Helsingin HO 22.10.2010 2791

Pahoinpitely - Vahingonkorvaus - Korvattava vahinko - Aineeton vahinko - Kipu ja särky - Muu tilapainen haitta - Pysyvä haitta

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

HOVIOIKEUSKÄSITTELY

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 20.10.2009

Syyttäjä
Kihlakunnansyyttäjä

Vastaaja
A

Asianomistaja
B

Asia
Pahoinpitely

Vireille
18.6.2009

SELOSTUS ASIASTA

Syyttäjän rangaistusvaatimus

1. PAHOINPITELY
(801 O/R/O 112067/09)
Rikoslaki 21 luku 5 § 1
12.2.2009 Helsinki

A on tehnyt ruumiillista väkivaltaa B:lle lyömällä tätä ensin lasisella olutpullolla kasvoihin ja sen jälkeen useita kertoja nyrkillä kasvoihin. Menettelyllään A on aiheuttanut B:lle kipua ja särkyä sekä salamanmuotoisen, ompeleita vaatineen haavan otsaan, vasemman etuylähampaankruunun pirstoutumisen ja juuren halkeamisen, jonka seurauksena hammas on jouduttu poistamaan ja viiden muun hampaan vaurioitumisen sekä turvotusta ylähuuleen ja poskipäähän. Tapahtumien yhteydessä myös B:n takki vereentynyt.

Syyttäjän muut vaatimukset

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asianomistajien vaatimukset

Asianomistaja B on yhtynyt syyttäjän rangaistusvaatimukseen. B on vaatinut vastaajaa suorittamaan korvaukseksi - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 6.700 euroa ja pysyvästä haitasta 5.500 euroa, - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VASTAUKSET JA PERUSTEET

Vastaaja A on myöntänyt syytteen ja teonkuvauksen oikeaksi.
A on myöntänyt B:n korvausvaatimukset perusteeltaan oikeiksi sekä määrältään kivun, säryn ja muun tilapäisen haitan osalta 1.600 euroa, pysyvästä haitasta 600 euroa - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Syyksilukemisen perustelut
Vastaajan myöntämisen ja kirjallisten todisteiden perusteella syyte on tullut toteen näytetyksi.

Syyksilukeminen
Vastaaja A on syyllistynyt siihen rikokseen, josta syyttäjä on vaatinut hänelle rangaistusta.

Rangaistusseuraamus
Asiassa on riidatonta, ettei asianomistaja B ollut mitenkään edes suusanallisesti provosoinut vastaaja A:n häneen kohdistamaa väkivaltaa. A on kohdistanut B:n päähän väkivaltaa ja käyttänyt lyömäaseena myös lasista pulloa. Menettelystä on aiheutunut erityisesti B:lle hampaille vakavia vammoja.

Päähän kohdistettua väkivaltaa on aina arvosteltava ankarasti, erityisesti silloin kun lyömiseen on käytetty pullon tapaista kovaa välinettä. Käräjäoikeus katsoo, että yleisen rangaistuskäytännön mukaisesti vastaaja on tuomittava hänen syykseen luetusta rikoksesta vankeusrangaistukseen.

A on jäljempänä selostettavin tavoin velvoitettu suorittamaan B:lle vahingonkorvauksia. Selvää on, että korvausvelvollisuus B:lle on vielä koulua käyvän A:n tuloihin nähden huomattava. Käräjäoikeus katsoo kuitenkin, ettei tätä korvausvelvollisuutta voida pitää siinä määrin poikkeuksellisena A:n syyksi luettuun tekoon nähden, että mainittu vahingonkorvausvelvollisuus voitaisiin ottaa huomioon rangaistusta alentavana tai lieventävänä seikkana.

A:n aikaisempi rikollisuus ei edellytä ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitsemista, minkä vuoksi vankeusrangaistus määrätään ehdollisena.

Korvausvelvollisuus
Näyttö

Asianomistaja B on kertonut, että heti pahoinpitelyn jälkeen hänen päästään ja suusta oli tullut paljon verta. Hampaat tuntuivat olleen vinossa, ja suusta oli irronnut hampaanpaloja. B:n päätä oli särkenyt ja hänen olonsa oli ollut huono.

