksilukemisen osalta.

Rangaistusseuraamukset

Rikoslain 7 luvun 5 §:n mukaan yhteistä rangaistusta mitattaessa lähtökohdaksi on otettava siitä rikoksesta tuomittava rangaistus, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi tuleva ankarin rangaistus, sekä mitattava rikoksista yhteinen rangaistus siten, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa myös rikosten lukumäärään, vakavuuteen ja keskinäiseen yhteyteen.

Säännöksen esitöiden mukaan rikosten keskinäisellä yhteydellä tarkoitetaan muun muassa tilannetta, jossa yksi rikollinen teko täyttää useamman rikoksen tunnusmerkistön. Tämä on yleensä tekijän kokonaissyyllisyyttä vähentävä seikka, mutta se voi olla myös yhteisen rangaistuksen koventamisperuste. Tuomioistuimen ei tarvitse mainita, mistä rikoksesta tuomittava rangaistus on yhteistä rangaistusta määrättäessä otettu lähtökohdaksi ja minkä suuruinen rangaistus siitä olisi tuomioistuimen harkinnan mukaan tuleva. Säännös ankarimmin rangaistavan rikoksen ottamisesta lähtökohdaksi on tarkoitettu vain ohjaamaan ja yhdenmukaistamaan rangaistuksen mittaamistoimintaa usean rikoksen tapauksissa. Yhteistä rangaistusta mitattaessa on pyrittävä kokonaisrangaistukseen, joka olisi oikeudenmukaisessa ja kohtuullisessa suhteessa tuomittavana olevien rikosten kokonaisuuteen. (HE 40/1990 vp s. 31-32)

Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että yhteisen rangaistuksen mittaamisharkinnan pohjalla tulee olla eritelty arvio rikosten törkeydestä ja niiden keskinäisestä suhteesta. On kuitenkin tilanteita, joihin erillisarvostelu soveltuu huonosti. Kokonaisarvostelua tarvitaan tilanteissa, joissa kokonaisuus on jotain muuta kuin osiensa summa. (Lappi-Seppälä LM 1992 s. 664-666)

Esillä olevassa tapauksessa laiton uhkaus, pahoinpitely ja raiskaus on tehty käräjäoikeuden tuomion kohdassa 2 mainitun yli kuusi tuntia kestäneen vapaudenriiston aikana ja siten osaksi samalla teolla vapaudenriiston kanssa. Hovioikeus pitää raiskausta A:n syyksi luetuista rikoksista ankarimmin rangaistavana.

Hovioikeus katsoo, että tässä tapauksessa kohdissa 1-4 syyksi luettujen rikosten rangaistusarvoa ei voida eritellysti arvioida ottamatta huomioon samassa tilaisuudessa tehtyjen rikosten muodostamaa kokonaisuutta, jossa asianomistajan pelkotilaa hyväksi käyttäen tehtyä raiskausta on edeltänyt useita tunteja kestänyt vapaudenriisto, jonka aikana A on useita kertoja uhannut sanallisesti B:tä tappamisella, nostanut teräaseita tätä vastaan niin, että veitsen terä on ollut kiinni uhrin vartalossa, ja pahoinpidellyt tätä useita eri kertoja muun muassa kuristamalla kaulasta kaksin käsin ja sähköjohdolla sekä tukahduttamalla tyynyllä.

Edellä mainituilla perusteilla hovioikeus katsoo samassa tilaisuudessa 21.10.2010 tehtyjä rikoksia kokonaisuutena arvioiden, että erityisesti rikosten vakavuus ja keskinäinen yhteys huomioon ottaen kahden vuoden ehdoton vankeusrangaistus ei ole liian ankara yhteinen rangaistus A:n syyksi luetuista rikoksista. Näin ollen käräjäoikeuden tuomitsemaa rangaistusta ei ole syytä alentaa tai määrätä ehdolliseksi.

Vahingonkorvaukset

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden tuomion vahingonkorvausten osalta.

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Jukka Ketola, Timo Palmgren, Lolita Tuomainen
Valmistelija Maria Takki

Lainvoimaisuustiedot:

Lainvoimainen

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.