Helsingin HO 21.10.2010 2799

Aluksen rekisteröiminen ym.

LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTON PÄÄTÖS

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTON PÄÄTÖS 1.7.2010

Asia

Uudisrakennuksen rekisteröinti ja kiinnityksen vahvistaminen

Hakija
Oy X

Hakemus

Hakija on toimittanut 19.4.2010 Liikenteen turvallisuusviraston alusrekisteriIle
sähköpostitse uudisrakennuksen, rakennusnumero 210200, rekisteröintiä ja
kiinnitystä koskevat 16.4.2010 päivätyt hakemukset liitteineen. Hakemuksia on
täydennetty alkuperäisillä asiakirjoilla 23.6.2010.

LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTON RATKAISU

Perustelut

Suomen alusrekisterin yhteydessä pidettävään alusrakennusrekisteriin voidaan
merkitä Suomessa rakenteilla oleva alus. Alusrakennusrekisteriin merkittyyn
uudisrakennukseen voidaan vahvistaa kiinnitys.

Hakijan toimittamista asiakirjoista ilmenee, että uudisrakennuksen, nro 210200
runko on tarkoitus rakentaa Riikassa, Latviassa, josta se valmistumisen jälkeen
hinataan Suomeen ja viimeistellään tilauksen mukaiseksi alukseksi. Alusrekisteri
katsoo, että uudisrakennus jonka runko on rakenteilla ulkomailla, ei ole
Suomessa rakenteilla oleva alus eikä sitä voi merkitä Suomen
alusrakennusrekisteriin. Koska uudisrakennusta, nro 210200 ei voi merkitä
rekisteriin, ei siihen myöskään voi vahvistaa kiinnitystä.
Sen jälkeen, kun runko on hinattu Suomeen, voidaan se täällä myös rekisteröidä
ja kiinnittää.

Lopputulos

Liikenteen turvallisuusvirasto hylkää hakemukset.

Sovelletut lainkohdat
Alusrekisterilaki (512/1993) 3 § ja 27 §, Aluskiinnityslaki (211/1927) 23 §

Asian on ratkaissut
Aluerekisterin päällikkö Hannele Vitikainen

HELSINGIN HOVIOIKEUS PÄÄTÖS 21.10.2010

Asia

Aluksen rekisteröiminen ym.

Valittaja
Oy X

Valitus

Oy X on vaatinut, että hovioikeus kumoaa Liikenteen turvallisuusviraston päätöksen, vahvistaa hakemuksessa mainitun rakenteilla olevan aluksen merkitsemisen alusrakennusrekisteriin ja myöntää yhtiölle hakemuksessa mainitut aluskiinnitykset.

Päinvastoin kuin virasto oli katsonut, hakemuksessa tarkoitettu alus oli rakenteilla Suomessa.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

Tosiseikat ja kysymyksenasettelu

1. X on Viron tasavallasta olevan tilaajan kanssa 15.4.2010 tekemällään alusrakennussopimuksella sitoutunut rakentamaan ja toimittamaan tilaajalle monitoimi-vartioaluksen. Sopimusasiakirjoista ilmenee, että aluksen runko rakennetaan alihankintana Latviassa ja muutoin aluksen rakennustyö tehdään Suomessa X:n telakalla. Alusrakennuksen omistaa X ja sen pituus on 63,6 metriä. Alus on sen valmistuttua tarkoitus viedä ulkomaille.

2. X on Liikenteen turvallisuusvirastolle 19.4.2010 tekemillään hakemuksilla pyytänyt alusrakennuksen rekisteröintiä ja kiinnitysten vahvistamista tähän rakenteilla olevaan alukseen. Liikenteen turvallisuusvirasto on päätöksellään 1.7.2010 hylännyt hakemukset. Virasto on katsonut, että uudisrakennus, jonka runko on rakenteilla ulkomailla, ei ole Suomessa rakenteilla oleva alus eikä sitä voida merkitä Suomen alusrakennusrekisteriin. Päätöksen mukaan rekisteröinti on mahdollista sen jälkeen, kun runko on hinattu Suomeen.

3. Asiassa on kysymys siitä, onko edellä kerrotussa alusrakennussopimuksessa tarkoitettu alus alusrekisterilain 3 §:ssä tarkoitetuin tavoin rakenteilla Suomessa.