B oli joutunut syömään kipu lääkkeitä kahden kuukauden ajan hampaiden takia. Sen jälkeenkin hampaista oli aiheutunut kipua, eikä hän vieläkään pystynyt esimerkiksi haukkaamaan leipää etuhampailla. B oli käynyt hoidattamassa hampaitaan melkein 20 kertaa. Osaproteesi oli ainoastaan esteettinen apu, koska sen kanssa ei voinut syödä, juoda eikä oikein edes puhua. B joutuisi pituuskasvun päättymiseen asti eli vielä ainakin vuoden ajan käyttämään osaproteesia ennen kuin implantti pystytään laittamaan paikalleen. Hammasvaurion takia B on joutunut lopettamaan aikaisemmat kontaktiurheilulajien harrastuksensa, koska riski jo ennestään vaurioituneiden hampaiden vaurioitumiseen oli liian suuri. B oli harrastanut thaiboxingia ja vapaaottelua kahden vuoden ajan ennen tapahtumia. Hampaiden tilanne oli otettava huomioon myös ammattia valittaessa.

B on lisäksi kertonut, että hän ei ollut saanut nukuttua tapahtuman jälkeen ja hän oli nähnyt painajaisia 3-4 viikon ajan. Samat vaivat olivat uusiutuneet nyt oikeudenkäynnin lähestyessä. Lisäksi B:tä on tapahtuman jälkeen ahdistanut ja pelottanut niin, että hän on joutunut väittelemään julkisia paikkoja, joissa on paljon ihmisiä. Hän ei ole enää uskaltanut lähteä kavereidensa kanssa iltaisin kaupungille, koska tuolloin pahoinpitely välähtää mieleen. Tämä epämiellyttävä tunnetila oli jatkunut pahoinpitelystä asti, ja se rajoitti elämää.

Käräjäoikeuden havaintojen mukaan B:n kulmakarvojen yläpuolella oli noin kahden senttimetrin mittainen arpi. Se näkyi läheltä katsottaessa, mutta se ei väriltään poikennut merkittävästi muusta ihosta. Useamman metrin päästä arpea ei pystynyt havaitsemaan.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Kipu ja särky ja muu tilapäinen haitta:

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2c §:n 1 momentin mukaan korvaus kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika.

Asiassa on riidatonta, että B:lle on aiheutunut kipua ja särkyä sekä muuta tilapäistä haittaa sen vuoksi, että häneltä on jouduttu poistamaan yksi hammas ja viisi muuta hammasta on vaurioitunut, otsaan on tullut ompeleita vaatinut haava ja hänen psyykkinen terveytilansa on kärsinyt. Riitaista sen sijaan on, kuinka suuri korvaus hänelle on määrättävä edellä mainituista haitoista.

Käräjäoikeus katsoo, että kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta maksettavaksi määrättävä vahingonkorvaus on määrättävä vahingon kokonaisarvioinnin perusteella, eikä sitä voida määrittää laskemalla yhteen esimerkiksi yksittäisten hampaiden aiheuttamaa kipua ja särkyä ja tilapäistä haittaa.

Käräjäoikeus katsoo, että merkittävimpänä kipua ja särkyä sekä muuta tilapäistä haittaa aiheuttaneena vammana on pidettävä B:n hampaille aiheutuneita vaurioita. Asiassa on näytetty, että niistä on aiheutunut kipua ja särkyä puolen vuoden ajan, minkä lisäksi vammat ovat haitanneet B:n ruokailua ja puheen tuottamista. Poistetun hampaan osalta tilapäistä haittaa tulee aiheutumaan vielä noin vuoden ajan, kunnes hammasimplantti pystytään laittamaan paikalleen. Hampaiden hoitaminen on lisäksi vaatinut lukuisia käyntejä hammaslääkärillä.

Hampaiden lisäksi korvattavaa vahinkoa on aiheutunut muista edellä mainituista syistä. Käräjäoikeus katsoo, ettei asiassa ole näytetty B:n psyykkiselle terveydentilalIe aiheutuneen vakavampaa häiriötä kuin 26.9.2009 päivätyssä lääkärintodistuksessa mainittu akuutti stressireaktio. Siitä huolimatta se on osaltaan vaikuttanut selvästi korottavasti maksettavaksi määrättyyn korvaukseen. Haavan puolestaan ei voida katsoa merkittävästi vaikuttavan korvattavan vahingon määrään edellä mainitut muut vakavammat haitat huomioon ottaen. Käräjäoikeus on arvioinut kohtuulliseksi korvattavan kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan määräksi 5.000 euroa.

Pysyvä haitta:

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2c §:n 2 momentin nojalla pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelIe aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen.

Käräjäoikeus katsoo, ettei B:n kertomien vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksien menettämistä voida pitää perusteena korottaa muuten määrättävää korvausta pysyvästä haitasta.

B on vaatinut korvausta pysyvästä haitasta kasvoarven, hampaan menettämisen, juurihoidetun hampaan sekä juurihoidetusta hampaasta ja hammasimplantista aiheutuvan kosmeettisen haitan vuoksi. A on myöntänyt, että B:lle on aiheutunut pysyvää haittaa otsaan tulleesta arvesta ja hampaan menetyksestä.

Käräjäoikeus katsoo esitetyn hammaslääkärin lausunnon perusteella selvitetyksi, että myös juurihoidetusta hampaasta aiheutuu pysyvää haittaa, koska hampaan rakenne on hoidon vuoksi heikentynyt. Myös hampaan menettämisestä aiheutuu pysyvää haittaa, kuten A on myöntänytkin. Sen sijaan käräjäoikeus katsoo, ettei asiassa esitettyjen lääkärintodistusten perusteella voida pitää näytettynä, että B:n hampaille aiheutuisi pysyvää kosmeettista haittaa muista hampaista poikkeavan värin vuoksi. Käräjäoikeus on arvioinut hampaan menettämisen ja juurihoidetun hampaan osalta pysyvän haitan määräksi 2.000 euroa.

Käräjäoikeus on on arvioinut arven nähtyään, että kohtuullisena korvauksena arvesta aiheutuvasta kosmeettisesta haitasta on pidettävä 400 euroa.

A on edellä mainituilla perusteilla velvollinen suorittamaan B:lle korvaukseksi pysyvästä haitasta yhteensä 2.400 euroa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

TUOMIOLAUSELMA
Käräjäoikeus on ratkaissut asian tuomiolauselmasta ilmenevältä tavalla.

Vastaaja
A

TUOMIOLAUSELMA
Syyksi luetut rikokset
1) Pahoinpitely 12.2.2009

RANGAISTUSSEURAAMUKSET

VANKEUS
Syyksi luettu rikos 1
3 kuukautta vankeutta
Vankeusrangaistus on ehdollinen.
Koeaika päättyy 31.3.2011.

LAINKOHDAT
1) Rikoslaki 21 luku 5 § 1

Yksityisoikeudellinen korvausvelvollisuus

A velvoitetaan suorittamaan B:lle korvaukseksi kivusta ja särystä ja muusta tilapäisestä haitasta 5.000 euroa ja pysyvästä haitasta 2.400 euroa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaissut:
käräjätuomari Sanna Mänttäri

HELSINGIN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 22.10.2010

VALITUS

A on vaatinut, että rangaistus lievennetään sakoksi ja että B:lle maksettavaksi tuomittu korvaus kivusta ja särystä ja muusta tilapäisestä haitasta alennetaan 1.600 euroksi, korvaus pysyvästä haitasta 600 euroksi ja korvaus takin pesemisestä 20 euroksi.

Kysymyksessä oli perusmuotoinen pahoinpitely, josta vallitsevan oikeuskäytännön mukainen seuraamus olisi sakko, etenkin kun A:lla ei ollut rikostaustaa. Tapahtumapaikkana oli ollut abiristeily, jossa A oli menettänyt humalatilansa vuoksi harkintakykynsä. Ehdollisesta vankeusrangaistuksesta aiheutuva rikosrekisterimerkintä heikensi hänen koulutus- ja työnsaantimahdollisuuksiaan. Rangaistuksen seurannaisvaikutus oli siten merkittävä.

Hammasvauriot tuli käsitellä yhtenä eikä kuutena eri yksittäisen hampaan vammana. Hammasvauriot eivät olleet mitenkään poikkeuksellisen vakavia eivätkä aiheuttaneet suurta kipua. Vaikka vammoja oli tullut kuuteen hampaaseen, ei kuitenkaan ollut syytä näin merkittävästi ylittää henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosittamaa enimmäiskorvausta.