Sovellettavat säännökset

4. Alusrekisterilain 3 §:n 1 momentin mukaan Suomessa rakenteilla oleva alus voidaan pyynnöstä merkitä alusrekisterin yhteydessä pidettävään rakenteilla olevien alusten rekisteriin (alusrakennusrekisteri), milloin alus sen valmistuttua täyttää lain 1 ja 2 §:ssä säädetyt rekisteröinnin edellytykset. Jos rakenteilla oleva alus on tarkoitus viedä ulkomaille rekisteröitäväksi sen valmistuttua, se voidaan pykälän 2 momentin mukaan tulevasta kansallisuudesta ja käyttötarkoituksesta riippumatta merkitä alusrakennusrekisteriin, jos sen pituus on vähintään kymmenen metriä. Pykälän 3 momentin mukaan merkintä alusrakennusrekisteriin voidaan tehdä jo ennen rakentamisen aloittamista edellyttäen, että alus voidaan rakennusnumeron ja piirustusten perusteella taikka muutoin luotettavasti tunnistaa.

5. Aluskiinnityslain 23 §:n 1 momentin mukaan rekisteriin merkitty alus voidaan omistajan antamalla kirjallisella suostumuksella kiinnittää. Pykälän 5 momentin mukaan mitä tässä laissa säädetään rekisteriin merkitystä aluksesta, sovelletaan myös alusrakennusrekisteriin merkittyyn rakenteilla olevaan alukseen.

Hovioikeuden arvio rekisteröinnin edellytysten täyttymisestä

6. Edellä kerrotusta alusrekisterilain 3 §:stä ilmenee, että rakennettavaksi tarkoitettu alus voidaan merkitä rekisteriin ja siten aluskiinnityslain 23 §:n 5 momentin nojalla siihen vahvistaa kiinnitys jo ennen rakentamisen aloittamista. Rakennettava alus on vain kyettävä luotettavasti tunnistamaan.

7. Alusrekisterilain 3 §:ää koskevien hallituksen esityksen (HE 24/1993 vp) yksityiskohtaisten perustelujen mukaan alusrakennusrekisterin tarkoituksena on toimia väliaikaisena rekisterinä, joka auttaa aluksen rakennusaikaista rahoitusta mahdollistamalla kiinnityksen saamisen rakenteilla olevaan alukseen. Tarkoituksena on ollut laajentaa kiinnitysmahdollisuutta myös siten, että kiinnityksen vahvistaminen olisi mahdollista jo ennen rakentamisen aloittamista. Tämä voisi yksinkertaistaa aluksen rakentamiseen liittyviä rahoitusjärjestelyjä, mikä olisi suomalaisen telakkateollisuuden kannalta myönteistä.

8. Se seikka, valmistetaanko aluksen jokin osa ulkomailla, ei tarkoita, etteikö alus voisi olla alusrekisterilain 3 §:ssä tarkoitetuin tavoin rakenteilla Suomessa. Asiakirjoista ilmenee, että hakemuksissa tarkoitettu rakennettava alus suunnitellaan, kootaan ja viimeistellään Suomessa ja alus myös valmistuu Suomessa. Hovioikeus katsookin, että vaikka aluksen runko rakennetaan ulkomailla, alus on alusrekisterilain 3 §:n tarkoittamalla tavalla rakenteilla Suomessa. Estettä alusrakennuksen rekisteröinnille ei siten ole eikä Liikenteen turvallisuusviraston olisi pitänyt lausumallaan perusteella hylätä hakemuksia.

Päätöslauselma

Liikenteen turvallisuusviraston päätös kumotaan. Asia palautetaan tästä päätöksestä aiheutuvia toimenpiteitä varten Liikenteen turvallisuusvirastolle, jonka tulee omasta aloitteestaan heti ottaa asia käsiteltäväkseen.

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
presidentti Mikko Könkkölä
hovioikeudenlaamanni Monika Kuhlefelt
hovioikeudenneuvos Esko Lähdevuori
hovioikeudenneuvos Juha Paimela
hovioikeudenneuvos Erkki Koivula
hovioikeudenneuvos Timo Vuojolahti
hovioikeudenneuvos Jarmo Kilpelä

Esittelijä:
viskaali Päivi Rousti

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot
Lainvoimainen. Korkeimman oikeuden ratkaisu 07.02.2011 : Ei valituslupaa.

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.