A oli myöntänyt pysyvän haitan osalta yhden hampaan menetyksen ja kasvoarven. Kasvoarpi oli lähes huomaamaton. Oikea korvausmäärä siitä oli 100 euroa. Kun menetetty hammas oli korvattavissa keinojuurihampaalla (implantilla), kohtuullinen pysyvän haitan korvaus siltä osin oli 500 euroa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

VASTAVALITUS

B on vaatinut, että A:n maksettavaksi tuomittu korvaus kivusta ja särystä ja muusta tilapäisestä haitasta korotetaan 6.700 euroksi, pysyvästä haitasta tuomittu korvaus korotetaan 4.400 euroksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten mukaan fyysisen ja psyykkisen vamman yhdistelmästä korvaus voitiin kummankin vamman perusteella määrätä pääsääntöisesti täysimääräisesti. B:n 6.700 euron vaatimuksessa fyysisten vammojen osuus oli 5.200 euroa ja psyykkisen vamman osuus 1.500 euroa.

Fyysisistä vammoista pääasiallisesti kipua ja särkyä olivat aiheuttaneet hampaille aiheutuneet vauriot, oheisvammana turvotus ja kipu ylähuulessa, turvotus sekä kipu ylähuulessa ja poskessa samoin kuin ompeleita vaatinut haava otsassa. Haitan pitkäaikaisuudenkaan perusteella korvaus ei voinut jäädä alle 5.000 euron, koska pelkästään voimakkaan kiputilan perusteella suositeltiin korvattavaksi 1.000 - 5.000 euroa, kun kiputila oli kestänyt kahdesta viikosta kuuteen kuukautta.

B:n terveydentila oli vaatinut ja vaati edelleen mielenterveysalan asiantuntijan antamaa apua ja hoitoa. Psyykkisen terveydentilan häiriö oli aiheuttanut haittaa jo noin 10 kuukauden ajan. B:n oiretilaan soveltui henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksen 64 §:n määritelmä, joka kuvasi traumaperäisen stressihäiriön hoidon tarvetta ja haitan kestoa. Korvaussuositus siitä on 1.500 - 7.500 euroa.

Käräjäoikeus ei ollut ottanut huomioon hammasvammoista aiheutuvaa elämänlaadun erityistä heikentymistä eikä kosmeettista haittaa. Hammasvammoista aiheutuvan pysyvän haitan tulisikin olla 4.000 euroa. B:n oli hammaslääkärin lausunnon mukaan vältettävä tilanteita, joissa hampaisiin saattoi kohdistua voimakkaita iskuja. Tämä esti häntä jatkamasta kontaktilajien harrastamista tai hakeutumasta aikomaansa poliisin ammattiin.

B tyytyi arven aiheuttamasta kosmeettisesta haitasta tuomittuun 400 euron korvaukseen. Kosmeettista haittaa aiheutui myös ylähampaan menetyksestä, kunnes implantti oli asennettu. Tämän jälkeen kosmeettista haittaa aiheutui siitä, että implantin väri erosi muista hampaista. Samoin juurihoidettu hammas tummui ja sen väri poikkesi muista hampaista. Liikennevahinkolautakunnan ohjeen mukaan pysyvän haitan korvaus oli haittaluokassa yksi perusasteikolla 3.200 euroa.

VASTAUKSET

Syyttäjä on vaatinut, että A:n valitus hylätään.

Teolla aiheutetut vammat huomioon ottaen sakkorangaistus ei voinut tulla kysymykseen.

B on vaatinut, että A:n valitus hylätään.

A:lle tuomittu rangaistus oli yleisen rangaistuskäytännön mukainen eikä sitä ollut syytä lieventää.

Kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan sekä pysyvän haitan osalta B on vastustanut korvausten alentamista pääasiassa samoilla perusteilla kuin hän on valituksessaan vaatinut korvausten korottamista. Kosmeettisen haitan osalta B on lausunut, että päässä oleva arpi oli sijaintinsa ja kokonsa puolesta selvästi havaittavassa.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

B:n kuuteen hampaaseen oli kohdistunut kuusi vammaa, jotka eivät liittyneet toisiinsa ja jotka olivat laadultaan ja vaikeusasteeltaan erilaisia. Suositusten mukaan yhteenlaskettu korvaus niistä olisi 2.600 - 6.200 euroa. Vammat olivat ilmenneet vaikeampina kuin suosituksissa oli kuvattu. Tilapäistä haittaa aiheutui noin kahden vuoden ajan.

A on vaatinut vastavalituksen hylkäämistä perusteettomana. Käräjäoikeuden tuomitsemat korvaukset olivat jo poikkeuksellisen suuret ja oikeuskäytäntöön verrattuna jopa moninkertaiset.

Psyykkinen häiriö oli aivan oikein arvioitu akuutiksi stressireaktioksi, mitä osoitti B:n antama lääkärinlausunto 26.9.2009. Yleensäkin oli poikkeuksellista, että nuorten miesten välisestä pahoinpitelytilanteesta voisi aiheutua vakavia psyykkisiä häiriöitä vaarallisia kontaktilajeja harrastavalle henkilölle.

Psyykkisiin oireisiin B oli hakenut lääkärinapua vasta pitkän ajan kuluttua tapahtuman jälkeen, minkä perusteella voitiin epäillä oireiden yhteyttä tapahtumiin.

Pysyvää haittaa voi aiheutua vain yhden hampaan korvaamisesta implantilla, joka ei täysin vastannut alkuperäistä. Haitta oli kuitenkin vähäinen. Kosmeettista haittaa ei aiheutunut lainkaan. Toiminnallistakaan haittaa implantista ei ollut syntynyt. Pysyvä haitta saattoi joissain tapauksissa esiintyä myöhemmin hampaan rakenteen heikkenemisenä, mutta siitä ei ollut esitetty näyttöä.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Pääasia

Rangaistusseuraamus

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden ratkaisun perustelut ja lopputuloksen. Hovioikeus katsoo lisäksi, ettei A:n opiskelu- ja työnsaantimahdollisuuksien mahdollinen heikentyminen vankeusrangaistuksesta aiheutuvan rikosrekisterimerkinnän vuoksi ole sellainen seikka, jonka vuoksi rangaistus olisi lievennettävä sakkorangaistukseksi.

Korvausvelvollisuus

Korvaus kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta

B:n valituksen perusteella kysymys on siitä, onko käräjäoikeuden tuomitsema 5.000 euron korvaus korotettava 6.700 euroksi ja A:n valituksen perusteella puolestaan siitä, onko se alennettava 1.600 euroksi.

Hammaslääkärin lausunnon (22.9.2009) mukaan B:ltä on poistettu ensikäynnin yhteydessä vasen etuhammas siinä todetun kruunu- ja juurimurtuman vuoksi. Puuttuvaa hammasta korvaamaan on sittemmin asennettu irrotettava akryylinen osaproteesi. Hampaan puuttuminen tullaan korvaamaan keinojuurihampaalla (implantilla). Se on kuitenkin mahdollista asentaa vasta myöhemmin luuston pituuskasvun päätyttyä. Lausunnon mukaan esteettisistä syistä implanttikruunu tai ainakin sen kruunuosa joudutaan uusimaan 20 - 30 vuoden välein.

Yksi ylähammas on juurihoidettu hammasytimen kuolion vuoksi. Lausunnon mukaan hammas vaatii jatkoseurantaa ja mahdollisesti myös esteettistä hoitoa kruunun tummumisen vuoksi. Juurihoidon aiheuttama hampaan rakenteen heikentyminen lisää esimerkiksi juurimurtumien riskiä.

Lisäksi kaksi hammasta on jouduttu tukemaan toisiinsa kiskottamalla hampaiden liikkuvuuden estämiseksi. Muutenkin nämä ja kaksi muuta vaurioitunutta ylähammasta vaativat seurantaa mahdollisen hammasytimen kuolion toteamiseksi.

Hammaslääkärin arvion mukaan hammastraumasta aiheutuu purennan aristamista noin kuuden kuukauden ajan, jolloin syöminen ja varsinkin haukkaaminen etuhampailla on kivuliasta. Ylähampaan puuttuminen on selkeä esteettinen haitta. Osaproteesi hankaloittaa syömistä ja puhumista. Hampaiden aristamisen jälkeen potilas on joutunut jättämään harrastuksensa, jääkiekon ja erilaiset kontaktilajit, ainakin toistaiseksi. Lausunnossa viitataan myös siihen, että hammasimplanttia ei suositella sellaisten lajien harrastajille, joilla hampaisiin saattaa aiheutua voimakkaista iskuja.

B:n otsaan tullut haava on ommeltu. Lääkärinlausunnon (16.4.2009) mukaan haavasta jää pysyvä arpi. Käräjäoikeuden pääkäsittelyssä tekemien havaintojen mukaan B:n kulmakarvojen yläpuolella oli noin kahden senttimetrin pituinen haava, joka oli näkynyt läheltä katsottaessa mutta joka ei ollut väriltään poikennut merkittävästi ihosta. Useamman metrin päästä arpi ei ollut havaittavissa.

B:n käräjäoikeudessa lausuman mukaan psyykkisen tilan häiriintyminen oli ilmennyt ahdistuksena, painajaisina, eristäytyneisyytenä ja keskittymiskyvyn alentumisena.

Psykologien lausunnoissa kuvataan tarkemmin heidän B:n kanssa käymiensä keskustelujen perusteella tämän ahdistus- ja pelko-oireita. Psykologi X:n lausunnon mukaan pahoinpitelytilanne yhtäältä sekä B:n elämänvaihe toisaalta ovat olleet vaikuttamassa siihen, että oireilu on yleistynyt pidempää hoitojaksoa vaativaksi traumaperäiseksi stressihäiriöksi.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n 1 momentin mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika.

Hovioikeus toteaa, että B:lle on aiheutunut hänen päähänsä kohdistuneesta pahoinpitelystä monenlaista tilapäiseksi luonnehdittavaa haittaa. Suun, hampaiden ja pään alueelle on aiheutunut tapahtumasta heti ainakin useita päiviä, mahdollisesti viikkoja kestänyttä välitöntä kipua ja särkyä. Haavasta ja suun turpoamisesta on ollut myös ulkonäköhaittaa. Hammaslääkärin lausunnosta ilmenee, että hammastrauma vaikeuttaa syömistä merkittävällä tavalla jopa puolen vuoden ajan, kun erityisesti ruoan haukkaaminen on kivulloista. Etuhampaan menetyksen vuoksi B joutuu tilapäisesti, mutta kuitenkin pitkän aikaa käyttämään päivittäistä elämistä vaikeuttavaa irtoproteesia. Hammasvaurioiden laatu ja laajuus on edellyttänyt pitkällistä ja yleisen tietämyksen mukaan osin kivuliastakin hammashoitoa.

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset hammasvammoista käsittelevät hampaan siirtymää ja hampaan murtumaa. Hampaan murtumasta, jolla on yhteys hampaan ytimeen, suosituksen mukainen korvausasteikko on 700 - 1.700 euroa. Tämä suositus soveltuu lähinnä B:n juurihoidettuun hampaaseen. Tässä tapauksessa vaurioita on aiheutunut kuitenkin myös viidelle muulle hampaalle, joista yksi on menetetty ja kaksi on jouduttu kiskottamaan. Kun kyse on laaja-alaisista hammasvaurioista, on jokapäiväiselle elämälle aiheutuva tilapäinen haitta paljon suurempi jo pitkittyneiden syömisvaikeuksien perusteella kuin jos vaurio olisi kohdistunut vain yhteen hampaaseen. Näihin seikkoihin nähden hovioikeus arvioi B:n hampaisiin ja suuhun kohdistuneiden vaurioiden osalta haitan korvaustason olevan 5.000 euron luokkaa haitan laaja-alaisuuden ja keston sekä hoidon laadun ja pitkäaikaisuuden perusteella.

B:lle otsaan tulleesta haavasta johtunut haitta, erityisesti kipu, ompelun sisältänyt hoito sekä ulkonäön tilapäinen rumentuminen, kohottaa korvauksen määrää muutamalla sadalla eurolla.

B:n omien kertomusten ja niitä tukevien lausuntojen perusteella on uskottavaa, että väkivallanteko on aiheuttanut hänelle ahdistuneisuutta ja muuta psyykkisen tilan häiriötä. Hovioikeus pitää ymmärrettävänä, että pitkään kestävät fyysisten vammojenkin hoitotoimet ovat omiaan ylläpitämään ahdistuksen tunnetta. Tämä psyykkinen häiriö osaltaan lisää tilapäisen haitan korvauksen määrää.

Kaikki edellä sanottu huomioon ottaen hovioikeus katsoo, että tilapäisestä haitasta suoritettavan korvauksen määrä on korotettava 6.200 euroksi.

Pysyvän haitan korvaus

B:lle on aiheutunut tapahtumasta pysyvää haittaa sen johdosta, että hän on menettänyt pysyvästi yhden etuhampaansa. Lisäksi yksi hammas on jouduttu juurihoitamaan, mikä aina heikentää hammasta. B:n otsaan on jäänyt myös siihen tulleesta haavasta arpi ja siten pysyvä kosmeettinen haitta.

Hovioikeudessa on kysymys B:n valituksen perusteella siitä, onko käräjäoikeuden tuomitsema korvaus pysyvästä haitasta korotettava 4.400 euroksi ja A:n valituksen perusteella siitä, onko korvaus alennettava 600 euroksi. B on ilmoittanut tyytyvänsä siihen, että pysyvän haitan korvausmäärästä kosmeettisen haitan osuudeksi arvioidaan 400 euroa.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 2 c §:n 2 momentin mukaan pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen.

B:n hampaan menetys voidaan korvata joko väliaikaisesti osaproteesilla tai pysyvällä tavalla keinojuurihampaalla. B:lle tullaan asentamaan keinojuurihammas, kun hän saavuttaa tietyn iän. Keinojuurella eli implantilla korvataan puuttuvan hampaan juuri istuttamalla titaaninen ruuvinomainen juuri leukaluuhun. Kiinni luutuneeseen keinojuureen istutetaan hammaskruunu.

Implanttien käyttö on nykyään varsin yleinen hoitomuoto. Yleisesti on tiedossa, että keinojuurihammas vastaa toiminnallisesti lähes alkuperäistä hammasta eikä erotu siitä ulkonäöltään. Keinojuurihammas edellyttää kuitenkin seurantaa ja tavallista huolellisempaa hammashoitoa. Ajan oloon hampaaseen voi tulla myös muista hampaista erottuvia väri- ja kudosmuutoksia.

Kaiken kaikkiaan hampaan menetyksestä aiheutuvaa pysyvää haittaa ei sen jälkeen, kun keinojuurihammas on asennettu, voida pitää kovin merkittävänä. Haitan merkittävyyttä lisää kuitenkin B:n nuori ikä.

Henkilövahingon korvaamista koskevan lainuudistuksen esitöissä korostetaan, että elämänlaadun erityisestä heikentymisestä johtuva korvausperuste on tarkoitettu suppeaksi. Yhtenä mahdollisena esimerkkinä mainitaan se, että kilpaurheilua aktiivisesti harjoittanut on pysyvästi menettänyt liikuntakykynsä (hallituksen esitys 167/2003, yksityiskohtaiset perustelut). Hovioikeus katsoo, että hammaslääkärin lausunnosta ilmenevästä syystä keinojuurihampaan asentaminen voi tosiasiassa rajoittaa kontaktilajien harrastamista. Hovioikeus ei kuitenkaan pidä rajoitusta niin olennaisena, että sillä voisi olla korvausta erikseen korottavaa vaikutusta.

B on hovioikeudessa viitannut myös siihen, että keinojuurihampaan asentaminen voisi estää myös häneltä pääsyn poliisin ammattiin, koska hänen on vältettävä tilanteita, joissa hampaisiin voi kohdistua voimakkaita iskuja. Tällaisesta ammattiin pääsyn estymisestä ei ole esitetty mitään selvitystä eikä se edes muodostaisi perustetta korvaukselle lain esitöissä oleva edellä todettu lausumakin huomioon ottaen.

Hampaan juurihoidosta aiheutuu lievää pysyvää haittaa hampaan kunnon pysyvästi heikentyessä.

B:lle hammasvaurioista aiheutuvan pysyvän haitan laadun perusteella sen haittaluokan voidaan arvioida jäävän alle yhden sovellettiinpa vuonna 1986 annettua sosiaali- ja terveysministeriön päätöstä haittaluokituksesta (1012/1986, 3 § 11 kohta) tai vuoden 2010 alusta voimaan tullutta sosiaali- ja terveysministeriön asetusta tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta (1649/2009, 5.2.). Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaan haittaluokka yhden perusmäärä 18-vuotiaalle on 3.250 euroa.

B:n otsaan jäänyttä arpea voidaan käräjäoikeuden tekemän havainnon perusteella pitää henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksissa (67.2) tarkoitettuna heikosti erottuvana kasvoarpena, jonka korvausasteikko on 300 - 800 euroa. B on itse ilmoittanut tyytyvänsä tältä osin 400 euron korvaukseen.

Näillä ja muutoin käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla hovioikeus katsoo, ettei käräjäoikeuden tuomitseman korvauksen alentamiseen tai korottamiseen ole syytä.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Tuomiolauselma

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

A:n B:lle kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta suoritettava korvaus korotetaan 6.200 euroksi.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:
presidentti Mikko Könkkölä
hovioikeudenneuvos Pertti Lattunen
hovioikeudenneuvos Liisa Lehtimäki

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:
Lainvoimainen

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.